JR49
Respected Leader
Yrittäjien näkökulmaa.
Yle:
Näistä syistä emme palkkaa, vaikka tarvetta olisi – yrittäjät kertovat
Mikäli yritysten kilpailukykyä halutaan parantaa, hallituksen esittämät keinot ovat yrittäjien mukaan hyvä alku. Tarvitaan kuitenkin paljon muutakin.
Moni yrittäjä tarvitsisi lisää työvoimaa, kertoo Yle Uutisten yrittäjäkysely. Päteviä työnhakijoita on markkinoilla runsaasti, mutta heitä ei voida nykytilanteessa palkata. Mikä estää? Yrittäjät vastaavat.
1. Työllistämisen sivukulut
Palkkaaminen on niin kallista, että moni sinnittelee mieluummin yksin. Matkailuyrittäjä Matti Kuosmanen antaa laskuesimerkiksi siivoojalle maksettavan 11 euron tuntipalkan, joka on todellisten kulujen jälkeen 18,70 euroa. Arvonlisäveron jälkeen summa nousee 23 euroon.
Tässä tilanteessa on järkevämpää ottaa vähemmän tilauksia vastaan ja sinnitellä olemassa olevalla henkilökunnalla
– Minna Rossi
– Se on vasta työntekijän kulut, eli sen päälle autot, vehkeet, tilat, työnjohto ynnä muut. Jos hintana asiakkaalle on 30 euroa, sitä kauhistellaan. Toisin päin ajatellen: jos siivooja haluaisi siivoojan kotiin, niin hänen pitäisi tehdä 3,5 tuntia töitä ostotuntia vastaan, Kuosmanen havainnollistaa.
Pesulayrittäjä Minna Rossi laskee, että hänen yrityksensä pitäisi kasvattaa liikevaihtoa noin 100 000 euroa, että yhden työntekijä palkkaaminen olisi kannattavaa.
– Töitäkin olisi yhdelle käsiparille enemmän, mutta valitettavasti ei niin paljoa, että tuo 100 000 liikevaihdon lisääminen toteutuisi. Joten tässä tilanteessa on järkevämpää ottaa vähemmän tilauksia vastaan ja yrittää sinnitellä olemassa olevalla henkilökunnalla.
– Lukuisissa pienissä yrityksissä olisi tarve palkata ihmisiä töihin, mutta riskit palkkaukseen liittyen ovat liian suuret. Väärä rekrytointi voi tulla todella kalliiksi ja jopa tuhota koko yrityksen, lisää Markku Kontila Suora Lähetys Oy:sta.
2. Väärän rekrytoinnin pelko
Väärät rekrytoinnit ovatkin hyvin monen vastaajan pelkona. Jälkikäteen tehty havainto voi olla kiusallinenkin, ja osa yrittäjistä halusikin vastata kyselyyn nimettömänä.
Epäonnistunut rekrytointi voi tuhota koko yrityksen
– Jorma Laitinen
– Harmittaa, kun löytyi aivan mahtava työntekijä mutta kun kerran olet ottanut vakituiseksi jonkun, jonka työmotivaatio on hiipunut olemattomiin. Pitäisi olla oikeus sanoa irti työntekijä helpommin ja lupa ottaa innokas työntekijä tilalle. Samoinhan asiakkaidenkin on oikeus vaihtaa ostopaikkaa, jos palvelua ei saa rahoille vastineeksi – miksi työnantajan pitää kitisijöitä pitää töissä, kun palkanmaksun vastineeksi ei saa työpalvelua? Eihän tässä enää ketään uskalla ottaa vakituisesti töihin, harmittelee nimettömänä pysyttelevä savolaisyrittäjä.
– Nykyään epäonnistunut rekrytointi voi pahimmillaan tuhota koko yrityksen. Pienyrittäjä on tämän päivän torppari tehdessään taksvärkkipäiviä eli työntekijän sairauspoissaoloja, harmittelee puualan yrittäjä Jorma Laitinen.
3. Virherekrytointia on hankala purkaa
Ratkaisuna rekrytoinnin sitovuuden ongelmaan moni näkee koeajan pidentämisen. Moni nostaisi ajan kuuteen tai jopa kahteentoista kuukauteen. Myös koeajan jälkeistä irtisanomista tulisi helpottaa, sillä nyt yrittäjä on lähes lainsuojaton.
