Voisi kuvitella venäläisten vaunujen suorituskyvyn olevan suuresti riippuvainen kenttäkorjaamojen tehokkuudesta. Reaktiiveja pitäisi saada vaihdettua lennosta. Muutoin antavat tasoitusta panssaroinnissa. Vähänkin reippaampi taistelu ja pelleissä paukkuu jatkuvasti pst-aseiden osumia. Hirviprikaatin sinkotulen jäljiltä voi olla huono kohdata vastaiskua tekeviä panssarivaunuja.
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Reaktiivien vaihtaminen ei tietääkseni ole ongelma. Se tiili (itseasiassa metallinen kuori, jonka sisällä pari levyä räjähdettä) näyttäisi olevan helpohko vaihtaa. Tietenkin kun kyseessä on räjähteet, niin voi olla, että mahdolliset kiinnikkeet kärsivät vahinkoa, mutta pääasiassa uskoisin noiden reaktiivi laattojen olevan "heittämällä" vaihdettavissa.
Mutta tuossa tulee mieleen sellainen arvio, että nykyarmeijan toimintaa voisi tehokkaasti haitata, jos pystyisi iskemään yhtä tai paria erikoismies ryhmää kohti. Yksi sellainen ryhmä olisi varmaan panssarimekaanikot. Toisaalta tuo venäläis kalusto ei välttämättä kaipaa huomattavaa huoltoa päätellen siitä Syyrialais dokkarista, jossa tankin komentaja selitti, että hänen tankissaan on huolto neljä kuukautta myöhässä. Ja saamani selitykseni mukaan huolto on yksi niitä, joissa vaihdetaan kaikki suodattimet, hihnat tms.
Ehjään vaunuun reaktiivipalikoita vaihtanee helposti. Osumien jälkeen tilanne on helposti toinen. Palikan lisäksi voi olla kiinnikkeet vaurioituneet tai ne saattavat puuttua kokonaan. Jo pelkästään vanhojen palikoiden irroittaminen voi vaatia rälläkkää tai polttoleikkausta.
Ctg:n postasi edelliselle sivulle hyvän videon Stridsvagn 103 vaunun testistä. Vaunu saa useita erilaisia osumia ilman totaalista tuhoutumista. Videolla nähdyn kaltaisia vaurioita tulee taistelussa paljon. Evakuointi- ja korjausorganisaation tehokkuus ratkaisevat menetetäänkö vaunu, vai saadaanko se nopeasti palautettua taisteluun. Mekaanikkojen ja korjaamon ajoneuvojen tuhoutuminen johtaa nopeasti turhiin kalustotappioihin panssarijoukkojen osalta.
Puolustusvoimilla ei käsittääkseni ole kunnollista kalustoa jumiutuneiden panssarivaunujen irroittamiseen. Se kostautuu varmasti taistelussa. Buffelin tai jonkun vastaavan ajoneuvon pitäisi aina roikkua kärjen perässä.
PV:llä on mielestäni kalustoa jolla saada Leopard vaikkapa mudasta irti, ainakin toisen leopardin muodossa. ja ei ole hirveän montaa vuotta, kun PV ilmoitteli hankkineensa muutaman hinausauton, jotka oli varusteltu vetämään myös Leopardeja (eli pitempiä siirtoja varten). Vanhojen T-sarjan evakuointivaunujen kyvystä auttaa Leopardeja en uskalla mennä sanomaan suurempia, mutta niissä olevat nosturit epäilemättä auttavat nostohommissa (käsittääkseni tarkoitus ei ole nostaa koko vaunua).
Mutta joo, ne reaktiivi palikat voivat olla hankalampia vaihtaa, kuin valmistaja antaa ymmärtää, mutta eiköhän tämä koske kaikkea muutakin kun joku ampuu kohti.
