Osa perussuomalaisista myötäilee suoraan Venäjän kantoja
23.05.2019 klo 6:45
Osaa perussuomalaisten EU-vaaliehdokkaista ja kansanedustajista voi pitää Venäjä-mielisinä.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro on ehdottanut rajattua viisumivapautta Venäjälle. EPA / AOP
Perussuomalaisia on syytetty viime päivinä
Venäjä-mielisyydestä, muun muassa siksi, että puolue on menossa mukaan EU-parlamentin uuteen kansallismielisten oikeistopopulistien ryhmään. Ryhmä koostuu merkittävissä määrin Venäjä-mielisistä eurooppalaisista puolueista, joiden tuen Venäjä on varmistanut rahoituksella sekä erilaisin yhteistyösopimuksin.
Uuteen kansallismielisten oikeistopopulistien ryhmään on alustavien tietojen mukaan tulossa 11 puoluetta, joista yli puolet on selvästi Venäjä-mielisiä ja kaksi Venäjä-kriittistä.
Käsi kädessä
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas
Laura Huhtasaari osallistui uuden ryhmän hengennostatustilaisuuteen lauantaina Milanossa. ”Perussuomalaiset haluaa ottaa kädestä samalla tavalla ajattelevia liikkeitä ja puskea eteenpäin todellisia muutoksia rakkaassa kotimaanosassamme”, Huhtasaari totesi puheessaan tilaisuudessa.
Keskustan kansanedustaja
Mikko Kärnän mukaan perussuomalaiset on luisumassa samaan suuntaan avoimesti putinististen puolueiden kanssa ja pitää tilannetta huolestuttavana.
Laura Huhtasaari toimii myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, ja hän sai heti Milanon kokouksen jälkeen moitteet ulkoministeri
Timo Soinilta (sin). Tämä totesi blogissaan, että ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajuutta pitää käyttää taiten Suomen hyväksi.
– En pidä viisaana, että perussuomalaiset hönkivät osaksi Euroopan Unionin laitaoikeistoa. Laura Huhtasaari antoi näytteen arvostelukyvystään osallistuessaan Milanon tapaamiseen, Soini arvioi.
Venäjä-pakotteet jakavat
Millaisia kantoja EU-parlamenttiin pyrkivillä perussuomalaisilla Venäjä-kysymysten suhteen on?
Alma Median e
urovaalikonevastausten perusteella perussuomalaiset eurovaaliehdokkaat ovat keskustan ohella kaikkein Venäjä-myönteisimpiä. Asiasta uutisoi Uusi Suomi.
Esimerkiksi Krimin valtauksen seurauksena asetettujen Venäjä-pakotteiden purkamisesta perussuomalaisten ehdokkaista samaa mieltä oli seitsemän ehdokasta kahdestakymmenestä.
Venäjä-pakotteiden purkamista kannattavat perussuomalaisten eurovaaliehdokkaista
Teuvo Hakkarainen, Arto Luukkanen, Samuli Sibakoff, Minna Partanen, Minna Reijonen, Karri Ollila ja
Tanja Vahvelainen.
Perussuomalaisten virallisen kannan mukaan puolue ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa, Krimin laitonta valtausta eikä Venäjä-pakotteiden purkamista.
Vaikka esimerkiksi Huhtasaari ei kannata Venäjä-pakotteiden purkamista, silti hän suhtautuu niihin kriittisesti: ”Pakotteiden tarkoitus ei tulisi olla se, että Suomi joutuu kärsimään muita maita enemmän. EU:n pitäisi ottaa tämä päätöksenteossaan huomioon. Tällä hetkellä tilanne on se, että Saksa myy edelleen autoja Venäjälle, mutta Suomi ei voi myydä Venäjälle juustoja (vastapakotteet)”, Huhtasaari totesi Alma Median vaalikonevastauksessaan.
Kahdenvälisiä järjestelyjä
Perussuomalaisten Venäjä-mielisyys on noussut tapetille Milanon kokouksen lisäksi myös eurovaaliehdokas
Olli Kotron annettua haastattelun Kremliä myötäilevälle Eurasia Dailylle (20.5.), jossa hän ehdottaa useita konkreettisia tapoja, joilla Suomi voisi tiivistää suhteitaan Venäjään.
Venäläislehti väittää Kotron sanoneen, että Suomen kannattaisi pyrkiä eroon Schengen-sopimuksesta, lisäksi hän kannatti rajattua viisumivapautta Venäjän kanssa. Kotron haastattelusta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Myöhemmin Kotro tarkensi Facebookissa, että hän sanoi tarkoittaneensa helpotettua viisumijärjestelyä esimerkiksi 10 000 ihmiselle.
– Olen sanonut, että Schengenistä tulisi päästä eroon, koska en kannata vapaata liikkuvuutta. Jos Suomi olisi Schengenin ulkopuolella, meillä olisi tuolloin mahdollisuus tehdä kahdenvälisiä järjestelyjä haluamiemme maiden kanssa”, Kotro kirjoitti.