Mahdollisuus purkaa epäonnistunut rekrytointi antaisi rohkeutta tarjota työtä
– Lea Säisä
– Työntekijä voi käyttäytyä miten tahansa ja jopa vaarantaa yritystoiminnan. Kuitenkaan koeajan jälkeen yrittäjällä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia saada tällaista työntekijää pois. Hyvin herkästi ovat ammattiliitot yrittäjältä vaatimassa kaikenlaisia selvityksiä. Oikeusteitse asian vieminen on monesti pk-yrittäjälle liian kallista plus vie maineen, hoiva-alan ketjujohtaja Satu Jäntti sanoo.
– Uskoisin että mahdollisuus purkaa epäonnistunut rekrytointi antaisi rohkeutta tarjota työtä. Työntekijää, joka vaatii paljon perehdyttämistä, ei välttämättä haluta palkata heti täydellä palkalla. Määräaikaisia työntekijöitä voisi palkata yrityksen työtilanteen mukaan joustavammin, apteekkari Lea Säisä miettii.
Monien mielestä yrittäjän riskiä pitäisi siirtää enemmän työntekijän ja yhteiskunnan harteille.
– Jos työntekijä on luonteeltaan lusmuilija tai krooninen sairastelija, ei mielestäni kuulu työnantajan vastuulle elättää tällaista henkilöä. Toisaalta jos työntekijä on ahkera ja tuottava, olen valmis maksamaan reilustikin enemmän palkkaa kuin mitä pitäisi. Hyvä työntekijä on yritykselle kullan arvoinen, huono taas voi viedä koko yrityksen turmion tielle, kuvailee tilitoimistoyrittäjä Jani Juntunen.
4. Kannustinloukut
Niin kutsutut kannustinloukut ovat edelleen vahvasti todellisuutta Suomessa. Yrittäjien mukaan etenkin lyhyisiin työsuhteisiin on hankala saada työvoimaa.
Liiton korvaus saattaa katketa puoleksitoista kuukaudeksi viikon työn takia
– Jari Tikkanen
– Tekijät eivät lähde töihin, koska silloin menee työttömyyskassan päiväraha. Tähän pitäisi saada kompensointia, jotta kumpikin osa puoli voittaa pienissäkin työsuhteissa, Juha Pakarinen Juptek Oy:sta toivoo.
– Nyt viikon työsuhde ei ole järkevä, koska työntekijä saa valtavasti vaivaa selvitellessään tuloja ja työtuntejä. Saattaa liiton korvaus katketa puoleksitoista kuukaudeksi viikon työn takia. Eivät ole halukkaita lähtemään, eikä ole halukkuutta ottaa töihin, kun tietää ettei he siinä ainakaan voita, toteaa monialayrittäjä Jari Tikkanen.
5. Kaiken voi ulkoistaa
Onko työntekijöiden palkkaaminen edes välttämätöntä? ICT-konsultointiyrittäjä Jari Soinisen mukaan asiantuntijan näkökulmasta paras tapa työllistyä on perustaa pieni yritys, työllistää vaikka pelkästään itsensä.
Kaikille Suomen kansalaisille toiminimiyrittäjästatus
– Nimetön vastaaja
– Jos vaikkapa puolet kaikista työttömistä huippuasiantuntijoista pystyisi työllistämään itsensä, sillä olisi luultavasti erittäin merkittävä vaikutus Suomen työllisyysasteeseen.
Vielä pidemmälle ajattelussaan menee nimettömänä pysyttelevä monitoimiyrittäjä. Ehdotuksena on työnteon äärimmäinen ulkoistaminen.
– Kaikille Suomen kansalaisille toiminimiyrittäjästatus. Kun kansalaisen liikevaihto ylittää 100 000 euroa vuodessa, pakollinen rekisteröityminen yhtiöksi. Toisin sanoen yritykset palkkaavat pienyrityksiä eli kansalaiset palkkaavat kansalaisia.
