Helsingillekin tekee vain hyvää kun siluetti hiukan jäsentyy. Parkanoon nuo 50-kerroksiset sopisivat huonommin.
Pasilan tornitalot& pilvenpiirtäjät Suomessa.
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Helsingillekin tekee vain hyvää kun siluetti hiukan jäsentyy. Parkanoon nuo 50-kerroksiset sopisivat huonommin.
Babylon tarvitsee torninsa.
Leaderwolf
Respected Leader
Turun Sanomissa oli tänään uusi projekti. Kupittaa ja Itäharju aiotaan yhdistää kannella, jonka päälle tulisi "vähintään 20 kerroksisia" rakennuksia. Tämä siis ratapihan päälle tulevan 500 miljoonan kansihankkeen lisäksi.
Turkua tuntemattomille, käytännössä Helsingin moottorien päälle rakennetaan kansi. Heti Tyksin ja Kupittaan rautatieaseman jälkeen Helsingin suuntaan.
Turkua tuntemattomille, käytännössä Helsingin moottorien päälle rakennetaan kansi. Heti Tyksin ja Kupittaan rautatieaseman jälkeen Helsingin suuntaan.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Niin. Näin noita tornitaloja ja taivaanraapijoita nousee hiljalleen Helsinkiin, Espooseen, Turkuun ja Tampereelle. Eikä tarvitse edes pelätä, että kaupunki fallossymboleineen alkaisi muistuttaa Tupolevin veljesten laskeutumisalustaa.
Eikö siihen jo tehdä kantta? Vai liittyykö se sairaalan laajennuksiin? Yhtä h..tin työmaata se sisäänajo ainakin on ollut jo pitkään. Pitääkö varautua siihen että on jatkossakin?
Leaderwolf
Respected Leader
Tyksin uuden T3 rakennuksen kantta siellä on tehty, purettu ja tehty uudestaanEikö siihen jo tehdä kantta? Vai liittyykö se sairaalan laajennuksiin? Yhtä h..tin työmaata se sisäänajo ainakin on ollut jo pitkään. Pitääkö varautua siihen että on jatkossakin?
Kun se työmaa alkaa helpottamaan, aletaan siis rakentamaan vielä huomattavasti suurempaa kantta heti edellisestä Hesan suuntaan, eli kyllä, se tulee olemaan yksi helvetin sumppu koko moottoritie vielä vuosikaudet 
Tyksin uuden T3 rakennuksen kantta siellä on tehty, purettu ja tehty uudestaan
Hyvää harjoitusta Helsingin kaupunkibulevardeja odotellessa...
Tampereelle myös samanlainen suunniteltu rautatien päälle:
Korkeimmassa tornissa sitten tulee olemaan yli 20 kerrosta ja korkeutta 100 metriä.
Näitä dystooppisia himmeleitä alkaa ilmestymään kuin sieniä sateella. Joidenkin mielestä nämä näyttävät paperilta kivoilta, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun tornien juurilla aletaan mölyämään, leikkimään puukkohippaa ja kauppaamaan hepoheinää ja kokkelia kellon ympäri niin todellisuus alkaa valjeta.
Leaderwolf
Respected Leader
Joo tuossa Turun vastaava ratapihan kehittämishanke, Supercellin pojat vauhdissa. Mikä on ihan oikein että kehitetään itselle tärkeää seutua.Tampereelle myös samanlainen suunniteltu rautatien päälle:
Korkeimmassa tornissa sitten tulee olemaan yli 20 kerrosta ja korkeutta 100 metriä.
Itseä vaan pelottaisi asua tuollaisessa Tampereen Kannen kaltaisessa paikassa. Yksinkertaisesti, koska en luottaisi siihen, että joku rakennettu kansi kestäisi 20-kerroksisen ja satametrisen tornin painon, niin kuin vanha kunnon maaperä, joka jatkuu aina planeetan toiselle puolelle saakka.
Sakararäjähdepanos
Kersantti
Kysyttiin huhtikuussa, vastaan nyt. Kiirekös tässä.
