Suomi on Euroopan hännillä työllisyyden kehittymisessä. Suomessa supistuu, lähes kaikkialla muualla se kasvaa. Jotain tarttis tehrä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tätä itse ihmettelen. Palkkoja alentamalla lisää työllisiä? Jos esim minun työntekijöiden palkkoja alennettaisiin niin mikä takaa sen että myyntini kasvaa ja palkkaisin uusia käsiä&päitä? En ymmärrä yhtälöä.. Ok kyllä ymmärrän isommassa mittakaavassa koko kansantaloudessa että näin asian pitäisi mennä mutta kun se ei ole ihan näin yksinkertaista..Pointti on se, että nyt meillä on melkoinen hyvinvointitappio suuren työttömyyden myötä. Laskemalla hiukan palkkoja me saadaan porukkaa siirrettyä työttömistä työllisiksi. Tämä parantaa kokonaiselintasoa. Nykyiset työtätekevät voivat hiukan menettää eduissa, mutta vastaavasti eivät joudu maksamaan niin korkeita tulonsiirtoja verojen kautta työttömille. Eli todellisuudessa menetys ei ole iso myöskään heille.
Äärimmäisessä&yllättävässä tilaustulvassa saan vuokratyöfirmojen kautta ammattisähkäreitä n. 20€/h. Ja olemme pks:än jälkeen Suomen roisiksi matalimmalla työttömyysalueella. Itse asiassa en tiedä ollaanko täälä suomenruotsalaisella alueella jo porhallettu työllisyydessä ykköseksi. Kuitenkin joka paikkaan ja alasta riippumatta päteviä&ylipäteviä hakijoita löytyy pilvinpimein.Yrittäjien näkökulmaa.
Yle:
Näistä syistä emme palkkaa, vaikka tarvetta olisi – yrittäjät kertovat
Mikäli yritysten kilpailukykyä halutaan parantaa, hallituksen esittämät keinot ovat yrittäjien mukaan hyvä alku. Tarvitaan kuitenkin paljon muutakin.
Moni yrittäjä tarvitsisi lisää työvoimaa, kertoo Yle Uutisten yrittäjäkysely. Päteviä työnhakijoita on markkinoilla runsaasti, mutta heitä ei voida nykytilanteessa palkata. Mikä estää? Yrittäjät vastaavat.
1. Työllistämisen sivukulut
Palkkaaminen on niin kallista, että moni sinnittelee mieluummin yksin. Matkailuyrittäjä Matti Kuosmanen antaa laskuesimerkiksi siivoojalle maksettavan 11 euron tuntipalkan, joka on todellisten kulujen jälkeen 18,70 euroa. Arvonlisäveron jälkeen summa nousee 23 euroon.
Tässä tilanteessa on järkevämpää ottaa vähemmän tilauksia vastaan ja sinnitellä olemassa olevalla henkilökunnalla
– Minna Rossi
– Se on vasta työntekijän kulut, eli sen päälle autot, vehkeet, tilat, työnjohto ynnä muut. Jos hintana asiakkaalle on 30 euroa, sitä kauhistellaan. Toisin päin ajatellen: jos siivooja haluaisi siivoojan kotiin, niin hänen pitäisi tehdä 3,5 tuntia töitä ostotuntia vastaan, Kuosmanen havainnollistaa.
Pesulayrittäjä Minna Rossi laskee, että hänen yrityksensä pitäisi kasvattaa liikevaihtoa noin 100 000 euroa, että yhden työntekijä palkkaaminen olisi kannattavaa.
– Töitäkin olisi yhdelle käsiparille enemmän, mutta valitettavasti ei niin paljoa, että tuo 100 000 liikevaihdon lisääminen toteutuisi. Joten tässä tilanteessa on järkevämpää ottaa vähemmän tilauksia vastaan ja yrittää sinnitellä olemassa olevalla henkilökunnalla.
– Lukuisissa pienissä yrityksissä olisi tarve palkata ihmisiä töihin, mutta riskit palkkaukseen liittyen ovat liian suuret. Väärä rekrytointi voi tulla todella kalliiksi ja jopa tuhota koko yrityksen, lisää Markku Kontila Suora Lähetys Oy:sta.
