Pasilan tornitalot& pilvenpiirtäjät Suomessa.

Turun Sanomissa oli tänään uusi projekti. Kupittaa ja Itäharju aiotaan yhdistää kannella, jonka päälle tulisi "vähintään 20 kerroksisia" rakennuksia. Tämä siis ratapihan päälle tulevan 500 miljoonan kansihankkeen lisäksi.

Turkua tuntemattomille, käytännössä Helsingin moottorien päälle rakennetaan kansi. Heti Tyksin ja Kupittaan rautatieaseman jälkeen Helsingin suuntaan.

IMG_20181006_114215.jpg
 
Minä asun Hervannassa 12-kerroksisessa talossa. Tuossa lähellä on kolme 16-kerroksista. Ja tuohon väliin on kaavoitettu jo yksi 24-kerroksinen.
 
Niin. Näin noita tornitaloja ja taivaanraapijoita nousee hiljalleen Helsinkiin, Espooseen, Turkuun ja Tampereelle. Eikä tarvitse edes pelätä, että kaupunki fallossymboleineen alkaisi muistuttaa Tupolevin veljesten laskeutumisalustaa.
 
Turun Sanomissa oli tänään uusi projekti. Kupittaa ja Itäharju aiotaan yhdistää kannella, jonka päälle tulisi "vähintään 20 kerroksisia" rakennuksia. Tämä siis ratapihan päälle tulevan 500 miljoonan kansihankkeen lisäksi.

Turkua tuntemattomille, käytännössä Helsingin moottorien päälle rakennetaan kansi. Heti Tyksin ja Kupittaan rautatieaseman jälkeen Helsingin suuntaan.

Katso liite: 24512

Eikö siihen jo tehdä kantta? Vai liittyykö se sairaalan laajennuksiin? Yhtä h..tin työmaata se sisäänajo ainakin on ollut jo pitkään. Pitääkö varautua siihen että on jatkossakin? :camo:
 
Eikö siihen jo tehdä kantta? Vai liittyykö se sairaalan laajennuksiin? Yhtä h..tin työmaata se sisäänajo ainakin on ollut jo pitkään. Pitääkö varautua siihen että on jatkossakin? :camo:
Tyksin uuden T3 rakennuksen kantta siellä on tehty, purettu ja tehty uudestaan :geek: Kun se työmaa alkaa helpottamaan, aletaan siis rakentamaan vielä huomattavasti suurempaa kantta heti edellisestä Hesan suuntaan, eli kyllä, se tulee olemaan yksi helvetin sumppu koko moottoritie vielä vuosikaudet :rolleyes:
 
Tyksin uuden T3 rakennuksen kantta siellä on tehty, purettu ja tehty uudestaan :geek: Kun se työmaa alkaa helpottamaan, aletaan siis rakentamaan vielä huomattavasti suurempaa kantta heti edellisestä Hesan suuntaan, eli kyllä, se tulee olemaan yksi helvetin sumppu koko moottoritie vielä vuosikaudet :rolleyes:

Hyvää harjoitusta Helsingin kaupunkibulevardeja odotellessa...
 
Turun Sanomissa oli tänään uusi projekti. Kupittaa ja Itäharju aiotaan yhdistää kannella, jonka päälle tulisi "vähintään 20 kerroksisia" rakennuksia. Tämä siis ratapihan päälle tulevan 500 miljoonan kansihankkeen lisäksi.

Turkua tuntemattomille, käytännössä Helsingin moottorien päälle rakennetaan kansi. Heti Tyksin ja Kupittaan rautatieaseman jälkeen Helsingin suuntaan.

Katso liite: 24512
Tampereelle myös samanlainen suunniteltu rautatien päälle:
24362680-800x_.jpg

Korkeimmassa tornissa sitten tulee olemaan yli 20 kerrosta ja korkeutta 100 metriä.
 
