En tunne kirjoittajan taustaa, mutta näkökulmat ovat hyviä
Kolme kysymystä ammattiyhdistysjohtajille
13.9.2015 11:43
Minna Isoaho
http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202395-kolme-kysymysta-ammattiyhdistysjohtajille
Ay-liike pyrkii pysäyttämään Suomen ensi perjantaina. Lukuisat toimenpiteet ovat jo paikallisesti häirinneet yritysten toimintaa. Koska ay-liikkeellä on lain suoma mahdollisuus häiritä yhteiskunnan toimivuutta ilman sanktioita, toivon että näiden järeiden keinojen äärellä ainakin selvästi perusteltaisiin, mitä ollaan tekemässä ja miksi.
Toivon, että ay-johtajat vastaavat kukin tahollaan seuraaviin kysymyksiin ja niihin liittyviin lisäkysymyksiin:
1.Miksi luotte kansalle mielikuvan hallituksen ja ay-liikkeen välisestä sodasta?
2.Mikä on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkein korjattava ongelma?
3.Mitä ovat ay-liikkeen esittämät RATKAISUT työllisyyden parantamiseksi Suomessa?
1. MIKSI LUOTTE KANSALLE MIELIKUVAN HALLITUKSEN JA AY-LIIKKEEN VÄLISESTÄ SODASTA?
Antti Rinne esitti Lauri Ihalaista selvitysmieheksi hallituksen ja työmarkkinaosapuolten väliseen ”pattitilanteeseen”. Rinteen mukaan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä on kärjistynyt tilanne ja ne välit on selvitettävä jotta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa säilyisi rauha.
Onko todellakin niin, että mielestänne nyt on kysymys näiden kahden tahon välienselvittelystä?
Eikö teidän mielestänne ole kysymys Suomen talouden vakauttamisesta? Eikö kysymys olekaan siitä, että Suomi ei houkuttele ulkomaisia investoijia tai siitä, että tuotteemme eivät käy kaupaksi? Onko teidän mielestänne työn tekeminen ja teettäminen kannattavaa, sujuvaa ja kansakuntaamme menestykseen siivittämää?
Toivottavasti ette ihan oikeasti ajattele, että tästä selvitään nollasummapelillä ja sillä, että välienselvittelyn jälkeen hallituksen ja ay-pomojen kokouksissa on aikaisempaa parempi tunnelma. Meidän muiden mielestä on tärkeää, että työn tuottavuus ja työn hinta saadaan oikealle tasolle.
Erittäin huolestuttavaa on se, että puheissanne ei kertaakaan viitata huoleen maamme velkaantumisesta. Kommenttienne perusteella teitä huolestuttaa yhteiskunnassamme lähinnä se, että ay-liikkeen päätösvaltaa ollaan vähentämässä. Presidenttikin on luopunut valtaoikeuksistaan sen mukaan miten maailman kehitys on luontevasti edellyttänyt. Kai nyt ay-liikekin voi tarkastella omia vaikuttimiaan ja rooliaan globaalin menon mukaisesti.
Aiotteko perjantaina kertoa lakkoileville kansalaisille, millä heidän etunsa rahoitetaan tulevaisuudessa?
Toivottavasti itse ymmärrätte sen, että käytännössä yksityinen sektori maksaa nyt puheena olevat edut. Jos lamautatte yksityisen sektorin ja jatkatte yrittäjyydellä menestyvien häpäisyä, niin olette melkoisen innovaatiohaasteen edessä. Kuten US-blogissani 17.7.2015 kerroin, Suomella on maksuvalmiutta vain pariksi-kolmeksi viikoksi. Tämä tarkoittaa siis ihan oikeasti sitä, että valtion kassassa on rahaa alle kuukauden menoja vastaava summa.
Jos ette ole valmiita mihinkään leikkauksiin, niin kertokaa ihmeessä miten olette ajatelleet hoitaa rahoituksen.
http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusi...mme-samassa-tilassa-kuin-kreikkalaiset-tanaan
2. MIKÄ ON SUOMEN KILPAILUKYVYN KANNALTA TÄRKEIN KORJATTAVA ONGELMA?
Kysyn tätä sen vuoksi, kun julkisesta keskustelusta tämä ei ole oikein selvinnyt. Vastaukseksi ei kelpaa, että ”pitää saada vienti vetämään”.
Se, että vienti vetää, edellyttää uusia tuote- ja liiketoimintainnovaatioita, työn tekemisestä syntyvää lisäarvoa ja menestyvää liiketoimintaa. Nämä asiat ovat yritysten hommia, sillä yksikään ammattiyhdistysliike tai sen edustaja ei ole ollut viennin vetojuhtana. Joten jotain muuta näkökulmaa pitää nyt puoleltanne esittää.
Syytätte hallitusta siitä, että se on luonut varjon työntekijöiden saavutettujen etujen päälle. Tämä on kätevää ja kansaa kiihottavaa. Samalla pönkitetään ay-liikkeen asemaa ja vähät välitetään Suomen tulevaisuudesta. On kuitenkin vastuutonta perustella yksittäisen henkilön palkkakuitilla koko kansakunnan tilanteen korjausliikettä.
Haluan kuulla näkemyksenne siitä, mikä on kansantaloudellisesti ja työelämää kokonaisuutena katsottaessa se tärkein asia, joka kannattaa ensimmäisenä laittaa kuntoon.
Jos todella on niin, että olette vain jäsenistönne saavutettujen etujen valvoja, ettekä kanna vastuutanne koko Suomen pelastamisesta, sanokaa se selvästi. Vaarana on, että kansalaiset luulevat ay-liikkeen nyt käyttämien keinojen auttavan Suomen pelastamisessa.
Aamulehden mukaan Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari sanoi lakkohuumaa hehkuttaessaan, että
”… liitolta vaaditaan vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa tuntuvia toimenpiteitä työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi ja maan hallituksen linjausten vastustamiseksi.”
Kertokaa siis, mitä vastustatte ja miksi. Toivottavasti näkökulmanne on Suomen tasoinen, koska sillä tasolla hallitus työtään tekee. Jos menette hallituksen tontille ja perustelette kantojanne yhteiskunnallisilla asioilla, varmistakaa että tarjoamanne lääkkeet auttavat koko kansakuntaa, ei vain teidän jäsenistöänne.
Erityisen pettynyt olen paperiteollisuuden toimiin. Paperitehtaan piipun juurella kasvaneena tiedän, että paperimiesten edunvalvontatyö on ollut erittäin tuottavaa. Paperitehtaalla on vuosikymmenten ajan saatu ammattikoulutasoisella koulutuksella paljon parempi palkka kuin mitä valtaosa yliopistokoulutuksen saaneista koskaan saa. Paperimiehen ansiot ovat helposti yli 60.000 euroa vuodessa. On varmaan ihan inhimillistä vaatia, että näistä eduista ei tingitä. Ei, vaikka koko Suomi pysähtyisi! Ei, vaikka koko tehdas jouduttaisiin sulkemaan! Moraalinen perustelu onkin sitten jo vaikeampi pähkinä purtavaksi.
Miksi luotte kansalle mielikuvan, jossa työnantajat ovat työntekijöiden vihollisia?
Kommenteistanne on käynyt ilmi, että ratkaisuna Suomen erittäin vaikeaan taloudelliseen ahdinkoon te yllytätte työntekijöitä työnantajaorganisaatioiden taloudelliseen ja toiminnalliseen vahingoittamiseen.
Puhutte vastakkainasettelusta ja maalailette tätä viholliskuvaa avoimesti. Ennustatte jopa yhteiskuntarauhan rikkoontumista. Puhutte, että kosto työnantajille tulee viimeistään ”sitten kun työrauhavelvoitetta ensi syksynä ei enää ole”.
Jos jatkatte tätä koston kierteellä pelottelua ja joukkovoimalla kiristämistä, niin kertokaa selvästi, mitä asiaa nyt olette kostamassa. Sitäkö, että Suomen kilpailukyvyn laskusta johtuen joudumme laittamaan suun säkkiä myöden?
Kertokaa ihmeessä meille muille ihan selvästi, mitä pahaa työnantajat tekevät, kun tarjoavat mahdollisuuden työpaikkaan?
3. MITÄ OVAT AY-LIIKKEEN RATKAISUT TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEKSI SUOMESSA?
Toivon, että listaatte kolme mielestänne tärkeintä asiaa, jotka toteutuessaan tuovat lisää työpaikkoja Suomeen ja samalla turvaavat nykyisten työpaikkojen olemassaolon.
Koska ay-liikkeellä on monessa merkittävässä työelämäasiassa lain suoma valta yli demokraattisesti valitun eduskunnan, on sanomattakin selvää, että teidän on ratkaisumalleja esittäessänne otettava esille sellaisia asioita, joita itse olette valmiita laittamaan toimeksi.
Nyt ei riitä, että pyydetään työnantajaa tai hallitusta tai rikkaita tekemään jotain. Mitä ovat ne ratkaisut, joita ay-liike voi tehdä työllisyyden parantamiseksi Suomessa?
Vinkkinä voin sanoa, että esimerkiksi työn tuottavuudessa on työpaikka- ja työntekijäkohtaisesti VALTAVIA eroja. Ay-liike tekisi palveluksen jäsenistölleen, jos se sallisi edes hiukan joustavuutta, kun työn tekemisen tavoista ja tavoitteista työpaikalla puhutaan.
Vielä bonuskysymys:
Onko mahdollista, että ay-liikkeessä lopetetaan sanan ”edunvalvontajärjestö” käyttäminen?
Käytännössä on kyse ay-liikkeen roolin uudistamisesta. Sillä on varmasti paikkansa tässä maailmassa, mutta uhkailvana, kiristävänä ja taloudellista ilkivaltaa tekevänä kumppanina sen houkuttelevuus on koko ajan vähenemään päin.
Jos tätä termiä ja siis ay-liikkeen roolia ei päivitetä, on turha edes uskotella, että olette yhteisellä asialla Suomen puolesta. Ei myöskään vaikuta kovin ratkaisukeskeiseltä uudistamisinnolta, jos tavoitteena on vain valvoa saavutettuja etuja, viis siitä onko näiden etujen maksamiseen varaa.
Elämme verkottuneessa maailmassa – tahdommepa sitä tai emme – ja siinä ei voi kertakaikkiaan menestyä, jos pyrkii saamaan etua vain itselleen. Siinä ei myöskään pärjää, jos ei kehitä toimintaa ja uudista osaamista koko ajan. On siedettävä se, että asiat eivät pysy kiveen hakattuina täältä ikuisuuteen