Mutta joo, ne reaktiivi palikat voivat olla hankalampia vaihtaa, kuin valmistaja antaa ymmärtää, mutta eiköhän tämä koske kaikkea muutakin kun joku ampuu kohti.
kimmo.j
Respected Leader
Liittoutuneiden kokemukset aavikolta ovat osoittaneet, ettei briteillä ja amerikkalaisilla ole riittävästi hinaus- ja korjausvaunuja organisaatioissaan. Meillä ei ole sitäkään, eli meillä vaunuja menetetään pelkästään vaurioiden takia. Toisen taisteluvaunun käyttö tarkoittaa, että yhdellä laukauksella vihollinen poistaa kaksi vaunua taistelusta. Neljän vaunun joukkue supistuu kahteen, voi olla jj,lle vaikea päätös.
Vanhat T-55 pohjaiset vaunut ovat tosiaan heppoisia hinaamaan isompi Leopardeja. Koulutuksen ja huollon kannalta olisi järkevää luopua niistä ja korvata ne Buffeleilla.
Vanhat T-55 pohjaiset vaunut ovat tosiaan heppoisia hinaamaan isompi Leopardeja. Koulutuksen ja huollon kannalta olisi järkevää luopua niistä ja korvata ne Buffeleilla.
Raveni
Greatest Leader
Saattaa olla mutta käsittääkseni käytännössä pyritään siihen että hinaavia on kaksi... 65t hinaa 65t:a... Joka voi olla maastollisestikin hankalassa paikassa... Ei helppo homma.
VT-55A:ssa ja JVBT-55A:ssa on riittävät vinssit (vetovoima 30 tonnia, kahdella pylpyrällä 75 tonnia) jumiutuneen LEO:n irroittamiseen. Pitkäaikaiseen hinaukseen varsinkaan epätasaisessa maastossa ei tahdo potku riittää joka ilmenee voimakkaana moottoriöljyn kuumenemisena.
VT-55A:ssa on vain 2 tonnin nosturi, josta ei oikein ole iloa LEO:n komponenttivaihdoissa. JVBT-55A:n 15 tonnin nosturissa riittää juuri ja juuri ulottuvuus LEO:n voimalaiteyksikön vaihtoon, mutta tornin nostamiseen ei enää riitä voimaa eikä ulottuvuutta. Kuitenkin tuo tornin nostaminen olisi hyvä kyetä tekemään kenttäkorjaamoissa.
Raveni
Greatest Leader
Nuo pylpyrät ovat ihan hyviä ja voimaa saadaan lisää... Vaativat vaan aikamoisen kiinnityspisteen... Käytönnössä toisen panssarivaunun tai kaksi...
Nozh ja Duplet reaktiiviet pitäisi pystyä
Pakko tulla kaapista ulos. Mulla on ps-mies-kaveri, joka harrastaa tietokoneilla kaikenlaista. Sellainen simulaatio, johon syötetään vaunun ominaisuudet, painot, telapaineet, pääase ja käytettävä a-tarvike, toimintasäde, pimeälaitteet, suojavälineet jne. jne. arvioidaan miehistön koulutus jne.jne. Jos T-90 saa valita taistelumaaston niin voittaa suvereenisti kaikki verrokit, ainoa missä saa köniin on kaupunki ja siinä häviää ranskalaisten vaunulle. Taisi olla 12 vaunun ryppäitä, jotka "taistelevat" keskenään. Mielenkiintoinen pointti: miehistön koulutusta rukkaamalla simulaatio kääntyy hyvin äkkiä vaunusta riippumatta suosimaan sitä, jolla on parhaiten koulutettu miehistö, sitä ei kuulemma voi oikein millään muulla ominaisuudella paikata. T-90:n näyttäisi kuulemma kannattavan valita vaikea tst-maasto, Abramsin aukea ja tasainen, ranskalaisen kannattaa valita rikkonainen ja lyhyet etäisyydet ja pimeä. Älkää kysykö mitään, en ymmärrä tuosta muuta kuin tulokset, tutkimattomia ovat panssarimiesten tiet.Jäin vain pohtimaan tuota panssarimiesten koulutustason vaikutusta ps-sotaan, onko se todella noin top-pointti, mitä arvelette?
