Hyvä näin, saatan olla jopa samaa mieltä. Kansalainen on ihminen joka on saanut Suomen kansalaisuuden.
Mutta sitten on asia erikseen "suomalainen" eli etninen suomalainen.
Totta, etninen suomalainen on sitten etninen. Mutta esim Israelissa asuneena tapaa aika erikoista sakkia...esim. intialainen juutalainen.. Oli aika ylläri.
Se maa vasta onkin sulatusuuni, vaikka uskonto yhdistää.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...in-johto-tapaa-helsingissa/6939504#gs.QcxvQiAYhdysvaltojen ja Venäjän asevoimien ylin johto tapaa Helsingissä huomenna
KOTIMAA JULKAISTU 07.06.2018 06:33
Komentajilla on erilliset tapaamiset sekä presidentti Niinistön että puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindbergin kanssa. Kuvassa Jarmo Linderberg.Lehtikuva
Puolustusvoimat on järjestänyt Yhdysvaltojen ja Venäjän ylimmälle sotilasjohdolle tapaamismahdollisuuden huomenna Helsingissä, Puolustusvoimat kertoo tiedotteessa.
Tapaaminen järjestetään Yhdysvaltojen ja Venäjän aloitteesta. Suomen puolustusvoimien edustajia ei osallistu kokoukseen.
Yhdysvaltojen delegaatiota johtaa Yhdysvaltojen asevoimien komentaja, kenraali Joseph Dunford Jr. ja Venäjän delegaatiota Venäjän asevoimien komentaja, armeijakenraali Valeri Gerasimov. Komentajilla on myös erilliset tapaamiset tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä puolustusvoimain komentaja, kenraaliJarmo Lindbergin kanssa.
Taitaa liittyä siihen tulevaan Ukrainan rauhanturvaoperaatioon.
Tai Syyriaan tai molempiin...ja mitä vielä?
No näin juuri. Tollaset ötsän ätsänit, ei ole suomalaisia, vaikka kansalaisuuden sais. Eikä niiden tartte alkaa vihamielisesti keulimaan "suomalaisuudella" tai tekemään itestään numeroa. Nih. Aamuäreenä ei ätsinit vakuuta.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005709961.html?ref=rssNaisasialiitto Unioni valitsi #metoo-aktiivi Heidi Lindénin Vuoden Lyytiksi
Ohjaaja ja näyttelijä Heidi Lindén alkoi keräämään naisten kokemuksia elokuva-alan häirinnästä jo viime lokakuussa #metoo-kampanjan alkaessa.
Ohjaaja ja näyttelijä Heidi Lindén on valittu Vuoden Lyytiksi. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
Taika Dahlbom HS
Julkaistu: 7.6. 13:02
NAISASIALIITTO UNIONI on antanut vuoden Lyyti-arvonimen elokuvaohjaaja-näyttelijä Heidi Lindénille. Arvonimi myönnetään vuosittain tunnustukseksi ansiokkaasta tasa-arvotyöstä.
Valintaa Naisasialiitto Unioni perusteli Lindénin toimilla syksyllä 2017, jolloin Lindén keräsi nimiä kannanottoon, jossa vaadittiin nollatoleranssia seksuaaliselle häirinnälle kulttuurialalla sekä ongelman tunnustamista myös alan johdossa.
Kannanotto keräsi kaiken kaikkiaan lähes 1300 nimeä. Se julkaistiin eri medioissa. HS kirjoitti tuolloin, että Lindénin keräämässä aineistossa toistui muutamien ohjaajien nimi.
”Lindénillä oli merkittävä vaikutus #metoo -keskustelun rantautumisessa Suomeen ja erityisesti kulttuurialalle”, Naisasialiitto Unioni toteaa.
Syksyllä 2018 Lindéniltä on tulossa #metoo-vallankumous niminen kirja, joka käsittelee yli 150 naisen seksuaalisen häirinnän kokemuksia sekä vaientamisen kulttuuria ja sen vastustamista.
Lyyti nimettiin nyt 20. kerran. Palkinnon aiemmin saaneiden joukossa on muiden muassa ministeri Elisabeth Rehn, kirkkoherra Marja-Sisko Aalto, tutkija Fadumo Dayib ja evankelis-luterilaisen kirkon piispa Irja Askola.
