Panssarivaunut

Onko nyt muuten niin, että venäläisten erilaiset T90 jne. hankkeet ovat vähän jäissä ja modaillaan T72-sarjaa? Ainakaan venäläisessä lähteistössä panssariase ei ole saanut mitään ihmeempää statusta, taisi olla ihan häntäpään hankkeita seuraavat 10 vuotta? Ajoneuvojen kehittämisen painopiste, yllätys yllätys, on hyvin länsimaiseen tapaan kevyemmät ajokit ja pyörillä. Maailma muuttuu ja siperia opettaa, eskoseni.

Terminaattori kakkosen alusta on saatu t-90sestä, joten ei se ole minnekkään mennyt, vaan naapuri kehittää kalustoaan erinlailla on länsitoverinsa ja Armata tulee olemaan heidän seuraava eliitti-tankkinsa. Mutta t-72sella on kuuluisampi kuin esim. t64bv1nen sen takia kun media on luonut fiktion sen ympärille. Joten ymmärrän hyvin miksi he kehittävät tuota alustaa, eikä esim t80 sarjaa, ja voihan se olla niinkin että t72 tulee halvemmaksi kuin t90sen modaus.
 
Terminaattori kakkosen alusta on saatu t-90sestä, joten ei se ole minnekkään mennyt, vaan naapuri kehittää kalustoaan erinlailla on länsitoverinsa ja Armata tulee olemaan heidän seuraava eliitti-tankkinsa. Mutta t-72sella on kuuluisampi kuin esim. t64bv1nen sen takia kun media on luonut fiktion sen ympärille. Joten ymmärrän hyvin miksi he kehittävät tuota alustaa, eikä esim t80 sarjaa, ja voihan se olla niinkin että t72 tulee halvemmaksi kuin t90sen modaus.

T-80 vaunuissa oli käytössä turbiinimoottori ja se on hieman ongelmallinen jos lähettyvillä pitäisi olla jalkaväkeä suojaamassa. Polttoaineen kulutuskin oli kuulemma ongelma, joten ryssät ovat tsetseenian ensimmäisen seikkailun jälkeen olleet siirtymässä poin mokomista.
 
T-64 ja T-80 sarjan tuotannosta vastanneet laitokset taisivat jäädä Ukrainan puolelle Neuvostoliiton hajotessa, joten siitä syystä se on poissa kuvioista. T-90 on lähinnä modernisoitu T-72. Muistikuvieni mukaan T-72 vaunun päivittäminen T-90 tasolle maksaa noin puolet uuden vaunun hinnasta. Siten venäläisille olisi taloudellisesti mielekkäämpää päivittää vanhoja vaunuja. Ostavat kuitenkin uusia T-90 vaunuja, jotta tuotantolinja pysyisi hengissä.
 
T-80 vaunuissa oli käytössä turbiinimoottori ja se on hieman ongelmallinen jos lähettyvillä pitäisi olla jalkaväkeä suojaamassa. Polttoaineen kulutuskin oli kuulemma ongelma, joten ryssät ovat tsetseenian ensimmäisen seikkailun jälkeen olleet siirtymässä poin mokomista.
Pakko kysyä että miten turbiinimottori on jalkaväelle ongelmallinen?
 
Tätä iteki ihmettelin, Abramsissahan on turbiinimoottori myös,eikä siitä ole ollu mitään ongelmaa jenkeillä

Venäläiset varusmiehet eivät tykänneet siitä, mihin pakokaasut johdetaan moottorista. Huono juttu kaupungeissa. Jenkeistä en tiedä, mutta sellaista olen kuullut, että joku olisi käyttänyt mokomaa moottoria vankien lämmittämiseen joskus -91 sodan aikaan.
 
T-80 pakokaasut suunnattiin suoraan taakse. Koska turbiinin pakokaasut ovat kuumia, ei vanun takana voinut olla suojassa.

