Pikku-uutisia Suomesta

Sitten kun venäläiset vihreät miehet nousee maihin niin kyllä ne affenet sitten itkee Suomen Puolustusvoimien perään. Silloin varmaan kelpaa suomen kielinenkin sotilas.
Toivottavasti ei synny kielimuuria...

Odotetaans rauhassa, kyllä aadami tulee opastamaan meitä epäileviä juutaita..
 
https://areena.yle.fi/1-4418282

Muslimit ovat Suomen nopeimmin kasvava asiakassegmentti. Horisontissa Sara Salmani, Polina Shumilova ja Päivi Käri-Zein kertovat, miten Suomessa kohdataan muslimit asiakkaina ja millaisia tuotteita ja palveluita markkinoilta puuttuu.
13-1-4418282.jpg

Muslimien määrä on Suomessa moninkertaistunut muutamassa vuodessa ja samaa vauhtia kasvavat muslimimarkkinat.

Suomalaiset muslimit ovat maksukykyinen asiakasryhmä, mutta miten heitä osataan palvella?

Millaisia erityispiirteitä muslimeihin kuluttajina liittyy ja millaisesta asiakassegmentistä lopulta on kyse?

Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.
 
Mites foorumin kieli, syrjintä ja laillisuus asiantuntija @adam7 kommentoi?


https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806072200982059_u0.shtml
Miksi minun pitäisi kommentoida Maarianhaminassa hölmöileviä perusahvenamaalaisia, en siis tarkoita jengiä yleensä, vaan paikallisisa ksenofobeja, jotka vertautuvat mantereen "perus"ksenofobeihin. Jos haluat kuulla kielen perusteella vittuilua, mene alle 10 vuotta vanhana helsinkiläiseen ratikkaan ruotsia puhumaan. Aikuisille raavaille miehille sitten ei enää vittuilla.

Hölmöily on hölmöilyä kaikkialla.
 
Miksi minun pitäisi kommentoida Maarianhaminassa hölmöileviä perusahvenamaalaisia, en siis tarkoita jengiä yleensä, vaan paikallisisa ksenofobeja, jotka vertautuvat mantereen "perus"ksenofobeihin. Jos haluat kuulla kielen perusteella vittuilua, mene alle 10 vuotta vanhana helsinkiläiseen ratikkaan ruotsia puhumaan. Aikuisille raavaille miehille sitten ei enää vittuilla.

Hölmöily on hölmöilyä kaikkialla.

Vaan hölmöilyä...ok.

Minulle ei tarvitse tästä genrestä selittää lapsuuskokemuksia..olen ne itse saanut kokea..
 
Lautakasat, lahjoman tarjoamiset, lahjoman vastaanottamiset.... keskustapoliitikoilla on historiallisesti ihan omintakeinen moraali, vaikka äänestäjäkunnassa on mitä kunnollisinta väkeä. Ehkä se johtuu puolueen kulttuurista. Siellä voi aina päästä tillosten jälkeenkin vaikka kunniajäseneksi. Nyt Nuorisosäätiöltä on miljoonia kateissa sen kenkää saaneen johtokaksikon jäljiltä ja poliisi tutkii.

Miljoonia euroja Nuorisosäätiön rahoja kateissa – säätiön johto teki asiasta tutkintapyynnön


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/...on-rahoja-kateissa-saation-johto-teki-asiasta
 
https://yle.fi/uutiset/3-10238390

Israelilaistaiteilija innostui Kalevalasta ja yhdisti siihen omaa kulttuuriaan – näyttely halutaan viedä Lähi-idän kriisialueille

Palestiinalaisen taiteilijan Kamil Down teoksissa kansalliseepostamme on käännetty arabiaksi.

35 vuotta sitten Israelissa Kamil Dow tapasi ihastuttavan naisen, joka oli saapunut töihin Israeliin Kainuun Kuhmosta. Pari meni naimisiin jo seuraavana vuonna. Ensimmäisen kerran Dow vieraili Kuhmossa 33 vuotta sitten.

