Pasilan tornitalot& pilvenpiirtäjät Suomessa.
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Yksi pilvenpiirtäjä olikin nimetty soihduksi ja syttyi kunnon tulipaloon.
In other news, Kalasataman Redin toisen tornin, 32-kerroksisen Loiston asuntojen ennakkomarkkinointi aloitetaan tänä keväänä, mikä lienee positiivinen yllätys paikasta kiinnostuneille, koska Majakasta alkaa olla muutamaa vaille kaikki myytynä.
Käväisin Tampereella muutama viikko sitten, ja tuli nähtyä tämä kaunistus:
Tampereen Luminary. Asiallisen näköinen tornitalo, jolla korkeutta riittää 70 metrin verran. Kaikkea löytyy yksiöstä 150 neliömetrin neliöön koko tuon komeuden 21 kerroksessa. Vielä ihan Tampereen keskustassa. Jos rahaa olisi tarpeeksi, niin voisin harkita kämppää tuosta.
Tampereen Luminary. Asiallisen näköinen tornitalo, jolla korkeutta riittää 70 metrin verran. Kaikkea löytyy yksiöstä 150 neliömetrin neliöön koko tuon komeuden 21 kerroksessa. Vielä ihan Tampereen keskustassa. Jos rahaa olisi tarpeeksi, niin voisin harkita kämppää tuosta.
Jos olisi rahaa, niin asuisiko Tampereella?
Ja järvistä tykkäävänä Tampere on oikein ideaali. Iso Näsijärvi ihan takapihalla. Ei voisi oikein enempääkään vaatia. 
Onhan tampereella hienoja paikkoja. Ja ympäryskunnissa. Mukavat ihmiset ja vähän mamuja. Tie vei välillä pois sieltä, takaisin ja taas pois. Vaan pois ei kokonaan pysty olemaan, kiitos veljen asumisen siellä. Ainoa, mitä motkotan tampereesta, on testaamattoman 5g verkon kiimainen rakennusinto. Se ei natsaa pätkääkään, jos ei mikroaallot maistu kroppaan koko ajan.
Sakararäjähdepanos
Kersantti
Nytpä päästään kätevästi palaamaan aiheen alkuun tai ainakin sen Pasila-puoleen. Tornit ja pilvenpiirtäjät saattavat jäädä tyngiksi, mutta jotain sentään...
Pohjois-Pasilaan nousemassa tuhansien ihmisten uusi asuinalue, joka rakentuu kokonaan kerrostaloista (HS 7.4.2018)
Mitä Pasilan rakentamiseen ylipäätään tulee, en voi sanoa muuta kuin että "oli jo aikakin". Jos karttaa katsoo, Helsingin liikenneyhteyksien todellinen keskus on juuri Pasilassa, jossa pää- ja rantarata kohtaavat. Kehärata ja muu lähijunaliikenne tulevat tietenkin siihen päälle. Päärautatieasema taas on pussinpohja, jonka kapasiteetti on ollut täysi jo toista kymmentä vuotta, eikä lisää ole helpolla irtoamassa. Samoin autoliikenteen suhteen Helsinginniemi on aika lailla täyteen pakattu. Vaikka verkkokeskusteluissa useasti vaahdotaan, kuinka on pyhä kansalaisoikeus suhata omalla autolla Stokkalle ja sen rajoittaminen on terrorismia, tosiasiassa tätä kansalaisoikeutta on mahdotonta toteuttaa kaikille halukkaille, kun väkiluku kasvaa mutta katujen leveys tai parkkikapasiteetti ei. Monien suosikkiratkaisu tietysti on, että "riittää kun minä pääsen, ja muut voivat mennä muualle". Tähän asenteeseen sisältyy melko ilmeinen ongelma. Kun kaupunki kasvaa, julkinen liikenne ja etenkin raideliikenne pitää hyväksyä keskeisenä liikkumismuotona. Sen suhteen Pasilaa tai sen lähinaapureita on verrattaen helppo laajentaa, Kluuvia ei.