"Suomalainen yritys teki tänään historiaa - laukaisi maailman ensimmäisen alle 100 kilon SAR-satelliitin kiertoradalle"
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801122200665486/
"...SAR-tutkat ovat myös merkittävä muutos nykyaikaisessa sodankäynnissä, sillä tutka näkee myös yöllä ja hankalissa olosuhteissa suhteellisen tarkasti."
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801122200665486/
"...SAR-tutkat ovat myös merkittävä muutos nykyaikaisessa sodankäynnissä, sillä tutka näkee myös yöllä ja hankalissa olosuhteissa suhteellisen tarkasti."
sikäläinen eläkepommi purkautui, tai ainakin jää hiukan suutariksi..
VanhaPate
Respected Leader
Olisikohan ne kotoa lähtevät asenteet olisivat vielä ratkaisevammassa asemassa tuon kotoutumisen suhteen kuin yhteiskunnan asenteet? Ei taida sellaisia yhteiskunnan tarjoamia kotoutumistoimenpiteitä ollakaan, jotka toimisivat jos tänne tulijoilla ei ole aidosti halua kotoutua ja omaksua kohdemaan kulttuuria.
Minä en aio muuttaa asenteitani mihinkään suuntaan, syrjinyt en ole ketään mistään ominaisuudesta johtuen muuta kuin parinvalinnassa.
Yritykset ajatuksien ja parinvalinnan saamiseksi yhteiskunnan kontrolliin on tyypillistä marxilaisuudelle.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806072200983067_u0.shtmlSuomenkielinen nimi oli liikaa Maarianhaminan Kotipizzan ovessa - ”Eräs nainen kysyi miksi tässä lukee Kotipizza, miksei se ole Hempizza”
Tänään klo 17:15
Kotipizza-yrittäjät Jukka Rajala ja Karoliina Mäenpää ovat huomanneet työssään, että osa ahvenanmaalaisista suhtautuu nihkeästi suomen kieleen.
Manner-Suomesta vuosi sitten Ahvenanmaalle muuttaneet Jukka Rajala ja Karoliina Mäenpää kertovat, että aluksi heille tuli kulttuurisokki. Nyt arki alkaa kuitenkin sujua. HANNA GRÅSTEN
Iltalehti tutustui suomenkielisten ihmisten elämään Ahvenanmaalla.Kokemuksistaan kertoi muun muassa yrittäjäpariskunta.
Jukka Rajala ja Karoliina Mäenpäätekivät radikaalin päätöksen vuosi sitten: he irtisanoutuivat aiemmista työpaikoistaan ja päättivät lähteä Kotipizza-yrittäjiksi Ahvenanmaalle. Rajalan isä oli vinkannut, että Maarianhaminan Kotipizzaan etsitään yrittäjää.
Mäenpää on koulutukseltaan ravintolakokki, mutta pizzan tekemisestä hänellä ei ollut kokemusta. Rajala puolestaan oli työskennellyt lentokentällä kouluttajana, joten hänelle kyseessä oli täysin uusi ala.
- Onhan tämä kulttuurisokki ollut, mutta kyllä se tästä, Rajala toteaa.
Alku oli molempien mielestä hankala, mutta erityisesti Rajalalle, jonka ruotsin kieli ei ollut kovinkaan sujuvaa.
- Kaikki tiesivät jo ennen kuin me tultiin tänne, keitä me ollaan ja mistä me tullaan. Kun he tiesivät, että me ollaan suomenkielisiä, siinä on vähän semmoinen...
Pariskunta on havainnut, ettei osa paikallisista pidä lainkaan suomesta. Esimerkiksi Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa aluksi ruotsin lisäksi suomeksi, mutta yrittäjät joutuivat ne poistamaan, kun useammalta asiakkaalta tuli siitä närkästynyttä palautetta.
- Osa vanhemmista ihmisistä ei oikein suvaitse, Rajala toteaa.
- Vaikka se olisi ihan pieni printti siellä ja tosi isolla lukee ruotsiksi, silti heitä häiritsi se, että jossain lukee suomeksi, Mäenpää jatkaa.
Alun perin Maarianhaminan Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa myös suomeksi. Yrittäjät joutuivat kuitenkin asiakaspalautteen takia vaihtamaan pelkästään ruotsinkielisiin aukioloaikoihin. HANNA GRÅSTEN
Kuiteista närää
Myöskään pizzayrittäjien musiikkivalinnat eivät ole aina miellyttäneet.
