lukkarinapulainen
Majuri
Eiköhän se ole edustuksellisen demokratian loppu, jos yhdenkään politiikon motiiveihin ja lupauksiin ei voi tai aio luottaa.
Olen pahoillani jos joku on äänestänyt taitavaa sanankäyttäjää, joka ei sano mitään. Soini on erinomainen puhuja ja osaa ottaa tilanteen hallintaan toimittelijoiden ristitulessakin, mutta harvoin hän on mitään sanonut tai ollut mitään mieltä (paitsi aborttikysymyksestä, josta nostan hänelle olematonta hattuani). Yhtäkään puoluetta en ole itse äänestänyt, jota on sillä hetkellä johtanut ympäripyöreyksiä lateleva henkilö.
Halla-ahoon on selvästi moni pistänyt uskonsa ja lähtökohdat saattaa olla hyvät, koska toiminta ja käytös tuntuu muihin puoluejohtajiin verrattuna tyysin erilaiselta, mies kun näyttää (tai ei näytä) olevan enemmän 'taustapiru' puheenjohtajanakin.
Kuten arvon nimimerkki baikal on monasti kirjoittanut, niin Mestari ei ole puolueen puheenjohtaja yleensä ymmärretyssä merkityksessä. Ja mielestäni tämä saattaa olla erittäin hyvä asia.
Onhan tässä maassa ollut puolue, joka on sanonut sitoutuneensa johtajaperiaatteeseen, mutta sitä on todellisuudessa johtanut kolme miestä, joista yksikään ei ollut se johtaja. Ja sitä puoluetta ajamassa paitsioon sisäministeri, joka itse myöhemmin tasavallan preidenttinä toteutti monia kys. puolueen toimenpideohjelmista, vaikka ehkä eri nimikkeiden alla.
Eli mikä on vaihtoehto jos ei aio luottaa enää yhteenkään politiikkoon? Nämä epäluottamusta herättävät poliitikot tuskin ovat muuttamassa järjestelmää suoran demokratian suuntaan, joten mikä jää vaihtoehdoksi?
Halla-aho saattaa siis pelastaa Suomen siltä todelliselta demokratian kriisiltä, mutta sen myöntäminen tulee olemaan vaikeata monelle taholle. Kohti demarien itsenäisyyttä edeltäneiden vuosien kannataslukuja ja yli, niin pääsee Mestari työnsarkaan.
Olen pahoillani jos joku on äänestänyt taitavaa sanankäyttäjää, joka ei sano mitään. Soini on erinomainen puhuja ja osaa ottaa tilanteen hallintaan toimittelijoiden ristitulessakin, mutta harvoin hän on mitään sanonut tai ollut mitään mieltä (paitsi aborttikysymyksestä, josta nostan hänelle olematonta hattuani). Yhtäkään puoluetta en ole itse äänestänyt, jota on sillä hetkellä johtanut ympäripyöreyksiä lateleva henkilö.
Halla-ahoon on selvästi moni pistänyt uskonsa ja lähtökohdat saattaa olla hyvät, koska toiminta ja käytös tuntuu muihin puoluejohtajiin verrattuna tyysin erilaiselta, mies kun näyttää (tai ei näytä) olevan enemmän 'taustapiru' puheenjohtajanakin.
Kuten arvon nimimerkki baikal on monasti kirjoittanut, niin Mestari ei ole puolueen puheenjohtaja yleensä ymmärretyssä merkityksessä. Ja mielestäni tämä saattaa olla erittäin hyvä asia.
Onhan tässä maassa ollut puolue, joka on sanonut sitoutuneensa johtajaperiaatteeseen, mutta sitä on todellisuudessa johtanut kolme miestä, joista yksikään ei ollut se johtaja. Ja sitä puoluetta ajamassa paitsioon sisäministeri, joka itse myöhemmin tasavallan preidenttinä toteutti monia kys. puolueen toimenpideohjelmista, vaikka ehkä eri nimikkeiden alla.
Eli mikä on vaihtoehto jos ei aio luottaa enää yhteenkään politiikkoon? Nämä epäluottamusta herättävät poliitikot tuskin ovat muuttamassa järjestelmää suoran demokratian suuntaan, joten mikä jää vaihtoehdoksi?
Halla-aho saattaa siis pelastaa Suomen siltä todelliselta demokratian kriisiltä, mutta sen myöntäminen tulee olemaan vaikeata monelle taholle. Kohti demarien itsenäisyyttä edeltäneiden vuosien kannataslukuja ja yli, niin pääsee Mestari työnsarkaan.
Viimeksi muokattu: