Mistä näitä oikein sikiää??;
MIELIPIDE
Armeija on pelkkää rahanhukkaa – ”Asepalvelus on jo pitkään ollut tyystin toisarvoinen pyhäinjäännös”
Todellinen maanpuolustus vaatii hyökkäyksen välttämistä eikä sen torjumista. Tämä onnistuu neuvottelujen ja keskustelun kautta, kirjoittaa Roy Sandberg.
MIELIPIDE 3.8.2016 2:00 Päivitetty: 3.8.2016 6:43
Helsingin Sanomat
IINA PALOSEN
puheenvuoro (HS Mielipide 29.7.) varusmiesten hyödyntämisestä ensisijaisina puolustusjoukkoina sotilaallisessa uhkatilanteessa havainnollistaa tehokkaasti, miksi sekä palkka-armeija että asevelvollisuusarmeija aiheuttavat yksinomaan turhaa rahanmenoa. Koska asepalveluksen päämäärä tosiaan on isänmaan puolustaminen vaaratilanteessa, asepalvelus on jo pitkään ollut tyystin toisarvoinen pyhäinjäännös, jota vaalitaan Suomessa lähinnä kansallistuntoisen sotasankaritaruston vuoksi.
Palonen viittasi ilmeisesti Venäjään luultavimpana Suomeen tunkeutujana. Kyse on ydinasevaltiosta, jolla riittää tuhovoimaa vaikka koko maapallon raunioittamiseen.
Tällaisen maailmanmahdin kohtaaminen miesvoimin edes pakon edessä on suunnilleen yhtä perusteltua kuin marssittaa panssarivaunut torjumaan ilmastonmuutosta. Jos Suomeen tosiaan kohdistuisi hyökkäys itäsuunnasta, sotilaat voisivat yhtä hyvin istuskella kotona, sillä Venäjän kaltainen valtio ei tarvitse minkäänlaista rintamaa maan valloitukseen.
Rauhasta ja ihmisten turvallisuudesta ei kykene milloinkaan huolehtimaan organisaatio, joka panee kaiken tarmonsa sen valmistelemiseen, miten toimii sitten, kun sota on jo käynnissä. Todellinen maanpuolustus vaatii hyökkäyksen välttämistä eikä sen torjumista. Tämä onnistuu neuvottelujen ja keskustelun kautta, ei määräyksillä ja komennoilla, joten sotavoimien anti on tässäkin suhteessa köyhänlainen.
Varusmiesten valjastaminen jonkinlaisiksi Suomen nopean toiminnan joukoiksi on eittämättä yksi Puolustusvoimien omituisimmista ulostuloista. Ilmeisesti ei riitä, että alokkaita kuolee jatkuvasti tapaturmaisesti jopa niin sanotusti turvallisessa sotilaskoulutuksessa. Nyt ollaan valmiita lähettämään heitä tarpeen tullen suoraa päätä taistelupaikoille, jottei kukaan vain pääsisi nauttimaan huolettomasta nuoruudesta.
Armeijan moraalisen ongelman voi määritellä sukupuoliseksi syrjinnäksi, kuten Palonen esittää. Vääryys ei kuitenkaan piile siinä, että naiset säästyvät asevelvollisuudelta, vaan siinä, että miehiä ei ole vieläkään saatu vapautettua sen ikeestä.
Roy Sandberg
valtiotieteiden opiskelija
Helsinki