- Kerran satuin kuuntelemaan Radio Aaltoa ja mies tuli kysymään, onko teidän radiossa vikaa. Sanoin ei, jolloin hän vastasi, mutta kun sieltä tulee suomenkielistä musiikkia.Sanoin, että niin, koska olen suomenkielinen. Kun vastaus ei häntä ilahduttanut ja asia alkoi häntä niin kovasti häiritä, vaihdoin lopulta kanavaa, Mäenpää kertoo.
Osa asiakkaista on myös närkästynyt siitä, että kuiteissa lukee suomeksi "Kiitos käynnistä."Jopa Kotipizza-nimestä on tullut huomautuksia, vaikka kyseessä onkin ketjuliike. Ahvenanmaalla on ollut aiemminkin Kotipizza, mutta se oli vuoden suljettuna ennen kuin Rajala ja Mäenpää ryhtyivät yrittäjiksi.
- Eräs vanhempi nainen kysyi, miksi tässä lukee Kotipizza, miksei se ole Hempizza. Kaikki eivät ymmärrä, että ei yhden paikan takia aleta muuttaa koko ketjun logoa.
Asiakkailta on tullut huomautuksia siitä, että Maarianhaminan Kotipizzan kuitit ovat suomeksi. Yrittäjät ovat selittäneet asiakkaille, että syynä on siihen ketjupizzerian suomenkielinen kassakone. HANNA GRÅSTEN
Suomi tabu
Molempia suomen kielestä huomauttelu henkilökohtaisesti hieman ärsyttää, mutta koska he ovat palvelualalla, luonnollisesti he palvelevat asiakkaita sillä kielellä kuin he haluavat.
Pariskunta on huomannut, että monet paikalliset osaavat suomea, mutta eivät tuo asiaa esille.
- En tiedä, eivätkö he halua puhua vai mikä siinä on. Usein kun on tovi ruotsiksi keskusteltu, saatetaan sitten sanoa, että kyllä mä suomeakin puhun. Tuntuu, että se on täällä vähän kuin tabu, tuntuu, etteivät ihmiset halua puhua suomea, Rajala toteaa.
Vapaa-ajalla verkostojen luominen on ollut haastavaa.
- Vanha legenda pitää paikkaansa, että täällä ollaan vähän sisäänpäinsuuntautuneita, että piiri pieni pyörii. Mutta kyllä täällä tutustuu ihmisiin, kun sitkeästi yrittää ja teet selväksi, että haluat tutustua ja verkostoitua, Rajala sanoo.
Jukka Rajala ja Karoliina Mäenpää pyörittävät Kotipizzaa Maarianhaminassa. Asiakkaat ovat tulleet kyselemään heiltä mannersuomalaisesta taustasta. HANNA GRÅSTEN
Naapuriyrittäjät auttavat
Pääosin paikalliset ovat ottaneet Rajalan ja Mäenpään positiivisesti vastaan.
- Kyllä täällä pärjää, kun aloittaa aina keskustelut ruotsiksi.
Pariskunta kiittelee sitä, että yrittäjät ovat hyvin avuliaita ja ystävällisiä toisilleen, vaikka ovatkin kilpailijoita keskenään.
- Meillä kun oli pakastin rikki, naapuriyrittäjät tuumasivat heti, että juu meidän pakastimeen vain.Muutenkin autetaan kilpaileviakin yrittäjiä, jos vaikka jokin raaka-aine loppuu tai vastaavaa.
Lue launtaina Iltalehdestä laaja reportaasi suomenkielisten elämästä Ahvenanmaalla.
Jukka Rajalan mukaan asiakkaiden vastaanotto on ollut pääosin positiivista, vaikka myös suomen kieleen nihkeästi suhtautuvia asiakkaita löytyy. HANNA GRÅSTEN
Mites foorumin kieli, syrjintä ja laillisuus asiantuntija @adam7 kommentoi?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806072200982059_u0.shtmlIL-reportaasi paljastaa suomenkielisten karun arjen Ahvenanmaalla: Haukkumista, kiusaamista ja syrjintää - ”Totuus on se, että kaikista maailman kielistä suomi on vihatuin”
Tänään klo 9:30
Iltalehti tutustui Ahvenanmaalla asuvien suomenkielisten elämään. Moni kertoo, ettei sopeutuminen ole ollut helppoa.
