Panssarivaunut

300wattia teho.
3litraa kiehutettavaa niin menee 75 minuuttia. Yhdes litraski yli puoli tuntia. Kiirus ei saa olla ku tuolla keittelöö.

Kotikeittimet on yleensä 2000-2200w.

Tuossapa onkin pointtina se, että vettä on koko ajan noin 70 asteisena valmiina ja sitä lisäillään sitten pienemmissä määrin sitä mukaa tilalle kuin sitä lorotellaan. Ruotsalaisten CV:ssä taitaa olla muistini mukaan kyllä tehokkaampi laitos ja miksipä ei, kyllä se laturi jaksaa ja muistelenpa että toimii moottorin ollessa sammutettunakin.

Kun aiemmin oltiin sitä mieltä että kyllä vettä kerkeää keittämään huoltotaukojenkin yhteydessä niin rohkenenpa sanoa ettei se litra kiehu trangiallakaan (joka siis on joidenkin mukaan ainut ja oikea keitin) paljon alle puolen tunnin vaikka olisi lämminkin keli kun otetaan huomioon kokoaminen ja purkaminen.
 
Eilen illalla (jostain ihme syystä) mieleeni tuli takavuosina hankitut Leo 1 erikoisvaunut. En muista niitä missään nähnneeni tai kuulleeni mitään niistä sen jälkeen. Mitä tässä on mennyt, ainakin 2 vuotta?

Materialisoituiko hanke johonkin konkreettiseen toimintaan/koulutukseen vai mihin nämä vaunut ovat ”kadonneet”?
 
Eilen illalla (jostain ihme syystä) mieleeni tuli takavuosina hankitut Leo 1 erikoisvaunut. En muista niitä missään nähnneeni tai kuulleeni mitään niistä sen jälkeen. Mitä tässä on mennyt, ainakin 2 vuotta?

Materialisoituiko hanke johonkin konkreettiseen toimintaan/koulutukseen vai mihin nämä vaunut ovat ”kadonneet”?
On käytössä. Näkynyt ainakin muutamassa Pv:n videossa ja kuvassa ohimennen viime keväältä/kesältä, jos olisi enemmän aikaa niin voisin kaivaa sinulle niitä. Ymmärtääkseni varusmiesten koulutus on alkanut viime vuoden kesän saapumiserästä. Niitä kun on kerrallaan tuotannosta varmaankin yksi tai kaksi, niin eivät varmaankaan sen takia ole hirveän aktiivisesti esillä. Yksi oma havainto moisesta vaunuista löytyy, 4.11. sellainen oli Parolassa matkalla lavetilla kohti Niinisalon mekanisoitua harjoitusta.
 
Eilen illalla (jostain ihme syystä) mieleeni tuli takavuosina hankitut Leo 1 erikoisvaunut. En muista niitä missään nähnneeni tai kuulleeni mitään niistä sen jälkeen. Mitä tässä on mennyt, ainakin 2 vuotta?

Materialisoituiko hanke johonkin konkreettiseen toimintaan/koulutukseen vai mihin nämä vaunut ovat ”kadonneet”?
Hidas.
 
Eilen illalla (jostain ihme syystä) mieleeni tuli takavuosina hankitut Leo 1 erikoisvaunut. En muista niitä missään nähnneeni tai kuulleeni mitään niistä sen jälkeen. Mitä tässä on mennyt, ainakin 2 vuotta?

Materialisoituiko hanke johonkin konkreettiseen toimintaan/koulutukseen vai mihin nämä vaunut ovat ”kadonneet”?

