Panssarivaunut

Panssarit kärkeen juu, mutta Puolustusvoimien seuraava sota ei ole hyökkäyssota. Takaperin taistellessa hyökkäyksellisen joukon käyttötapa ja suorituskyky asettuu ihan toiseen valoon. Ei "Kaakon kouhaukseen", jossa tyhjässä taistelutilassa puskeva panssarikiila lanaa edestään puolustuksessa värjötteleviä vih panssaridivisioonia, vaan johonkin staattisemmin ja kaikilla taistelulajeilla taistelevien joukkojen orkestroiduun kokonaisuuteen.

Totta kai, kaikki suunnitelmat ovat vihtori matti heti kun kuulat alkavat hiihtää, mutta itse näen panssaroidun suorituskyvyn nykyisessäkin viitekehyksessä vahvana resurssina.

Juuri näin, kuten olen sanonut, en väheksy lainkaan, totean vain, että käyttötapa ei ole kuvattu.
 
Pitäisikö Suomen hankkia 100-200 jalkaväen suorasuuntaustulitukivaunuja kaliiberissa 125 mm? Tehtävänä olisi tukea jalkaväkeä etenkin kaupunkitaisteluissa sohlottamalla suorasuuntaustykillä jalkaväen antamiin koordinaatteihin. Jotain 50 kpl pääkaupungin puolustajien tukena voisi olla kova sana.

Olisiko T-72 pitänyt jättää stenaamatta ja hankkia pääasialliseksi ampumatarvikkeeksi sirpalelaukauksia sekä muuttaa käyttöperiaate taistelupanssarivaunusta "jalkaväen liikkuvaksi asepesäkkeeksi tehtävänään jalkaväen tukeminen suora-ammunnoin"? Et ole Teme ensimmäinen, joka on haikaillut tuon perään tällä saitilla...
 
Mistä lähtien uhkaavien maalien vähyys on vaikeuttanut ohjusmiesten toimintaa?

Tuo lihavoitu kohta kertoo kuinka turhaa tämä jauhaminen on, tilanne ei ole kovin realistinen että vaunut joutuisivat hyökkäämään jotain useiden km pituista suorakaiden ränniä pitkin valmisteltua puolustusta vastaan. Käytännössä maasto on huomattavasti rikkonaisempaa ja tarjoaa useampia reittejä tavoitteeseen. Ajattelet tätä asiaa nyt ihan liian lineaarisesti, ikään kuin joukot ajaisi moottoritiellä kaiteiden välissä samaa kaistaa vastakkain ja aina toinen on pysähtynyt&valmistautunut törmäykseen.


Kuljetus- ja rynnäkkövaunut eivät todellakaan ole ohjusmiesten maaliluettelon kärjessä, T:Ohjusmies...


Ajattelen Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson aluetta. Alue on täynnä epämääräisiä peltoaukeita. Osa suuria. Alueella toimivien mekanisoitujen joukkojen pitää kyetä jouhevasti siirtymään metsästä pellolle ja pellolta metsään. Pysyttely metsissä ei onnistu hyökkättäessä tai sitten toimitaan merkityksettömän pienillä joukoilla. Vähänkin isompi porukka tarvitsee leveyttä hyökkäyskaistalle ja silloin ei voi nirsoilla eteen tulevien maastojen kanssa.

Ohjusmiehet ampuvat sitä mihin ohjukset tehoavat. Meikäläisten Spike-ryhmien kannattaa tietenkin harventaa panssarivaunuja, koska tehokkaan osuman aikaansaaminen on todennäköinen. Tämä ei ole tilanne läheskään kaikkien ohjusten kanssa panssarivaunuja ammuttaessa. Silloin kannattaa keskittyä jalkaväkeä kuljettaviin vaunuihin.
 
