Perustiedot moottoritekniikasta

Jos ummikkona lähtisi miettimään tota juttua, niin mieleen tulee, että...
- Jo mainitut: ottokalusto, uutta tilalle, korjaamiset ja huollot korjaamoissa missä on testerit sen muut.
- Ottokalusto kannattaisi varmaan ottaa vähän yli ja tunkea ei-juuri-huolletu/katsastetut käyttöön huollon läpi. Ja lähes jokaiseen riittävän hyväkuntoiset ja karkeakuvioiset + pitävät renkaat alle.
- Olisi hyvä jos Huoltovarmuuskeskus tms. elin tekisi jo etukäteen varsin kattavan tilauslistauksen niistä vara- ja täydennysosista, joita ensimmäisinä kuukausina (esim 6kk) tarvitaan. Jos vetoakseleita ja niiden suojakumeja, koiranluita, lastuttamisia (esim: riittävä alavääntö ja kestävyys päästöistä ja teoreettisistä kulutusoptimeista piittaamatta), kokoontaittuvia lisäistuimia, työvaloja, jerrykannuja polttoaineelle ja vedelle, kattotelineitä (esim maastouttamista helpottamaan), airbagejä, jarrujen osia, kaksoismassavauhtipyöriä, vesipumppuja ja nokkahihnoja... tarvitaan nopeaan tahtiin, niin niitä on hyvä olla vähän liikaa, koska osa on kuitenkin väärässä paikassa tms.
- Ihan erityisesti raskaan kaluston renkaita... Jos joku neliakselinen on pikkutiellä poikittain ja huolto/siirtymäreitti tukossa ja pullonkaula ilmatiedustelulla nähtävissä sen takia että renkaat olivat liian lopussa, niin siinä voi vaarantua tosi paljon kaikenlaista.
- Kriisin mahdollisuuden jo roikkuessa ilmassa julkinen sektori ja sitä lähellä oilevat tahot voisivat hyvinkin tulla muutamalla tavalla vastaan. Postille perus Caddyjen sijaan nelivetoisia Maxi Caddyjä, uudet ambulanssit nelivetoisina, autoveron laskentaperusteisiin mukaan henkilömääräkerroin (perusteena halu pienentää hiilidioksidipäästöjä - 7-9 -paikkaisen henkilökuljetukseen tarkoitetun auton vaihtoehto isossa perheessä ei ole Prius vaan kaksi käytettyä Passattia tai juukelin iso matkailuauto), liikkumiskykyä monipuolistavien lisävarusteiden ja muutosten vapauttaminen autoverosta (pohjapanssari, neliveto, alennusvaihde, korkeampi ja/tai jäykempi jousitus...). Julkisomisteiset ja julkisia palveluita työttavat yhtiöt ja säätiöt ovat todella iso autoja kuluttava taho. Kaiken maailman huolto- ja siivousfirmoille voisi hyvin hankkia tilavat nelivetoiset riittävän maavaran omaavat ja vetokoukulliset autot kun sitä autorulettia kuitenkin käydään koko ajan. Perusteluna vaikka se, että säästetään henkilöstömenoissa kun saadaan sekä viisi siivoojaa että siivousvehkeet yhdellä kyydillä säistä riippumatta perille. Ja kesällä ne ruohonleikkurit + lehtipuhaltimet kun on se vetokoukku.
- Julkisen sektorin tekemissä palvelualan kilpailutuksissa voisi hyvin olla jokin sopivan vaatimustason kynnys. Invataksit nelivetoisina niin että pyörätuoliasiakkaat eivät jäädy huonolla kelillä pakkaseen. Vartiointiliikkeiden ajoneuvojen täytyy kyetä liikkumaan siitä riippumatta onko reitti aurattu vai ei ja niissä täytyy olla mahdollisuus kuljettaa 5 henkilöä + kalustoa jos sellaiseen tulee tarve (neliveto, korotettu maavara, riittävä kuljetuskapasiteetti...).
- Riittävä määrä IBC -kontteja hajalleen pitkin maata. Semmoinen on helppo täyttää dieselillä, nostaa taljalla muutaman metrin korkeuteen rakennettuun suojaan ja valuttaa sieltä polttoainetta painovoiman avulla tankarravaan ajoneuvoon. Parilla tonnilla saadaan täysperävaunullisen tankkiauton koko lastin nielevä metsätankkaamoiden hajautettu verkosto aikaan.