Hallituksen työehtoremontti on tervetullut
Kyselyyn vastanneiden mukaan hallituksen jo esittämät keinot yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi nauttivat laajaa suosiota. 70 prosenttia vastaajista uskoo, että ehdotetuilla keinoilla on vähän tai selvästi positiivista vaikutusta omaan toimintaan. Sunnuntai-, arkipyhä- ja lisätyökorvausten leikkaus nähdään hyvinä keinoina. Erityisen paljon kiitosta saa ensimmäisen sairauslomapäivän karenssi.
– Loppuvat turhat yhden päivän sairaslomat. On turha väittää etteikö tätä ole käytetty hyväksi, tylyttää vähittäiskauppias Heikki Riekkinen.
Yrittäjän omien sairaspäivien omavastuu on neljä päivää
– Irja Pursiainen
Osa olisi valmis pidempäänkin karenssiin.
– Yrittäjä itse tekee illat ja sunnuntait työtä, eikä koskaan saa siitä erillistä korvausta. Samoin yrittäjän omien sairaspäivien omavastuu on neljä päivää. Ja aina kun menee huonommin, yrittäjä karsii omasta palkastaan ensimmäisenä, että saa velvoitteensa maksettua, huomauttaa painoyrittäjä Irja Pursiainen.
Osa olisi valmis luopumaan myös sairaan lapsen hoitamiseen liittyvistä korvauksista.
– Jos vanhempi joutuu olemaan poissa sen takia, kuuluu Kelan korvata päivät niin, että vanhempi hakee itse korvauksen Kelalta. Ehkä kynnys poissaoloon nousee, ehdottaa kahvilayrittäjä Leena Heikkinen.
Vastaajien mukaan työllistämistä voitaisiin helpottaa hallituksen jo esitettyjen keinojen lisäksi muun muassa pekkaspäivistä sekä lomarahoista luopumalla. Palkankorotukset pitäisi laittaa jäihin, ja arvolisäveron alarajaa tulisi nostaa nykyisestä. Työaikapankki nähdään ratkaisuksi etenkin sesonkiluontoisilla aloilla. Paljon puhuttua sääntelyn vähentämistä odotetaan myös kovasti.
Yle Savon maanantain ja tiistain aikana tekemään kyselyyn vastasi 276 yrittäjää Pohjois-Savosta.
Yle:
Näistä syistä emme palkkaa, vaikka tarvetta olisi – yrittäjät kertovat
Mikäli yritysten kilpailukykyä halutaan parantaa, hallituksen esittämät keinot ovat yrittäjien mukaan hyvä alku. Tarvitaan kuitenkin paljon muutakin.
Moni yrittäjä tarvitsisi lisää työvoimaa, kertoo Yle Uutisten yrittäjäkysely. Päteviä työnhakijoita on markkinoilla runsaasti, mutta heitä ei voida nykytilanteessa palkata. Mikä estää? Yrittäjät vastaavat.
1. Työllistämisen sivukulut
Palkkaaminen on niin kallista, että moni sinnittelee mieluummin yksin. Matkailuyrittäjä Matti Kuosmanen antaa laskuesimerkiksi siivoojalle maksettavan 11 euron tuntipalkan, joka on todellisten kulujen jälkeen 18,70 euroa. Arvonlisäveron jälkeen summa nousee 23 euroon.
Tässä tilanteessa on järkevämpää ottaa vähemmän tilauksia vastaan ja sinnitellä olemassa olevalla henkilökunnalla
– Minna Rossi
– Se on vasta työntekijän kulut, eli sen päälle autot, vehkeet, tilat, työnjohto ynnä muut. Jos hintana asiakkaalle on 30 euroa, sitä kauhistellaan. Toisin päin ajatellen: jos siivooja haluaisi siivoojan kotiin, niin hänen pitäisi tehdä 3,5 tuntia töitä ostotuntia vastaan, Kuosmanen havainnollistaa.
Pesulayrittäjä Minna Rossi laskee, että hänen yrityksensä pitäisi kasvattaa liikevaihtoa noin 100 000 euroa, että yhden työntekijä palkkaaminen olisi kannattavaa.
– Töitäkin olisi yhdelle käsiparille enemmän, mutta valitettavasti ei niin paljoa, että tuo 100 000 liikevaihdon lisääminen toteutuisi. Joten tässä tilanteessa on järkevämpää ottaa vähemmän tilauksia vastaan ja yrittää sinnitellä olemassa olevalla henkilökunnalla.