Nyt Dow on kuvataiteilija, jonka kulttuureita yhdistävä näkemys Kalevalasta on esillä Kuhmon Juminkeossa kesän ajan. Hän aikoo viedä näyttelynsä myös Israeliin ja Palestiinaan.
Kalevalainen maailma kietoi mukaansa arabialaisen käännöksen kautta

Down ensimmäinen vierailu Juminkeossa sytytti miehelle kipinän toteuttaa omia tulkintojaan Kalevalasta yhdistäen suomalaisia ja arabialaisia elementtejä.

– Kalevala on mielenkiintoinen. Tiedän kuinka tärkeä se on suomalaisille. Se on vaikuttanut musiikkiin, kuvataiteeseen, kirjallisuuteen ja runouteen. Kalevalan runojen kautta pääsin työni alkuun, Dow kertoo.

Suomalainen kirjallisuus ja Kalevalan tarinat ovat olleet Down perheessä läsnä lapsille luettujen kertomusten muodossa. Kuitenkin vasta viime vuosina hän on sukeltanut syvemmälle kansalliseepoksen maailmaan. Erityisesti arabialaisen käännöksen kautta tarinat ovat avautuneet paremmin.

– Sain arabiaksi käännetyn Kalevalan. Sen avulla luin kirjaa enemmän ja viiden kuukauden ajan en maalannut tai piirtänyt mitään. Yritin lukea ja ymmärtää Kalevalaa ja päästä syvemmälle kertomuksiin, Dow muistelee luomistyön alkua.
Kalligrafia luo kaksi ulottuvuutta Kalevalaan

Palestiinan Kalevala -näyttelyssä kaksi kulttuuria on liitetty yhteen kalligrafian avulla. Useat kulttuurit kohtaavat myös Down omassa elämässä. Dow kokee olevansa palestiinalainen, vaikka asuu Halfassa Israelissa. Lisäksi kristitty arabimies asuu juutalaisalueella. Myös Kainuusta kotoisin olevan vaimo tuo ripauksen suomalaista kulttuuria perheeseen.

Näyttelyn teokset elävät sekä teksteinä että kuvina. Kalligrafiataiteeseen on käännetty Kalevalan tekstejä arabiaksi.

– Vuonna 1974 kokeilin tyylejä, joissa teksti ja muoto yhdistyvät toisiinsa. Siitä ideasta käynnistyi kalligrafiataiteeni, muistelee Dow.

Kalligrafia on korutekstausta eli kaunokirjoitusta. Siinä kirjaimet toimivat tekstien ja kuvien pohjana. Down jalostama tyyli rakentuu tauluiksi, joissa yhdistyvät kuva ja kertomus.

– Kun yhdistää kirjaimia maalauksiksi, Kalevalan tarinat avautuvat kalligrafian välityksellä, uskoo Dow.

Dow on löytänyt Kalevalasta mielenkiintoisia ja inspiroivia hahmoja, joita hän on versioinut teoksiinsa.

– Väinämöinen on mielenkiintoinen hahmo. Hänen vaikutuksensa voi nähdä kaikissa Kalevalan teksteissä. Hän on Kalevalan lahjakkain henkilö, sillä osaa soittaa hyvää musiikkia sekä huolehtii ympäristöstään, tiivistää Dow.

Dow ihannoi Kalevalan runsasta dialogisuutta ja tapaa, jolla kertomukset etenevät. Häntä kiinnostavat dialogit ja kohtaamiset eri kulttuurien välillä.

– Kun lähestyt toista henkilöä, syntyy dialogi ja pystymme paremmin kuuntelemaan ja ymmärtämään toista. On tärkeämpää ymmärtää yhden ihmisen tapaa ajatella, kuin pelkästään ymmärtää kulttuuria, Dow pohtii.
Kalevalan hahmoissa kiehtoo ihmisläheisyys

Arabian kielisen Kalevalan sekä Kuhmoon tehtyjen vierailujen myötä Dow on päässyt syvemmälle sekä kainuulaiseen kulttuuriin että Kalevalaan. Hänen mukaansa Kalevalaan linkittyy myös uskonnollisia viitteitä luomiskertomuksen myötä.