Aika harvoin niitä viisvitosen alustalla olevia hinureitakaan missään näkyi joten sen puoleen asiassa ei ole mitään ihmeellistä.
 
juuriin näin, missä viipyy lekkeri 3??
140 mm.n kanuuna, uusilla "paketeilla" (mieluusti Kovia paketteja näin joulun lähestyessä), hybridikäyttöä hitaaseen ja vähän ääntätuottavaan tilanteeseen, dronesysteemi, joka voisi nousta tiedustelemaan, välttäen tilannekuvan vaunuihin sekä suojamiehistölle ja palasi autonomisesti vaikka tornin takaosan patilaatikon päälle vaikka noukkimaan lisävirtaa telineestään , tai jopa jotain maalinosoitusjärjestelmän osan kyytiin ottamista varten. (tai vaikka hakee pitsaa vaunumiehistölle, tiukan paikan tullen)... Keraamiset panssarit teräskuorin?
TAI MITÄ MUUTA PITÄISI LEO 3 SISÄLTÄÄ?.??
Ja miten niin tuota ei voisi valmistaa kotimaassa???
 
Se vedenkeitin vaunussa ei olisi mikää pöllö idea nykyään kun muonat on suurelta osin pakastekuivattua.
Tästä näinkin juttua joskus että se aparaatti ei ollut pelkästään kello neljän teehetkeä varten vaan muonien valmistukseen ja vedenkeittämiseen juomaveden puhdistamista varten. Fiksu vehje.
 
Ja miten niin tuota ei voisi valmistaa kotimaassa???
Aivan. Vaatii vaan pikkuisen fyrkkaa ja sitten tuotteen valmistuttua ulkomaanvientiä... Ei kestä vihreät olla vientilupien päättämisessä, eikä demarit, keskustalaiset, tai rantaruottalaiset.... Muuten jää tulematta tilaukset.
 
Suomi varautuu puolustautumaan myös panssarisodan keinoin – itsenäisyyspäivän paraatissa esitellään iskuvoimaa
Vuoden 2019 itsenäisyyspäivän paraatissa esillä ovat panssaroidut joukot ja maavoimien tulivoimaisin kalusto. Paraatin järjestelyistä vastaa Panssariprikaati, joka kouluttaa panssarijoukkoja.

Mikä on panssarien rooli Suomen puolustuksessa ja miten niillä taistellaan?

Näihin kysymyksiin tietää vastauksen Hämeen panssaripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Riku Rantakari.

Everstiluutnatti Riku Rantakari.


Everstiluutnantti Riku Rantakari.Ahti Kaario / Yle
– Panssarijoukkojen rooli on aika keskeinen. Suomella on kyllä laajat joukot ja paljon reserviä, millä puolustetaan suuria alueita, mutta taistelut ratkaistaan mekanisoiduilla joukoilla, Rantakari sanoo.

Mekanisoiduilla joukoilla tarkoitetaan panssarivaunuilla varustettuja joukkoja. Ne pystyvät liikkumaan maastossa nopeasti, niillä on suuri tulivoima ja panssarin tarjoama suoja.

– Panssarivaunun tehtävänä on hyökkäys. Suurella liikenopeudella päästään helpommin yllätykseen. Voidaan temmata aloite haltuun ja päästään niskan päälle, sanoo Rantakari.

Everstiluutnantti Rantakari muistuttaa, että liike on sodankäynnissä tärkeää. Jos se pysähtyy, vastapuoli pystyy ennemmin tai myöhemmin tuhoamaan aloilleen jääneen joukon.

BMP-2M rynnäkköpanssarivaunu.


Moottoripyörälähetillä on asiaa panssarijalkaväelle.Ahti Kaario / Yle
Metsä ei ole este
Panssarivaunujen käyttö on usein yhdistetty avomaastoon, ja Suomenkin puolustusvoimissa ajateltiin ennen toista maailmansotaa, ettei panssareilla voi metsässä sotia. Aselajin kehitys laiminlyötiin.

Ajatus havaittiin virheelliseksi viimeistään talvisodassa, jossa neuvostojoukot tulivat päälle yli tuhannen panssarivaunun voimin.

Everstiluutnantti Rantakarin mukaan suomalaisessa metsässä voi taistella panssareilla vallan hyvin. Hän sanoo, että metsässä puusto myös tarjoaa suojaa, vaikka nykyjärjestelmillä pystyykin näkemään kohteita ilmasta käsin paremmin kuin ennen.

Metsäisessä maastossa korostuu panssarien mukana kulkevan panssarijalkaväen rooli.

Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu.