Lähinnä osoitettu muiden kuin ps-aselajin miehille: Kovin on hämärä tuo iso kuva, kun täällä joudutaan selittämään jo mitä eroa on näytöksellä ja oikealla toiminnalla. :D

Sitä vaan ihmettelen että mistä tälläinen käsitys on tullut että MEKTSTOS yksinään tuolla vetelee pitkin poikin suomenniemeä, kun sen tehtäväna on tukea isompaa organisaatiota ja toimia kuluvana palikkana jotta isompi organisaatio pääsee antamaan isän kädestä.


Mielestäni tuo näytös esittää pientä palaa suuremmasta kokonaisuudesta. Tuollaiset hyökkäykset eivät ole vältettävissä, jos edes panssaripataljoonaa käytetään kootusti. Saatikka sitten sitä suuremmilla yksiköillä. Jalkaväen koulutus tietenkin keskittyy siihen metsässä taistelemiseen, koska aukean ylittäminen ei vaadi vaunussa istumista kummempia toimenpiteitä.
 
Ajattelen Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson aluetta. Alue on täynnä epämääräisiä peltoaukeita. Osa suuria. Alueella toimivien mekanisoitujen joukkojen pitää kyetä jouhevasti siirtymään metsästä pellolle ja pellolta metsään. Pysyttely metsissä ei onnistu hyökkättäessä tai sitten toimitaan merkityksettömän pienillä joukoilla. Vähänkin isompi porukka tarvitsee leveyttä hyökkäyskaistalle ja silloin ei voi nirsoilla eteen tulevien maastojen kanssa.

Kyllä vain, se ei kuitenkaan tarkoita sitä että kaikki vaunut tarvii levittää sinne suurimmalle aukealle ja suunnata liike sen pisimmästä päästä toiseen lautta rynnäkkönä. Kuten itse totesit maasto on rikkoinaista, aukeatkaan eivät ole suorakaiteita, jo varmaan viidennen kerran -> maastoa saa ja pitää käyttää hyväksi! Tavoitteeseen on yleensä useampia reittivaihtoehtoja, mikään luonnonlaki ei pakota ajattamaan kaikkia vaunuja sen suurimman aukean päästä päähän missä paljon pitkän kantaman suorasuuntaustulivoimaa ja ilmaylivoiman omaava vihollinen on vahvimmillaan. Ei se ole vielä mitään voimien pilkkomista merkityksettömiin kokonaisuuksiin jos pataljoonan komppaniaparit hyökkäävät esim. kahdella lähekkäisellä rikkonaisella aukeakokonaisuudella, mutta suunta/tavoite on sama!

Periaatteessa vaunuilla pyritään etenemään vähän samaan tapaan kuin jv-taistelija -> suojasta suojaan. Ei ole mitään järkeä lähteä painamaan keskeltä aukeaa kun sen liikkeen voi tehdä metsäsaarekkeesta toiseen syöksyen, mukaillen juuri niitä epämääräiset aukeiden muotoja/reunoja, rakennuksia, pelloilta toiselle johtavia/niitä reunustavia metsäteitä jotka sukeltavat välillä metsän sekaan jne! Tällä tyylillä plokataan mm. aika tehokkaasti ohjusten uhkaa koska hitaan lentonopeuden takia vaunu kerkeää helposti häviämään esteen taakse ennenkuin ohjus tavoittaa sen.


Ohjusmiehet ampuvat sitä mihin ohjukset tehoavat. Meikäläisten Spike-ryhmien kannattaa tietenkin harventaa panssarivaunuja, koska tehokkaan osuman aikaansaaminen on todennäköinen. Tämä ei ole tilanne läheskään kaikkien ohjusten kanssa panssarivaunuja ammuttaessa. Silloin kannattaa keskittyä jalkaväkeä kuljettaviin vaunuihin.

Meinaat että naapuri toimii sitten edelleen jollain 70/80-luvun puikoilla joilla muuhun ei pystytä...
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni tuo näytös esittää pientä palaa suuremmasta kokonaisuudesta. Tuollaiset hyökkäykset eivät ole vältettävissä, jos edes panssaripataljoonaa käytetään kootusti. Saatikka sitten sitä suuremmilla yksiköillä. Jalkaväen koulutus tietenkin keskittyy siihen metsässä taistelemiseen, koska aukean ylittäminen ei vaadi vaunussa istumista kummempia toimenpiteitä.