– Mitä pidemmälle työskentelyni eteni sitä syvemmälle pääsin tarinaan. Erityisesti havaitsin kuinka paljon syvyyttä kertomuksessa on maailman luomisesta. Uskon itse Raamatun luomiskertomukseen, mutta Kalevalan ajatus maailman luomisesta on hieno.

Taideteoksiaan varten Dow on perehtynyt huolellisesti Kalevalan henkilöhahmoihin. Hän ihastelee Kalevalan tapaa kuvata henkilöitä.

– Kalevalassa hahmot ovat lähellä sinua. Ei kuten esimerkiksi kreikkalaisessa kirjallisuudessa kaukaisina kuvatut Jumalat. Kalevalan hahmot ovat ihmisiä, luonnehtii Dow.

Dow on aktiivisesti mukana taidekeskustoiminnassa Israelin Haifassa. Myös Kalevala-aiheinen näyttely on tarkoitus viedä sinne.

– Olen toteuttanut sekä paikallista että kansainvälistä näkökulmaa tarjoavia näyttelyjä. Kalevala-näyttelyn osalta olen havainnut kahden kulttuurin välisen dialogisuuden tärkeyden. Sen vuoksi tahtoisin siirtää näyttelyn myös paikasta toiseen. Ehkä Israeliin ja sitten Palestiinaan, ideoi Dow.
Taide on kannanotto Lähi-idän rauhattomuuteen

Dowlle Palestiinan näyttely olisi puheenvuoro Lähi-Idän vaikeaan tilanteeseen. Palestiinalaisten ja israelilaisten suhde on tällä hetkellä jännitteinen.

Kalevala-aiheisessa näyttelyssä kulttuurien yhdistyminen nousee keskeiseksi teemaksi. Tämä heijastaa myös Lähi-Idän tilanteeseen, josta Dow on huolissaan.

– Voimme puhua rauhasta paljon. Olemme puhuneet rauhasta (Lähi-Idässä) jo noin 70 vuotta. On aivan eri asia puhua rauhasta, kuin tehdä jotain rauhan eteen. Siunattuja ovat rauhan rakentajat, ei puhujat. Uskon, että voimme vielä yhdistää ihmisiä, kannustaa Dow.

Dow uskoo, että rauha saavutetaan tekojen kautta. Siksi hän on omien töidensä lisäksi tarjoaa taidekursseja lapsille riippumatta heidän taustoistaan. Hän on noin seitsemän vuoden ajan toteuttanut juutalaisten ja arabien yhteisiä taidekursseja, joiden huipentumana on ollut yhteinen taidenäyttely.

– Taiteen kautta lapset luovat jotain yhdessä. Jaetaan ideoita ihmiseltä toiselle. Toisilta saa uusia ideoita, joilla edetään yhdessä ja rauhassa. Tehdään yhdessä maailmasta paljon parempi paikka, Dow unelmoi.

Dow uskoo dialogin voimaan sekä taiteessa että rauhan rakentamisessa. Hän näkee taiteensa yhdistävän kulttuurien lisäksi ihmisiä.

– Taide tuo ihmisiä yhteen. Voidaan elää yhdessä. Voidaan tuntea toisia paremmin. Minun viestini on rauha. Ei rauha ulkopuolelta annettuna, vaan sisäisesti koettuna, summaa Dow.
Juminkeko vaalii Kalevalan kulttuuriperinnettä

Juminkeko-säätion hallituksen puheenjohtaja Markku Nieminen kuvaa Down näyttelyä kiehtovan rikkaaksi ja moniulotteiseksi kuvamaailmaksi, josta jokaisella tutustumiskerralla saa jotain uutta irti. Nieminen on innostunut Down harvinaisesta tyylistä yhdistää kalligrafian avulla kuvat ja kertomukset sekä samalla suomalainen ja arabialainen kulttuuri.

