Pikku-uutisia Suomesta

Herman30 kirjoitti:
Kun ajattelee Helsingin kaupungin kokoa niin selväähän se että hirmuisen valtavia lumimassoja on tullut viime aikoina kaduilta. Kyllä minä sen uskon että viralliset ja luvalliset lumenkaatopaikat ovat täynnä eikä sitä mereen kipattaisi jos ei olisi pakko.
Kun katson omasta ikkunasta ulos niin siellä n. 100 auton pysäköintipaikka ja sen laidalla n. 3m korkea ja 30m pitkä lumikasa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä ne lumenkaatopaikat ovat täynnä, etenkin kun niitä on viimeisen kymmenen vuoden aikana suljettu monia. Luonnonsuojelusyistä, ylläri pylläri... :rolleyes:
 
No jopas nyt kuuluisuuksia kuolee ja nuorena.
Ekaksi Matti Nykänen 55 v. ja nyt Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm 54 v.

https://yle.fi/uutiset/3-10642640

Laulaja Olli Lindholm on kuollut viime yönä

Yö-yhtyeen laulajana tunnetuksi tullut Lindholm menehtyi sairauskohtaukseen maanantain ja tiistain välisenä yönä.
 
Jukkis kirjoitti:
Kyllä ne lumenkaatopaikat ovat täynnä, etenkin kun niitä on viimeisen kymmenen vuoden aikana suljettu monia. Luonnonsuojelusyistä, ylläri pylläri... :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

No, myytiinhän se kerran jo lumityökalustokin Helsingissä melkein kokonaan pois, koska sitä ei enää tarvittu....kun oli muutama vähäluminen talvi sentään koettu ja pohjois-saksalaisen ilmaston lieve osui jo pääkaupuntiseutuun....samoin on valittu kiskovehkeitä, jotka eivät tykkää lumesta....mistäs sitä lunta nyt Ruijantähen alle tuppaisi?

Lumihulevesien käsittelyyn riittäisi Helsingissäkin ihan ne samat keinot kuin muuallakin. Sula-alueen sopiva ojittelu ja hitaan virtaamisen järjestäminen ei ole rakettijuttua.

Mutta jatkakaa toki, haloo Helsinki!
 
Erityislapsia käännytetään pois – voitontavoittelu näkyy yksityisten päiväkotien toiminnassa
Ihmiset & kulttuuri
09:59
Meri Vilen

Koulumenestys ei ole suoraan verrannollinen menestykseen työelämässä.

KARI SALONEN
539834-jpg.jpg

Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professori Markku Jahnukainen iloitsee entisten erityisoppilaiden pärjäämisestä työelämässä.

Suomalainen koulujärjestelmä on aikanaan rakennettu tasa-arvon kivijalalle. Helsingin yliopiston professorin Markku Jahnukaisen mukaan perinne on kantanut näihin päiviin asti.

Meitä edeltävien sukupolvien työlle kuuluu kiitos siitä, että olemme saaneet kansainvälisesti erinomaisia oppimistuloksia.

Vaikka koulujärjestelmämme on hyvä, se ei ole aukoton. Tukea tarvitseville oppilaille niin kutsutut nivelvaiheet eri asteiden välillä ovat vaaran paikkoja. Peruskoulun jälkeisten opintojen kelkasta putoavat muita useammin tehostetun ja erityisen tuen piirissä olleet oppilaat. Heihin pitäisi professorin mukaan kohdistaa vahvempaa tukea.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että erityisopetuksen saatavuus vaihtelee eri puolilla Suomea. ”Selittävänä tekijänä ovat paikalliset rakenteet, toisin sanoen kuntakohtainen päätöksenteko.”

Opetusta säätelevä rahoituslaki muuttui vuonna 2010 niin, että enää lähinnä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat korotettua valtionosuutta.
”Tilanne on voinut johtaa siihen, että kunnissa on lähdetty säästämään lasten ja nuorten tarvitsemasta tuesta.”

Erityislapset erityistarpeineen sopivat huonosti yhteen markkinatalouden ja voitontavoittelun kanssa. Tilanne näkyy jo yksityisten päiväkotien toiminnassa. Niistä käännytetään enemmän hoitoa ja valvontaa tarvitsevia lapsia pois.

Lääkkeenä professori näkee lainsäädännön tarkistamisen sekä keskusjohtoisen ohjauksen ja valvonnan lisäämisen. Kaikkiin opetusta ja koulutusta sääteleviin lakeihin tulisi kirjata velvollisuus pitää huolta erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista.

Seurantatutkimuksissa on käynyt ilmi myös professoria ilahduttava seikka.

”Koulussa erityisoppilailla voi olla vaikeaa, mutta työelämässä heillä usein menee hyvin.”

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.378506
 
1c81fda650ce4e2e8b1029b9ff58ed1a.jpg


Poliisi epäilee: Parrakas rastahiuksinen mies työnsi nauloja proteiinipatukoihin Helsingin keskustassa
POLIISI epäilee, että mies työnsi myynnissä olleisiin proteiinipatukoihin rautanauloja Helsingin keskustassa sijaitsevassa S-Marketissa viime perjantaina 8. helmikuuta.
Epäilty vahingonteko tapahtui myöhään illalla ennen puoltayötä.

Tekijä on poliisille toistaiseksi tuntematon.
Poliisi on julkaissut kuvan epäillystä tekijästä.
Kaupan myyjä löysi rautanauloilla lävistetyt patukat hyllystä, ja tuotteet poistettiin heti myynnistä.
Teko oli tallentunut valvontakameralle.

Poliisi kaipaa vihjeitä kaupassa asioineen miehen tunnistamiseen.
Mies on ruumiinrakenteeltaan hoikahko.
Valvontakameran kuvien tallentumishetkellä miehellä oli parta sekä rastatukka.
Epäillyn rikoksen tekohetkellä hänellä oli yllään musta paksu talvitakki ja violetti pipo.

Poliisi pyytää vihjeitä miehen henkilöllisyydestä osoitteeseen [email protected].
Niitä voi myös soittaa virka-aikana numeroon 0295 471 052.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006001288.html
 
IS: Seksi ei suju missään paremmin kuin Uuraisilla

Uuraisten raitilla voi olla toisinaan rauhallista, mutta Ilta-Sanomien kyselyn perusteella makuuhuoneissa kuhisee. Kuva: Marko Kauko

3020622_.jpg

Teemu Rauhala

Keski-Suomen Uurainen sijoittui jaetulle kärkisijalle Ilta-Sanomien tekemässä selvityksessä, jossa suomalaisilta kysyttiin seksityytyväisyydestä.
Kaikista suomalaisista hieman yli 70 prosenttia on kyselyn perusteella tyytyväisiä seksielämäänsä. Uuraislaisista vastaajista tyytyväisiä oli pyöreät sata prosenttia. Samaan lukemaan ylsi Suomen kunnista ainoastaan Etelä-Karjalan Ruokolahti.
Joulukuussa tehtyyn kyselyyn vastasi kaikkiaan 28 848 ihmistä. Kyselyssä otettiin huomioon kunnat, joista vastauksia kertyi yli kymmenen.


Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama arvioi lehdelle, että tulos kertoo uuraislaisten rauhallisuudesta, sovittelevuudesta ja välittömyydestä. Erityisempää kiihkeyttä Valkama ei kunnassa ole kuitenkaan huomannut.
Hän pohtii lehdelle, olisiko seksityytyväisyydestä kunnan mainosvaltiksi.
– Ainakin pitää kotopuolessa miettiä vaimon kanssa, miten juhlistetaan tätä tietoa, Valkama sanoo.

2816747_.jpg
Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama (vas.), taiteilija Jukka Ohra-aho ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Liisa Stenman-Kässi lauloivat Keski-Suomen kotiseutulaulua Uuraisten liikenneympyrässä lokakuussa 2017, jolloin paljastettiin Ohra-ahon teos Kuukan kurki. Kuva: Jaana Kautto

Uuraisten lisäksi Keski-Suomen kunnista pärjäsi mukavasti Viitasaari, jossa seksityytyväisyys (81,8 %) on Suomen 20. parasta. Sen sijaan Pihtiputaalla seksi ei kyselyn perusteella suju yhtä sutjakkaasti: tyytyväisiä on vain 46,7 prosenttia, ja kunta löytyy koko vertailun neljänneksi viimeiseltä sijalta.
Koko Suomessa vähiten seksiin tyytyväisiä ollaan kyselyn perusteella Pohjois-Pohjanmaan Reisjärvellä, jossa tyytyväisten osuus on 40 prosenttia.

https://www.ksml.fi/kotimaa/IS-Seksi-ei-suju-missään-paremmin-kuin-Uuraisilla/1326858
 
Lapsen koulun valinta on turhaa, sillä kaikki koulut ja oppilaat ovat samanlaisia. Tai ehkä nyt jossain pukeutumisessa on eroja. Ja ehkä myös sosioekonomisessa asemassa sekä kielitaidossa ja muussakin. Ja oikeestaan ne koulutkin ovat erilaisia mutta jokaisen kehitys on suhteelisesti samanlaista omaan lähtötasoonsa verrattuna, joten vanhemmat tekee selvästi väärin.

Suomalaisten vanhempien uusi tapa uhkaa repiä kuilun kouluihin – opettaja kertoo huolestuttavasta kehityksestä
Mikä koulu tuo lapselleni parhaan tulevaisuuden? Peruskoulut ovat eriytyneet suurissa kaupungeissa, ja osa vanhemmista karttaa tiettyjä kouluja.

Mikko Marttinen 14.2. 7:12

Kauan ei koulun ala-aulassa tarvitsee viettää ennen kuin ensimmäinen kirosana kaikuu nurkan takaa.

Se tulee tunteella ja alkaa v-kirjaimella.

Helsinkiläinen Pakilan yläasteen koulu on ainakin tässä suhteessa tavallinen suomalainen peruskoulu.

Muunlaisia kouluja Suomessa ei olekaan, ei ainakaan juhlapuheiden mukaan. 1970-luvulla toteutetun peruskoulu-uudistuksen tavoitteena on ollut taata yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet jokaiselle lapselle heidän sosiaalisesta taustastaan huolimatta.

Suomalainen peruskoulu on menestystarina. Sitä matkustetaan tutkimaan ympäri maailmaa, ja suomalaislasten oppimistulokset olivat maailman huippua ennen kuin Itä-Aasian maat valtasivat PISA-testien kärkisijat tällä vuosikymmenellä.

Suomi on edelleen maailman kärkimaita, kun vertaillaan koulujen oppimistulosten tasavertaisuutta koko maan tasolla. Suurissa kaupungeissa piilee kuitenkin uhka: parhaiden koulujen tulokset paranevat, heikoimpien tulokset heikentyvät.

Pääkaupunkiseudun peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.

Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.

Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen.

Suomalainen peruskouluihanne on uhattuna.

Pakilan yläaste sijaitsee alueella, joka on monien mittareiden mukaan Helsingin hyvinvoivinta. Länsi-Pakilan työttömyysaste on Helsingin peruspiireistä matalin, 6,5 prosenttia.

Länsi-Pakilassa asuntojen hinta on yksinkertaisesti niin korkea, että siellä asuu vain hyvätuloisia perheitä. Kerrostaloasuntoja alueella ei ole, ja alle kymmenen prosenttia kodeista on vuokra-asuntoja.

– Täällä on ollut 1900-luvun alusta huvilayhteisö, ja sotien jälkeen tänne on rakennettu rintamamiestaloja. On täällä joitain nelikerroksisia taloja, mutta ne taitavat olla samaa asuntoa, rehtori Juha Leino kuvailee.

Leino myöntää, että oppilaiden tausta helpottaa rehtorin työtä. Länsi-Pakilan aikuisväestöstä 68,1 prosenttia on korkeakoulutettuja, enemmän kuin missään muussa kaupunginosassa.

