Pikku-uutisia Suomesta

PVKOM on huolissaan energiaomavaraisuuden puutteesta talviaikaan. Mutta tuuli- ja aurinkovoimalla tämä asia toki hoidetaan kuntoon, jep jep :rolleyes:

Puolustusvoimain komentaja MT:lle: Riippuvuus tuontienergiasta uhkaa huoltovarmuutta

Kotimaa 5.12.2016 5:03 | Päivitetty 5.12.2016 5:04
Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin mukaan on huoltovarmuusriski, että Suomessa ollaan talvella riippuvaisia energian tuonnista, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Lindberg sanoo, että viime talvena oltiin jo tilanteessa, jossa kotimainen energiantuotanto ja Venäjältä ja Ruotsista tuotu kapasiteetti oli kokonaan käytetty. Lindberg viittaa kantaverkkoyhtiö Fingridin ennusteisiin, joiden mukaan vastaaviin tilanteisiin voidaan joutua lähikuukausina, jos Suomea koettelee useamman päivän kova pakkasjakso.

Lisäksi Lindbergin mukaan maanpuolustuksen rahoitusta olisi korjattava, jotta puolustustoiminnan taso voidaan ylläpitää naapurien lisättyä liikkeitään Itämeren alueella. Nykyisellään Puolustusvoimat joutuu siirtämään materiaalipuolelta varoja toimintavalmiuden jokapäiväiseen hoitoon.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...uontienergiasta-uhkaa-huoltovarmuutta/745448/
 
Eurooppa yhdentyy, Suomi tyhjentyy

Helsingin Sanomat
Heikko työtilanne ja tulevaisuudennäkymät ajavat nyt myös koulutettuja ulkomaille. Talousanemian painamassa Suomessa ei ole heille töitä. Jos on, ei ole riittävästi vastuuta tai palkkaa.

Entistä useampi lähtee jäädäkseen. Palaajia on vuosittain parituhatta vähemmän kuin lähtijöitä. Eikä määrä näillä näkymin ole kasvamassa, sillä ulkomaille asettuneiden aikomukset palata Suomeen ovat vähentyneet voimakkaasti.
 
Itäkeskuksen uimahallissa välikohtauksia päivittäin – valvojille uhka- ja väkivaltakoulutusta

UIMAHALLI Itäkeskuksen uimahallin henkilökunta saa tammikuussa uudet ohjeet kohdata asiakkaat.

Itäkeskuksen uimahallin henkilökuntaa ryhdytään tammikuussa kouluttamaan uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Koulutus tapahtuu yhteistyössä poliisin ja vartiointiyrityksen tai vartiointiyrityksen kanssa.

Uimahallissa on jatkuvasti ollut tilanteita, joissa asiakkaat eivät piittaa hallin järjestyssäännöistä.

– Meillä on aikaisemmin ollut puhejudoa. Nyt koulutus on konkreettisempaa ja kohdistuu enemmän tiettyihin ryhmiin, kuvaa hallin laitospäällikkö Teemu Raatikainen.

Liikuntavirasto sai loppuvuodesta valmiiksi uudet uhka- ja väkivaltatilanteiden ohjeet, joiden sisällöstä työsuojelupäällikkö Markus Terämaa ei halua kertoa tarkemmin.

– Se sisältää lähinnä juridiset perusteet toimintamalleille, mitä pitää tehdä kun tilanne kärjistyy ja jälkihoito siihen, tiivistää Terämaa.

Itäkeskuksen lisäksi myös muutaman muun liikuntapaikan henkilökunta tulee saamaan vastaavanlaista koulutusta, mutta Terämaa ei kerro paikkojen nimiä.

Itäkeskuksessa henkilökunta on aikaisemminkin saanut vastaavanlaista koulutusta, mutta sitä ei ole kohdennettu näin selkeästi maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamiseen.

Välikohtauksia on syntynyt hallissa sekä henkilökunnan kanssa että asiakkaiden välillä.

– Se on huutamista ja epäasiallista käytöstä. Isoimmat kahnaukset asiakkaiden välillä syntyy, jos joku menee uimapuvussa saunaan tai ei käy suihkussa. Tilanteissa suomalainen saunakulttuuri kohtaa usein uskonnon, Raatikainen tiivistää.

Kahnauksia Itäkeskuksen uimahallissa syntyy päivittäin. Hälytysnapin päässä olevaa vartijaa on tarvittu paikalle noin joka toinen viikko.

Työnkuva on muuttunut. Ennen riitti hyvät pelastustaidot. Nyt työ on enemmänkin järjestyksenpitoa, Raatikainen toteaa.

