Panssarivaunut

Jonkin sortin tuliasematoimintaa selvästikin yritetään mutta jää kyllä todella vajaaksi, annetaan kuitenkin papukaijamerkki yrittämistestä. En oikein ymmärrä miksi tällainen pari metriä taakse ja samaan paikkaan uudelleen on niin yleinen näky, luulisi kaikkien ymmärtävän että tämä ei palvele mitään.
 
Eniten naurattaa se että tälläinen puolivillainen tekeminen on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Vaunu nykii kokoajan edestakaisin, joka vaikeuttaa ampujan toimintaa ja mitään suojaa tulelta/tähystykseltä ei tässä saavuteta. Paikallaan ollessa ampuja saisi sentään rauhan tähtäillä.
 
Ohessa tuore (25.7.2025) ESD:n (European Security & Defence) arvio venäläisten panssarivaunujen, IFV/APC ja niiden järjestelmien kehityksestä tuotantoasteelle

T-72B3 ja T-90M vaunuihin on integroitu Arena-E (vientiversio Arena-M) APS järjestelmä, joka julkaistiin 2013 ja on nyt päivitetty uusia länsimaisia uhkia vastaan, ilmeisesti jossain määrin myös ylhäältä hyökkääviä uhkia vastaan. Tehtaan edustajan mukaan järjestelmää on myös kokeiltu kaapattujen pst-aseita vastaan ja Arena:n väitetään toimivan (niinhän ne tehtaan myyntimiehet aina esittävät). 2025-26 toimitetaan ensimmäiset vaunut venäläisille itselleen.
Myös uuden ERA-panssaroinnin kehitys T-90 ja T-72 vaunuihin soveltuvana versiona on työn alla (ollut jo vuodesta 2017-,:) ) eli Relikt-lisäpanssarin seuraaja. Se ei ole T-14 vaunulle suunniteltu Monolit-ERA, koska se on liian massiivinen T-72 T-90 vaunuille.

IFV kehityksessä / tuotannossa on kolme päälinjaa:
- BMP-1 ja -2 vanhan kaluston päivitykset BMP-1M ja BMP-2M tasoon, ja (lisä-)panssaroinnin parannuksia
- sarjatuotannossa BMP-3 sekä BMD-4M vaunut
- uudet vaunut Kugarnets-25 ja Manul.
Joissa kaikissa on huomioitu Ukrainan sodasta saatuja kokemuksia.

Lukuisista torni- ja RWS-hankkeista mainitaan jonkinmoisina menestyksinä:
- Berezhok torni BMP-2M modernisoinnissa, 32V01 torni Taifun (BTR-82 jatkokehitysvaunu 2007 alkaen :) ) vaunuun asennettuna, uudempi Epokha torni Bulat ohjuslaukaisualustalla on mahdollisesti tulossa BMP-3 vaunuun.
-Okhotnikt ja ja sen merialusversio Narwal RWS ovat jo sarjatuotannossa ja kykenevät myös UAV-torjuntaan
- ilmatorjuntavaunun 2S38 Derivatsiya-PVO kehitystyö on päättynyt 2023 ja se on tuotantokunnossa tai tuotannossa (BMP-3 alustalle asennettu IT-kanuunatorni)
- 30 ja 57 mm IT-ammuksiin ohjelmoitavat sytyttimet

Ohessa linkki artikkeliin
 
Viimeksi muokattu:
Ohessa tuore (25.7.2025) ESD:n (European Security & Defence) arvio venäläisten panssarivaunujen, IFV/APC ja niiden järjestelmien kehityksestä tuotantoasteelle

T-72B3 ja T-90M vaunuihin on integroitu Arena-E (vientiversio Arena-M) APS järjestelmä, joka julkaistiin 2013 ja on nyt päivitetty uusia länsimaisia uhkia vastaan, ilmeisesti jossain määrin myös ylhäältä hyökkääviä uhkia vastaan. Tehtaan edustajan mukaan järjestelmää on myös kokeiltu kaapattujen pst-aseita vastaan ja Arena:n väitetään toimivan (niinhän ne tehtaan myyntimiehet aina esittävät). 2025-26 toimitetaan ensimmäiset vaunut venäläisille itselleen.
Myös uuden ERA-panssaroinnin kehitys T-90 ja T-72 vaunuihin soveltuvana versiona on työn alla (ollut jo vuodesta 2017-,:) ) eli Relikt-lisäpanssarin seuraaja. Se ei ole T-14 vaunulle suunniteltu Monolit-ERA, koska se on liian massiivinen T-72 T-90 vaunuille.

IFV kehityksessä / tuotannossa on kolme päälinjaa:
- BMP-1 ja -2 vanhan kaluston päivitykset BMP-1M ja BMP-2M tasoon, ja (lisä-)panssaroinnin parannuksia
- sarjatuotannossa BMP-3 sekä BMD-4M vaunut
- uudet vaunut Kugarnets-25 ja Manul.
Joissa kaikissa on huomioitu Ukrainan sodasta saatuja kokemuksia.