Korkeimmassa tornissa sitten tulee olemaan yli 20 kerrosta ja korkeutta 100 metriä.

Näitä dystooppisia himmeleitä alkaa ilmestymään kuin sieniä sateella. Joidenkin mielestä nämä näyttävät paperilta kivoilta, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun tornien juurilla aletaan mölyämään, leikkimään puukkohippaa ja kauppaamaan hepoheinää ja kokkelia kellon ympäri niin todellisuus alkaa valjeta.
 
Itseä vaan pelottaisi asua tuollaisessa Tampereen Kannen kaltaisessa paikassa. Yksinkertaisesti, koska en luottaisi siihen, että joku rakennettu kansi kestäisi 20-kerroksisen ja satametrisen tornin painon, niin kuin vanha kunnon maaperä, joka jatkuu aina planeetan toiselle puolelle saakka.
 
Kysyttiin huhtikuussa, vastaan nyt. Kiirekös tässä.

Kaupunkisuunnittelussa on edelleenkin sellainen ongelma, että ihmisiä ei voi ohjata. Pasilasta yritettiin jo 70-luvulla tehdä uutta keskustaa ja sinne on siirretty byroslavian kaupunkisuunnittelun hengessä kaikenlaisia valtion ja kaupungin virastoja. Erilaiset järjestöt ja liitot kyllä saatiin siirtämään toimistonsa alueelle, mutta ihmiset eivät halua siellä vapaa-aikaansa viettää. Asukkaita Pasilassa on vajaat 10 000 henkeä.

Varsinkin vapaa-ajan viettoon pätee se periaate, että ihmiset viettävät sitä missä nyt sattuvat viihtymään. En oikein käsitä millä mahtikäskyllä voitaisiin ihmiset saada viettämään ravintolailtaa jossakin Pasilassa.
Nykyään ei tosiaan ole lain tai hyvien tapojen mukaista siirtää asukkaita väkisin jonnekin. (Ennen kyllä onnistui. Sitenhän Helsinki alun perin asutettiin.) Myöskään ei voida mahtikäskeä ketään viettämään viihtyisää iltaa tai yötä juuri tietyssä paikassa. Kaavoituksella voidaan kuitenkin ohjailla asioita. Sekään ei takaa, että alueelle syntyy kauppakeskus tai viihdepalveluita, mutta se määrittää, voiko näitä ylipäätään olla. Alle sadan neliön liiketila kivijalassa ei muutu automarketiksi eikä yökerhoksi.

Ihmiset ja palvelut muodostavat myös herkästi keskenään pattitilanteen. Ihmiset eivät mene sinne, missä ei ole palveluja. Palvelujen tarjoajat eivät jaksa odotella kovin kauaa, että vuokra juoksee mutta kassa ei käy. Käänteinen versio on oikeastaan nähtävissä melkein koko Suomessa (pinta-alaa katsoen). Muuttotappiokunnissa ei viihdy nuoriso, eivätkä pysy palvelut.

Triplaa edeltävä Pasila tuntui olevan lähinnä paikka, josta virkaväki kurvaa tasan neljältä renkaat savuten kohti jotakin Prismaa. (Lähimpiin on kai muuten 7-8 kilometrin ajomatka.) En nyt tiedä, mitä kaikkea elävä Pasila ihan tarkalleen vaatisi. Siitä on varmaan monia eri mielipiteitä. Yhtä kaikki, melkoisella joutokäytöllä se tuntuu olevan sijaintiinsa nähden. Yksi satunnainen pikatesti alueen vetävyydelle voisi olla vaikkapa, voiko siellä viettää klassisen "leffaan ja ravintolaan" -illan. Ennen ei oikein voinut, kohta ehkä voi. (No hyvä on, Hartwallilla pystyi käymään, mutta ei se oikein "kaupungilla olemisesta" mene. Ei myöskään spontaanista afterworkista.)