Ihmiset ja palvelut muodostavat myös herkästi keskenään pattitilanteen. Ihmiset eivät mene sinne, missä ei ole palveluja. Palvelujen tarjoajat eivät jaksa odotella kovin kauaa, että vuokra juoksee mutta kassa ei käy. Käänteinen versio on oikeastaan nähtävissä melkein koko Suomessa (pinta-alaa katsoen). Muuttotappiokunnissa ei viihdy nuoriso, eivätkä pysy palvelut.
Triplaa edeltävä Pasila tuntui olevan lähinnä paikka, josta virkaväki kurvaa tasan neljältä renkaat savuten kohti jotakin Prismaa. (Lähimpiin on kai muuten 7-8 kilometrin ajomatka.) En nyt tiedä, mitä kaikkea elävä Pasila ihan tarkalleen vaatisi. Siitä on varmaan monia eri mielipiteitä. Yhtä kaikki, melkoisella joutokäytöllä se tuntuu olevan sijaintiinsa nähden. Yksi satunnainen pikatesti alueen vetävyydelle voisi olla vaikkapa, voiko siellä viettää klassisen "leffaan ja ravintolaan" -illan. Ennen ei oikein voinut, kohta ehkä voi. (No hyvä on, Hartwallilla pystyi käymään, mutta ei se oikein "kaupungilla olemisesta" mene. Ei myöskään spontaanista afterworkista.)
Jonkinlainen vara-keskusta Pasilasta voi silti tulla, jos sieltä löytyy töitä, asuntoja sekä palveluja. "Kaikki saman katon alta" on aika vahva lähtökohta, koska Suomen olosuhteissa se ei ole pelkkä mainoslause vaan merkittävä mukavuustekijä heti kun taivaalta alkaa tulla räntää tai lunta. Kauppakeskuksilla on siinä suhteessa valtti kädessään heti jaosta lähtien.
Minusta ei muuten ole täyttä utopiaa, että joku lähijuna alkaisi jättää viimeisen pätkän ajamatta. Kuten jo aiemmin on sanottu, Töölönlahden kiskojen kapasiteetti on täynnä, eikä kaukojunia voi oikein jättää puolitiehen. Pasila-Helsinki -lähijunia taas menee päiväsaikaan kai noin neljän minuutin välein, kun eri suunnista yhtyvät virrat laskee yhteen. Painetta voisi helpottaa ajamalla osan junista vain Pasilaan asti, olettaen että jokin olennainen osa ihmisistä haluaisi jäädä sinne.
Torneja on kuitenkin luvassa, vihdoin.
Nykyään ei tosiaan ole lain tai hyvien tapojen mukaista siirtää asukkaita väkisin jonnekin. (Ennen kyllä onnistui. Sitenhän Helsinki alun perin asutettiin.) Myöskään ei voida mahtikäskeä ketään viettämään viihtyisää iltaa tai yötä juuri tietyssä paikassa. Kaavoituksella voidaan kuitenkin ohjailla asioita. Sekään ei takaa, että alueelle syntyy kauppakeskus tai viihdepalveluita, mutta se määrittää, voiko näitä ylipäätään olla. Alle sadan neliön liiketila kivijalassa ei muutu automarketiksi eikä yökerhoksi.
Ihmiset ja palvelut muodostavat myös herkästi keskenään pattitilanteen. Ihmiset eivät mene sinne, missä ei ole palveluja. Palvelujen tarjoajat eivät jaksa odotella kovin kauaa, että vuokra juoksee mutta kassa ei käy. Käänteinen versio on oikeastaan nähtävissä melkein koko Suomessa (pinta-alaa katsoen). Muuttotappiokunnissa ei viihdy nuoriso, eivätkä pysy palvelut.
