Kysyttiin huhtikuussa, vastaan nyt. Kiirekös tässä.
Kaupunkisuunnittelussa on edelleenkin sellainen ongelma, että ihmisiä ei voi ohjata. Pasilasta yritettiin jo 70-luvulla tehdä uutta keskustaa ja sinne on siirretty byroslavian kaupunkisuunnittelun hengessä kaikenlaisia valtion ja kaupungin virastoja. Erilaiset järjestöt ja liitot kyllä saatiin siirtämään toimistonsa alueelle, mutta ihmiset eivät halua siellä vapaa-aikaansa viettää. Asukkaita Pasilassa on vajaat 10 000 henkeä.
Varsinkin vapaa-ajan viettoon pätee se periaate, että ihmiset viettävät sitä missä nyt sattuvat viihtymään. En oikein käsitä millä mahtikäskyllä voitaisiin ihmiset saada viettämään ravintolailtaa jossakin Pasilassa.
Nykyään ei tosiaan ole lain tai hyvien tapojen mukaista siirtää asukkaita väkisin jonnekin. (Ennen kyllä onnistui. Sitenhän Helsinki alun perin asutettiin.) Myöskään ei voida mahtikäskeä ketään viettämään viihtyisää iltaa tai yötä juuri tietyssä paikassa. Kaavoituksella voidaan kuitenkin ohjailla asioita. Sekään ei takaa, että alueelle
syntyy kauppakeskus tai viihdepalveluita, mutta se määrittää,
voiko näitä ylipäätään olla. Alle sadan neliön liiketila kivijalassa ei muutu automarketiksi eikä yökerhoksi.
Ihmiset ja palvelut muodostavat myös herkästi keskenään pattitilanteen. Ihmiset eivät mene sinne, missä ei ole palveluja. Palvelujen tarjoajat eivät jaksa odotella kovin kauaa, että vuokra juoksee mutta kassa ei käy. Käänteinen versio on oikeastaan nähtävissä melkein koko Suomessa (pinta-alaa katsoen). Muuttotappiokunnissa ei viihdy nuoriso, eivätkä pysy palvelut.
Triplaa edeltävä Pasila tuntui olevan lähinnä paikka, josta virkaväki kurvaa tasan neljältä renkaat savuten kohti jotakin Prismaa. (Lähimpiin on kai muuten 7-8 kilometrin ajomatka.) En nyt tiedä, mitä kaikkea elävä Pasila ihan tarkalleen vaatisi. Siitä on varmaan monia eri mielipiteitä. Yhtä kaikki, melkoisella joutokäytöllä se tuntuu olevan sijaintiinsa nähden. Yksi satunnainen pikatesti alueen vetävyydelle voisi olla vaikkapa, voiko siellä viettää klassisen "leffaan ja ravintolaan" -illan. Ennen ei oikein voinut, kohta ehkä voi. (No hyvä on, Hartwallilla pystyi käymään, mutta ei se oikein "kaupungilla olemisesta" mene. Ei myöskään spontaanista afterworkista.)
Tässä keskustelussa on yritetty nostaa Pasilaa jonkinlaiseksi uudeksi keskustaksi. Sitähän yritettiin jo 70-luvulla. Silloinhan uskottiin, että kaupunkeja voidaan suunnitella neuvostoliiton mallin mukaisesti "rationaalisesti!". Miksi junat ajavat päärautatieasemalle, eivätkä pysähdy vain Pasilassa? Siksi, että +90% pääkaupunkiseudulla kaukoliikenteen junista poisjäävistä ihmisistä jää pois päätepysäkillä. Eihän Pasilassa edes ole metroa tai bussiterminaalia. Pasilassa jäävät pois lähinnä ne, jotka asuvat Pasilaan rajoittuvilla asemilla tai jotka haluavat asioida massiivisissa toimiskomplekseissa aseman vieressä. Kyseisiin toimistokoloisseihin on sijoitettuna juurikin se 70-luvun ydinporukka kuten erilaiset liitot ja valtionvirastot.
Kaukojuna tuskin on vaihtamassa päätepysäkkiään Pasilaan. Vaikka jatkoyhteys olisi miten hyvä, sanomista siitä tulisi jos Tampereen-pendelöijä tai Rovaniemeltä matkalaukkujen kanssa könyävä joutuisi vaihtamaan junaa viime kilometreillä. Keskustan (siis oikeasti keskustan) päärautatieasema on edelleen Euroopan suurkaupunkeja hallitseva piirre. Siitä tuskin ollaan poikkeamassa nähtävissä olevan tulevaisuuden aikana.
Jonkinlainen vara-keskusta Pasilasta voi silti tulla, jos sieltä löytyy töitä, asuntoja
sekä palveluja. "Kaikki saman katon alta" on aika vahva lähtökohta, koska Suomen olosuhteissa se ei ole pelkkä mainoslause vaan merkittävä mukavuustekijä heti kun taivaalta alkaa tulla räntää tai lunta. Kauppakeskuksilla on siinä suhteessa valtti kädessään heti jaosta lähtien.
Minusta ei muuten ole täyttä utopiaa, että joku lähijuna alkaisi jättää viimeisen pätkän ajamatta. Kuten jo aiemmin on sanottu, Töölönlahden kiskojen kapasiteetti on täynnä, eikä kaukojunia voi oikein jättää puolitiehen. Pasila-Helsinki -lähijunia taas menee päiväsaikaan kai noin neljän minuutin välein, kun eri suunnista yhtyvät virrat laskee yhteen. Painetta voisi helpottaa ajamalla osan junista vain Pasilaan asti, olettaen että jokin olennainen osa ihmisistä haluaisi jäädä sinne.
Pasilan sijasta todennäköisesti seuraava urbanisaatioaalto tulee todennäköisesti kohdistumaan Espooseen metrolinjan varteen. Todennäköisesti Tapiola ja Otaniemi ovat 10 vuoden kuluttua erinäköisiä paikkoja.
Tässä on kyllä perää. Erona Pasilaan tosin on, että kaukojunilla tuleville Espoo tarkoittaa vielä ylimääräistä vaihtoa, ja vaihtomukavuudessa on edelleen toivomisen varaa. Pasila palvelee pohjoisesta tulevia, Espoo niitä jotka asuvat jo nyt metron ulottuvilla. Optimaaliset asiakaskunnat eivät ole ihan samoja.
Torneja on kuitenkin luvassa, vihdoin.