No joo, mutta maastoa ei käytetä vaunujen liikkeessä/suojana hyväksi vastaavasti kuin oikeassa tilanteessa koska kyseessä on näytös!
Oikeasti liike suunnattaisiin ainakin osittain maaston kautta/sen muotoja hyväksi käyttäen, mutta silloinhan yleisö ei näkisi oikein mitään...
Edelleen jos edessä on niin suorakaiteen omainen esim. järeän umpimetsikön reunustama aukea että sen reunoja/muotoa ei kyetä mitenkään käyttämään hyväksi/muuta reittiä eteenpäin ei kertakaikkiaan ole, niin vastapäähän on pakko saada erittäin isolla kädellä epäsuoraa, muuten hyökkäys on taktisesti yhtä viisas kuin 1ms. aikainen massamainen juoksurynnäkkö kk-asemia vastaan...
 
No joo, mutta maastoa ei käytetä vaunujen liikkeessä/suojana hyväksi vastaavasti kuin oikeassa tilanteessa koska kyseessä on näytös!
Oikeasti liike suunnattaisiin ainakin osittain maaston kautta/sen muotoja hyväksi käyttäen, mutta silloinhan yleisö ei näkisi oikein mitään...
Edelleen jos edessä on niin suorakaiteen omainen esim. järeän umpimetsikön reunustama aukea että sen reunoja/muotoa ei kyetä mitenkään käyttämään hyväksi/muuta reittiä eteenpäin ei kertakaikkiaan ole, niin vastapäähän on pakko saada erittäin isolla kädellä epäsuoraa, muuten hyökkäys on taktisesti yhtä viisas kuin 1ms. aikainen massamainen juoksurynnäkkö kk-asemia vastaan...

Eli tarvittaisiin sitä panssaritykistöä tai ainakin tykistöä....ja noiden suonlaitojen reunoilla luuhaaminen on JUURI SITÄ PIKKU PIPERTELYÄ VOIKO TÄTÄ NYT TÄMÄN ISOMMALLA TEKSTILLÄ ENÄÄ SANOA!

Heh sentään....sinäpä sen ohjustelija itse sanoit. Aukeita ei ylitetä ilman helvetillistä epäsuoran antamaa valmistelua...muutoin tyydytään kuuhottamaan suonlaidoilla lepikkonotkoissa jemmassa. Pipertämistä, niin pipertämistä kuin olla voi. Toimii ja antaa tiettyä tehonlisää rajallisissa oloissa ja kenties pari vrk sotatoimien alettua.
 
Nyt tulee kyllä ihan höpöhöpöjuttuja näiltä viiksilankojen virittelijöiltä...

Mikä on määritelmä ”helvetilliselle epäsuoralle”? Riittävätkö taisteluosastojen 2x 122 mm psh patteristot, prikaatin 155 mm patteristo, 5x 120 mm heitinkomppaniat, psj-komppanioiden kasiykköset ja ylijohdon tykistöyksiköt ja raketinheittimistö? Ihan nopealla laskutoimituksella tullaan johonkin +120 putkeen omasta takaa ja siihen lisäksi tuo ylijohdon kama.

Tuollaiset suonlaitatouhut ovat ihan muun porukan hommaa. Totta vitussa menestyksekäs hyökkäystaistelu vaatii kaikkien aselajien panosta ja tykistöä. Hyökkäävällä joukolla tykistön merkitys jopa korostuu. Yhteistoiminta ei ole pelkkää sanahelinää ps-joukkojen osalta vaan siinä erityinen merkitys on kaikkien maavoimien aselajien saumattomalla yhteistoiminnalla.