Triplaa edeltävä Pasila tuntui olevan lähinnä paikka, josta virkaväki kurvaa tasan neljältä renkaat savuten kohti jotakin Prismaa. (Lähimpiin on kai muuten 7-8 kilometrin ajomatka.) En nyt tiedä, mitä kaikkea elävä Pasila ihan tarkalleen vaatisi. Siitä on varmaan monia eri mielipiteitä. Yhtä kaikki, melkoisella joutokäytöllä se tuntuu olevan sijaintiinsa nähden. Yksi satunnainen pikatesti alueen vetävyydelle voisi olla vaikkapa, voiko siellä viettää klassisen "leffaan ja ravintolaan" -illan. Ennen ei oikein voinut, kohta ehkä voi. (No hyvä on, Hartwallilla pystyi käymään, mutta ei se oikein "kaupungilla olemisesta" mene. Ei myöskään spontaanista afterworkista.)
Kaukojuna tuskin on vaihtamassa päätepysäkkiään Pasilaan. Vaikka jatkoyhteys olisi miten hyvä, sanomista siitä tulisi jos Tampereen-pendelöijä tai Rovaniemeltä matkalaukkujen kanssa könyävä joutuisi vaihtamaan junaa viime kilometreillä. Keskustan (siis oikeasti keskustan) päärautatieasema on edelleen Euroopan suurkaupunkeja hallitseva piirre. Siitä tuskin ollaan poikkeamassa nähtävissä olevan tulevaisuuden aikana.
Jonkinlainen vara-keskusta Pasilasta voi silti tulla, jos sieltä löytyy töitä, asuntoja sekä palveluja. "Kaikki saman katon alta" on aika vahva lähtökohta, koska Suomen olosuhteissa se ei ole pelkkä mainoslause vaan merkittävä mukavuustekijä heti kun taivaalta alkaa tulla räntää tai lunta. Kauppakeskuksilla on siinä suhteessa valtti kädessään heti jaosta lähtien.
Minusta ei muuten ole täyttä utopiaa, että joku lähijuna alkaisi jättää viimeisen pätkän ajamatta. Kuten jo aiemmin on sanottu, Töölönlahden kiskojen kapasiteetti on täynnä, eikä kaukojunia voi oikein jättää puolitiehen. Pasila-Helsinki -lähijunia taas menee päiväsaikaan kai noin neljän minuutin välein, kun eri suunnista yhtyvät virrat laskee yhteen. Painetta voisi helpottaa ajamalla osan junista vain Pasilaan asti, olettaen että jokin olennainen osa ihmisistä haluaisi jäädä sinne.
Tässä on kyllä perää. Erona Pasilaan tosin on, että kaukojunilla tuleville Espoo tarkoittaa vielä ylimääräistä vaihtoa, ja vaihtomukavuudessa on edelleen toivomisen varaa. Pasila palvelee pohjoisesta tulevia, Espoo niitä jotka asuvat jo nyt metron ulottuvilla. Optimaaliset asiakaskunnat eivät ole ihan samoja.
Torneja on kuitenkin luvassa, vihdoin.
Leaderwolf
Respected Leader
Hyvähän siellä Tampereella on, tuette vain kannen suoraan peruskallioon
Turussa kun kaikki pitää rakentaa 50 metrin savipatjan päälle, niin siinä kohdassa alkaa olla jännät paikat, ainakaan ei parane vittuilla liikaa paaluttajalle.Tuollaiset pelot liittyvät enemmänkin näihin 60- ja 70-luvun asutusprojekteihin, jossa pienituloisia ja rotuvähemmistöjä keskitettiin mätenevistä 1800-luvun kiinteistöistä näihin puistomaisten alueiden keskellä oleviin asuintorneihin.
Sittemmin on huomattu, että pelkkä kerrostaloasunto jossa on keskuslämmitys, keittiö ja kylpyhuone suihkulla ei sitten riittänytkään ratkaisemaan kaikkia sosiaalisia ongelmia.
Mikään kohtalo se ei kuitenkaan ole, että korkeiden asuintalojen alue muuttuisi slummiksi. Esimerkkinä vaikka Helsingin Merihaka. Asiaan varmasti vaikuttaa myös se, että suurin osa asunnoista on omistusasuntoja. Alueella ei myöskään ole toteutettu mitään kameravalvontaa kummempia turvatoimia. Epävirallista valvontaa suorittavat sitten hallintorakennukseen sijoitetut liikkeet kuten elintarvikekauppa, apteekki ja pari baaria. Tarvittaessa aluetta olisi kuitenkin hyvin helppo partioida vähäisinkin voimin.