Lukuisista torni- ja RWS-hankkeista mainitaan jonkinmoisina menestyksinä:
- Berezhok torni BMP-2M modernisoinnissa, 32V01 torni Taifun (BTR-82 jatkokehitysvaunu 2007 alkaen :) ) vaunuun asennettuna, uudempi Epokha torni Bulat ohjuslaukaisualustalla on mahdollisesti tulossa BMP-3 vaunuun.
-Okhotnikt ja ja sen merialusversio Narwal RWS ovat jo sarjatuotannossa ja kykenevät myös UAV-torjuntaan
- ilmatorjuntavaunun 2S38 Derivatsiya-PVO kehitystyö on päättynyt 2023 ja se on tuotantokunnossa tai tuotannossa (BMP-3 alustalle asennettu IT-kanuunatorni)
- 30 ja 57 mm IT-ammuksiin ohjelmoitavat sytyttimet

Ohessa linkki artikkeliin
Jotenkin olen tässä kohtaa tuplasti epäileväinen.
A. Myyntimies puhuu
B. Venäläinen kehuu omia järjestelmiään

Esim. BMP3:n modifiointi toimivaksi rynnäkkövaunuksi ei taida olla edes mahdollista.
 
Jotenkin olen tässä kohtaa tuplasti epäileväinen.
A. Myyntimies puhuu
B. Venäläinen kehuu omia järjestelmiään

Esim. BMP3:n modifiointi toimivaksi rynnäkkövaunuksi ei taida olla edes mahdollista.
Eikös kaikki BMP-1, -2 ja -3 vaunut ole jo alunperin perin rynnäkköpanssarivaunuja? (Ilman mitään päivityksiäkin )?

Ja niillä sitä sotaa käydään...
 
Esim. BMP3:n modifiointi toimivaksi rynnäkkövaunuksi ei taida olla edes mahdollista.
Venäläisethän tekivät siitä asettelultaan kokonaan muutetun version jo joitain vuosia ennen sotaa (jossa moottori oli siirretty eteen, miehistötila taakse, ja jalkautuminen tapahtui luukusta takana), mutta se ei päässyt massatuotantoon.
 
Eikös kaikki BMP-1, -2 ja -3 vaunut ole jo alunperin perin rynnäkköpanssarivaunuja? (Ilman mitään päivityksiäkin )?

Ja niillä sitä sotaa käydään...
BMP3 tilaratkaisu enemmän kuin epäonnistunut, mutta virallisesti se toki on rynnäkkövaunu, mutta todellisuudessa poikkeuksellisen paska sellainen.
Vaunu on ilmeisesti suunniteltu olemaan vähän kaikkea, jonka seurauksena se ei ole kevyttankki, eikä rynnäkkövaunu.
Ukrainan sota osoitti vaunun totaalisen paskuuden.
 
Venäläisethän tekivät siitä asettelultaan kokonaan muutetun version jo joitain vuosia ennen sotaa (jossa moottori oli siirretty eteen, miehistötila taakse, ja jalkautuminen tapahtui luukusta takana), mutta se ei päässyt massatuotantoon.
Ok, en muistanut sellaista, mutta ei ihme jos jäänyt proto tasolle.
 
Venäläisethän tekivät siitä asettelultaan kokonaan muutetun version jo joitain vuosia ennen sotaa (jossa moottori oli siirretty eteen, miehistötila taakse, ja jalkautuminen tapahtui luukusta takana), mutta se ei päässyt massatuotantoon.
Ok. Tämä on mennyt minulta kokonaan ohi, enkä yhtäkkiä löytänyt sitä hakemallakaan. Mikä tuon version tyypitys oli?
 
Eikös kaikki BMP-1, -2 ja -3 vaunut ole jo alunperin perin rynnäkköpanssarivaunuja? (Ilman mitään päivityksiäkin )?

Ja niillä sitä sotaa käydään...
BMP3 tilaratkaisu enemmän kuin epäonnistunut, mutta virallisesti se toki on rynnäkkövaunu, mutta todellisuudessa poikkeuksellisen paska sellainen.
Vaunu on ilmeisesti suunniteltu olemaan vähän kaikkea, jonka seurauksena se ei ole kevyttankki, eikä rynnäkkövaunu.
Ukrainan sota osoitti vaunun totaalisen paskuuden.
BMP-3 periaatteessa aloitti elämänsä Obyekt 685 prototyyppinä, jossa haettiin uintikykyistä kevyttä vaunua korvaamaan vanhentuneet PT-76-vaunut. Tuo projekti ei johtanut mihinkään, mutta Kurganmashzavod käytti samaa alustaa Obyekt 688 prototyyppiä varten, joka myöhemmin otettiin käyttöön tietyin muutoksin BMP-3:na. Jotta tuosta saatiin jotenkin käyttökelpoinen rynnäkkövaunu piti alustaa muokata melko rutkasti, mutta moottori jätettiin silti taakse ja miehistötila pistettiin moottoritilan ja taistelutilan väliin puristuksiin.