Jos tulet Manner-Suomesta ja et puhu hyvää ruotsia, sun pitää tehdä aika paljon enemmän töitä sen eteen, että saat arvostuksen, toteaa Ahvenanmaalle muuttanut mikkeliläinen Hannu Maaranen. HANNA GRÅSTEN
Mikkeliläinen Hannu Maaranenmuutti Ahvenanmaalle joulukuussa 2015 treffipalstalla tapaamansa rakkaan perässä. Maaranen oli pitänyt ruotsia aivan turhana kielenä koko ikänsä, joten ruotsin tunneista ei ollut jäänyt montaakaan sanaa päähän.
Tästä huolimatta Maaranen sai työpaikan sairaalan osastolta koeajalla: mikäli Maaranen oppisi ruotsin puolessa vuodessa, hän saisi jäädä vakituiseksi.
Ensimmäinen puoli vuotta ruotsinkielisessä ympäristössä oli Maarasesta "aivan kamalaa".
- Kun tuli puhelinsoittoja töissä, oli hirveä stressi, että elekee kukkaan soittako. Koko ajan oli semmoinen turhautuminen.
Maaranen koki, että hänen ammattitaitonsa kyseenalaistettiin, koska hän ei osannut sujuvasti ruotsia.
- Tuli sellainen olo, että jotkut ihmiset halusivat piikitellä, että eihän se Hannu tätäkään ymmärtänyt. Jos puhut todella yksinkertaisesti, niin kyllä se saattaa aiheuttaa sen olon, että luullaan, että olet vähän yksinkertainen.
Ulkopuolinen olo
Potilaat ovat välillä kutsuneet Maarasta haukkumanimillä "finnbajs" (suomalaispaska) ja "finnjävel" (suomalaispiru), mikä toki häntä harmittaa, mutta hän ei halua ottaa asiaa niin vakavasti.
Myös vapaa-ajalla Maaranen kohtasi tympeää kohtelua etenkin silloin, kun kielitaito oli heikompi.
- Liikkeissä tuli sellaista asennetta esiin, kun myyjät tajusivat, etten ymmärrä ruotsia, niin ehkä liian helpostikin ajateltiin, että tuo nyt ei puhu ruotsia, niin ei tuolle voi mitään myydä. En saanut oikein palvelua.
Koti-ikävä mantereelle oli aluksi suuri, sillä Maaranen koki itsensä hyvin ulkopuoliseksi. Vaikka nyt Maaranen on kotiutunut Ahvenanmaalle, osa ahvenanmaalaista yhteisöä hän ei silti vielä koe täysin olevansa.
- Se ei ole pelkästään kielikysymys.Tämä kun on saari ja pieni paikkakunta, kaikki tuntevat toisensa. Se, että pääset sinne sisälle, ei ole helppoa. Lähes kaikki mun kaverit ovat muualta tänne muuttaneita, jotka ovat olleet samassa tilanteessa.
Maarasen mukaan Ahvenanmaalla suhtaudutaan suomeen ristiriitaisesti.
- Joskus tuntuu vieläkin siltä, että täällä suurin rikos mitä voi tehdä, on suomen puhuminen. Suomen kieltä tietyllä tavalla ylenkatsotaan ja se nähdään uhkana, mutta sitten toisaalta työelämässä suomen osaamista pidetään etuna, kun tulee suomea puhuvia asiakkaita ja turisteja. Eli suomea pitäisi osata, mutta sitä ei pitäisi huudella kylillä.
Mikkelin Otavasta kotoisin oleva Hannu Maaranen on yrittänyt tehdä omien sanojensa mukaan "mölkkylähetyssaarnausta" Ahvenanmaalla. Suomenkielisten yhdistys Ahveniset kokoontuu kerran viikossa kesäaikaan ulos pelaamaan mölkkyä. HANNA GRÅSTEN
"Siperia opettaa"
Roope ja Jonny Hietala kävivät häämatkalla Ahvenanmaalla joulukuussa 2013 ja rakastuivat täysin alueeseen. Heti kotiin palattuaan pariskunta alkoi miettiä tosissaan, pitäisikö heidän muuttaa Ahvenanmaalle, kun molemmat olivat saamassa pian opintonsa päätökseen.