Kuten jos aikaisemmin oli puhetta, niin Kalasataman asuintorneihin tulee vartijan miehittämä keskusvalvomo. Rakennuksiin tulee myös yhdensuuntainen kaiutinjärjestelmä asuntoihin. Näin esimerkiksi tulipalo tai vesivahinkotilanteessa asukkaille tai osalle asukkaita voidaan antaa tarpeellisia tietoja. Myös hissijärjestelmä mahdollistaa priorisoinnin hätätilanteissa. Mahdollinen epäasiallisten aineksien vetelehteminen pihoilla ja betonikansilla voidaan estää hyvin yksityisiä turvallisuuspalveluita käyttämällä. Turvallisuuteen liittyvät asiat on tietenkin hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Rehellisesti sanottuna vain typerys olettaa, että kaikkiin ongelmiin ratkaisuksi riittää soitto hätänumeroon.
Tässä on se fiba, että se oli silloisella demografialla bygattu ja nyt Helsingin populaatio on aikalailla erilainen.
Jos ottaa vähän mallia millä tavalla Jätkäsaaren kerrostalot on rakennettu niin kaikenlaisia rakennusvirheitä tulee esiintymään näissä tornitaloissa. Itse voisin jopa veikkaa, että Grenfellin tulipalojen kaltaisia tapahtumia, vaikka ei välttämättä samassa mittakaavassa. Toki kaikenlaiseen valvontaan tungetaan rahaa, mutta en usko, että niissä pystytä ottamaan kaikkia mahdollisia riskejä huomioon sekä rahan puutteen että yleisen hällä väliä-meiningin takia.
kimmo.j
Respected Leader
Ihan normaalia kaupunkielämää, maalta tulleet ovat voineet pahoin täällä pitkään
Vakavasti sanoen, meinaatko, että kerrosmäärän kasvu aiheuttaa pahoinvointia asukkaille?
kimmo.j
Respected Leader
Miten nämä ennestuksesi erovat siitä kun maassamme on rakennettu paljon isoja ja pieniä taloja väärin (sisäilmaongelmat)? Pientalot palavat siinä missä isommatkin, mutta jos itse saan valita, sammutan mielummin betonitaloa, kun puutaloa. Nimimerkillä putoavaa välikattoa pakoon juossut. Sama koskee asumista, kiveä sen olla pitää, puutalot ovat sellaisia majoja
, mutta makunsa kullakin.Mitä tulee valvontaa, on se näissä isoissa ja korkeissa kohteissa huomattavasti tarkempaa, kuin tavallisessa omakoti/rivitalo rakentamisessa.
Monissa ihmisissä korkeiden rakennusten ja muiden yli-inhimillisen mittakaavan artefaktien läheisyys aiheuttaa epämääräisen pelonsukuisen tunteen. Ei vaan tunnut hyvältä. Tunnetilalla on nimi subliimi. Itse pidän tilaa lähinnä miellyttävänä ja vielä miellyttävämpää on asua jossain valtavassa kolossissa.
Sitten tätä tunnetilaa yritetään yleisönosastoilla rationalisoida mm. paloturvallisuudella ja muilla järkiperäisillä argumenteilla.
Onneksi tuntemukset menevät ohi. Aivan samalla tavalla ihminen tottuu esimerkiksi vuoriston jylhiin maisemiin ja siihen, että kaiteen takana 300 metrin pudotus ja alapuolella on pilviä.
Kyllä niitäkin löytyy, jotka tykkäävät asua häkkikanalassa. Ahdistuksen tunne täytyy vain myydä itselleen edistyksenä ja modernisaationa. Ulkona on sitä paitsi vaarallista asua joten on paljon turvallisempaa eli rationaalisempaa elää teräksisessä tahi betonisessa rotankolossa. Hyvällä onnella joku on kyttäämäässä hanuriasi kellon ympäri ettet pääse tekemään mitään kiellettyä.