Turbiinissa on monia hyviä puolia, mutta tuo pakokaasujen lämpö ja suuri polttoaine kulutus ovat kolikon kääntöpuolia.
Vain jenkkit ovat pysyneet tuossa turbiini ratkaisussa, joten hiukan epäilen kokonaishyötyä.
 
gqhathbsxv6p.jpg


534uhe2yl3h6.jpg



5m5elo2av1ok.jpg


sxhnapmpwkbn.jpg


kifdca9p5c2i.jpg


Ukrainalaisia Oplot-M http://informationuniverse.ukrainianforum.net/t1771-armored-vehicles-from-kharkov

 
33jf2.jpg



Laitetaan tänne, kun törmäsin sattumalta. Muistaakseni kolmonen on puhkaistu singolla. Loput tykillä. Vastapäisessä seinässä taisi singon osuman kohdalla olla vain pieni kolo. Muista osumista on oletettavasti tullut melkoisesti paljon pahempi sirpalevaikutus. Tämä näin jatkona keskusteluihin rynnäkkövaunujen mielekkyydestä ja panssarivaunujen varmasta tuhoamisesta. Sinkojen osumat tuskin tekevät suurta tuhoa, jos vaunussa ei ole suurta määrää helposti syttyviä a-tarpeita taistelutilassa.
 
Tällaista kuvaa varsinaisesti hain:

leopard2wieakoncpecja.png


Leo kakkosen torni. Tuli mieleen ajatus heivata tornin takaosasta ylimääräiset rojut pois ja laittaa tilalle erillinen joukkueenjohtaja. Mahtuisiko tuohon hydraulipumpun ja ammusten väliin istumaan? Jatkaa vaikka tornia vähän taaksepäin, jotta saa jj:n istuimeen riittävän takanojan ja ukkelin pään tarpeeksi alas. Tällaisen järjestelyn myötä jj voisi keskittyä joukkueen johtamiseen ja hänen vaunuaan johtaisi vaununjohtaja. Katolle tulisi tietty välineet millä tähystää ja johtamista varten riittävät himmelit jj:n ulottuville. Viestivälineet joutuisi luultavasti siirtämää tulelle arempaan paikkaa tornin ulkopuoliseen lootaan tai sitten runkoon ammusten tilalle. Elektroniikan kutistuminen saattaa tosin auttaa tämän ongelman kanssa.
 
(KUVA:Torni t-55)
Laitetaan tänne, kun törmäsin sattumalta. Muistaakseni kolmonen on puhkaistu singolla. Loput tykillä. Vastapäisessä seinässä taisi singon osuman kohdalla olla vain pieni kolo. Muista osumista on oletettavasti tullut melkoisesti paljon pahempi sirpalevaikutus. Tämä näin jatkona keskusteluihin rynnäkkövaunujen mielekkyydestä ja panssarivaunujen varmasta tuhoamisesta. Sinkojen osumat tuskin tekevät suurta tuhoa, jos vaunussa ei ole suurta määrää helposti syttyviä a-tarpeita taistelutilassa.
Vähän huono esimerkki rynnäreitten tarpeellisuudesta, kun nimenomaiseen torniin saatiin läpäisy bmp:n konetykillä. Ja kaiken lisäksi keulasta.
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaan tänne, kun törmäsin sattumalta. Muistaakseni kolmonen on puhkaistu singolla. Loput tykillä. Vastapäisessä seinässä taisi singon osuman kohdalla olla vain pieni kolo. Muista osumista on oletettavasti tullut melkoisesti paljon pahempi sirpalevaikutus. Tämä näin jatkona keskusteluihin rynnäkkövaunujen mielekkyydestä ja panssarivaunujen varmasta tuhoamisesta. Sinkojen osumat tuskin tekevät suurta tuhoa, jos vaunussa ei ole suurta määrää helposti syttyviä a-tarpeita taistelutilassa.

Ei suinkaan ole sattumaa, että alokaskoulutuksessakin opetetaan ampumaan samaan vaunuun aina pari KESsiä. Tosin pitää ottaa huomioon, että jos singon läpäisy tulee niin muutaman tuhannen asteen lämpöinen metalliplasmasuihku, etenemisnopeus muutama tuhat metriä sekunnissa, saattaa kyllä vaunun miehistön huonoon kuntoon ilman sirpaleitakin. Esimerkkikuvia hiillostetusta jauhelihasta ulkonaisesti lähes ehjissä vaunuissahan on nähty mm. Syyriasta. Jos läpäisyä ei tule, niin sitten ainoa tulos voi olla vaunumiehistön housupyykin lisääntyminen.
 
Ei suinkaan ole sattumaa, että alokaskoulutuksessakin opetetaan ampumaan samaan vaunuun aina pari KESsiä. Tosin pitää ottaa huomioon, että jos singon läpäisy tulee niin muutaman tuhannen asteen lämpöinen metalliplasmasuihku, etenemisnopeus muutama tuhat metriä sekunnissa, saattaa kyllä vaunun miehistön huonoon kuntoon ilman sirpaleitakin. Esimerkkikuvia hiillostetusta jauhelihasta ulkonaisesti lähes ehjissä vaunuissahan on nähty mm. Syyriasta. Jos läpäisyä ei tule, niin sitten ainoa tulos voi olla vaunumiehistön housupyykin lisääntyminen.