BMP-3:n aseissa on se logiikka, että 100mm matalapainekanuuna on todellisuudessa ajateltu PST-ohjusten räiskimiseen. BMP-1:sen ja BMP-2:sen ohjuksia ei voinut ladata kokonaan panssarin alta, vaan se vaati luukkujen avaamista (ja BMP-1P:n tapauksessa myös ampuminen piti suorittaa luukun päältä). Tuo ei ole mitenkään bemareille ominainen ongelma vaan yleistä myös länsimaisissa rynnäkkövaunuissa, mutta neukut koki että se laskee vaunun NBC-suojauksen tasoa. Alunperin Obyekt 688:n tarjottiin miehittämätöntä (tai matalaprofiilista, saman tyyppistä kuin BTR-80A:ssa, en nyt löydä kumpaa) tornia 30mm konetykillä ja koaksiaalisella 30mm kranaattikonekiväärillä mutta se ei Neuvostoarmeijalle kelvannut, niin kehittivät sitten tuollaisen virityksen.

Jos Bradleytä pilkattiin pitkään, ettei se tiedä onko lintu vai kala, niin BMP-3 on kyllä siinä ihan omaa luokkaansa. Ammuksia on vähintäänkin riittävästi, ja (osin alumiini)panssaria just sen verran että ne saadaan räjähtämään mukavasti.
 
Ok, en muistanut sellaista, mutta ei ihme jos jäänyt proto tasolle.
Ok. Tämä on mennyt minulta kokonaan ohi, enkä yhtäkkiä löytänyt sitä hakemallakaan. Mikä tuon version tyypitys oli?
BMP-3M Dragun ja BMP-3M Manul. Kumpikin käyttää samaa 3M-runkoa, Dragunissa on BMP-3:n perusmallin torni ja Manulissa Berežok-tornia muistuttava pelkällä konetykillä ja ohjuksilla varustettu torni.

Takaovi on siis Bradley-tyyppisesti hydraulisesti putoava ramppi, mutta siinä on myös varsin iso saranoilla avattava ovi rampin keskellä (toisin kuin Bradleyn luukussa olevaa pientä hätäovea, on tätä ilmeisesti suunniteltu aktiivisesti käytettäväksi). Ensimmäisessä kuvassa Dragun ja toisessa Manul:
Army2016-222.webp
Army-2020-177.webp



Kannattaa muuten laittaa Vitaly Kuzmin seurantaan, hänen kuviensa avulla pysyy hyvin tasalla siitä, mitä vanja kehittelee.
 
Viimeksi muokattu:
BMP-3M Dragun ja BMP-3M Manul. Kumpikin käyttää samaa 3M-runkoa, Dragunissa on BMP-3:n perusmallin torni ja Manulissa Berežok-tornia muistuttava pelkällä konetykillä ja ohjuksilla varustettu torni.

Takaovi on siis Bradley-tyyppisesti hydraulisesti putoava ramppi, mutta siinä on myös varsin iso saranoilla avattava ovi rampin keskellä (toisin kuin Bradleyn luukussa olevaa pientä hätäovea, on tätä ilmeisesti suunniteltu aktiivisesti käytettäväksi). Ensimmäisessä kuvassa Dragun ja toisessa Manul:
Katso liite: 123545
Katso liite: 123546



Kannattaa muuten laittaa Vitaly Kuzmin seurantaan, hänen kuviensa avulla pysyy hyvin tasalla siitä, mitä vanja kehittelee.
V. Kuzminin kuvia ihmettelin jo aikoinaan kuopatulla militaryphotos.net sivulla. Pitkälti noiden perusteella pystyi näkemään millaista modernisointia venäläiset olivat tekemässä armeijalleen. Erittäin hyvälaatuisia kuvia ja usein aikoinaan kuvasarjat todella yksityiskohtaisia.
 
BMP-3M Dragun ja BMP-3M Manul. Kumpikin käyttää samaa 3M-runkoa, Dragunissa on BMP-3:n perusmallin torni ja Manulissa Berežok-tornia muistuttava pelkällä konetykillä ja ohjuksilla varustettu torni.

Takaovi on siis Bradley-tyyppisesti hydraulisesti putoava ramppi, mutta siinä on myös varsin iso saranoilla avattava ovi rampin keskellä (toisin kuin Bradleyn luukussa olevaa pientä hätäovea, on tätä ilmeisesti suunniteltu aktiivisesti käytettäväksi). Ensimmäisessä kuvassa Dragun ja toisessa Manul:
Katso liite: 123545
Katso liite: 123546



Kannattaa muuten laittaa Vitaly Kuzmin seurantaan, hänen kuviensa avulla pysyy hyvin tasalla siitä, mitä vanja kehittelee.
Kiitos. Näitä ei löydäkään kuin täsmähaulla. Esim. BMP-3M ei anna näistä mitään viitteitä.

Kun kyseessä on protot, niin eipä tuolla tietysti ole väliäkään.
 
Hyvin näyttää rautalaatikot hajoilevan puolin ja toisin, riippumatta valmistajasta. Minkäänlaiseen ratkaisun tapaiseenkaan ei ole kumpikaan yltänyt. Pienin vahvuuksin piperrellään ja se onkin ainoa syy, miksei tappioita tule enempää.
 
Back
Top