Toimintojen siirtäminen Pasilaan on minusta hyvin terve tapa helpottaa päärautatieaseman ja Mannerheimintien ruuhkia. Yhden ainoan ytimen periaate ei enää toimi, ja elävän keskustan laajenemismahdollisuudet etelään päin ovat kovin rajalliset. Levitettäköön siis pohjoiseen. On miltei mystistä, miten Pasilan kaltaiseen solmukohtaan on tähän asti saatu ahdettu lähinnä pari virastotaloa ja joku hassu pizzeria. Kun Pasilaan saadaan asutusta ja kunnon kauppakeskus, mukana tulevat toivottavasti myös muut palvelut, eikä esimerkiksi ilta/yöelämän harrastajan tarvitse välttämättä suunnata Punavuoreen tai Kallioon. Vastaavasti pidemmällä radan varressa olevien kaupunginosien keskeisyys paranee, jos Pasilaan pysähtyessä on jo "jossain", eikä vain ratapihalla tai virastotalojen välissä. Ehkä myös lähi/kaukobussien painetta saadaan joskus siirrettyä Kampista Pasilan puolelle, kunhan vain jatkoyhteydet ovat kunnossa.
Onko tässä uutisen kertomassa suunnitelmassa tarpeeksi kerroksia? Ehkä ei, mutta on se sentään jotain. Kunhan seudun palvelut saadaan kuntoon ja houkuttelevuus kasvaa, eiköhän muutama Itä-Pasilan virastotalo ja edellisen sukupolven kolossi pistetä tasaiseksi ja korvata korkeammalla. Tuolla seudulla ei tietääkseni ole niin fanaattista ylöspäin rakentamisen vastustusta kuin vanhassa kantakaupungissa.
Pohjois-Pasilaan nousemassa tuhansien ihmisten uusi asuinalue, joka rakentuu kokonaan kerrostaloista (HS 7.4.2018)
Mitä Pasilan rakentamiseen ylipäätään tulee, en voi sanoa muuta kuin että "oli jo aikakin". Jos karttaa katsoo, Helsingin liikenneyhteyksien todellinen keskus on juuri Pasilassa, jossa pää- ja rantarata kohtaavat. Kehärata ja muu lähijunaliikenne tulevat tietenkin siihen päälle. Päärautatieasema taas on pussinpohja, jonka kapasiteetti on ollut täysi jo toista kymmentä vuotta, eikä lisää ole helpolla irtoamassa. Samoin autoliikenteen suhteen Helsinginniemi on aika lailla täyteen pakattu. Vaikka verkkokeskusteluissa useasti vaahdotaan, kuinka on pyhä kansalaisoikeus suhata omalla autolla Stokkalle ja sen rajoittaminen on terrorismia, tosiasiassa tätä kansalaisoikeutta on mahdotonta toteuttaa kaikille halukkaille, kun väkiluku kasvaa mutta katujen leveys tai parkkikapasiteetti ei. Monien suosikkiratkaisu tietysti on, että "riittää kun minä pääsen, ja muut voivat mennä muualle". Tähän asenteeseen sisältyy melko ilmeinen ongelma. Kun kaupunki kasvaa, julkinen liikenne ja etenkin raideliikenne pitää hyväksyä keskeisenä liikkumismuotona. Sen suhteen Pasilaa tai sen lähinaapureita on verrattaen helppo laajentaa, Kluuvia ei.
Toimintojen siirtäminen Pasilaan on minusta hyvin terve tapa helpottaa päärautatieaseman ja Mannerheimintien ruuhkia. Yhden ainoan ytimen periaate ei enää toimi, ja elävän keskustan laajenemismahdollisuudet etelään päin ovat kovin rajalliset. Levitettäköön siis pohjoiseen. On miltei mystistä, miten Pasilan kaltaiseen solmukohtaan on tähän asti saatu ahdettu lähinnä pari virastotaloa ja joku hassu pizzeria. Kun Pasilaan saadaan asutusta ja kunnon kauppakeskus, mukana tulevat toivottavasti myös muut palvelut, eikä esimerkiksi ilta/yöelämän harrastajan tarvitse välttämättä suunnata Punavuoreen tai Kallioon. Vastaavasti pidemmällä radan varressa olevien kaupunginosien keskeisyys paranee, jos Pasilaan pysähtyessä on jo "jossain", eikä vain ratapihalla tai virastotalojen välissä. Ehkä myös lähi/kaukobussien painetta saadaan joskus siirrettyä Kampista Pasilan puolelle, kunhan vain jatkoyhteydet ovat kunnossa.
Onko tässä uutisen kertomassa suunnitelmassa tarpeeksi kerroksia? Ehkä ei, mutta on se sentään jotain. Kunhan seudun palvelut saadaan kuntoon ja houkuttelevuus kasvaa, eiköhän muutama Itä-Pasilan virastotalo ja edellisen sukupolven kolossi pistetä tasaiseksi ja korvata korkeammalla. Tuolla seudulla ei tietääkseni ole niin fanaattista ylöspäin rakentamisen vastustusta kuin vanhassa kantakaupungissa.