Viiden kuukauden kuluttua he olivatkin jo uudessa kotimaakunnassaan. Roope ei osannut juuri yhtään ruotsia muuttaessaan Ahvenanmaalle, Jonny kylläkin.
Alku ei ollut kummallekaan helppo.
- Sanotaan näin, että Siperia opettaa, Jonny toteaa.
Vaikka molempien kielitaito on kohentunut rutkasti viidessä vuodessa, Hietalat yrittävät sitkeästi käyttää suomea aina kun se on mahdollista. He vaativat palvelua suomeksi virastoissa ja kysyvät muuallakin, onko paikalla suomea puhuvaa asiakaspalvelijaa esimerkiksi ruokakaupassa, apteekissa tai autokorjaamossa.
- Vaadin hyvin herkästi palvelua suomeksi. Mutta jos on kiire, niin silloin en lähde yrittämään, kun asian hoitamisessa yleensä silloin kestää. Mutta muuten kovin hanakasti laitan kyllä ahvenanmaalaisia puhumaan suomea, Jonny sanoo.
Roope ja Jonny Hietala kokevat, että suomen kieleen suhtaudutaan pääosin positiivisesti Ahvenanmaalla, vaikkakin suomeksi palvelun saaminen virastoista on välillä haastavaa. HANNA GRÅSTEN
Ongelmia virastoissa
Ahvenanmaalla valtion virastot, kuten verotoimisto, Kela ja tuomioistuimet, ovat velvollisia antamaan palvelua myös suomeksi.Jonnyn ja Roopen mukaan osa virastoista tulkitsee lakia siten, ettei asiakirjoja tarvitse lähettää suomeksi. Esimerkiksi veroilmoitus tulee Hietaloille aina ruotsiksi, vaikka he ovat sen useaan otteeseen suomeksi pyytäneet.
Pariskunta kokee, että verotoimistosta saa palvelua suomeksi aina vain nihkeämmin ja nihkeämmin.
- Kun tivasin verokorttiani suomeksi, minulle sanottiin, että jos et ymmärrä sitä, mene Maarianhaminaan verotoimistoon ja he kääntävät sen sinulle paikan päällä suullisesti, Jonny sanoo.
- Luulisi, että se on vain että koneelta vaihdat kielen ja printtaat sen ilmoituksen ulos, mutta ei.Mieluummin virkailija itse suomensi sen ja kirjoitti käsin ja lähetti postissa, Roope kertoo.
Hankaluutena on myös ollut se, että monet yritykset alkavat automaattisesti antaa palvelua ruotsiksi, kun osoite muuttuu Ahvenanmaalle. Osassa tapauksissa Hietalat eivät ole onnistuneet vaihtamaan kieltä takaisin suomeksi.
- Sain pankista kirjeen ruotsiksi ja ajattelin, ettei ei, haluan tämän suomeksi, ihan vain siitä syystä, että olen suomenkielinen. Minulle sitten se puhelimessa käännettiin ja ilmoitettiin, ettei sitä pysty tulostamaan suomeksi, Jonny kummastelee.
Jonny Hietala olisi halunnut kirjeen suomeksi Ålandsbankenista, mutta se ei onnistunut. Kirjeen sisältö käännettiin hänelle puhelimessa. HANNA GRÅSTEN
Jonny ja Roope Hietala kokivat sopeutumisen Ahvenanmaalle aluksi vaikeaksi, mutta vähitellen he ovat tottuneet uuteen ruotsinkieliseen ympäristöön. HANNA GRÅSTEN
Lapsia säälitty
Reilut kolme vuotta Ahvenanmaalla asunut Janne (nimi muutettu) puhuu avopuolisonsa ja lastensa kanssa suomea kotona ja julkisilla paikoilla. Se on herättänyt välillä ilkeitä kommentteja.
- Torilla tai ostoskeskuksessa kun on lasten tai avopuolison kanssa puhuttu suomea, on siinä sivummalla sanottu "jävla finnar"(perkeleen suomalaiset).
Kaupassa on sanottu "stackars barn"(lapsiparka), kun olen puhunut suomea lapseni kanssa. Eli säälitty lasta, koska joutuu kuuntelemaan ja puhumaan suomea.