Eli en lähtisi liikkeelle siitä, että pitää saada yksittäinen ajoneuvo vaan logistinen kokonaisuus pelaamaan.


Periaatteen tasolla hyviä ajatuksia, mutta käytännössä ei niin helppoa.
Esim MB Sprintter paku on yli 20 000€ kalliinmpi nelivetoisena. Tälle kululle pitäisi löytää maksaja.
Se siiivousliike ei kyllä osta ajatustasi syntyvastä säästöstä

Julkishallinon kilpailutuksissa otetaan kyllä huomioon poikkeusolosuhteisiin varautumista, mutta ei ehkä siivousta ostettaessa. Eikä niistä huudella.
 
Pika-googlaus antaa sellaisen kuvan, ettei ajoneuvojen CAN-väylän lukeminen olisi kovinkaan vaikeaa. USB-adaptereita saa tilata netistä ja vapaita ohjelmistojakin on.

Johtaakohan tämä havainto siihen, että kohta olen autopurkaamolla repimässä johdinsarjoja ja antureita irti romuista?
 
Pika-googlaus antaa sellaisen kuvan, ettei ajoneuvojen CAN-väylän lukeminen olisi kovinkaan vaikeaa. USB-adaptereita saa tilata netistä ja vapaita ohjelmistojakin on.

Johtaakohan tämä havainto siihen, että kohta olen autopurkaamolla repimässä johdinsarjoja ja antureita irti romuista?

Tapahtuu tuota paremmissakin piireissä. Vein auton pari vuotta sitten valtuutetulle korjaamolle, joka totesi OBD:n pohjalta vian olevan kampiakselin asentotunnistimessa. Eipä ollut, korjaamo vaihtoi osan ja varoitusvalot paloivat ihan yhtä lailla huollon jälkeenkin. Viime aikoina ei tosin ole palanut, mutta se voi selittyä merkkivalon palaneella polttimolla...

:facepalm:
 
Tässä ei ole paljon turhia antureita eikä hienoa elektroniikkaa. Ei muuten ole turboakaan. "Ei mene rikki, ei mene rikki, hooiilux, hooiilux!" (Mainosslogani apinoitu 70-luvun Fisher-Price -lelumainoksesta.) Korjaaminen on suhteellisen simppeliä perusmekaniikkaa ja tavanomaista sähköjohtohommaa.

Ja arsenaalista löytyy täysin toimiva sellainen. Potentiaalisista ostajista ei ole pulaa. Väri on eri kuin kuvassa mutta malli sama.

IMG_2396.JPG

P.S. Hilux tuo verraton, myös hirvimiehen auto on. :D
 
Periaatteen tasolla hyviä ajatuksia, mutta käytännössä ei niin helppoa.
Esim MB Sprintter paku on yli 20 000€ kalliinmpi nelivetoisena. Tälle kululle pitäisi löytää maksaja.
Se siiivousliike ei kyllä osta ajatustasi syntyvastä säästöstä

Julkishallinon kilpailutuksissa otetaan kyllä huomioon poikkeusolosuhteisiin varautumista, mutta ei ehkä siivousta ostettaessa. Eikä niistä huudella.

Sellaista olen joskus miettinyt että maa voisi tukea nelivetoista autokantaa antamalla niille veroporkkanan samalla tavalla kuin on esim joissain maissa sähköautoilla. Toki tässä on havaittavissa että nelivetoautot ei istu kaiken maailman punavihreän laidan autoilun kieltäjien suureen suunnitelmaan mutta varautumisen kannalta ihan perusautokin nelivedolla kykenee operoimaan silloin kun vaikkapa on päällä ei-sotilaallinen-kriisi ja aurauskalusto ei jostain syystä riitä/pääse töihin maassamme.
 
Tässä ei ole paljon turhia antureita eikä hienoa elektroniikkaa. Ei muuten ole turboakaan. "Ei mene rikki, ei mene rikki, hooiilux, hooiilux!" (Mainosslogani apinoitu 70-luvun Fisher-Price -lelumainoksesta.) Korjaaminen on suhteellisen simppeliä perusmekaniikkaa ja tavanomaista sähköjohtohommaa.