Kun katsoo Suomessa tapahtuvaa väestön keskittymistä yhä suuremmissa määrin Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle, niin mielenkiinnolla seuraan kuinka paljon pilvenpiirtäjiä tänne tullaan rakentamaan. Oma veikkaus on, että parissa -tai kolmessa kymmenessä vuodessa on täälläkin jo 50 kerroksen raja rikottu.
Kaupunkisuunnittelussa on edelleenkin sellainen ongelma, että ihmisiä ei voi ohjata. Pasilasta yritettiin jo 70-luvulla tehdä uutta keskustaa ja sinne on siirretty byroslavian kaupunkisuunnittelun hengessä kaikenlaisia valtion ja kaupungin virastoja. Erilaiset järjestöt ja liitot kyllä saatiin siirtämään toimistonsa alueelle, mutta ihmiset eivät halua siellä vapaa-aikaansa viettää. Asukkaita Pasilassa on vajaat 10 000 henkeä.
Varsinkin vapaa-ajan viettoon pätee se periaate, että ihmiset viettävät sitä missä nyt sattuvat viihtymään. En oikein käsitä millä mahtikäskyllä voitaisiin ihmiset saada viettämään ravintolailtaa jossakin Pasilassa. Aikoinaanhan ravintoloille myönnettin lupia sillä periaatteella, että pieneen lähiöön riittää yksi ravintola ja isoon 2-3. Vielä 80-luvun lopussa yritettiin mm. joukkoliikenteen vuorojen määrällä ja aikatauluilla rajoittaa yöelämän viettämistä kaupungin keskustassa. Poliitikot ja viranomaiset ilmoittivat, että lähiöissä on tarpeeksi ravintolapalveluita ja ihmisten on aivan turha tulla iltaisin keskustaan.
Mitä taas tulee yöelämään, niin Punavuorihan on aivan out. Uusia trendejä ja alueita syntyy ja kuolee. Todennäköisesti Kallion gentrifikaatio etenee seuraavan kymmenen vuoden aikana, niin että kapakat siirtyvät johonkin muualle. Se mihin paikat siirtyvät on täysin arvailujen varassa ja tuskin riippuu kaupunkisuunnittelusta. Toisaalta Mäkelänkadusta on tullut jo vähän Kurvin jatke ja en nyt pidä täysin mahdottomana sitä, että yöelämä siirtyisi Pasilan suuntaan. Vähän vaikea nähdä kuitenkaan, että 10 vuoden päästä kansa käyskentelisi jossain pääkirjaston nurkilla ja suunnistaisi betonikansia pitkin kapakasta toiseen.
Helsingin kaupunginmuseossa avattiin juuri muuten klubikulttuuria esittelevä näyttely Helsinki Clubbing.
Mitä taas tulee keskustan bussiyhteyksiin, niin linja-autoille tarvitaan entistä vähemmän tilaa. Esimerkiksi Kampin metroaseman edessä oleva aukio ei enää ole bussikenttänä, koska länsimetro on selvästi vähentänyt Espooseen ajattavien linjojen määrää ja kyseiset lähiliikenteen vuorot voidaan nykyisin ajaa Kampin terminaalista. Kampin liikkeet ovat muuten kärsineet selvästä asiakaskadosta kun Espoon bussiliikenteen määrä terminaaliin romahti.
Mannerheimintien ruuhkat taas ovat sellainen ongelma josta useimmat helsinkiläiset eivät välitä. Helsingin liikenne ei ole erityisen tukkoinen ja mitään tyypillisiä suurkaupunkien ruuhkia ei ole. Ihan kivasti se Manskun liikenne soljuu myös ruuhka-aikoina, eikä mitään kävelyvauhtia matelevia autojonoja nähdä. En tunne ketään paikallista jolle tulisi edes mieleen lähteä henkilöautolla keskustaan kauppaan tai hoitamaan asioita. Keskustaan kuljetaan julkisilla ja tämän ovat tajunneet myös monet ulkopaikkakuntalaiset, jotka ovat huomanneet, että keskustaan pääsee nopeammin ja kokonaiskustannuksiltaan edullisemmin, kun jättää auton metro- tai juna-asemalle ja jatkaa julkisilla sinne ytimen sykkeeseen.
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tiheimmin asutetuissa suurkaupungeissa pilvenraapijia on noin 100...300 kpl kussakin.