– Lukuisissa pienissä yrityksissä olisi tarve palkata ihmisiä töihin, mutta riskit palkkaukseen liittyen ovat liian suuret. Väärä rekrytointi voi tulla todella kalliiksi ja jopa tuhota koko yrityksen, lisää Markku Kontila Suora Lähetys Oy:sta.
2. Väärän rekrytoinnin pelko
Väärät rekrytoinnit ovatkin hyvin monen vastaajan pelkona. Jälkikäteen tehty havainto voi olla kiusallinenkin, ja osa yrittäjistä halusikin vastata kyselyyn nimettömänä.
Epäonnistunut rekrytointi voi tuhota koko yrityksen
– Jorma Laitinen
– Harmittaa, kun löytyi aivan mahtava työntekijä mutta kun kerran olet ottanut vakituiseksi jonkun, jonka työmotivaatio on hiipunut olemattomiin. Pitäisi olla oikeus sanoa irti työntekijä helpommin ja lupa ottaa innokas työntekijä tilalle. Samoinhan asiakkaidenkin on oikeus vaihtaa ostopaikkaa, jos palvelua ei saa rahoille vastineeksi – miksi työnantajan pitää kitisijöitä pitää töissä, kun palkanmaksun vastineeksi ei saa työpalvelua? Eihän tässä enää ketään uskalla ottaa vakituisesti töihin, harmittelee nimettömänä pysyttelevä savolaisyrittäjä.
– Nykyään epäonnistunut rekrytointi voi pahimmillaan tuhota koko yrityksen. Pienyrittäjä on tämän päivän torppari tehdessään taksvärkkipäiviä eli työntekijän sairauspoissaoloja, harmittelee puualan yrittäjä Jorma Laitinen.
3. Virherekrytointia on hankala purkaa
Ratkaisuna rekrytoinnin sitovuuden ongelmaan moni näkee koeajan pidentämisen. Moni nostaisi ajan kuuteen tai jopa kahteentoista kuukauteen. Myös koeajan jälkeistä irtisanomista tulisi helpottaa, sillä nyt yrittäjä on lähes lainsuojaton.
Mahdollisuus purkaa epäonnistunut rekrytointi antaisi rohkeutta tarjota työtä
– Lea Säisä
– Työntekijä voi käyttäytyä miten tahansa ja jopa vaarantaa yritystoiminnan. Kuitenkaan koeajan jälkeen yrittäjällä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia saada tällaista työntekijää pois. Hyvin herkästi ovat ammattiliitot yrittäjältä vaatimassa kaikenlaisia selvityksiä. Oikeusteitse asian vieminen on monesti pk-yrittäjälle liian kallista plus vie maineen, hoiva-alan ketjujohtaja Satu Jäntti sanoo.
– Uskoisin että mahdollisuus purkaa epäonnistunut rekrytointi antaisi rohkeutta tarjota työtä. Työntekijää, joka vaatii paljon perehdyttämistä, ei välttämättä haluta palkata heti täydellä palkalla. Määräaikaisia työntekijöitä voisi palkata yrityksen työtilanteen mukaan joustavammin, apteekkari Lea Säisä miettii.
Monien mielestä yrittäjän riskiä pitäisi siirtää enemmän työntekijän ja yhteiskunnan harteille.
– Jos työntekijä on luonteeltaan lusmuilija tai krooninen sairastelija, ei mielestäni kuulu työnantajan vastuulle elättää tällaista henkilöä. Toisaalta jos työntekijä on ahkera ja tuottava, olen valmis maksamaan reilustikin enemmän palkkaa kuin mitä pitäisi. Hyvä työntekijä on yritykselle kullan arvoinen, huono taas voi viedä koko yrityksen turmion tielle, kuvailee tilitoimistoyrittäjä Jani Juntunen.
4. Kannustinloukut
Niin kutsutut kannustinloukut ovat edelleen vahvasti todellisuutta Suomessa. Yrittäjien mukaan etenkin lyhyisiin työsuhteisiin on hankala saada työvoimaa.