Ja arsenaalista löytyy täysin toimiva sellainen. Potentiaalisista ostajista ei ole pulaa. Väri on eri kuin kuvassa mutta malli sama.

Katso liite: 16832
Tuollainen Hilux on käytännössä ikuinen kun pitää siitä hyvää huolta. Kaverin faijalla on -80 luvun Land Cruiser ollut melkein uudesta asti jota pidetty huolella yllä, ei mitään ongelmia käytettävyydessä vaikka jo puolen miljoonan rajapaalu sivuutettu ajat sitten eikä ole vielä moottoria edes tarvinnut kertaakaan avata.
 
Sellaista olen joskus miettinyt että maa voisi tukea nelivetoista autokantaa antamalla niille veroporkkanan samalla tavalla kuin on esim joissain maissa sähköautoilla. Toki tässä on havaittavissa että nelivetoautot ei istu kaiken maailman punavihreän laidan autoilun kieltäjien suureen suunnitelmaan mutta varautumisen kannalta ihan perusautokin nelivedolla kykenee operoimaan silloin kun vaikkapa on päällä ei-sotilaallinen-kriisi ja aurauskalusto ei jostain syystä riitä/pääse töihin maassamme.

Jossakin syrjäseudulla moni varmasti kiittäisi. Etelän kaupungeissa juttu on sitten vähän eri, hyvin harvoin oikeasti kaipaa nelivetoa.

Minun on kylläkin vaikea nähdä, miksi pitäisi antaa verohelpotusta ihmiselle itselleen koituvasta hyödystä? Häntähän se neliveto nimenomaan palvelisi, ainakin ellei kyseessä ole Hilux, Land Cruiser tms. potentiaalisesti sotavaltiolle takavarikoitava automalli. Aikanaanhan niitä kyllä tuettiin, mutta sille oli maanpuolustukselliset syyt.
 
Jossakin syrjäseudulla moni varmasti kiittäisi. Etelän kaupungeissa juttu on sitten vähän eri, hyvin harvoin oikeasti kaipaa nelivetoa.

Minun on kylläkin vaikea nähdä, miksi pitäisi antaa verohelpotusta ihmiselle itselleen koituvasta hyödystä? Häntähän se neliveto nimenomaan palvelisi, ainakin ellei kyseessä ole Hilux, Land Cruiser tms. potentiaalisesti sotavaltiolle takavarikoitava automalli. Aikanaanhan niitä kyllä tuettiin, mutta sille oli maanpuolustukselliset syyt.
Samalla tavalla ihmiselle itselleen koituvia hyötyjä verorahoilla tehdään nyttenkin, on kotitalousvähennystä, asuntolainan verokohtelua yms. Olet ihan oikeassa että mietelmäni on todella kaukaa haettu enkä usko sillä olevan ikinä läpimenomahdollisuuksia mutta sehän ei minun ajatuksenlentoani nyt rajoittanut laisin. :)
 
Minun on kylläkin vaikea nähdä, miksi pitäisi antaa verohelpotusta ihmiselle itselleen koituvasta hyödystä?

No vaikka julkisen talouden elvyttämiseksi.

On olemassa laskennallinen käännekohta, jossa verojen nostaminen hidastaa taloutta ja heikentää veronmaksumoraalia sen verran, että veroasteen kasvattaminen pienentää verokertymää. Vähän sellaisella "kaikkina aikoina kaikista talouksista" tyyppisellä otannalla tuo käännekohta on muistaakseni määritelty vähän päälle 20% .tasolle.

Autoveroleikkaukset ovat Suomessa tuottaneet kyseisen mallin mukaisen tuloksen. Kun vero leikataan, niin autokaupan elpyminen tuottaa suuremman verokertymän kuin leikkauksessa menetetyt pikkurahat ovat.

Autojen verokertymä koostuu kai nykyisin pääasiassa yhdistelmästä
1. ALV
2. Autovero
3. Vuotuinen käyttömaksu
4. Autokauppa-alan yritysten ja työntekijöiden verottaminen
5. Auton käytön verottaminen.