Tässä keskustelussa on yritetty nostaa Pasilaa jonkinlaiseksi uudeksi keskustaksi. Sitähän yritettiin jo 70-luvulla. Silloinhan uskottiin, että kaupunkeja voidaan suunnitella neuvostoliiton mallin mukaisesti "rationaalisesti!". Miksi junat ajavat päärautatieasemalle, eivätkä pysähdy vain Pasilassa? Siksi, että +90% pääkaupunkiseudulla kaukoliikenteen junista poisjäävistä ihmisistä jää pois päätepysäkillä. Eihän Pasilassa edes ole metroa tai bussiterminaalia. Pasilassa jäävät pois lähinnä ne, jotka asuvat Pasilaan rajoittuvilla asemilla tai jotka haluavat asioida massiivisissa toimiskomplekseissa aseman vieressä. Kyseisiin toimistokoloisseihin on sijoitettuna juurikin se 70-luvun ydinporukka kuten erilaiset liitot ja valtionvirastot.
Kaukojuna tuskin on vaihtamassa päätepysäkkiään Pasilaan. Vaikka jatkoyhteys olisi miten hyvä, sanomista siitä tulisi jos Tampereen-pendelöijä tai Rovaniemeltä matkalaukkujen kanssa könyävä joutuisi vaihtamaan junaa viime kilometreillä. Keskustan (siis oikeasti keskustan) päärautatieasema on edelleen Euroopan suurkaupunkeja hallitseva piirre. Siitä tuskin ollaan poikkeamassa nähtävissä olevan tulevaisuuden aikana.

Jonkinlainen vara-keskusta Pasilasta voi silti tulla, jos sieltä löytyy töitä, asuntoja sekä palveluja. "Kaikki saman katon alta" on aika vahva lähtökohta, koska Suomen olosuhteissa se ei ole pelkkä mainoslause vaan merkittävä mukavuustekijä heti kun taivaalta alkaa tulla räntää tai lunta. Kauppakeskuksilla on siinä suhteessa valtti kädessään heti jaosta lähtien.

Minusta ei muuten ole täyttä utopiaa, että joku lähijuna alkaisi jättää viimeisen pätkän ajamatta. Kuten jo aiemmin on sanottu, Töölönlahden kiskojen kapasiteetti on täynnä, eikä kaukojunia voi oikein jättää puolitiehen. Pasila-Helsinki -lähijunia taas menee päiväsaikaan kai noin neljän minuutin välein, kun eri suunnista yhtyvät virrat laskee yhteen. Painetta voisi helpottaa ajamalla osan junista vain Pasilaan asti, olettaen että jokin olennainen osa ihmisistä haluaisi jäädä sinne.

Pasilan sijasta todennäköisesti seuraava urbanisaatioaalto tulee todennäköisesti kohdistumaan Espooseen metrolinjan varteen. Todennäköisesti Tapiola ja Otaniemi ovat 10 vuoden kuluttua erinäköisiä paikkoja.
Tässä on kyllä perää. Erona Pasilaan tosin on, että kaukojunilla tuleville Espoo tarkoittaa vielä ylimääräistä vaihtoa, ja vaihtomukavuudessa on edelleen toivomisen varaa. Pasila palvelee pohjoisesta tulevia, Espoo niitä jotka asuvat jo nyt metron ulottuvilla. Optimaaliset asiakaskunnat eivät ole ihan samoja.

Torneja on kuitenkin luvassa, vihdoin.
 
Itseä vaan pelottaisi asua tuollaisessa Tampereen Kannen kaltaisessa paikassa. Yksinkertaisesti, koska en luottaisi siihen, että joku rakennettu kansi kestäisi 20-kerroksisen ja satametrisen tornin painon, niin kuin vanha kunnon maaperä, joka jatkuu aina planeetan toiselle puolelle saakka.
Hyvähän siellä Tampereella on, tuette vain kannen suoraan peruskallioon :) Turussa kun kaikki pitää rakentaa 50 metrin savipatjan päälle, niin siinä kohdassa alkaa olla jännät paikat, ainakaan ei parane vittuilla liikaa paaluttajalle.
 