Ei millään pahalla, mutta tuo "metalliplasmasuihku" on kyllä kakkapuhetta. Ei se kupari klöntti mihinkään sula, ei riitä energia räjähdyksessä (tai ainakaan se ei siirry riittävästi siihen kupariin, vaan menee minne sattuu). Läpäisyn kannalta se on ihan puhtaasti kineettinen projektiili, mikä menee läpi. Läpäisyn jälkeiset vaikutukset ovat sitten sirpaleet, vaihtelevasti painetta ja sitten tietenkin se projektiili itse. Sirpaleet ovat läpäisyn yhteydessä irronnutta metallia ja siitä kupariklöntistä irronnutta metallia. Paine vaihtelee ja jossakin on mainittu, että ontelopanoksessa saisi olla vähintään 200 milliä yliläpäisyä, jotta sillä olisi kunnolla vaikutusta. Ja silloinkin selviytymistä auttaa, jos vaunussa oli joku luukku auki, josta paine pääsee ulos. Miehistönkuljetusvaunuissa painevaikutus on vieläkin pienempi, koska sisällä on enemmän tilaa. Ja sitten on se vaunun läpäissyt projektiili, sen tielle jos sattuu jotakin, niin vahinkoa tulee, joskin on tapauksia joissa miehistön käyttämä sirpaleliivi olisi suojannut tuolta.

Niin, ja mitä tulee tuohon "muutaman tuhannen asteen lämpöön", niin sellaisia lämpöjä saattaa olla siellä missä räjähdys tapahtuu, mutta vain siellä räjähteen sisällä ja vain hyvin lyhyen ajan. Sillä tuskin on mitään käytännön merkitystä.

Ja vielä mainittakoon, että tuossa aikaisemmassa kuvassa on noita panssariin syntyneitä reikiä, niin ne eivät ole sulaneet siihen, vaan sopivissa oloissa tietyt metallit nyt vain käyttäytyvät kuin nesteet, vaikka sulamispistettä ei olekaan saavutettu. Tällöin metalli siis käyttäytyy pitkälti samoin, kuin voi sitä levitettäessä.
 
Ei millään pahalla, mutta tuo "metalliplasmasuihku" on kyllä kakkapuhetta. Ei se kupari klöntti mihinkään sula, ei riitä energia räjähdyksessä (tai ainakaan se ei siirry riittävästi siihen kupariin, vaan menee minne sattuu). Läpäisyn kannalta se on ihan puhtaasti kineettinen projektiili, mikä menee läpi. Läpäisyn jälkeiset vaikutukset ovat sitten sirpaleet, vaihtelevasti painetta ja sitten tietenkin se projektiili itse. Sirpaleet ovat läpäisyn yhteydessä irronnutta metallia ja siitä kupariklöntistä irronnutta metallia. Paine vaihtelee ja jossakin on mainittu, että ontelopanoksessa saisi olla vähintään 200 milliä yliläpäisyä, jotta sillä olisi kunnolla vaikutusta. Ja silloinkin selviytymistä auttaa, jos vaunussa oli joku luukku auki, josta paine pääsee ulos. Miehistönkuljetusvaunuissa painevaikutus on vieläkin pienempi, koska sisällä on enemmän tilaa. Ja sitten on se vaunun läpäissyt projektiili, sen tielle jos sattuu jotakin, niin vahinkoa tulee, joskin on tapauksia joissa miehistön käyttämä sirpaleliivi olisi suojannut tuolta.

Niin, ja mitä tulee tuohon "muutaman tuhannen asteen lämpöön", niin sellaisia lämpöjä saattaa olla siellä missä räjähdys tapahtuu, mutta vain siellä räjähteen sisällä ja vain hyvin lyhyen ajan. Sillä tuskin on mitään käytännön merkitystä.

Ja vielä mainittakoon, että tuossa aikaisemmassa kuvassa on noita panssariin syntyneitä reikiä, niin ne eivät ole sulaneet siihen, vaan sopivissa oloissa tietyt metallit nyt vain käyttäytyvät kuin nesteet, vaikka sulamispistettä ei olekaan saavutettu. Tällöin metalli siis käyttäytyy pitkälti samoin, kuin voi sitä levitettäessä.