Jos tehtäisiin vaikka niin, että autovero määräytyisi moottori + runko -yhdistelmän karvalakkimallille ja muut varusteet ja kilkkeet menisivät pelkällä alvilla, niin silloin vaikka Octavia farkku 2.0 TDI menisi nykyverolla 4 800€ samoin kuin samalla koneella oleva 2.0 TDI 4X4 Scout. Jälkimmäisen autovero putoaisi melkein 3 000€ joka taatusti lisäisi sen houkuttelevuutta.

Eli autoveroprosenttia pudottamatta saataisiin valtiolle lisää verotuloja, kansalle parempia autoja, maanpuolustukselle parempi autoreservi ja kateellisille naamat vihreiksi. Autokanta uudistuisi, käytettyjen hinnat järkevöityisivät ja autoveron liian hidasta poistamista voitaisiin jatkaa edelleen.

Toinen lisäbuusti talouteen voisi tulla jos 7-9 -paikkaisten henkilöautoksi rekisteröityjen autojen verotuksen päästöpohjainen osuus määräytyisi aikuismatkustajien kuljetuskapasiteetin mukaan. Kun 2-5 -paikkaisissa 140g/km on tietty raja-arvo, niin 7-paikkaisissa se voisi olla 196g/km ja 9-paikkaisissa 252. Perusteluna se, että monipaikkasen vaihtoehto ei ole Prius vaan vanhaa kaksi viisipaikkaista tai retkeilyauto ja ne syövät + saastuttavat enemmän kuin yksi uutta tekniikkaa käyttävä monipaikkainen.
 
No vaikka julkisen talouden elvyttämiseksi.

On olemassa laskennallinen käännekohta, jossa verojen nostaminen hidastaa taloutta ja heikentää veronmaksumoraalia sen verran, että veroasteen kasvattaminen pienentää verokertymää. Vähän sellaisella "kaikkina aikoina kaikista talouksista" tyyppisellä otannalla tuo käännekohta on muistaakseni määritelty vähän päälle 20% .tasolle.

Autoveroleikkaukset ovat Suomessa tuottaneet kyseisen mallin mukaisen tuloksen. Kun vero leikataan, niin autokaupan elpyminen tuottaa suuremman verokertymän kuin leikkauksessa menetetyt pikkurahat ovat.

Autojen verokertymä koostuu kai nykyisin pääasiassa yhdistelmästä
1. ALV
2. Autovero
3. Vuotuinen käyttömaksu
4. Autokauppa-alan yritysten ja työntekijöiden verottaminen
5. Auton käytön verottaminen.

Jos tehtäisiin vaikka niin, että autovero määräytyisi moottori + runko -yhdistelmän karvalakkimallille ja muut varusteet ja kilkkeet menisivät pelkällä alvilla, niin silloin vaikka Octavia farkku 2.0 TDI menisi nykyverolla 4 800€ samoin kuin samalla koneella oleva 2.0 TDI 4X4 Scout. Jälkimmäisen autovero putoaisi melkein 3 000€ joka taatusti lisäisi sen houkuttelevuutta.

Eli autoveroprosenttia pudottamatta saataisiin valtiolle lisää verotuloja, kansalle parempia autoja, maanpuolustukselle parempi autoreservi ja kateellisille naamat vihreiksi. Autokanta uudistuisi, käytettyjen hinnat järkevöityisivät ja autoveron liian hidasta poistamista voitaisiin jatkaa edelleen.

Toinen lisäbuusti talouteen voisi tulla jos 7-9 -paikkaisten henkilöautoksi rekisteröityjen autojen verotuksen päästöpohjainen osuus määräytyisi aikuismatkustajien kuljetuskapasiteetin mukaan. Kun 2-5 -paikkaisissa 140g/km on tietty raja-arvo, niin 7-paikkaisissa se voisi olla 196g/km ja 9-paikkaisissa 252. Perusteluna se, että monipaikkasen vaihtoehto ei ole Prius vaan vanhaa kaksi viisipaikkaista tai retkeilyauto ja ne syövät + saastuttavat enemmän kuin yksi uutta tekniikkaa käyttävä monipaikkainen.