Näitä dystooppisia himmeleitä alkaa ilmestymään kuin sieniä sateella. Joidenkin mielestä nämä näyttävät paperilta kivoilta, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun tornien juurilla aletaan mölyämään, leikkimään puukkohippaa ja kauppaamaan hepoheinää ja kokkelia kellon ympäri niin todellisuus alkaa valjeta.

Tuollaiset pelot liittyvät enemmänkin näihin 60- ja 70-luvun asutusprojekteihin, jossa pienituloisia ja rotuvähemmistöjä keskitettiin mätenevistä 1800-luvun kiinteistöistä näihin puistomaisten alueiden keskellä oleviin asuintorneihin.

Sittemmin on huomattu, että pelkkä kerrostaloasunto jossa on keskuslämmitys, keittiö ja kylpyhuone suihkulla ei sitten riittänytkään ratkaisemaan kaikkia sosiaalisia ongelmia.

Mikään kohtalo se ei kuitenkaan ole, että korkeiden asuintalojen alue muuttuisi slummiksi. Esimerkkinä vaikka Helsingin Merihaka. Asiaan varmasti vaikuttaa myös se, että suurin osa asunnoista on omistusasuntoja. Alueella ei myöskään ole toteutettu mitään kameravalvontaa kummempia turvatoimia. Epävirallista valvontaa suorittavat sitten hallintorakennukseen sijoitetut liikkeet kuten elintarvikekauppa, apteekki ja pari baaria. Tarvittaessa aluetta olisi kuitenkin hyvin helppo partioida vähäisinkin voimin.

Kuten jos aikaisemmin oli puhetta, niin Kalasataman asuintorneihin tulee vartijan miehittämä keskusvalvomo. Rakennuksiin tulee myös yhdensuuntainen kaiutinjärjestelmä asuntoihin. Näin esimerkiksi tulipalo tai vesivahinkotilanteessa asukkaille tai osalle asukkaita voidaan antaa tarpeellisia tietoja. Myös hissijärjestelmä mahdollistaa priorisoinnin hätätilanteissa. Mahdollinen epäasiallisten aineksien vetelehteminen pihoilla ja betonikansilla voidaan estää hyvin yksityisiä turvallisuuspalveluita käyttämällä. Turvallisuuteen liittyvät asiat on tietenkin hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Rehellisesti sanottuna vain typerys olettaa, että kaikkiin ongelmiin ratkaisuksi riittää soitto hätänumeroon.
 
Esimerkkinä vaikka Helsingin Merihaka.

Tässä on se fiba, että se oli silloisella demografialla bygattu ja nyt Helsingin populaatio on aikalailla erilainen.

Jos ottaa vähän mallia millä tavalla Jätkäsaaren kerrostalot on rakennettu niin kaikenlaisia rakennusvirheitä tulee esiintymään näissä tornitaloissa. Itse voisin jopa veikkaa, että Grenfellin tulipalojen kaltaisia tapahtumia, vaikka ei välttämättä samassa mittakaavassa. Toki kaikenlaiseen valvontaan tungetaan rahaa, mutta en usko, että niissä pystytä ottamaan kaikkia mahdollisia riskejä huomioon sekä rahan puutteen että yleisen hällä väliä-meiningin takia.
 
Näitä dystooppisia himmeleitä alkaa ilmestymään kuin sieniä sateella. Joidenkin mielestä nämä näyttävät paperilta kivoilta, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun tornien juurilla aletaan mölyämään, leikkimään puukkohippaa ja kauppaamaan hepoheinää ja kokkelia kellon ympäri niin todellisuus alkaa valjeta.