– Tämä on ainutlaatuinen näyttely, koska tämä on uusi aluevaltaus Kalevalan kuvituksessa. Se kertoo konfliktialueelta löytyvän muunkinlaista ajattelua kuin vihaa ja katkeruutta, luonnehtii Nieminen.

Juminkeko on Kuhmossa sijaitseva kulttuurikeskus, joka vaalii Kalevalan kulttuuriperinnettä. Juminkeko haluaa viedä Down näyttelyn Palestiinan ja Israelin kriisialueille. Mahdollisesti apua tarvitaan myös suurlähetystöltä.

– Down elämään liittyy paljon kulttuuritaustoja. Hän on kristitty palestiinalainen arabi, joka asuu juutalaisten alueella Israelissa. Pohdimme, että Kalevala olisi sopiva rauhan eepos vietäväksi mukaan tähän vaikeaan rauhanprosessiin, Nieminen kertoo.
Erityisesti tässä kohden
toteuttaa omia tulkintojaan Kalevalasta yhdistäen suomalaisia ja arabialaisia elementtejä
rupesi vituttamaan vahvasti.

Eiköhän ole parempi, että mielikuvituskansalainen jättää Lönnrotin tallentamat, pakanallisten laukkuryssien sukupolvelta toiselle välittämät tarinat kajoamatta ja työntää kuvituksensa PERSEESEEN.
Kaiken tarpeellisen kuvituksen on Gallen-Kallela tehnyt, riippumatta siitä mistä on vaikutteet ammentanut.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10238390


Erityisesti tässä kohden

rupesi vituttamaan vahvasti.

Eiköhän ole parempi, että mielikuvituskansalainen jättää Lönnrotin tallentamat, pakanallisten laukkuryssien sukupolvelta toiselle välittämät tarinat kajoamatta ja työntää kuvituksensa PERSEESEEN.
Kaiken tarpeellisen kuvituksen on Gallen-Kallela tehnyt, riippumatta siitä mistä on vaikutteet ammentanut.

Itselle ihan sama, en ole kiinnostunut tästä tulkinnasta mutta ei se minua häiritsekään koska sitä ei esitellä totuutena.

Minua kiinnostaa Kalevalan esihistoriallinen tausta ja itämerensuomalaisten synty erittäin paljon, se on kallisarvoisinta mitä kansallismielisten pitää välittää seuraavilla sukupolville.
 
koska sitä ei esitellä totuutena.
Ei vielä tässä artikkelissa, mutta kun Yle nostaa jotain, niin se ei jää yksittäistapaukseksi. Seuraavaksi kerrotaan miten olemme 'ymmärtäneet väärin' sen ja sen asian ja kuinka arabi nyt tietääkin paremmin. Ja kattokaa nyt niitä suolenpätkäkielellä koristeltuja kuvia Väinämöisestä, niin ihanan erilaisia!

Seuraavaksi lasketaan Aino-taru alas ja tilalle nostetaan toiseuden tulkinta suomalaisuudesta.
 
Ei vielä tässä artikkelissa, mutta kun Yle nostaa jotain, niin se ei jää yksittäistapaukseksi. Seuraavaksi kerrotaan miten olemme 'ymmärtäneet väärin' sen ja sen asian ja kuinka arabi nyt tietääkin paremmin. Ja kattokaa nyt niitä suolenpätkäkielellä koristeltuja kuvia Väinämöisestä, niin ihanan erilaisia!

Seuraavaksi lasketaan Aino-taru alas ja tilalle nostetaan toiseuden tulkinta suomalaisuudesta.
[/QUOTE]

Ääh, ihan sama, ei kellään muulla ole mitään oikeaa mielenkiintoa Kalevalaan eikä meidän tarvitse piitata niistä.
 