En myöskään millään tajua ajatuksia tai väärin tehtyjä johtopäätelmiä siitä, että ps-joukkoja olisi tarkoitus käyttää koko rajan leveydeltä. Niillä luodaan painopiste ja ne toimivat yhdellä alueella käyden samaa taistelua. Siellä on siis vähintään 3, mutta jopa 6 mekanisoitua / panssaroitua yhtymää, jotka on koulutettu ja varustettu ensisijassa hyökkäystaisteluun. Lisäksi alueellisia ja paikallisia joukkoja, mutta jo pelkästään KARJPR ja 2x MEKTSTSOS ovat sellainen nyrkki, että sitä ei ihan mikätahansa ryssän mosuriprikaati pysäytä. Tuohon vielä optio PORJPR ja 2x moottorisoitu tstos ja siinä alkaa olemaan kova luu mille tahansa. Samalla alueellahan tosiaan käkkii suonlaidoissa ja poteroissa niitä muitakin joukkoja.

Todennäköisin operaatiosuunta on kaakonkulmalla eikä missään Kuusamossa tai Joensuussa. Ranskalainen -20 & -30 lukujen tapa oli hajauttaa psv:t jalkaväelle komppanioittain ja siten ryssiä kaikki kyseisen aselajin osalta, mutta me Suomessa käytämme Saksan mallia eli panssarijoukkoja käytetään kootusti ja nykyisillä kalustomäärillä se tarkoittaa sitä, että noita esiintyy lähinnä yhdessä paikkaa ja se paikka on se, jossa ratkaisu tapahtuu. Tasajako ei ole taktiikkaa.
 
Heh sentään....sinäpä sen ohjustelija itse sanoit. Aukeita ei ylitetä ilman helvetillistä epäsuoran antamaa valmistelua...


Sinulla tuntuu olevan pakonomainen tarve vääristellä kaikkea sanomaani, totesin aikaisemmin varsin selvästi että jos sellaiseen aukeaan törmätään joka sattuu olemaan tiukka liikettä ohjaava suorakaide joka ei anna mitään muita mahdollisuuksi niin silloin helvetillinen epäsuora on käytännössä pakollinen.

muutoin tyydytään kuuhottamaan suonlaidoilla lepikkonotkoissa jemmassa.

No jos maaston hyväksikäyttö osana liikettä hyökätessäkin on mielestäsi jemmassa kyyhöttämistä, niin aika turha tätä keskustelua on enää kanssasi jatkaa.

Pipertämistä, niin pipertämistä kuin olla voi. Toimii ja antaa tiettyä tehonlisää rajallisissa oloissa ja kenties pari vrk sotatoimien alettua.

Millaisiahan maailmanluokan manöövereitä olet kotimaisilta joukoilta oikein odottanut...
 
PSTsian viestiin viitaten muituttaisin, että 122psh:ita oli ainakin jossakin vaihessa 72 putkea, joten jos kootusti toimitaan, niin kyllä sitä putkea riittää aina etulinjaa tukemaan.
 
PSTsian viestiin viitaten muituttaisin, että 122psh:ita oli ainakin jossakin vaihessa 72 putkea, joten jos kootusti toimitaan, niin kyllä sitä putkea riittää aina etulinjaa tukemaan.

No ainakin organisaatiokaaviot kertovat sen kuuluvan sekä molempien mekanisoitujen, että moottorisoitujen taisteluosastojen kalustoon. Patteristo eli 18 putkea per taisteluosasto.4x18= 72.
 
No ainakin organisaatiokaaviot kertovat sen kuuluvan sekä molempien mekanisoitujen, että moottorisoitujen taisteluosastojen kalustoon. Patteristo eli 18 putkea per taisteluosasto.4x18= 72.

Ja AMOS:it meni vissiin valmareille? Oletettavasti 9 ajoneuvon komppanioissa?
 
Ja AMOS:it meni vissiin valmareille? Oletettavasti 9 ajoneuvon komppanioissa?

En tiedä noista, koska joukkotuotanto alkoi vasta tänä vuonna. Taisteluosastoilla on kuitenkin patteristo, KRHK ja 2x 81 per PSJK. Karjalan valmarilla tällä hetkellä patteristo, jokaisessa kolmessa JP:ssä KRHK ja jokaisessa PSJK:ssa kasiykkösiä. Kyllähän nuo heitinajoneuvot varmaan KARJPR:n menevät, koska koulutuskin tapahtuu Vekaralla ja pääsääntöisesti paras kalusto tulee antaa iskukykyisimmille ja tulta parhaiten kestäville joukoille.
 