Vastavoima Venäjälle
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari osallistui uuden kansallismielisten ryhmän hengennostatustilaisuuteen lauantaina Milanossa, Petteri Paalasmaa
Alma Median eurovaalikoneessa esitettiin myös väite, jonka mukaan EU:n pitää olla ulkopolitiikassaan yhtenäinen, jotta se on uskottava vastavoima suurvalloille kuten Kiinalle, Venäjälle ja Yhdysvalloille.
Yhdeksän perussuomalaisten kahdestakymmenestä eurovaaliehdokkaasta oli väitteen kanssa eri mieltä, tai täysin eri mieltä. Myös Huhtasaari ja Kotro kuuluvat tähän joukkoon.
”Ulkopolitiikka pitäisi palauttaa kansallisiin käsiin, näin yksittäinen valtio voisi olla kokoaan paljon merkittävämpi vaikuttaja. EU ei ole onnistunut roolissaan ulkopoliittisena vaikuttajana, koska se ei pysty puhumaan kaikkien jäsenvaltioiden puolesta yhdellä suulla”, Huhtasaari perusteli kantaansa.
Venäjän pyrkimykset
Kokoomuksen europarlamentaarikko
Henna Virkkunen muistuttaa, että Venäjä ei tavoittele vaikutusvaltaa vain Euroopan tasolla, vaan myös kansallisesti.
– Venäjä pyrkii vaikuttamaan myös kansalliseen päätöksentekoon. Ei perussuomalaisilla ole mitään keinoa, jolla he estäisivät nämä vaikutusyritykset, koska Venäjä ei tee eroa Suomen kotimaanpolitiikan ja Euroopan tason välillä.
Virkkunen pitää huolestuttavana tilannetta, jossa Venäjä pyrkii vaikuttamaan myös kansanedustajiin.
Myötäilee Venäjää
Perussuomalaisten kansanedustajista erityisesti
Tom Packalén on tullut tunnetuksi Venäjän kantoja myötäilevistä lausunnoistaan. Packalén toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä sekä puolustusvaliokunnan varajäsenenä.
Vuonna 2014 Packalén arvioi huhtikuussa alkaneen Ukrainan selkkauksen aikaan syksyyn saakka, ettei Venäjän asevoimien joukkoja ei ole Itä-Ukrainassa, ja kun malesialainen matkustaja¬kone ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä heinäkuussa 2014, Packalén pohti blogissaan, ”miksi Yhdysvallat pyrkii niin itsepintaisesti syyttämään Venäjää tapahtuneesta”.
Packalén kyseenalaisti myös vuonna 2014 EU:n asettamat talouspakotteet Krimin laittomasti miehittänyttä Venäjää vastaan, ja maaliskuussa 2018 Packalén kirjoitti blogissaan, ettei hän usko Venäjän olevan Salisburyn hermomyrkkyiskun takana: ”Jos Venäjän syyllisyys pystytään puolueettomasti ja luotettavasti toteamaan, kannatan esitetyn kaltaisia sanktioita”, hän lisäsi.
Suomi pulassa
Packalénin ohella puolueen varapuheenjohtajat Laura Huhtasaari ja
Juho Eerola ovat esittäneet omintakeisia Venäjä-näkemyksiä.
Huhtasaari arvioi Twitterissä kesäkuussa 2016, että ”Kukaan ei pysty auttamaan Suomea, jos Putin tulee tänne”.
Saman vuoden elokuussa Huhtasaari arvioi Facebookissa Ukrainan tilannetta ja totesi, että: ”Venäjällä ei ole strategisia tarpeita Ukrainaa kohtaan. Toisin kuin Krimiä kohtaan ja krimiläiset ovat venäjänmielisiä ja venäjänkielisiä. Ei Venäjä Ukrainaan hyökkää, ellei sitten tee vastaiskua, ja se tulee olemaan sitten kova.” Eli Huhtasaaren mukaan Ukraina toimisi hyökkääjänä, jos tilanne eskaloituisi.
Erikoinen historiavertaus
Nykyisin eduskunnan varapuhemiehenä toimiva kansanedustaja Juho Eerola totesi Nykypäivä-lehden haastattelussa maaliskuussa 2018, että vaikka Venäjä teki väärin vallatessaan Krimin, tilanteessa pitäisi ottaa huomioon myös alueiden kansalaisten näkemys, jotka Eerolan mukaan on se, että he kuuluisivat mieluummin Venäjään kuin Ukrainaan.
Eerola myös kyseenalaisti Venäjän vastaiset talouspakotteet. Vertailukohdan hän haki Suomen historiasta: ”Silloin kun Venäjä, tai Neuvostoliitto, vei meiltä Karjalan ja yhteyden Jäämerelle, ei asetettu mitään pakotteita. Silloin aloitettiin idänkauppa. Oliko haittaa siitä?”]
Eerola myönsi olevansa tässä kysymyksessä poikkeuksellisen Venäjä-myönteinen jopa perussuomalaisissa.