2. Väärän rekrytoinnin pelko
Väärät rekrytoinnit ovatkin hyvin monen vastaajan pelkona. Jälkikäteen tehty havainto voi olla kiusallinenkin, ja osa yrittäjistä halusikin vastata kyselyyn nimettömänä.
Epäonnistunut rekrytointi voi tuhota koko yrityksen
– Jorma Laitinen
– Harmittaa, kun löytyi aivan mahtava työntekijä mutta kun kerran olet ottanut vakituiseksi jonkun, jonka työmotivaatio on hiipunut olemattomiin. Pitäisi olla oikeus sanoa irti työntekijä helpommin ja lupa ottaa innokas työntekijä tilalle. Samoinhan asiakkaidenkin on oikeus vaihtaa ostopaikkaa, jos palvelua ei saa rahoille vastineeksi – miksi työnantajan pitää kitisijöitä pitää töissä, kun palkanmaksun vastineeksi ei saa työpalvelua? Eihän tässä enää ketään uskalla ottaa vakituisesti töihin, harmittelee nimettömänä pysyttelevä savolaisyrittäjä.
– Nykyään epäonnistunut rekrytointi voi pahimmillaan tuhota koko yrityksen. Pienyrittäjä on tämän päivän torppari tehdessään taksvärkkipäiviä eli työntekijän sairauspoissaoloja, harmittelee puualan yrittäjä Jorma Laitinen.
3. Virherekrytointia on hankala purkaa
Ratkaisuna rekrytoinnin sitovuuden ongelmaan moni näkee koeajan pidentämisen. Moni nostaisi ajan kuuteen tai jopa kahteentoista kuukauteen. Myös koeajan jälkeistä irtisanomista tulisi helpottaa, sillä nyt yrittäjä on lähes lainsuojaton.
Mahdollisuus purkaa epäonnistunut rekrytointi antaisi rohkeutta tarjota työtä
– Lea Säisä
– Työntekijä voi käyttäytyä miten tahansa ja jopa vaarantaa yritystoiminnan. Kuitenkaan koeajan jälkeen yrittäjällä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia saada tällaista työntekijää pois. Hyvin herkästi ovat ammattiliitot yrittäjältä vaatimassa kaikenlaisia selvityksiä. Oikeusteitse asian vieminen on monesti pk-yrittäjälle liian kallista plus vie maineen, hoiva-alan ketjujohtaja Satu Jäntti sanoo.
– Uskoisin että mahdollisuus purkaa epäonnistunut rekrytointi antaisi rohkeutta tarjota työtä. Työntekijää, joka vaatii paljon perehdyttämistä, ei välttämättä haluta palkata heti täydellä palkalla. Määräaikaisia työntekijöitä voisi palkata yrityksen työtilanteen mukaan joustavammin, apteekkari Lea Säisä miettii.
Monien mielestä yrittäjän riskiä pitäisi siirtää enemmän työntekijän ja yhteiskunnan harteille.
– Jos työntekijä on luonteeltaan lusmuilija tai krooninen sairastelija, ei mielestäni kuulu työnantajan vastuulle elättää tällaista henkilöä. Toisaalta jos työntekijä on ahkera ja tuottava, olen valmis maksamaan reilustikin enemmän palkkaa kuin mitä pitäisi. Hyvä työntekijä on yritykselle kullan arvoinen, huono taas voi viedä koko yrityksen turmion tielle, kuvailee tilitoimistoyrittäjä Jani Juntunen.
4. Kannustinloukut
Niin kutsutut kannustinloukut ovat edelleen vahvasti todellisuutta Suomessa. Yrittäjien mukaan etenkin lyhyisiin työsuhteisiin on hankala saada työvoimaa.
Liiton korvaus saattaa katketa puoleksitoista kuukaudeksi viikon työn takia
– Jari Tikkanen
– Tekijät eivät lähde töihin, koska silloin menee työttömyyskassan päiväraha. Tähän pitäisi saada kompensointia, jotta kumpikin osa puoli voittaa pienissäkin työsuhteissa, Juha Pakarinen Juptek Oy:sta toivoo.
– Nyt viikon työsuhde ei ole järkevä, koska työntekijä saa valtavasti vaivaa selvitellessään tuloja ja työtuntejä. Saattaa liiton korvaus katketa puoleksitoista kuukaudeksi viikon työn takia. Eivät ole halukkaita lähtemään, eikä ole halukkuutta ottaa töihin, kun tietää ettei he siinä ainakaan voita, toteaa monialayrittäjä Jari Tikkanen.
5. Kaiken voi ulkoistaa
Onko työntekijöiden palkkaaminen edes välttämätöntä? ICT-konsultointiyrittäjä Jari Soinisen mukaan asiantuntijan näkökulmasta paras tapa työllistyä on perustaa pieni yritys, työllistää vaikka pelkästään itsensä.
Kaikille Suomen kansalaisille toiminimiyrittäjästatus
– Nimetön vastaaja
– Jos vaikkapa puolet kaikista työttömistä huippuasiantuntijoista pystyisi työllistämään itsensä, sillä olisi luultavasti erittäin merkittävä vaikutus Suomen työllisyysasteeseen.
Vielä pidemmälle ajattelussaan menee nimettömänä pysyttelevä monitoimiyrittäjä. Ehdotuksena on työnteon äärimmäinen ulkoistaminen.
– Kaikille Suomen kansalaisille toiminimiyrittäjästatus. Kun kansalaisen liikevaihto ylittää 100 000 euroa vuodessa, pakollinen rekisteröityminen yhtiöksi. Toisin sanoen yritykset palkkaavat pienyrityksiä eli kansalaiset palkkaavat kansalaisia.
Hallituksen työehtoremontti on tervetullut
Kyselyyn vastanneiden mukaan hallituksen jo esittämät keinot yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi nauttivat laajaa suosiota. 70 prosenttia vastaajista uskoo, että ehdotetuilla keinoilla on vähän tai selvästi positiivista vaikutusta omaan toimintaan. Sunnuntai-, arkipyhä- ja lisätyökorvausten leikkaus nähdään hyvinä keinoina. Erityisen paljon kiitosta saa ensimmäisen sairauslomapäivän karenssi.
– Loppuvat turhat yhden päivän sairaslomat. On turha väittää etteikö tätä ole käytetty hyväksi, tylyttää vähittäiskauppias Heikki Riekkinen.
Yrittäjän omien sairaspäivien omavastuu on neljä päivää
– Irja Pursiainen
Osa olisi valmis pidempäänkin karenssiin.
– Yrittäjä itse tekee illat ja sunnuntait työtä, eikä koskaan saa siitä erillistä korvausta. Samoin yrittäjän omien sairaspäivien omavastuu on neljä päivää. Ja aina kun menee huonommin, yrittäjä karsii omasta palkastaan ensimmäisenä, että saa velvoitteensa maksettua, huomauttaa painoyrittäjä Irja Pursiainen.
Osa olisi valmis luopumaan myös sairaan lapsen hoitamiseen liittyvistä korvauksista.
– Jos vanhempi joutuu olemaan poissa sen takia, kuuluu Kelan korvata päivät niin, että vanhempi hakee itse korvauksen Kelalta. Ehkä kynnys poissaoloon nousee, ehdottaa kahvilayrittäjä Leena Heikkinen.
Vastaajien mukaan työllistämistä voitaisiin helpottaa hallituksen jo esitettyjen keinojen lisäksi muun muassa pekkaspäivistä sekä lomarahoista luopumalla. Palkankorotukset pitäisi laittaa jäihin, ja arvolisäveron alarajaa tulisi nostaa nykyisestä. Työaikapankki nähdään ratkaisuksi etenkin sesonkiluontoisilla aloilla. Paljon puhuttua sääntelyn vähentämistä odotetaan myös kovasti.
Yle Savon maanantain ja tiistain aikana tekemään kyselyyn vastasi 276 yrittäjää Pohjois-Savosta.
Et nähtävästi tunne pienen katteen yritysten arkea. Noista väitteistä jokaiselle löytyy katetta luonnossa, ei tietenkään kaikille kohdille eikä kaikissa yrityksissä mutta mikään ei ole väärin.Tätä itse ihmettelen. Palkkoja alentamalla lisää työllisiä? Jos esim minun työntekijöiden palkkoja alennettaisiin niin mikä takaa sen että myyntini kasvaa ja palkkaisin uusia käsiä&päitä? En ymmärrä yhtälöä.. Ok kyllä ymmärrän isommassa mittakaavassa koko kansantaloudessa että näin asian pitäisi mennä mutta kun se ei ole ihan näin yksinkertaista..