Ongelma on myös se, ettei asiakkaiden kanssa löydy välttämättä yhteistä kieltä.

– Henkilökunnassamme on arabian ja venäjän kielen osaajia, mutta siltikään yhteistä kieltä ei aina löydy. Osa häiriötilanteista johtuu väärinymmärryksestä ja osa siitä, ettei asiakas ole koskaan käynyt uimahallissa.

Ongelmia on ollut erityisesti viikonloppuisin ja iltaisin.

Tiistaisin Itäkeskuksessa uimassa käyvä Eira Ahonen ei ole kokenut häirintää.

– En ole koskaan käynyt uimassa iltaisin, mutta päivisin ei ole ollut ongelmia.

Ystävätär Riitta Toikanter kertoo kokeneensa epämiellyttävän lähestymisyrityksen porealtaassa, mutta siitä on jo aikaa.

– Viime aikoina on ollut rauhallista.

Aamupäiväuimariksi tunnustautuva Veijo Vatka ei ole myöskään kuullut häiriötilanteista.

– Pötypuhetta. Ei täällä mitään ole.

Hallissa käy päivittäin noin 1 500 asiakasta.

Raatikainen uskoo, että tammikuussa alkavasta koulutuksesta on hyötyä henkilökunnalle.

– Koulutus selventää asioita. Henkilökunnassa on ollut epätietoisuutta, mitä saa ja mitä ei saa tehdä sekä se, miten pitää tehdä.

http://www.helsinginuutiset.fi/arti...-valikohtauksia-paivittain-valvojille-uhka-ja
 
Itärahakäryä MOTissa:
Yle MOT: Skandaalinkäryiset Juankosken kartonkitehtaan uudet omistajat
Hän sanoi, ettei tilanteeseen saa tulla muutoksia, sillä neuvottelut isojen amerikkalaisten ja englantilaisten yhtiöiden kanssa loppuisivat heti, jos oikeiden omistajien kansalaisuus tulisi ilmi.
Näin kertoi elokuussa Savon Sanomille Premium Board Capitalin ukrainalainen lakimies Oleksandr Skoblia yhtiön todellisista omistajista Valeriy Teplenevistä ja Artak Tovmasyanista.
Elokuuhun asti Juankoskella oli oltu luulossa, että kartonkitehtaan taustayhtiön Pehamin omistaa Valeri Samoriz. Lakimies Skoblian mukaan Samoriz oli neuvonut olemaan paljastamatta oikeiden omistajien taustoja.
Ylen MOT-ohjelma on selvittänyt yhteistyössä kansainvälisen korruptionvastaisen OCCRP-toimittajajärjestön kanssa, miksi oikeiden omistajien paljastaminen voi olla kiusallista. Savon Sanomat on saanut MOT:ltä dokumentin käsikirjoituksen käyttöönsä. Dokumentti esitetään tänä iltana.

Elokuussa paljastui, että ukrainalaislähtöinen, Hollannissa asuva liikemies Samoriz onkin bulvaani. Hän ei omista Pehamia vaan Kyprokselle rekisteröity Milini Holding, joka oli rahoittanut koko ajan tehdasta. Elokuisella käynnillään Skoblia lupasi kartonkitehtaalle lisärahoitusta.
Omistuksesta riidellään edelleen. Milinin mukaan Samoriz on kaapannut luvatta omistajien selän takana osake-enemmistön Milinistä. Samoriz kiistää väitteen.
Epäiltyjä väärinkäytöksiä ratkotaan oikeudessa Helsingissä ja Amsterdamissa. Helsingin käräjäoikeudessa käsittely on kesken, mutta Amsterdamin käräjäoikeuden ratkaisun mukaan Milini hallitsee Pehami-yhtiötä.
Pehamin pääomistajat ovat venäläinen Teplenev ja armenialainen Tovmasyan.
Tovmasyania on kuvailtu liikemieheksi sekä sairaiden ja orpojen hyväntekijäksi. Tovmasyan asuu nykyisin ilmeisesti Venäjällä mutta on asunut aiemmin Ukrainassa. Siellä hänen liiketoimensa kuivuivat, kun presidentti Viktor Janukovitš pakeni maasta.
Tovmasyanin liikekumppanina oli miljonäärikansanedustaja, jonka venäjämielinen poliitikkosuku sai syytteitä vallanvaihdoksen jälkeen Ukrainassa.
Julkisten yritys- ja tuomioistuinrekisterien perusteella Teplenev näyttää erikoistuneen rakennemuutoshankkeisiin myös Venäjällä. Vuonna 2011 miehellä oli kolme erillistä projektia kolmella eri paikkakunnalla. Kahdelle perustettiin saha. Paikkakunnat olivat kuten Juankoski: suureksi osaksi riippuvaisia yhdestä yrityksestä, joka tarjosi työpaikat ja maksoi palkat kaikille asukkaille.
Teplenevin liittyvistä yrityksistä ainakin kolme osallistui hankkeisiin. Mitään ei saatu aikaiseksi, ja hankkeet päätyivät konkurssiin. Telepnevin jäljiltä jäi kymmenien miljoonien eurojen konkurssivelat.