Erityisesti lapsiin kohdistuvat kommentit ärsyttävät Jannea, ja tällöin hän yleensä sanoo jotain takaisin. Jos kommentit taas ovat häneen itseensä kohdistettuja, hän antaa niiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Työpaikalla Janne kertoo saaneensa lämpimän vastaanoton, eivätkä tutut ole mannersuomalaisesta taustasta huomautelleet. Silti tuntemattomien välillä heittämät kommentit suomesta harmittavat.
- Kyllähän totuus on se, että kaikista maailman kielistä suomi on se vihatuin täällä. Perässä tulevat sitten muut itään päin kallellaan olevat kielet, kuten viro ja venäjä.Voit puhua englantia tai vaikka mandariinikiinaa ilman, että kukaan laittaa merkille, mutta jos suomea puhut, niin kyllä alkavat päät kääntyä.
Janne ei halua kertoa kokemuksistaan omalla nimellään, koska "näin pienessä paikassa saa helposti ihmiset vastaansa".
Myös monet muut kieltäytyivät kertomasta Iltalehdelle omalla nimellään kokemuksiaan tai esiintymään kuvassa, koska he olivat huolissaan paikallisten reaktioista.
Työpaikka jäi saamatta
Ahvenanmaalla syntynyttä, mutta isältään suomen kielen lapsena oppinutta Mathias Mikkolaakiusattiin koulussa mannersuomalaisen taustansa takia - siitäkin huolimatta, että Mikkola puhuu täydellistä ruotsia.Häntä nimiteltiin esimerkiksi finnjäveliksi (suomalaispiruksi).
- Haukuttiin, kun oli suomalainen nimi. Sai olla vähän aggressiivinen silloin, että sain olla rauhassa. Jos esittäydyn täällä Mathiakseksi, musta tulee aina heti Matti kuitenkin, vaikka ruotsia puhun äidinkielenäni.
Mikkola uskoo, että suomalaistausta vaikutti myös siihen, ettei hän saanut erästä työpaikkaa.
- Hain yhtä aikaa kaverin kanssa ja työnantaja otti hänet heti, vaikka minulla oli paljon enemmän kokemusta ja pätevyyttä kyseiseen paikkaan. Selvästi työnantaja otti mieluummin ahvenanmaalaisen töihin.
Vaikka Mathias Mikkola on syntynyt Ahvenanmaalla, hän ei koe itseään ahvenanmaalaiseksi. Hän ei kuitenkaan haluaisi muuttaa pois Ahvenanmaalta, koska hän nauttii meren ympäröimänä olemisesta. HANNA GRÅSTEN
Muutosta tapahtunut
Yli 20 vuotta Ahvenanmaalla asuneen Katri Ylikotilan mukaan asenteet suomea kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.
- Jos nuorempana puhuit suomea jonkun kuullen, niin saattoi tulla joku kommentoimaan, ettei saa puhua suomea Ahvenanmaalla.Moni lopetti suomen puhumisen jopa omiensa kanssa.
Ylikotila kertoo huomanneensa, että nykyisin monet ovat hieman katkeria siitä, ettei heille puhuttu lapsena suomea, eivätkä he oppineet kieltä, vaikka toinen vanhemmista oli suomenkielinen.
Ylikotila on puhunut omille lapsilleen suomea kotona.
- On tullut kommentteja, että voi kun osaisi itsekin, ja mahtavaa, että lapsesi saavat kielen ilmaiseksi.
Myös Manner-Suomesta Ahvenanmaalle muuttanut Mikael Rosbäck näkee, että suomen kieleen suhtaudutaan nykyisin positiivisemmin kuin ennen.
- Ahvenanmaalla kyllä tiedetään, että etenkin elinkeinoelämässä suomea tarvitaan, Rosbäck toteaa.
Ahvenanmaan valtion virastojen tulee palvella myös suomeksi asiakkaan niin halutessa. Suomenkieliset ovat kohdanneet palvelun saamisessa välillä haasteita. HANNA GRÅSTEN
Moni mannersuomalainen on muuttanut Ahvenanmaalle joko työn tai rakkauden perässä. Myös luonnon kauneus houkuttelee. HANNA GRÅSTEN
Ahvenanmaan asukkaista noin viisi prosenttia on suomenkielisiä, 90 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja viisi prosenttia jotain muuta kieltä.HANNA GRÅSTEN