Panssarijääkäreitä menossa BMP-2M rynnäkköpanssarivaunuun.Ahti Kaario / Yle
– Panssarijääkärien tehtävä on tarjota suojaa panssareille ja hyökätä metsämaastossa. Jos on metsäisiä sivustoja, jalkaväen on huolehdittava, että vihollisen panssarintorjunta-aseet eivät pääse sieltä vaikuttamaan. Panssarit tukevat puolestaan jalkaväen etenemistä, sanoo Rantakari.

Jalkaväki liikkuu panssarien mukana rynnäkköpanssarivaunuilla tai miehistönkuljetusajoneuvoilla. Panssareiden ja jalkaväen yhteispelin on sujuttava hyvin, ja sitä harjoitellaan jatkuvasti niin Panssariprikaatissa kuin muissakin maavoimien joukko-osastoissa.

Kuinka pysyä hengissä?
Taistelussa vastapuoli pyrkii tietysti tuhoamaan panssarivaunut. Vastaan tulee tulta maasta ja ilmasta.

– Terve kunnioitus panssarintorjuntaa kohtaan pitää aina olla. Me pyrimme estämään vihollisen panssarintorjunnan toiminnan joukkojen ja maaston käytöllä, sanoo everstiluutnantti Rantakari.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oma ilmatorjunta yrittää pitää vihollisen taisteluhelikopterit, rynnäkkökoneet ja aseistetut lennokit pois panssareiden kimpusta.

Samaan aikaan jalkaväki yrittää estää vastapuolen panssarintorjuntamiesten toiminnan maastossa.

Apilas-sinkoja.


Tauolla olevien panssarijääkärien Apilas-sinkoja. Ahti Kaario / Yle
Rantakarin mukaan oma tykistö suojaa aina panssarien ja panssarijalkaväen toimintaa.

– Kun vihollisesta saadaan havainto tai pyritään jonkun aukean yli menemään, niin vihollisen päät pitää laittaa matalaksi epäsuoralla tulella ja tarvittaessa savustuksella.

Maaston käyttö tarkoittaa, että panssarivaunut pyrkivät pysymään poissa näkyvistä.

– Mennään painanteita pitkin, ei nousta mäen päälle. Tähystetään takarinteestä niin, että johtaja näkee rinteen yli, mutta vaunu ei näy, Rantakari kuvailee.

– Kun on ammuttu, peruutetaan nopeasti takaisin suojaan ja vaihdetaan heti tuliasemaa toiseen paikkaan, hän jatkaa.

BMP-2M rynnäkköpanssarivaunu.


Panssarijääkäri Tuukka Suominen hyppää BMP-2M:n kuskinpukille. Metsää kaatuu, hän tuumii.
 
Onkos nuo minisukset sitä varten että pitää tuon varsinaisen auran aina oikeassa kulmassa pomppuisessakin maastossa, vai jotain muuta?

Jos ajattelee sitä, että millaisia voimia tuommoinen ihan pintaa syvemmältä kuoriva aura tuottaa itse itselleen, niin voisi olettaa, että jatkuva alaspäin painava voima on kuoriessa melko kova siitä riippumatta että onko maasto tasaista vai pompuista.

Vertauskuvana voisi käyttää vaikka sitä, että otapa toiselta puolelta sileä ja toiselta puolelta viistottu leipäveitsi ja leikkaa sillä -20°C jäätelöä. Huomaat miten voimakkaasti veitsi pyrkii ja miten vaikea pyrkimistä on vastustaa. (Ota laastaripaketti lähelle kun kokeilet.)

Allekirjoittaneen järki sanoo, että sukset sopivan etäällä ja tarpeeksi tukevien varsien päällä tarjoavat tuollaiselle pyrkimistaipumukselle luotettavan ja helpon vastavoiman joka on aina yhtä suuri kuin pyrkivä voima koska pyrkiminen itse tuottaa vastavoimansa.

Auran muotoilussa on eräs toinen piirre, jota itse en ymmärrä. Ihan kuin siinä olisi pari hukattua mahdollisuutta.
 
Back
Top