Premium Boardin omistaa siis hollantilainen Pehami-yhtiö, jonka omistus siirtyi kesällä Milini-yhtiölle. Milinin osakkeista omistaa taas puolet Keski-Amerikan Belizeen rekisteröity Threepwood.
Vuonna 2014 Venäjällä tuli ilmi väärinkäytös, jolla oli rikottu keskuspankin ohjeita. Siihen liittyvän sopimuksen yhtenä osapuolena oli Threepwood. Asiaa puitiin oikeudessa. OIkeusjutun mukaan eräästä pankista olisi kavallettu sopimuksen perusteella omaisuutta, joka olisi hyödyttänyt Threepwoodia.
Vetoomustuomioistuimen lopullisessa päätöksessä sopimus purettiin viime elokuussa. Threepwood vastusti purkua kaikissa oikeusasteissa.
Rikostutkinnassa todettiin, että kaupat tehtiin ulkomaalaisten yhtiöiden edunsaajan hyväksi. Edunsaaja on pankin todellisen omistajan ystävä, Artak Tovmasyan.

Syntymäpäiväonnittelut Juankoskelta Jerevaniin
Juankoski on ottanut tyytyväisenä vastaan uudet omistajat. Ovathan nämä luvanneet polkaista tehtaan uudelleen käyntiin.
Syyskuussa juankoskelaiset veronmaksajatkin osallistuivat toisen omistajan, Artak Tovmasyanin 50-vuotispäiville lähettämällä onnittelukirjeen Jerevaniin Armeniaan.
Yllätyksenä Juankosken kaupunginjohtajalle Petri Kangasperkolle tulevat kuitenkin MOT:n toimittajan todisteet Tovmasyanin nimen liittymisestä venäläispankin konkurssirikoksiin ja kavallusyritykseen. Kangasperko vetoaa lakimies Oleksandr Skoblian vakuutteluihin, että mitään laitonta ei ole tapahtunut.
Premium Boardin hallituksessa istuva Skoblia on myös hollantilaisen Pehamin hallituksen jäsen. Lisäksi hän oli Threepwoodin lakimiehenä neuvottelemassa liiketoimista, jotka johtivat pankin johtajien pidätyksiin ja sopimuksen purkuun.
Me vain hävisimme rahaa konkurssissa, Skoblia sanoo kiistäen kavallusyrityksen.

Uudet omistajat lupaavat nostaa tehtaan jaloilleen
Stromsdalin tehdas teki konkurssin 2008. Juankosken kaupunki oli yhtiön osakkaana. Konkurssi vei 227 työpaikkaa 5 000 asukkaan kaupungissa.
Vuonna 2010 tehtaan pelastajaksi tuli Valeri Samoriz. Tehtaan nimi vaihtui Premium Boardiksi.
Vuonna 2012 tehdas teki taas konkurssin. Tappiota tuli 22 miljoonaa euroa. Siitä lähtien tehdas on käytännössä seissyt.
Elokuussa 2016 Premiun Boardin omistajaksi ilmoittautui Milini Holding, jonka omistajia ovat Valeriy Telepnev ja Artak Tovmasyan. Omistuksesta riidellään oikeudessa.
MOT:lle Tovmasyan kertoo, että tehdas nostetaan jaloilleen ja tuottavaksi 5–6 vuodessa.
Tehtaan pelastusyritykset ovat tuoneet yli 10 miljoonan euron tappiot valtiolle ja Juankosken kaupungille. Yrityssaneerauksessa veloista leikattiin yli 90 prosenttia, lähes 19 miljoonaa euroa.
Ainoalta, ainakin hetkelliseltä voittajalta näyttää Farocon-yhtiö Hangossa. Tehdas käytti 2010–2012 raaka-aineita noin 40 miljoonalla eurolla. Suuri osa ostettiin Faroconin välityksellä.
Farocon on Valeri Samorizin. Yhtiö on Juankosken vakuutena. Kaupunki hakee yhtiötä konkurssiin.
Juha Mikkonen
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/.../885839?pwbi=9660c0bc86b72c7eccb421f3f4af5d5f
 
Posti ei julkaise Mannerheim-postimerkkiä juhlavuonna – "Kohdeyleisö olisi liian rajattu"

Posti ei aio julkaista ensi vuonna marsalkka Mannerheimin kunniaksi juhlapostimerkkiä. Mannerheimin syntymästä tulee 4. kesäkuuta 2017 kuluneeksi tasan 150 vuotta.

