Panssarivaunut

Jenkkien uudessa ohjesäännössä on ohjeita miten psv kanuunalla ammutaan mm. drooneja käyttäen kanisterilaukauksia.


Odottaisin, että kehitys vie kohti 120 mm air burst ammusta ja FCS päivitystä niin, että se tukee ilmamaalien ammuntaa.

Onhan noita jo olemassa Abramsiin M1147, Rheinmetallin DM11 ja Nammolla on kehityksessä K2:een omansa.

FCS päivittäminen lienee se mitä eniten tarvittaisiin sekä torjunnan harjoittelu.

 
Viimeksi muokattu:
Jenkkien uudessa ohjesäännössä on ohjeita miten psv kanuunalla ammutaan mm. drooneja käyttäen kanisterilaukauksia.


Odottaisin, että kehitys vie kohti 120 mm air burst ammusta ja FCS päivitystä niin, että se tukee ilmamaalien ammuntaa.

Onhan noita jo olemassa Abramsiin M1147, Rheinmetallin DM11 ja Nammolla on kehityksessä K2:een omansa.

FCS päivittäminen lienee se mitä eniten tarvittaisiin sekä torjunnan harjoittelu.

Kaikki mainitut 120 psv-kanuunan laukaukset toiminevat vain aikasytytyksellä air-burst moodissa tai sitten pitää saada osuma ja iskusytytys toimii. Aikasytytyksellä pitää ennustaa räjähdyspiste ja siten "tietää" droonin lento etukäteen. Ei toimine todellista hyökkäydroonia vastaan viiveiden ja pakollisen paikan ennustettavuuden vaikeuksien vuoksi.

Tarvittaisiin herätesytytin, joka kykenee aistimaan droonin eli aika pieneen herätteeseen pitäisi havainnon perustua, jos nykyään toimivat vaikkapa it-ohjuksissa heko- ja lekotason herätekynnyksillä. Tuhansia kiloja metallia (heko/leko) vs. alle kymmenen kiloa / enintään sata kiloa (drooni) metallia useamman kymmenen metrin päässä, vai onko joku muu heräte mahdollinen ja varmatoiminen?
 
Kaikki mainitut 120 psv-kanuunan laukaukset toiminevat vain aikasytytyksellä air-burst moodissa tai sitten pitää saada osuma ja iskusytytys toimii. Aikasytytyksellä pitää ennustaa räjähdyspiste ja siten "tietää" droonin lento etukäteen. Ei toimine todellista hyökkäydroonia vastaan viiveiden ja pakollisen paikan ennustettavuuden vaikeuksien vuoksi.

Tarvittaisiin herätesytytin, joka kykenee aistimaan droonin eli aika pieneen herätteeseen pitäisi havainnon perustua, jos nykyään toimivat vaikkapa it-ohjuksissa heko- ja lekotason herätekynnyksillä. Tuhansia kiloja metallia (heko/leko) vs. alle kymmenen kiloa / enintään sata kiloa (drooni) metallia useamman kymmenen metrin päässä, vai onko joku muu heräte mahdollinen ja varmatoiminen?
Tuossa kehotetaan käytettävän M1028 - kanisterilaukausta, jonka tehollinen kantama on muutenkin luokkaa parisataa metriä maksimissaan. Airburstin ajastimen asettaminen johonkin 100 metrin kohdalle tuottanee jokseenkin yhtä hyvän mahdollisuuden torjua drone. Mutta ohjeessakin mainitaan konekiväärit ensin, eli ne katsotaan pääasetta paremmaksi dronen ampumiseen.

Tulkitsen tämän ohjeen niin, että annetaan tankin miehistölle jotain mitä voivat yrittää sen sijaan, että vain odottelisivat osumaa nähdäkseen, kestääkö panssari vai tuleeko läpi. Eihän sitä tiedä, joku yksittäinen vaunuhan (sadasta tai tuhannesta) voi jopa säästyä.
 
En tiennytkään mutta ilmeisesti jenkkien 203. Tiedustelupataljoona on käyttänyt paljon neukkukalustoa - T-72, BMP-3 jne.

Jenkkien mielipide ilmeisesti oli että ahdasta, mutta helppo oppia ja tarpeeksi robustia siellä missä tarvitaan.

Ei ne niitä ole käyttäneet sotimiseen vaan tuo on joukko-osasto, joka tekee teknillistä tiedustelua eli tutkii vastustajan sotamateriaalien ominaisuuksia teknillisen suorituskyvyn kannalta. Isommissa kahinoissa käyvät myös evakuoimassa vastustajan välineitä, jos on tarpeen jne. Pitävät myös yllä näytekappaleita todennäköisen vastustajan kalustosta ja toimivat siten "maaliosastona" omien joukkojen harjoituksissa esim. Miltä T-72 ja sen eriversiot näyttää vaikkapa lämpökameran näytöllä.

Wikipediasta kannattaa lukea
Kannattaa myös katsella / selata referenssilinkkejä.

Joskus sattuu myös vahinkoja:

EDIT Lisätty linkki raporttiin T-55 ontelolaukauksen putkiräjähdysonnettomuudesta:

Isolla maalla on resurssit myös tuonkaltaiseen toimintaan...
 
Viimeksi muokattu:
Ei ne niitä ole käyttäneet sotimiseen vaan tuo on joukko-osasto, joka tekee teknillistä tiedustelua eli tutkii vastustajan sotamateriaalien ominaisuuksia teknillisen suorituskyvyn kannalta. Isommissa kahinoissa käyvät myös evakuoimassa vastustajan välineitä, jos on tarpeen jne. Pitävät myös yllä näytekappaleita todennäköisen vastustajan kalustosta ja toimivat siten "maaliosastona" omien joukkojen harjoituksissa esim. Miltä T-72 ja sen eriversiot näyttää vaikkapa lämpökameran näytöllä.

Wikipediasta kannattaa lukea
Kannattaa myös katsella / selata referenssilinkkejä.

Joskus sattuu myös vahinkoja:

EDIT Lisätty linkki raporttiin T-55 ontelolaukauksen putkiräjähdysonnettomuudesta:

Isolla maalla on resurssit myös tuonkaltaiseen toimintaan...
En väittänytkään. että jenkit ovat sotineet niillä :) Olin tietoinen jenkkien OPFOR-osastosta mutta ne ovat käsittääkseni käyttäneet enemmänkin esim. muokattuja Sheridaneja yms. kuin aitoa tavaraa.
 
En väittänytkään. että jenkit ovat sotineet niillä :) Olin tietoinen jenkkien OPFOR-osastosta mutta ne ovat käsittääkseni käyttäneet enemmänkin esim. muokattuja Sheridaneja yms. kuin aitoa tavaraa.
Se OPFOR porukka on vielä erikseen (11. Ratsuväkirykmentti) ja käyttää modattuja vaunuja (milloin Sheridaneja, milloin M113:ia, milloin Abramseja). Tuon 203. pataljoonan neljästä komppaniasta yksi on tehnyt maaliosastohommia, ja sekin lopettanut ne 2000-luvun alussa.

OPFOR-rooli on siis ollut sivuhommaa, ja pääjobi on ollut tuo vastustajan kaluston ominaisuuksien tutkiminen. Jokuhan niitä englanniksi käännettyjä vaunujen neukkumanuaalejakin on tarvinnut, tuskin muuten olisi vaivauduttu tekemään sanasta-sanaan käännöstä.
 
Back
Top