Liiton korvaus saattaa katketa puoleksitoista kuukaudeksi viikon työn takia
– Jari Tikkanen
– Tekijät eivät lähde töihin, koska silloin menee työttömyyskassan päiväraha. Tähän pitäisi saada kompensointia, jotta kumpikin osa puoli voittaa pienissäkin työsuhteissa, Juha Pakarinen Juptek Oy:sta toivoo.
– Nyt viikon työsuhde ei ole järkevä, koska työntekijä saa valtavasti vaivaa selvitellessään tuloja ja työtuntejä. Saattaa liiton korvaus katketa puoleksitoista kuukaudeksi viikon työn takia. Eivät ole halukkaita lähtemään, eikä ole halukkuutta ottaa töihin, kun tietää ettei he siinä ainakaan voita, toteaa monialayrittäjä Jari Tikkanen.
5. Kaiken voi ulkoistaa
Onko työntekijöiden palkkaaminen edes välttämätöntä? ICT-konsultointiyrittäjä Jari Soinisen mukaan asiantuntijan näkökulmasta paras tapa työllistyä on perustaa pieni yritys, työllistää vaikka pelkästään itsensä.
Kaikille Suomen kansalaisille toiminimiyrittäjästatus
– Nimetön vastaaja
– Jos vaikkapa puolet kaikista työttömistä huippuasiantuntijoista pystyisi työllistämään itsensä, sillä olisi luultavasti erittäin merkittävä vaikutus Suomen työllisyysasteeseen.
Vielä pidemmälle ajattelussaan menee nimettömänä pysyttelevä monitoimiyrittäjä. Ehdotuksena on työnteon äärimmäinen ulkoistaminen.
– Kaikille Suomen kansalaisille toiminimiyrittäjästatus. Kun kansalaisen liikevaihto ylittää 100 000 euroa vuodessa, pakollinen rekisteröityminen yhtiöksi. Toisin sanoen yritykset palkkaavat pienyrityksiä eli kansalaiset palkkaavat kansalaisia.
Hallituksen työehtoremontti on tervetullut
Kyselyyn vastanneiden mukaan hallituksen jo esittämät keinot yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi nauttivat laajaa suosiota. 70 prosenttia vastaajista uskoo, että ehdotetuilla keinoilla on vähän tai selvästi positiivista vaikutusta omaan toimintaan. Sunnuntai-, arkipyhä- ja lisätyökorvausten leikkaus nähdään hyvinä keinoina. Erityisen paljon kiitosta saa ensimmäisen sairauslomapäivän karenssi.
– Loppuvat turhat yhden päivän sairaslomat. On turha väittää etteikö tätä ole käytetty hyväksi, tylyttää vähittäiskauppias Heikki Riekkinen.
Yrittäjän omien sairaspäivien omavastuu on neljä päivää
– Irja Pursiainen
Osa olisi valmis pidempäänkin karenssiin.
– Yrittäjä itse tekee illat ja sunnuntait työtä, eikä koskaan saa siitä erillistä korvausta. Samoin yrittäjän omien sairaspäivien omavastuu on neljä päivää. Ja aina kun menee huonommin, yrittäjä karsii omasta palkastaan ensimmäisenä, että saa velvoitteensa maksettua, huomauttaa painoyrittäjä Irja Pursiainen.
Osa olisi valmis luopumaan myös sairaan lapsen hoitamiseen liittyvistä korvauksista.
– Jos vanhempi joutuu olemaan poissa sen takia, kuuluu Kelan korvata päivät niin, että vanhempi hakee itse korvauksen Kelalta. Ehkä kynnys poissaoloon nousee, ehdottaa kahvilayrittäjä Leena Heikkinen.
Vastaajien mukaan työllistämistä voitaisiin helpottaa hallituksen jo esitettyjen keinojen lisäksi muun muassa pekkaspäivistä sekä lomarahoista luopumalla. Palkankorotukset pitäisi laittaa jäihin, ja arvolisäveron alarajaa tulisi nostaa nykyisestä. Työaikapankki nähdään ratkaisuksi etenkin sesonkiluontoisilla aloilla. Paljon puhuttua sääntelyn vähentämistä odotetaan myös kovasti.
Yle Savon maanantain ja tiistain aikana tekemään kyselyyn vastasi 276 yrittäjää Pohjois-Savosta.