Ja AMOS:it meni vissiin valmareille? Oletettavasti 9 ajoneuvon komppanioissa?

Eiköhän krh-komppanialla ole kolme Amosta ja kullakin pataljoonalla yksi krh-komppania. Alkuperäisen suunnitelman mukaanhan vaunuja piti olla 4kpl per komppania, sitten ilmeisesti laskettiin rahat. Etelän kaksi valmiusprikaatia saisi siis Amokset, joita tulee yhteensä 18kpl.
 
Joillain tuntuu olevan suuri tarve päästä toteamaan, ettei panssaritaistelua voi käydä meidän lähtökohdista.
Miksi?
Pakko ihmetellä tuota epäsuoran käytön erikoisuutta. Eikö epäsuoran tulen käyttö ole normaalia myös tossujalkaväen hyökkäyksessä?

Toki PV,llä on puutteensa, mutta miksi nyt sitten halutaan korostaa niitä.
Suomalaiset panssarijoukot eivät ole niin suuret ja hyvin varustetut, kuin toivoisin, mitä sitten. Koska meillä on ollut sellainen tilanne missään aselajissa?
Koska olen rivimies, näkökulmani on pienimuotoista piiperrystä, ihan niin kuin se jääkärin, tai tykkimiehen näkökulma. Suuret kokonaisuudet kuitenkin muodostuvat pienestä piiperryksestä. Ehkä sillä ei ole arvoa, mutta parempaan en pysty.

Baikal ei ole muuten antanut konkreettista vastausta, miten sitten pitäisi menetellä ettei sorruta piipertelyyn.
Toivottavasti se rynnäkkömatka ei taas kasva...
 
Eiköhän krh-komppanialla ole kolme Amosta ja kullakin pataljoonalla yksi krh-komppania. Alkuperäisen suunnitelman mukaanhan vaunuja piti olla 4kpl per komppania, sitten ilmeisesti laskettiin rahat. Etelän kaksi valmiusprikaatia saisi siis Amokset, joita tulee yhteensä 18kpl.

Juu, laskin väärin, enkä muistanut että yhdelle valmarille meni teka heittimet.
 
Joillain tuntuu olevan suuri tarve päästä toteamaan, ettei panssaritaistelua voi käydä meidän lähtökohdista.
Miksi?
Pakko ihmetellä tuota epäsuoran käytön erikoisuutta. Eikö epäsuoran tulen käyttö ole normaalia myös tossujalkaväen hyökkäyksessä?

Toki PV,llä on puutteensa, mutta miksi nyt sitten halutaan korostaa niitä.
Suomalaiset panssarijoukot eivät ole niin suuret ja hyvin varustetut, kuin toivoisin, mitä sitten. Koska meillä on ollut sellainen tilanne missään aselajissa?
Koska olen rivimies, näkökulmani on pienimuotoista piiperrystä, ihan niin kuin se jääkärin, tai tykkimiehen näkökulma. Suuret kokonaisuudet kuitenkin muodostuvat pienestä piiperryksestä. Ehkä sillä ei ole arvoa, mutta parempaan en pysty.

Baikal ei ole muuten antanut konkreettista vastausta, miten sitten pitäisi menetellä ettei sorruta piipertelyyn.
Toivottavasti se rynnäkkömatka ei taas kasva...

Ei, kyllä nyt taas liikutaan asiapohjalla. :rolleyes: Tosiaan olen pohtinut tuota meikäläisen ps-yhtymän kokoonpanoa ja varustusta ja pähkäillyt joskus, millaisiin manöövereihin ne kenties pystyvät, siis oikeasti. Niille on täytynyt syntyä joku käyttötapa, joka ei voi olla kuin etäistä sukua suurvaltojen vastaaville. Tosiaan tuo esittämäni rynnäkkömatka taisi venähtää epähuomiossa vähän pitkän puoleiseksi. Mutta kun vetää vähän yli, niin jokainen ymmärtää tarkoitukseni paremmin. En epäile lainkaan ps-joukkojen tehoa, kun touhu mitoitetaan oikein. Näin kai se tuppaa olemaan vähän joka asiassa.
 