Itselle ihan sama, en ole kiinnostunut tästä tulkinnasta mutta ei se minua häiritsekään koska sitä ei esitellä totuutena.

Minua kiinnostaa Kalevalan esihistoriallinen tausta ja itämerensuomalaisten synty erittäin paljon, se on kallisarvoisinta mitä kansallismielisten pitää välittää seuraavilla sukupolville.

Tarinoilla on aina ollut liikkuvuutta ja muuntumista. Lemminkäisen tarinassakin on egyptiläisen Osiris-myytin toisinto. Sitä ei sitten tiedä, oliko muna vai kana ensin. Uuden Karjalan kuninkaan syntymä taas on mukaelma israelilaisesta kertomaperinteestä.

Historiallinen suomalaisuus on eri asia ja valitettavasti paljolti hämärässä. Kustaa Vaasa enemmän tuhosi dataa kuin saatiin säilymään. Turun akatemian kirjaston palossa syyskuussa 1827 taas meni miltei koko Porthanin työ hukkaan. Onneksi Lönnrot oli niin kova kaveri, että alkoi jo seuraavana vuonna kulkea retkillään. Tuskin se oli sattumaa.
 
Tarinoilla on aina ollut liikkuvuutta ja muuntumista. Lemminkäisen tarinassakin on egyptiläisen Osiris-myytin toisinto. Sitä ei sitten tiedä, oliko muna vai kana ensin. Uuden Karjalan kuninkaan syntymä taas on mukaelma israelilaisesta kertomaperinteestä.

Historiallinen suomalaisuus on eri asia ja valitettavasti paljolti hämärässä. Kustaa Vaasa enemmän tuhosi dataa kuin saatiin säilymään. Turun akatemian kirjaston palossa syyskuussa 1827 taas meni miltei koko Porthanin työ hukkaan. Onneksi Lönnrot oli niin kova kaveri, että alkoi jo seuraavana vuonna kulkea retkillään. Tuskin se oli sattumaa.


Maailman syntykin on monessa kulttuurissa hyvin samanlainen, näitä ei kannata liikaa veivata.
Pointti on ajoittaa ja paikantaa kansakunnan synty ja siihen vaikuttaneet tapahtumat, nämä on jo pitkälTI selvitetty mutta uuttakin on vielä paljon tulossa.
Rautakautisesta suomalaisuudesta on jäljellä enemmän kuin äkkiä uskoisi.
 
Vaan hölmöilyä...ok.

Minulle ei tarvitse tästä genrestä selittää lapsuuskokemuksia..olen ne itse saanut kokea..

No, artikkeli oli "hit job", eli toimittelija oli lähtenyt hakemaan negatiivisia kokemuksia ja tietysti löysi niitä. Ahvenanmaan suomenkielisten seura protestoi artikkelia

https://www.hbl.fi/artikel/mobbas-f...ritik-mot-upplagg-i-kvallstidnings-reportage/



Mobbas finskspråkiga på Åland? Kritik mot upplägg i kvällstidnings reportage
SPT-NYA ÅLAND/NIKLAS GRÖNHOLM
11.6.2018 19:52 UPPDATERAD 11.6.2018 20:51

Medlemmar i den finskspråkiga föreningen på Åland, Ahveniset, delar inte de negativa åsikter som publicerats i finska tidningen Iltalehti. – Hon (reportern) hade förutfattade uppfattningar som hon ville få bekräftade, säger föreningens ordförande Lea Hänninen.