Okei, otetaanpa väittämä kerrallaan...

- ei ole singossa vaikutusmenetelmä kineettinen projektiili, vaan nimenomaan kuuman metallihiukkassuihkun paineeseen perustuva (engl. teksteissä "jet"). Googlaa "Munroe effect". Nyt pitää erottaa toisistaan räjäyttämällä muokattavat projektiilit, ja oikeat ontelopanokset kuten singon ammus. Räjäyttämällä muokattava "porkkana" on esim. kylkipanoksessa, mutta se on siis eri asia. Tuo mitä kerrot yllä, pätee räjäyttämällä muokattavaan projektiiliin mutta ei sinkoon josta oli puhe. Esim. Wikipedian suomenkielinen ontelopanosta koskeva artikkeli kertoo asian hyvin (ei, en kirjoittanut sitä....). Tämä on muuten asia josta on jopa PV:n kantahenkilökunnan piirissä hämmästyttävän paljon vääriä käsityksiä.

EDIT: Täsmennys. Porkkana on olemassa myös "aidossa" onteloräjähdyksessä (yleensä, lukuunottamatta tiettyjä erityiskäyttötarkoituksia kuten öljynporausta, joissa porkkana tukkisi porausreiän - niissä kaikki metalli menee plasmaksi "jet"iin), mutta porkkana ei yleensä läpäise, vain "jet", eli se kuuma metallisuihku, läpäisee kohteen.

EDIT 2: Jos tarkkoja ollaan, kyllähän "jet":nkin energia on suurimmaksi osaksi kineettistä, tosin on siellä myös huima määrä lämpöenergiaa mukana. "Projektiili" se ei kuitenkaan todellakaan ole! Kukahan tässä nyt puhuu kakkapuhetta???

- mitä tulee paine- ja kuumuusvaikutuksen tehoon, videot ja kuvat esim. Syyriasta kertovat karusti että vaikutusta todella on. Mielestäni muuta todistetta ei tarvita.

- metalliin syntyvien reikien fysikaalisesta syntymekanismista emme ole erimielisiä, enkä mielestäni ole myöskään esittänyt asiasta väitettä joka olisi ristiriidassa yllä kuvaamiesi tosiasioiden kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Okei, otetaanpa väittämä kerrallaan...

- ei ole singossa vaikutus kineettinen, vaan nimenomaan kuumaan metallisuihkuun ja paineeseen perustuva. Googlaa "Munroe effect". Nyt pitää erottaa toisistaan räjäyttämällä muokattavat projektiilit, jotka kyllä ovat kineettisiä, ja oikeat ontelopanokset kuten singon ammus. Räjäyttämällä muokattava "porkkana" on esim. kylkipanoksessa, mutta se on siis eri asia. Tuo mitä kerrot yllä, pätee räjäyttämällä muokattavaan projektiiliin mutta ei sinkoon josta oli puhe. Esim. Wikipedian suomenkielinen ontelopanosta koskeva artikkeli kertoo asian hyvin (ei, en kirjoittanut sitä....). Tämä on muuten asia josta on jopa PV:n kantahenkilökunnan piirissä hämmästyttävän paljon vääriä käsityksiä.

- mitä tulee paine- ja kuumuusvaikutuksen tehoon, videot ja kuvat esim. Syyriasta kertovat karusti että vaikutusta todella on. Mielestäni muuta todistetta ei tarvita.

- metalliin syntyvien reikien fysikaalisesta syntymekanismista emme ole erimielisiä, enkä mielestäni ole myöskään esittänyt asiasta väitettä joka olisi ristiriidassa yllä kuvaamiesi tosiasioiden kanssa.

Tuossa aikaisemmin puhuit "metalliplasmasuihkusta" mikä antaa ymmärtää, että kyseessä on plasmaa, eikä kiinteä aihe. Mutta mieliksesi googlasin: http://en.wikipedia.org/wiki/Munroe_effect#Munroe_effect

"Contrary to a widespread misconception, the shaped charge does not depend in any way on heating or melting for its effectiveness, that is, the jet from a shaped charge does not melt its way through armor, as its effect is purely kinetic in nature."

Onko selvä?

Edit: Mainittakoon, että aikaisempi kommentti jota kommentoit sisälsi muutaman kohdan jota en odota sinun olevan erimieltä, tämä vaan on yleinen foorumi jota ihmiset käyttävät tiedonhankkimiseen, joten laitoin hieman sisältöä heillekin.
 
Back
Top