Foorumilla on jo ketju legendoista. Mutta, eikö olisi paikallaan myös ihan omien tai omana aikana sattuneiden kokemusten muistelo ja jakaminen. Kimmokkeen sain mm. tästä pstsian mainiosta Apilas-kuvauksesta.
- Parhaat hetket
- Jännittävimmät hetket
- Omat mokat, muiden mokat, vahingot
- Hassut sattumukset ja muut kommellukset
- "Silloin minua vitutti"
- Hyvät kouluttajat / johtajat
- etc
Koska kehuin Apilaksen ampumiskokemusta niin avaan sitä hieman. On kaikenlaisia tarinoita siitä, että Apilaksella ampuminen tuntuu siltä, että joku heittää kenttälapiollisen hiekkaa silmille ja toinen lyö lumilapiolla selkään or whatever. Onhan se noin, mutta se tuntuu oikeasti paljon paremmalta.
Minun mielestäni ensimmäinen kova laukaus jännitti enemmän kuin naisen päälle nouseminen ensimmäistä kertaa. Toinen kerta on jo tavallaan helpompi, kun tietää jo vähän mistä on kyse ja homma ei ole enää yhtä kihelmöivän jännittävää ja vierasta, vaikka se on tositositosi nastaa ja siihen vähän liittyykin suorituspaineita. Jokainen haluaa korvatulpat ja jokaista, joka ei niitä saa hävettää.
Se hetki, jolloin nappi on pohjassa ja ihan iholta kuuluu saatanallinen pamahdus ja paineisku tuntuu koko ylävartalossa on jotain ihan spesiaalia. Tähtäin on koko ajan silmässä kiinni, putki on yhä olkapäällä ja silmät aukeavat uudestaan pamahduksen jälkeen savun keskellä. Se hetki, jolloin ainoa ajatus mielessä on “joko se lähti” ja maailma ympärillä on vain savupilvi tuliasemassa sekä ruudin katku kurkussa ja olo hieman typertynyt jonkun huutaessa kuulonsuojauksen läpi: "OSUMA", on jossain määrin verrattavissa vähintäänkin laimeaan orgasmiin.
Kuulostaa varmaan vähän oudolta, mutta Sinkomiehet tietää. Ja ymmärtää.