Det var på Ålands självstyrelsedag som den finska kvällstidningen Iltalehti publicerade ett reportage enligt vilken finskspråkiga på Åland bland annat mobbas och diskrimineras.
– Medlemmar i vår förening har kontaktat mig och varit ledsna över det som skrivits om finskspråkiga på Åland, säger Ahvenisets ordförande Lea Hänninen.
För två veckor sedan kontaktades föreningen av Iltalehtis reporter som var ute efter negativa erfarenheter om hur det är att leva som finskspråkig på Åland.
– Vi fick mejl av reportern som undrade om vi hade några negativa erfarenheter som finskspråkig på Åland. Hon hade förutfattade meningar om finskspråkiga på Åland och hon ville ha sina fördomar bekräftade, säger Hänninen.
Föreningen ville inte kommentera mejlet. Enligt Hänninen delar Ahveniset inte skribentens åsikt och tycker det hela är tråkigt att följa med. Hon medger ändå att man som finskspråkig ibland får någon negativ kommentar.
– Visst hör man nu som då om fall där någon hört något elakt när man har pratat finska, säger hon.

Matar likasinnade
Lea Hänninen tror inte att det är många finskspråkiga som upplever sig mobbade på Åland.
– I det här fallet är likasinnade matade med det de vill höra, säger hon.
I ett Facebook-inlägg skriver riksdagsledamot Mats Löfström att han är bestört över Iltalehtis reportage. Enligt Löfström målar Iltalehti upp en snedvriden bild av Åland.
– Iltalehtis hela vinkling av artikeln är inte rättvis, utan snarare uppviglande, och den utgår också ifrån att Åland skulle vara vilken annan plats som helst i Finland, vilket det inte är, skriver Löfström.
Löfströms inlägg har väckt starka reaktioner. Många som kommenterar är arga och känner inte alls igen sig i Iltalehtis reportage.
SPT har inte lyckats nå journalisten för en kommentar.
 
Ei vielä tässä artikkelissa, mutta kun Yle nostaa jotain, niin se ei jää yksittäistapaukseksi. Seuraavaksi kerrotaan miten olemme 'ymmärtäneet väärin' sen ja sen asian ja kuinka arabi nyt tietääkin paremmin. Ja kattokaa nyt niitä suolenpätkäkielellä koristeltuja kuvia Väinämöisestä, niin ihanan erilaisia!

Seuraavaksi lasketaan Aino-taru alas ja tilalle nostetaan toiseuden tulkinta suomalaisuudesta.
olkiukkolua

anna äijän harjoittaa juttujaan.

sallitun ja ei-sallitun taiteen määrittelyä on harjoitettu mm. Saksassa ja Neuvosto-Venäjällä. Meidän ei tarvitse ryhtyä sellaiseen
 
Historiallinen suomalaisuus...
Oksymoroni

Suomalaisuus on kasvanut esiin eurooppalaisen nationalismin tuotteena, joka alkoi Saksassa 1700-luvun loppupuolella ja sai laajempaa suosiota 1800-luvulla. Suomessa nationalismi ja käsite "suomalaisuus" kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen tarkoittamaan jotain. Ennen sitä identifikaatio oli ensisijaisesti paikallinen, toissijaisesti maakunnallinen ja sen jälkeen hallitsijan valtakunnan mukainen.

Tämä historian katsominen tämän päivän näkökulmasta ja sen käsitteleminen tämän päivän käsitteillä luo aivan virheellisen kuvan menneistä.
 
Oksymoroni

Suomalaisuus on kasvanut esiin eurooppalaisen nationalismin tuotteena, joka alkoi Saksassa 1700-luvun loppupuolella ja sai laajempaa suosiota 1800-luvulla. Suomessa nationalismi ja käsite "suomalaisuus" kasvoi 1800-luvun puolenvälin jälkeen tarkoittamaan jotain. Ennen sitä identifikaatio oli ensisijaisesti paikallinen, toissijaisesti maakunnallinen ja sen jälkeen hallitsijan valtakunnan mukainen.

Tämä historian katsominen tämän päivän näkökulmasta ja sen käsitteleminen tämän päivän käsitteillä luo aivan virheellisen kuvan menneistä.

Etnisyys tunnettiin jo rautakaudella ja sitä vaalittiin katkeamattomana isälinjana, muuten emme olisi tässä.
 
Back
Top