Toisaalta vanhat eurooppalaiset umpikorttelit tarjoavat melkein yhtä tiiviin asumis- ja yhteisömuodon. Sellaisiin 5-8 kerroksiin kivitalokortteleihin mahtuu runsaasti asuntoja, ja sisäpiha tarjoaa suojaisen viheralueen lapsille yms.
Mutta molempi parempi. Arkkitehtuurisesti suhde 70:30 saattaa olla ideaali kaupunkiasumiselle: rakennuksista 70% vanhoja kivikortteleita ja 30% moderneja pilvenpiirtäjiä.
Toisaalta vanhat eurooppalaiset umpikorttelit tarjoavat melkein yhtä tiiviin asumis- ja yhteisömuodon. Sellaisiin 5-8 kerroksiin kivitalokortteleihin mahtuu runsaasti asuntoja, ja sisäpiha tarjoaa suojaisen viheralueen lapsille yms.
Mutta molempi parempi. Arkkitehtuurisesti suhde 70:30 saattaa olla ideaali kaupunkiasumiselle: rakennuksista 70% vanhoja kivikortteleita ja 30% moderneja pilvenpiirtäjiä.
Elikä kun keskustelu aloitettiin juurikin Pasilan tornitaloista, niin nyt uutisissa vahvistettiin, että YIT on voittanut kilpailutuksessa ja pääsee rakentamaan Pasilaan tulevat tornitalot.
https://www.helsinginsanomat.fi/kaupunki/art-2000005851574.html
Eli tällaista sinne nousee konseptitaiteen mukaan:
Ihan hyvältä näyttää, mutta itse suosin tätä ehdotusta (koska rakennukset näyttävät toisistaan erilaisilta tässä ratkaisussa, mikä on plussa):
https://www.helsinginsanomat.fi/kaupunki/art-2000005851574.html
Eli tällaista sinne nousee konseptitaiteen mukaan:
Ihan hyvältä näyttää, mutta itse suosin tätä ehdotusta (koska rakennukset näyttävät toisistaan erilaisilta tässä ratkaisussa, mikä on plussa):
Viimeksi muokattu:
En tiedä miksi en pidä huoneista, jossa on muita kun 90 asteisia kulmia. Samasta syistä en pidä kun parketti tai lattiakaakeli laitetaan vinosti, eli aloitetaan asennus yhdesta kulmasta (Venäjällä tämä on ollut viime aikana muotia), Minusta se luo jotenkin levottomaan ja epäloogisen vaikutelman.Elikä kun keskustelu aloitettiin juurikin Pasilan tornitaloista, niin nyt uutisissa vahvistettiin, että YIT on voittanut kilpailutuksessa ja pääsee rakentamaan Pasilaan tulevat tornitalot.
https://www.helsinginsanomat.fi/kaupunki/art-2000005851574.html
Eli tällaista sinne nousee konseptitaiteen mukaan:
Ihan hyvältä näyttää, mutta itse suosin tätä ehdotusta (koska rakennukset näyttävät toisistaan erilaisilta tässä ratkaisussa, mikä on plussa):
Korkein tulee olemaan 51 kerroksinen ja noin 180-metrinen.
Elikä kerroskorkeutta noin kolme ja puoli metriä. Ei mitkään matalimmat kerrokset. Puoli metriä välipohjaa, niin jää vielä kolme metriä lattiasta kattoon. Muutama kymmenen senttiä enemmän kuin normiasunnoissa.
Toivottavasti käyttävät mahdollisimman paljon kotimaista tuotantoa rakentamisessa esim. Koneen hissit, yms...
Elikä kerroskorkeutta noin kolme ja puoli metriä. Ei mitkään matalimmat kerrokset. Puoli metriä välipohjaa, niin jää vielä kolme metriä lattiasta kattoon. Muutama kymmenen senttiä enemmän kuin normiasunnoissa.
Toivottavasti käyttävät mahdollisimman paljon kotimaista tuotantoa rakentamisessa esim. Koneen hissit, yms...
ResAu
Kersantti
Eli tällaista sinne nousee konseptitaiteen mukaan:
On sitten rumia.
Koneen hisseillä on lopulta yllättävän vähän tekemistä kotimaisen työn kanssa. Tuotekehitystä tehdään Suomessa(kin) mutta valmistus on ulkomailla ja asentajatkin tyypillisesti ulkomaisten tytärten palveluksessa. Latvia on kova tekijä Koneen hissien asennusporukoissa ja rinki tietysti pyörii niin ettei siltä porukalta tipu Suomeen veroja euroakaan.