Esim jos lafkani on lähes täystyöllistetty ja tavara menee kaupan tämän hetkisillä hinnoilla. Kustannukset työntekijöistä laskee vaikka sen 5%. Kelle se säästetty 5% kilahtaa? Minulle. Ja minä en tarvitse sitä kun olen jo riittävästi saanut.
Sama isommassa mittakaavassa pörssiyhtiöillä. Taitaisi kilahtaa isoilta osin osinkoina osakkeennomistajien pussiin..?
Joku voi taas korjata kuinka hakoteillä olen. Kirjottakaa oikeen fiksu A4/selle mahtuva juttu jonka näytän työntekijöilleni.. Ajattelisivat todennäköisesti että oöen yht.äkkiä sairastunut vakavaan mielenterveyssairauteen...
Äärimmäisessä&yllättävässä tilaustulvassa saan vuokratyöfirmojen kautta ammattisähkäreitä n. 20€/h. Ja olemme pks:än jälkeen Suomen roisiksi matalimmalla työttömyysalueella. Itse asiassa en tiedä ollaanko täälä suomenruotsalaisella alueella jo porhallettu työllisyydessä ykköseksi. Kuitenkin joka paikkaan ja alasta riippumatta päteviä&ylipäteviä hakijoita löytyy pilvinpimein.
Esimerkkinä juuri vuokratyöfirmojen kautta saatavat ammattilaiset(halvempia kuin omat vakkarit). Toisenna valtionhommista täälä. Verosihteerin(=lue valtion toimistoduunari) virkaan, alkupalkka 2050€ hakee oikeustieteiden tohtoreita&lisensiaatteja.. Maistereineen, tradenomeineen..
Karkas vähä asiasta mutta joko tuonkaltaiset yrittäjät ovat a) itse "kädettömiä" b) ahneita.
Noista nimittäin mikään ei pidä paikkansa. Ainakaan noin kärjistetysti..
Ja vielä sellanen juttu että pliis älkää pelotelko mahdollisia tulevia yrittäjiä tuollaisella pskalla. Katsokaa yrittäjät peiliin jos hommat ei luista.
5%.. Hohhoijaa...!
Suhteellista. Yksi menää räkimään töihin(ja nämä on yleensä niitä ettei edes kättä suun eteen saa). Yksi päivä palkasta pois on sille Sari-sairaanhoitajalle ~100e, 5% kk-palkasta. Kelle 100e on vähän, kelle ei. Minulle 50e on ihan kiva lappu lompakossa, vaikka niitä olisi kiinni taloissa, mökeissä, varastoissa, pankkitilillä.. Monelle(syytä olis arvostaa satkua sen verran että kaikille) satku on iso raha. Esim itse emme
(4henkilön talous) perjantaikaupassa pe-ma ruokaostoksia ym, vaikka hintojen perään ei tarvitsekaan katsoa, kuluta juuri tuota 100e enempää. Satanen on rahaa ainakin meille yht ~200k e+ kotitaloudelle niin voin hyvin kuvitella paljonko se on ns pienituloiselle.
Minä nyt en vaan tajua tätä juttua että ihmiset +75k e vuosituloilla ei ymmärrä esim tämän satasen arvoa. Lyökääpä kaikki se "vain 100€" vaikka vapaaehtoisjärjestölle nyt tulevien pakolaisten avittamiseen ja ennen joulua vähävaraisten perheiden jeesaamiseen. En tiedä ollaanko huonoja pikkuvarakkaita, mut kakskymppisen "vaan" keräyksiin jotka tarpeellisiksi näen lahjoitan. . .
Itse en ole lakossa, sillä nautin perjantaina ansaitusta lepopäivästä 12 tunnin yövuoron jälkeen.
Minä en paljoa näistä asioista ymmärrä, mutta samaa olen mielessäni tuumaillut.Harmi, kukaan ei ole ymmärtänyt, että Suomessa ei osata myydä tuotteita, palveluita ja innovaatioita ulkomaille. Missä Suomalaiset myyntimiehet? Onko niitä olemassakaan?