Koulutus ja motivaatio on tärkein pointtit.
Vaikka esimes Irakissa kalustot oltaisiin vaihdettu päittäin, niin olisivat silti Jenkkien panssarimiehet silti tulleet huipulle.
Nozh ja Duplet reaktiiviet pitäisi pystyä pirstomaan alikalit amupalla onteloräjähteitä alikaleja päin.
Noh varusmiehenä ollessani JVBT-55A miehistö onnistui jäämään suolle jumiin leopardia hinatessaan, sen jälkeen toinen leopardi veti kummatkin pois. Ei siinä vehkeessä kyllä teho riitä millään. Tuohon öljynkuumenemiseen heittäisin ritilät auki safariluukkua myöten ja kierroksia sisään vaan.
Nyt en ole noiden kehitystä seurannut, mutta tuo kuulostaa hieman ylimonimutkaiselta, joten olettaisin noiden kuitenkin toimivan ihan normaalisti ERA:n tapaan ja reagoivan vasta kontaktista. Anyway, nämä saksalaisten viimeisimmät alikali nuolet on ainakin valmistajan mukaan vahvistettu siten, että tuollaiset poikittaiset voimat eivät hajota nuolta. Mutta toki ERA heikentää nuolen läpäisyä, jos se saa edes hieman käännettyä sitä niin, että nuoli menisi hieman kylkimyyryssä teräksen läpi, mutta saman tekee myös viistoon asetettu teräslevykin.
Niin, tuossa aikaisemmin mainitsin nähneeni uutisen jonka mukaan PV olisi hankkinut tankkien hinaamiseen tarkoitettuja kuorma-autoja, niin mikä on mielipide niistä? Siis mihin kaikkeen kävisi joku auto joka on pitkäli tämän kaltainen: http://www.mod-sales.com/direct/vehicle/related/28632/Foden.htm
PJ85
Eversti
Muistaakseni olen jostain lukenut (ehkä saman mitä SJ), että uusia Sisuja 8x8 mallisena olisi jokunen hinauskäytössä. Joku saa korjata/täsmentää mikäli puhun palturia.
Onhan Suomalaisissa organisaatioissa ihan onneton määrä hinaus/korjausvaunuja, eikä mielestäni hinauskuormaauto aja ihan täysin samaa asiaa. Ruotsalaisilla oli ainakin joskus paikallisissa Psvk:ssa 2 büffel-hinuria, sekä Psjk:ssa yksi kappale CV90-alustaista hinaus/korjausvaunua. Mielestäni sama pitäisi olla meilläkin, että hinaus/korjaus-vaunuja pitäisi löytyä luonnollisena osana esim. panssarivaunukomppaniaa. Tällä hetkellä MEK/MTTSTOS:ssa taitaa olla 4 VT-55/JBVT-55-vaunua per osasto, ja kyllähän niitä taitaa Karjalan Jääkäriprikaatistakin löytyä kun niitä on monta vuotta pyörinyt Vekaralla.
Büffelit olisi kivoja, mutta rahaa ei niihin taida olla. MLRS:n mukana oltaisiin saatu Leo 1-alustaisia hinureita Hollanista, muttei huolittu.
Onhan Suomalaisissa organisaatioissa ihan onneton määrä hinaus/korjausvaunuja, eikä mielestäni hinauskuormaauto aja ihan täysin samaa asiaa. Ruotsalaisilla oli ainakin joskus paikallisissa Psvk:ssa 2 büffel-hinuria, sekä Psjk:ssa yksi kappale CV90-alustaista hinaus/korjausvaunua. Mielestäni sama pitäisi olla meilläkin, että hinaus/korjaus-vaunuja pitäisi löytyä luonnollisena osana esim. panssarivaunukomppaniaa. Tällä hetkellä MEK/MTTSTOS:ssa taitaa olla 4 VT-55/JBVT-55-vaunua per osasto, ja kyllähän niitä taitaa Karjalan Jääkäriprikaatistakin löytyä kun niitä on monta vuotta pyörinyt Vekaralla.