– Huoltajat ovat aktiivisia oppimisen edistymisen suhteen. He ovat kiinnostuneita siitä, miten lapsi oppii koulussa. Se johtuu pitkälti siitä, että heillä itsellään on pitkä koulutustausta. He ymmärtävät koulutuksen tärkeyden.

Lähes kaikille Pakilan yläasteen oppilaille on selvää, että he jatkavat lukioon. Niin tekee yli 80 prosenttia 9. luokan oppilaista. Lopuistakin moni suorittaa ylioppilastutkinnon joko kymppiluokan tai kaksoistutkinnon kautta.

Emilia Sibelius on tyypillinen Pakilan yläasteen opiskelija. Hän käy tätä koulua jo kolmatta sukupolvea ja aikoo jatkaa joko Mäkelänrinteen urheilulukioon tai Helsingin luonnontiedelukioon.

– En usko, että mikään yläaste on sen parempi kuin toinen, Sibelius sanoo.

Samaa mieltä ovat suomalaisten peruskoulujen rehtorit ja opettajat. Kouluilla on kuitenkin eroja.

Helsingin Jakomäen peruskoulun oppilaista alle puolet jatkaa lukioon. Heidän vanhemmistaan niin teki vielä harvempi.

Jakomäessä vain 18,8 prosenttia aikuisista on korkeakoulutettuja. Kaupunginosa on lähes kaikilla mittareilla toisessa ääripäässä Länsi-Pakilan kanssa. Alueen työttömyysaste on 19,2 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus on 65,8 prosenttia.

Synkät tilastot eivät näy päällepäin, kun koulun ovista astuu sisään kylmänä talviaamuna. Edes voimasanoja ei kuulu, tosin ajankohta on niille melko varhainen.

Koulussa 15 vuotta opettanut Vappu Laine huomauttaa, että tarkemmin katsottaessa eroja kyllä on.

– Oppilaiden pukeutuminen on ehkä erilaista kuin jossain toisessa koulussa, samoin heidän urheiluvarusteensa. Heidän harrastuksensa ovat erilaisia, Laine sanoo.

Näkyvä ero on myös oppilaiden juurissa. Jakomäen peruskoulun oppilaista 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Suurin ryhmä on venäjänkieliset.

– Kaikki opettajat ovat myös suomen kielen opettajia, Laine toteaa.

On vaikea opettaa oppiainetta, jos osalla oppilaista ei ole perussanasto hallussa. Tämän asian kanssa Jakomäessä on totuttu toimimaan vuosien varrella. Heikosti suomea osaaville oppilaille annetaan yksinkertaisempaa materiaalia, ja heitä voidaan eriyttää omiin ryhmiinsä.

Jakomäen koulu on yksi niistä, joille Helsingin kaupunki tarjoaa erityistä tukea. Pääkaupungissa havaittiin jo 90-luvulla, että alueella on hyvin erilaisia kouluja. Joidenkin helsinkiläiskoulujen oppilaaksiottoalue on sosioekonomisesti vaikeammassa tilanteessa kuin yksikään suomalaiskunta.

– Koulu saa itse päättää, miten raha kohdennetaan. Meillä on tavallista enemmän suomi toisena kielenä -opetusta ja erityisopetusta. Meillä on koulunkäyntiavustajia enemmän. Olemme hankkineet erityistä opetusmateriaalia ja järjestämme opintoretkiä, Jakomäen koulun rehtori Jane Majanen kertoo.

Pakilan yläasteella ei ole yhtäkään maahanmuuttajataustaista oppilasta. Myös siellä eriytetään oppilaita, mutta se tapahtuu pikemminkin ylöspäin. Lahjakkaat oppilaat voivat suorittaa lukio-opintoja jo yläasteen aikana.

9E-luokan maantiedon tunnilla on vierailupäivänämme vähän oppilaita. Osa oppilaista on tutustumassa lukioon, jonne hakemisesta he ovat kiinnostuneita.

Oppilaat piirtävät karttaa opettaja Tony Mikkolan ohjeiden mukaan. Osa tekee työtään keskittyneenä, mutta osalle Ilta-Sanomien kuvaajan läsnäolo aiheuttaa esiintymishalua. Jotkut käyttävät kännykkäänsä muuhunkin kuin tiedonhakuun.