Eiköhän krh-komppanialla ole kolme Amosta ja kullakin pataljoonalla yksi krh-komppania. Alkuperäisen suunnitelman mukaanhan vaunuja piti olla 4kpl per komppania, sitten ilmeisesti laskettiin rahat. Etelän kaksi valmiusprikaatia saisi siis Amokset, joita tulee yhteensä 18kpl.

Varmasti Handella oikeampaa ja tuoreempaa tietoa. Mutta tuossa tämän vuoden alussa kun juttelin Vekaralaisen Amos-alikin kanssa, sain häneltä sellaisen käsityksen että komppaniassa olisi 4 vaunua, eli 2 vaunua/tulijoukkue(x2). Keväällä olin Vuohijärvellä ihmettelemässä kun lastasivat kalustoa junaan, niin mukana oli 4 AMOS ja ilmeisesti Krh-komppanian TUPAt. Tokihan tuo yksi AMOS saattoi olla vaikka hlökunnan koulutukseen tms.

Se onkin toinen juttu, kauan Etelässä on kaksi valmaria...
 
Kymenlaakson kartta 2.jpg


Ammattimainen piirros paintilla. :confused:

Eli iivana on hyökännyt kuutos ja seiskatietä pitkin. Tiellä kuusi vihulaiselta on jo veto loppunut suomalaisten pallomereen. Sieltä kärki on käännetty tielle 26 kohti haminaa. Tämä ura vetää.

Tiellä seitsemän pallomeri ei ole purrut. Suomalaisten joukkojen rippeitä on alueella, mutta niiltä on veto pois. Iivanan kärki on tulossa voimalla Ruotsinpyhtään suuntaan ja Kymijokilinja näyttää olevan lopullisesti mennyttä.

Samaan aikaan tietä 26 Haminan suuntaan tulleet joukot kääntyivät Anjalankosken suuntaan ja sieltä ne pääasiassa lähtivät kohden länttä. Pyrkimyksenä pääsy tielle numero kuusi, joka antaisi mahdollisuuden iskeä Ruotsinpyhtään ja Kouvolan puolustajien selustaan. Osa jatkaa suoraan kohden Kouvolaa.

Tässä tilanteessa meidän mekanisoidut joukot lähetetään taisteluun. Hyökkäys Kouvolasta kohden Haminaa. Hyökkäys seuraa pääpiirteissään tietä 15. Hyökkäävät joukot levittäytyvät Kymijoen kummallekkin puolelle. Hyökkäyksen tavoitteena edullisen taistelumaaston palauttaminen omien hallintaan Ruotsinpyhtään ja Haminan välillä. Samalla pyritään saartamaan ja tuhoamaan vihollisen kärki.

Onnistuuko tällaisessa tilanteessa hidas metsätaistelu? Kouvola-Neuvoton väli on 40 kilometriä. Läheskään aina ei päästä, eikä kannata mennä suorinta reittiä. Anjalankosken ympäristössä on metsien ja aukeiden sokkelo. Pysyttelemällä metsissä hyökkäyksen reitistä tulisi vähintäänkin mielenkiintoinen.



Kymenlaakson kartta 2.jpg
 
Miten niin hidas metsätaistelu?

Ennen kuin lähdetään purkamaan tuota kuvaasi voisit nopeasti selittää miksi hyppäsimme kärjen (PSV ja PSJ joukkueet) rynnistyksestä yllätten TSTOS -mittakaavan etenemiseen? Et kai kuvittele että MEKTSTOS painelee tuolla aukeilla kilometrin levyisenä viuhkana pommittaen kaikkea mikä eteen tulee?
 
Back
Top