Ihan normaalia kaupunkielämää, maalta tulleet ovat voineet pahoin täällä pitkään:rolleyes:

Vakavasti sanoen, meinaatko, että kerrosmäärän kasvu aiheuttaa pahoinvointia asukkaille?
 
Tässä on se fiba, että se oli silloisella demografialla bygattu ja nyt Helsingin populaatio on aikalailla erilainen.

Jos ottaa vähän mallia millä tavalla Jätkäsaaren kerrostalot on rakennettu niin kaikenlaisia rakennusvirheitä tulee esiintymään näissä tornitaloissa. Itse voisin jopa veikkaa, että Grenfellin tulipalojen kaltaisia tapahtumia, vaikka ei välttämättä samassa mittakaavassa. Toki kaikenlaiseen valvontaan tungetaan rahaa, mutta en usko, että niissä pystytä ottamaan kaikkia mahdollisia riskejä huomioon sekä rahan puutteen että yleisen hällä väliä-meiningin takia.


Miten nämä ennestuksesi erovat siitä kun maassamme on rakennettu paljon isoja ja pieniä taloja väärin (sisäilmaongelmat)? Pientalot palavat siinä missä isommatkin, mutta jos itse saan valita, sammutan mielummin betonitaloa, kun puutaloa. Nimimerkillä putoavaa välikattoa pakoon juossut. Sama koskee asumista, kiveä sen olla pitää, puutalot ovat sellaisia majoja:LOL:, mutta makunsa kullakin.

Mitä tulee valvontaa, on se näissä isoissa ja korkeissa kohteissa huomattavasti tarkempaa, kuin tavallisessa omakoti/rivitalo rakentamisessa.
 
Vakavasti sanoen, meinaatko, että kerrosmäärän kasvu aiheuttaa pahoinvointia asukkaille?

Monissa ihmisissä korkeiden rakennusten ja muiden yli-inhimillisen mittakaavan artefaktien läheisyys aiheuttaa epämääräisen pelonsukuisen tunteen. Ei vaan tunnut hyvältä. Tunnetilalla on nimi subliimi. Itse pidän tilaa lähinnä miellyttävänä ja vielä miellyttävämpää on asua jossain valtavassa kolossissa.

Sitten tätä tunnetilaa yritetään yleisönosastoilla rationalisoida mm. paloturvallisuudella ja muilla järkiperäisillä argumenteilla.

Onneksi tuntemukset menevät ohi. Aivan samalla tavalla ihminen tottuu esimerkiksi vuoriston jylhiin maisemiin ja siihen, että kaiteen takana 300 metrin pudotus ja alapuolella on pilviä.
 
Monissa ihmisissä korkeiden rakennusten ja muiden yli-inhimillisen mittakaavan artefaktien läheisyys aiheuttaa epämääräisen pelonsukuisen tunteen. Ei vaan tunnut hyvältä. Tunnetilalla on nimi subliimi. Itse pidän tilaa lähinnä miellyttävänä ja vielä miellyttävämpää on asua jossain valtavassa kolossissa.

Sitten tätä tunnetilaa yritetään yleisönosastoilla rationalisoida mm. paloturvallisuudella ja muilla järkiperäisillä argumenteilla.

Onneksi tuntemukset menevät ohi. Aivan samalla tavalla ihminen tottuu esimerkiksi vuoriston jylhiin maisemiin ja siihen, että kaiteen takana 300 metrin pudotus ja alapuolella on pilviä.

Kyllä niitäkin löytyy, jotka tykkäävät asua häkkikanalassa. Ahdistuksen tunne täytyy vain myydä itselleen edistyksenä ja modernisaationa. Ulkona on sitä paitsi vaarallista asua joten on paljon turvallisempaa eli rationaalisempaa elää teräksisessä tahi betonisessa rotankolossa. Hyvällä onnella joku on kyttäämäässä hanuriasi kellon ympäri ettet pääse tekemään mitään kiellettyä.
 
  • Tykkää
Reactions: Tex
Back
Top