Mikkola oli aikaisemmin kahden vuoden ajan opettajana Vantaan Hakunilassa, joka muistuttaa sosioekonomisesti Jakomäkeä. Hän sanoo suoraan, että Pakilassa työskenteleminen on helpompaa kuin Hakunilassa. Siellä työtä vaikeuttivat oppilaiden kielitaidon puutteet, motivaatiovaikeudet ja sosiaaliset ongelmat.

– Välillä roolini oli opettajan, välillä isän, välillä sosiaalityöntekijän ja välillä melkein papin, Mikkola sanoo.

– Kouluun saattoi tulla aamuisin oppilaita, jotka eivät olleet syöneet aamupalaa, koska sellaista ei kotona ollut. Jotkut olivat nukkuneet kavereillaan, kun kotona oli raju erotilanne päällä. Jos elämäntilanne on raju, ei oppilasta voi pakottamalla saada oppimaan.

Pohjois-Espoossa asuvalla Mikkolalla on itsellään kaksi kouluikäistä lasta. Hän myöntää ajatelleensa myös lähikoulun mainetta omaa asuinpaikkaa valitessaan. Mikkola on kuullut vanhemmista, jotka ovat jopa vuokranneet asunnon joltain asuinalueelta vain saadakseen lapsensa tiettyyn kouluun.

– On eritasoisia kouluja. Se ei ole opetukseen liittyvää. Oppilasaines on vain erilaista, Mikkola toteaa.

Voivatko vanhemmat todella vaikuttaa lapsensa menestykseen kouluvalinnalla? Takaako keskiluokkaisen alueen koulu paremmat eväät jatko-opintoihin kuin työttömien ja maahanmuuttajien lasten kansoittama koulu?

Aihetta on tutkittu myös Suomessa, ja tulokset ovat selviä: yläkoulujen välillä on suuria eroja oppimistuloksissa mutta ei oppimisessa. Hyvämaineisten koulujen oppilaat eivät kehity omaan lähtötasoonsa nähden yhtään sen enempää kuin huonomaineisten koulujen oppilaat.

Oppilaiden kehittymiseen ei vaikuta se, kuinka paljon koulussa on maahanmuuttajia tai erityistä tukea saavia oppilaita.

Onko koulushoppailu siis turhaa?

Helsingin yliopiston tutkijan Venla Berneliuksen mukaan näyttää siltä.

– Jopa USA:ssa keskeinen tutkimustulos on se, että koulushoppailu ei kannata. Siellä koulut ovat vielä paljon eriytyneempiä kuin Suomessa, Bernelius sanoo.

Vasta niin sanotuissa slummikouluissa oppilaiden oppiminen alkaa vaarantua. Suomessa sellaisten syntymisestä ollaan vielä kaukana.

– Koulujen valitseminen hyvä–parempi–paras-akselilla ei näyttäisi vaikuttavan tuloksiin. Voidaan toki keskustella sosiaalisen verkostoitumisen tapaisista hyödyistä, mutta ei Suomessa työpaikkoja jaeta tuttavuussuhteiden perusteella. Tämä on aika meritokraattinen maa.

Voidaan jopa kysyä, onko oppilaalle enemmän haittaa siitä, että hän käy kouluaan Pakilan kaltaisessa homogeenisessä ympäristössä. 2020-luvun Suomi on kovin toisenlainen.

– Väittäisin, että täällä oppii taitoja, joita tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitsee, sanoo Jakomäen koulun opettaja Vappu Laine.

Suomalaiselle yhteiskunnalle koulujen eriytyminen on yksiselitteisesti uhka. Suomi on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa juuri sen takia, että täällä jopa huonoiten menestyvät oppilaat ovat suhteellisen hyviä.

Berneliuksen mukaan tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Suomessa erilaisista taustoista tulevat lapset käyvät samaa peruskoulua. Kun työttömien lapset ovat samassa luokassa akateemisen perheen lasten kanssa, näkevät he positiivisia malleja työnteosta ja oppimisesta.

Tutkimustiedon perusteella koulujen eriytyminen heikentää haavoittuvassa asemassa olevien lasten asemaa mutta ei auta parempiosaisia.

– Se porukka, joka innokkaimmin kouluvalintoja tekee, on hyvin tukevasti keskiluokkaista. Heitä eriytyminen uhkaa kaikkein vähiten, Bernelius tiivistää.

– On surullinen ja jollain tavalla hieman ironinen ongelma, että eriytyminen tuottaa eriytymistä. Keskiluokkaiset vanhemmat voivat väistää pelkojen kautta sellaisiakin asioita, joista ei ole mitään haittaa. Turhilla peloilla he voivat tuottaa kehitystä, jota pelkäävät.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000695.html
 
Opettajien opetustaidolla ei ole suurta eroa koulujen välillä. Eikä sillä ole mitään väliä kuinka montaa kieltä tai valinnaisainetta koulussa on mahdollista lukea.

Mutta sillä on väliä onko koulussa työrauha. Ja onko siellä turvallista olla.

Keskimäärin koulun valitseminen ei tuo etua. Mutta jokainen joka voi valita paremman koulun hyötyy siitä.

Ei täällä ole mitään eliittikouluja. On sellaisia kouluja jotka ovat vielä normaaleja niin kuin ennen oli.
 
VanhaPate kirjoitti:
Lapsen koulun valinta on turhaa, sillä kaikki koulut ja oppilaat ovat samanlaisia. Tai ehkä nyt jossain pukeutumisessa on eroja. Ja ehkä myös sosioekonomisessa asemassa sekä kielitaidossa ja muussakin. Ja oikeestaan ne koulutkin ovat erilaisia mutta jokaisen kehitys on suhteelisesti samanlaista omaan lähtötasoonsa verrattuna, joten vanhemmat tekee selvästi väärin.

Suomalaisten vanhempien uusi tapa uhkaa repiä kuilun kouluihin – opettaja kertoo huolestuttavasta kehityksestä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000695.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä ei ole mitään uutta jos on astunut pois suvakki kuplasta.
Haluatko lapsesi kouluun jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, jolloin koulun resurssit menevät näiden opettamiseen, vain kouluun jossa on vähemmän narkkareiden, juoppojen ja mamujen lapsia. Mamut ovat vain yksi osa tätä kehitystä.

Todellisuudessa ainakin pääkaupunkiseudulla koulun valinnalla on väliä, ei sen takia, että toisesa koulussa olisi huonompia opettajia. Yläasteella astuvat kuvaan päihteet, joten ihmiset näkevät sen narkkarin ja juopon lapsen tuovan perheen "tavat" kouluun.
Oli tähän perusteita, tai ei, ihmiset haluavat suojella lapsiaan.
 
miheikki kirjoitti:
Saatanan pummit.

Suomi maksaa Irakiin vapaaehtoisesti palaaville jopa 5 000 euroa, josta 2 000 käteisenä – VTV laski nyt kulut, jotka voitaisiin säästää
Helsingin Uutiset

"500 € lisää / ahvenanmaalainen" – Miljoonien eurojen Ahvenanmaa-lisä puhutti eduskunnassa
Uusi Suomi
Klikkaa laajentaaksesi...

Pääsispä itsekkin joskus tuollaiselle turistireissulle vaikka vuodeksi. Täysi ylläpito nk. all inclusive ja kotiin lähteissä vielä lyötäis 5000 euroa käteen. Voi vittu, mie sanon.
 
Passi kirjoitti:
Tälläinen ei voi pitkään toimia että yksi ryhmä suomessa on etuoikeutettu rahanjaossa ja kaikessa muussakin. Tää pahenee kokoajan. Ahvenanmaan itsenäisyys olisi kaikille paras ratkaisu tai Ruotsiin liittyminen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsiin ne ei halua liittyä mistään hinnasta. :giggle: Tulis monikulttuuria ovista ja ikkunoista ja erikoisasema katois samantien.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top