Tässä täytyy nyt kertoa ihan omakohtaiset kokemukset kustannusloikan otosta. Meillä laskettiin palkkoja noin 20%. No sitten meni taas vaihteeksi hyvin ja keskijohtoon palkattiin vähän kavereita. Tuotantoa päätettiin laajentaa ulkomaille hommaan meni xxx xxx summa mitään ei tullut valmiksi. Otettiin siten pari kaveria lisää ja muutaman vuoden kuluttua uutta maailmanvalloitusta tappioissa päästin sitten jo yli millin. Tämän jälkeen todettiin että johtoa pitää vähän vahvistaa lisähenkilöillä.
Jutussa oli muutama muukin surkuhupainen käänne mutta jätän ne kertomatta.
En ymmärtänyt tekstiäsi.
Otetaanpa uudelleen.Näistä syistä emme palkkaa, vaikka tarvetta olisi – yrittäjät kertovat
Jos yrityksellä on tarvetta työvoimalle silloin yleensä kannattaa laajentaa jos kysyntää on tai voi tietenkin pysytellä nykyisessä tilanteessa, ensimmäinen on riskialttiinpi vaihtoehto ja viimeksimainittu on riskittömämpi vaihtoehto näin se äkkiseltään vaikuttaa, mutta jos kilpailija laajentaa tai kehittää kustannustehokkaanmman vaihtoehdon molemmissa tapauksissa yrittäjä joka pyrkii säilyttämään asemansa on varma häviäjä.Kuulostaa samalta kuin Nokian toiminta ennen romahdusta, Emme tuo uusinta tekniikkaa kun vanhalla kaavalla tulee hyvät tulot ja pienet kulut, tässä tietenkin on sama ongelma kuin Nokialla loppu häämöttää.
Hyvä että Paperiliiton pojat on huumorilla liikkeellä
Euroalueen vienti nousi heinäkuussa ennätyslukemiinsa, teollisuuden työn kustannukset ovat Suomessa uudehkon tilaston mukaan Saksan tasolla tai jopa alemmalla tasolla. Suomen vienti ei silti vedä?! Pahoin pelkään vastausten olevan: 1. Ei ole juuri mitään myytävää, jolle olisi kysyntää. 2. Niitä harvoja tuotteita/palveluita joille olisi kysyntää ei myydä aktiivisesti.
Minä en paljoa näistä asioista ymmärrä, mutta samaa olen mielessäni tuumaillut.
Euroalueen vienti nousi heinäkuussa ennätyslukemiinsa, teollisuuden työn kustannukset ovat Suomessa uudehkon tilaston mukaan Saksan tasolla tai jopa alemmalla tasolla. Suomen vienti ei silti vedä?!
Maallikkona päädyn samoihin ajatuksiin: 1. Onko meillä ylipäätään tarjota myyntiin mitään, mille olisi ulkomailla kysyntää?
2. Jos on, niin osataanko niitä tuotteita myydä, vai odotellaanko ostajaa passiivisena kuin automyyjä lasikopissaan suomalaisessa autokaupassa?
Pahoin pelkään vastausten olevan:
1. Ei ole juuri mitään myytävää, jolle olisi kysyntää.
2. Niitä harvoja tuotteita/palveluita joille olisi kysyntää ei myydä aktiivisesti.
Valoa näkyy jo tunnelin päässä. Eli "jotain" on myyty.
Strategiakonsultti ja hallitusammattilainen Minna Isoaho jatkaa ammattiyhdistysliikkeen toimien kommentointia Puheenvuoron blogissaan. Hän sanoo päättyvän viikon olleen hämmentävä.
-Maassa osoitetaan mieltä vaaleilla valittua, toimivaltansa puitteissa toimivaa hallitusta vastaan. Ennenvanhaan piti vaikuttaa äänestämällä, jos hallituksen linja ei miellyttänyt. Nyt voi siis vaikuttaa vaalien välilläkin. Mitähän tästä seuraa? Toivottavasti painostus ja kiristäminen eivät ole syrjäyttämässä demokratiaa, Isoaho kirjoittaa.