No, nämä nyt eivät oikeastaan kuulu enää moottoritekniikkaan, vaan soveltuvampiakin ketjuja löytynee:

https://maanpuolustus.net/threads/autovero-poistuu.5536/

Liekö se kuitenkaan hyvä idea? Jossakin teoreettisessa mallissa voidaan tietysti pyörittää ajatusta siten, että autoiluun käytettävä rahasumma on vakio. On siis samantekevää, kerääkö valtio saman määrän veroeuroja auton hankinnasta vai auton käytöstä. Esitän eriävän mielipiteen! On tunnettu tosiseikka, että ankarasti verotetuilla markkinoilla auton valmistaja tulee vastaan auton verottomassa hinnassa. Tulisiko enää, jos verotuksen painopiste ei olisikaan auton hankinnassa? Käsittääkseni Saksassa polttoaine on vain hitusen halvempaa kuin Suomessa, missään Venäjän tasolla ei suinkaan olla, mutta silti esim. Golfin veroton hinta Saksassa on useita tuhansia euroja suurempi kuin Suomessa.

https://www.automerkit.fi/autouutis...suomessa-lahes-eun-kallein?PageSpeed=noscript

Toinen kysymysmerkki koskee rahan jäämistä kotimaahan. Autot ovat tuontitavaraa, pl. muutama Mersun malli, joten raha karkaa väistämättä ulkomaille. Onko auton vai polttoaineen kotimaisuusaste korkeampi, ts. kumpaa kannattaa suosia verotuksella? Veikkaisin polttoainetta. Raakaöljyä emme tuota, mutta jalostamme kylläkin, tuotamme bioetanolia, biokaasua ja ties mitä muuta.



Lisätään vielä, että jos auton hankinnan verotuksen alentaminen kiihdyttää autokauppaa ja korvaa veroalesta syntyvät menetykset korkojen kera, niin olisi mielenkiintoista tietää, mistä tuo ilmiö on pois. Jos kyse on siitä, että ihmiset alkavat kuluttaa säästöön kertynyttä omaisuutta, niin ennen pitkäähän säästöt on käytetty ja sen jälkeen autokauppa hiipuu jälleen. Jos kyse taas on preferenssien muuttumisesta hyödykkeiden hintojen muuttuessa, niin voi kysyä, mikä on Suomen taloudelle paras ratkaisu? Onko parempi, että kansalainen ostaa tietyllä rahasummalla uuden, ulkomailla valmistetun auton vai että hän remontoi asuntonsa ja työllistää siinä useita muita suomalaisia ja käyttää osin kotimaisia materiaalejakin?
 
Viimeksi muokattu:
Tapahtuu tuota paremmissakin piireissä. Vein auton pari vuotta sitten valtuutetulle korjaamolle, joka totesi OBD:n pohjalta vian olevan kampiakselin asentotunnistimessa. Eipä ollut, korjaamo vaihtoi osan ja varoitusvalot paloivat ihan yhtä lailla huollon jälkeenkin. Viime aikoina ei tosin ole palanut, mutta se voi selittyä merkkivalon palaneella polttimolla...

:facepalm:

Purkaamolta oli tarkoitus löytää osat CAN-väylän testipenkkiä varten - omasta takaa sellaisen aihiota ei löydy.
 
Sellaista olen joskus miettinyt että maa voisi tukea nelivetoista autokantaa antamalla niille veroporkkanan samalla tavalla kuin on esim joissain maissa sähköautoilla. Toki tässä on havaittavissa että nelivetoautot ei istu kaiken maailman punavihreän laidan autoilun kieltäjien suureen suunnitelmaan mutta varautumisen kannalta ihan perusautokin nelivedolla kykenee operoimaan silloin kun vaikkapa on päällä ei-sotilaallinen-kriisi ja aurauskalusto ei jostain syystä riitä/pääse töihin maassamme.
Tuollainen systeemi oli käytössä muinoin. Jonnekin 1982 tienoille verovapaita olivat autot joissa oli neliveto ja erikseen kytkettävä voimansiirron ulosottoakseli. Myöhempinä vuosina noille tuli pienempää autoveroa ja sitten lisää ja jossain vaiheessa vaatimus voimansiirron ulosottoakselista korvattiin vaatimuksilla kohtaus-, ylitys- ja jättokulmista. Joskus 90-luvun alkupuolella tuli sitten täysi autovero maastohenkilöautoille.
 
Back
Top