Büffelit olisi kivoja, mutta rahaa ei niihin taida olla. MLRS:n mukana oltaisiin saatu Leo 1-alustaisia hinureita Hollanista, muttei huolittu.
Kai se perimmäinen tarkoitus olisi vinssata riittävän kaukaa ettei oma hinuri jää jumiin, ja vasta kovemmalla alustalla ottaa vaunu hinaukseen.
Ei auta safariluukun aukaisu tuossa tapauksessa. Jäähdyttävän ilman kierto JVBT:ssä on vähän suunnittelun kukkanen, koska nostorin puomi ja takakulmien varustelaatikot ohjaavat kuuman jäähdytysilman takaisin öljynlauhduttimelle ja syylärille (jäähdytysnesteen lämmöt saa kyllä pidettyä kurissa).
http://www.brdm2.estranky.cz/fotoal...i-buldozerovy-tank-jvbt-55a/e2-028.jpg.-.html
Edit. kuvalinkki lisätty
Viimeksi muokattu:
Toinen pylpyrä tulee hinattavaan vaunun keulaan (perään) kahdella kuvassa näkyvällä lyhyellä vaijerilla ja toinen hinurin perään kahdella kuvassa näkyvällä pitkällä vaijerilla siten että vintturin vaijeri kulkee lopulta kolminkertaisena autettavan vaunun ja hinurin välillä.
Siinä olisi konsepti kuva Nozhista
http://i.imgur.com/VGudX0d.jpg
Viistouttaminen ei auta alikalia vastaan, koska alikaliiperi ammuksella on tapana kaivautua panssariin kimpoamisen sijasta, ellei alikali osu panssariin aika hassuissa kulmissa.
http://img831.imageshack.us/img831/8627/ricochet.png
http://i.imgur.com/AySZAzj.jpg
Viistouttaminen auttaa ja nimenomaan yllä mainitusta syystä. Kyse ei ole kimpoamisesta, vaan siitä, että viisto levy saa nuolen vääntymään hieman ikään kuin nuoli koettaisi kääntyä kohtisuoraan pinnan kanssa. Tällöin nuolen kylki viistää panssarilevyä aiheuttaen kitkaa ja jopa suurentaa nuolen tekemää reikää, jolloin tuhlaantuu luonnollisesti energiaa. Tämän takia uudemmissa Leopardi malleissa on se lisäpanssarointi mikä niissä on.
Tuossa on kuva: http://data3.primeportal.net/tanks/...6_tower/images/leopard_2a6_tower_01_of_27.jpg
Huomaa, että kuvassa näyttäisi olevan molemmat vasen ja oikea moduuli, mutta ne on laitettu riviin väärin päin. Joka tapauksessa tuossa nähdäkseni näkyy se, että tarkoituksena olisi saada alikalit menemään useammasta viistosta levystä läpi ennen kuin ne osuvat varsinaiseen panssariin (ja silloinkin hieman suuntavakauttaan menettäneenä). Voipa vielä olla, että tuo sisempi levy antaa hieman periksi, joka taas pahentaa tilannetta nuolelle, kun tuollainen metalliläppä hanaa vastaan nuolen mennessä läpi.
Edit: tuossa itseasiassa saattaisi olla parempi kuva: http://i296.photobucket.com/albums/mm193/zaevor2000/Leo2_turret_inserts.jpg
Edit2. Tuo kuva tuosta ERA laatasta näyttäisi ihan järkevältä. Tuo viimeinen kuva muuten demonstroi helvetin hyvin mitä koetin selittää.
Viimeksi muokattu: