turska
Kenraali
Perussuomalaisten jakoon valmistauduttiin toukokuun alkupuolelta lähtien – näin tapahtumat etenivät
Analyysi: Näin perussuomalaisten jakautumiseen valmistauduttiin
Analyysi: Näin perussuomalaisten jakautumiseen valmistauduttiin
KOTIMAA16.06. 06.00 Päivitetty 06.17
MAURI RATILAINEN
Lauri Nurmi
Tasan kuukautta ennen puoluekokousta kokoomuslaiset viestittivät hallituksessa perussuomalaisten hallitusedustajille, että Petteri Orpo ei tekisi hallitusyhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.
Asia tehtiin hallituksessa perussuomalaisille selväksi. Ensimmäistäkään kirjallista dokumenttia asiasta tuskin on olemassa, koska politiikassa kaikkein herkimmät asiat kerrotaan vain suullisesti.
Kokoomuksen ratkaisusta hylätä Halla-aho on kuitenkin olemassa päiväkirjamerkintä hallituslähteellä.
Perussuomalaisten puheenjohtajakiertue oli alkanut muutamaa päivää aiemmin (lauantaina 6.5.) Tampereella. Sen jälkeen perussuomalaisten johdossa tehtiin analyysi, että Halla-aho todennäköisesti voittaisi Sampo Terhon Jyväskylän puoluekokouksessa.
Aluksi kyse oli henkisestä valmistautumisesta, joka toukokuun loppuun mennessä vahvistui tahtotilaksi, että jotain olisi tehtävä, jos Halla-aho voittaisi.
Hallituksessa eri toimintavaihtoehdoista keskustelivat niin perussuomalaiset, kokoomuslaiset kuin keskustalaisetkin. Aktiivisimpia keskusteluissa olivat perussuomalaisten ja kokoomuksen sisäpiirit, mutta myös keskustalaiset, pääministeri Juha Sipilä mukaan lukien, olivat tietoisia mahdollisuudesta, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakautuisi kahtia.
Perussuomalaiset hahmottelivat toukokuussa mielessään, ketkä 20 kansanedustajaa voisivat muodostaa soinilais-terholaisen eduskuntaryhmän, jos pelastusrengasta tarvittaisiin.
Osa rajattiin heti ulos
Kartoitus tehtiin sen perusteella, kenet arvioitiin kriittisimmässä paikassa eli varsinaisessa toteutusvaiheessa kaikkein luotettavimmiksi.
Ulos rajattiin ryhmän yhdeksän kansanedustajaa: Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto, Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio. Yhdeksikkö oli allekirjoittanut maaliskuun lopussa tiedotteen, jossa he vaativat hallitusta kiristämään maahanmuuttopolitiikkaa. Heille ei missään olosuhteissa hiiskuttaisi asiasta.
Perussuomalaiset laskivat hallituksessa, että uudessa ryhmässä pitäisi olla vähintään 20 kansanedustajaa, jotta se olisi Sipilälle ja Orpolle kiinnostava yhteistyötaho.
Aluksi toiminta-ajatuksena oli, että maltillinen enemmistö heittäisi halla-aholaiset kansanedustajat ulos eduskuntaryhmästä ja mahdollisesti erottaisi puolueesta. Tämä olisi mahdollista siinä tilanteessa, että perussuomalaisten puoluehallitus ja puoluevaltuusto jäisivät soinilaisten käsiin, vaikka Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi.
Samalla ymmärrettiin, että toinen vaihtoehto olisi poliittisesti raskain: enemmistön eroaminen eduskuntaryhmästä ja sen jälkeen uuden puolueen perustaminen.
Äärimmäiseen vaihtoehtoon alettiin valmistautua, koska soinilais-terholaiset pitivät Halla-ahon turvapaikanhakijoista käyttämää retoriikkaa rasistisena ja tulivat toukokuun alkupuolella siihen johtopäätökseen, että toimiminen Halla-ahon johtamassa puolueessa ei ollut heille vaihtoehto.
Halla-aho kuvaili Tampereen puheenjohtajatentissä maahanmuutosta Lapissa käymiään keskusteluja seuraavasti:
–Kyse ei ole pelkästään esteettisestä haitasta oman kylän raitilla, vaan kyllä ihmiset näkevät, että tässä kyse on kansakunnallisesta ongelmasta ja kansantaloudellisesta ongelmasta, Halla-aho sanoi 6. toukokuuta Tampereella.
Avoimen rasistista "esteettinen haitta" -viittausta on kuvailtu hallituslähteistä viimeiseksi sinetiksi Halla-ahon torjumiselle.
Soinin luotetuille sekä hallituksen keskustalaisille ja kokoomuslaisille tuli hätä: hallitus ei saisi kaatua Halla-ahoon.
Soinin raju reaktio oli viesti
Lännen Media uutisoi lauantaina 3. kesäkuuta, että Suomen hallituksessa käytiin vakavia keskusteluita siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. LM kertoi samalla, että kokoomus ei suostu hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman puolueen kanssa.
Lue lisää:
Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle
"Kokoomuksen siirron jälkeen pääministeri Sipilän olisi muutettava hallituspohjaa. Halla-ahon perussuomalaisista irtisanoutuva ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta. Sipilän hallitus voisi helposti jatkaa työskentelyään, koska keskustalla on 49 ja kokoomuksella 37 kansanedustajaa. Koossa olisi valmis enemmistöhallitus", uutisessa kerrottiin.
Touko-kesäkuun vaihteessa hallituksessa keskusteltiin asiasta, ja sitä pidettiin varasuunnitelmana. Keskusteluissa oli myös ulkoministeri Soinin ja muiden perussuomalaisten ministereiden jatkaminen tehtävissään.
Alustava suunnitelma sopi kaikille, koska kokoomuslaiset ja keskustalaiset hyötyisivät perussuomalaisten halkeamisesta kahtia ja koska maltillisilla perussuomalaisilla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa pelastaa asemaansa hallituksessa.
Soinin hätkähdyttävän raju blogiteksti oli tarkoitettu horjuttamaan suuren yleisön ja ennen kaikkea tiedotusvälineiden uskoa siihen, että mistään tällaisesta olisi puhuttu hallituksessa.
Soini tiesi uhraavansa maineensa.
Kun Halla-aho nousi perussuomalaisten puheenjohtajaksi, pelastussuunnitelma päätettiin toteuttaa. Marssijärjestys eteni siten, että soinilais-terholaisten sisäpiiri piti koko ajan Sipilän ja Orpon tietoisina käänteistä.
Tarkkaan mietitty lista edustajia mukaan
Operaatio ja hallituksen jatkaminen ilman eronpyyntöä ei olisi välttämättä onnistunut, ellei asiaa olisi hallituksessa pohjustettu ja suunniteltu siitä keskustelemalla. Mielikuvat tai väitteet siitä, että asia olisi ollut improvisoitu, eivät Lännen Median lähteiden mukaan vastaa todellisuutta.
Esimerkiksi Halla-ahon ja Sipilän tapaaminen maanantaina 12. kesäkuuta oli poliittista teatteria, joka kaikkien piti näytellä kunnialla. Myös Sipilä oli hyvissä ajoin linjannut, että keskusta ei arvojensa takia tekisi hallitusyhteistyötä Halla-ahon kanssa.
Sunnuntaina, Halla-ahon valinnan jälkeisenä päivänä, soinilais-terholaisten ytimellä oli valmiina 20 kansanedustajan lista. Sillä olleita nimiä alettiin tavoitella puhelimitse. Soini, Terho ja Jussi Niinistö pysyivät ryhmän muodostamisen käytännön toteutuksesta sivussa.
Lisäksi toteuttajilla oli listallaan kahdeksan mahdollista perussuomalaisten kansanedustajaa uuteen ryhmään ja puolueeseen. Lopulta kävi niin, että 20 alkuperäisen nimen listalta putosi pois kaksi nimeä, joita ei yhteydenoton jälkeen enää voitu harkita perustajajäseniksi. Kaksi korvaavaa nimeä saatiin kahdeksan mahdollisen nimen listalta.
Esimerkiksi kansanedustaja Veera Ruoho oli pakko jättää alkuvaiheen toteutuksen ulkopuolelle, vaikka hänet tiedettiin Halla-ahon vastustajaksi. Ruoho oli saanut eduskuntaryhmältä varoituksen äänestettyään hallintarekisterilakia vastaan. Pienintäkään riskiä ei myöskään suunnitelman toteutusvaiheessa ollut mahdollista ottaa, vaikka Ruoho sittemmin on mielellään hyväksytty Uuden vaihtoehdon jäseneksi.
Maanantaina kaikki oli valmista
Maanantaina Uva-ryhmä oli koossa, ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli antamiensa lausuntojen valossa tietoinen siitä, että hallitus ei ollut kaatumassa.
–Hallituksella ei ole nyt sellaisenaan ollen enää jatkomahdollisuuksia. Puhuin juuri pääministeri Sipilän kanssa.
–En enteile nyt mitään vaihdoksia todellakaan, Niinistö esimerkiksi sanoi toimittajille Kultarannassa. Poistuessaan tiedotustilaisuudesta presidentti letkautti paljon puhuvasti:
–Ei muuta kuin lehmänkauppoja tekemään.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/pe...ta-lahtien-nain-tapahtumat-etenivat-200212097
Joten en ihmettelisi jos olet oikeassa.