Postimerkkien julkaisemisesta päätetään postimerkkitoimikunnassa, joka kokoontuu säännöllisesti. Mannerheim-merkin julkaisemisesta ei ole edes keskusteltu toimikunnassa.

– Pitää muistaa, että Mannerheim on vuosien varrella saanut yhteensä kaksitoista postimerkkiä eli hän on yksi eniten merkeillä esiintyneistä suomalaisista, muistuttaa Postin kehitysjohtaja ja postimerkkitoimikunnan puheenjohtaja Kaj Kulp.

– Ensi vuonna vietetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta ja postimerkeissä toki muistetaan itsenäisyyttä, mutta ei niin sotakeskeisesti kuin ehkä aiemmin on ollut tapana. Nyt nojaamme enemmänkin kohti tulevaisuutta.

Postin nuivasta suhtautumisesta huolimatta suomalaiset ovat halukkaita näkemään Mannerheimin postimerkeillä.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana postimerkkitoimikunta on saanut ainakin kuusi ehdotusta Mannerheim-merkeistä. Näiden lisäksi kansalaiset ovat ehdottaneet postimerkkiä muun muassa veteraaneille, lotille sekä sotaleskille ja -orvoille, Kulp kertoo.

Edellisestä marskin vierailusta postimerkeillä on aikaa jo liki 50 vuotta. Mannerheim-merkkejä on julkaistu vuosina 1937, 1941, 1952 ja 1967. Viimeksi marsalkka nähtiin postimerkin muodossa 1967, jolloin ilmestyi Helsingin keskustassa sijaitsevaa Mannerheimin ratsastajapatsasta kuvaava postimerkki.

Kulpin mukaan postimerkkien julkaisuohjelma on pyritty pitämään maltillisena.

Ei ole järkeä julkaista postimerkkiä, jonka kohdeyleisö on kovin rajattu joukko, sillä suunnittelu, taiteellinen tuotanto ja painatus maksaa. Mikäli esimerkiksi yhdistykset haluavat muistaa Mannerheimiä, sitä varten omakuvapostimerkit ovat mainio ratkaisu, Kulp ehdottaa.

Isänmaallisimmat suomalaiset närkästyivät Postille vuonna 2014, jolloin tuli kuluneeksi tasan sata vuotta jääkäriliikkeen synnystä. Tuolloin ei julkaistu juhlapostimerkkiä.

Vuonna 2018 tulee puolestaan kuluneeksi sata vuotta Suomea repineestä sisällissodasta. Sen muistamisesta postimerkeillä Kaj Kulp ei vielä ole halukas kertomaan.

– En halua sitoa postimerkkitoimikunnan käsiä tässä asiassa. Sisällissodan mahdollisesta muistamisesta merkkijulkaisuilla kerrotaan kyllä myöhemmin.

Lisäksi vuonna 2018 on tullut kuluneeksi tasan sata vuotta myös ensimmäisen maailmansodan päättymisestä.

Suomen Posti on perinteisesti ollut hyvin pidättyväinen sota-aiheisten postimerkkien julkaisemisen suhteen. Vuonna 1990 julkaistiin merkit sotainvalidien ja talvisodan kunniaksi. Vuonna 2005 ilmestyi postimerkki, joka on omistettu veteraanijärjestöjen toiminnalle.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/...timerkkia-juhlavuonna-kohdeyleiso-olisi-liian

slide_345601_3618742_free.jpg
 
Jos postimerkissä näkyisikin miehen perseen sijasta naisen alastomat rinnat (tai jopa tuhero) voi sitä vihapuheen määrä feministeiltä!:)
 


Vai on kohdeyleisö "liian rajattu"? Vaikka Mannerheim valittiin Suomen suosituimmaksi. Ja homopostimerkin ei? Mikä mies tämä postimerkkitoimikunnan puheenjohtaja Kaj Kulp oikein on. Nyt on ilmeisesti tehty valtiollinen linjaus, että itsenäisyys on sitten muuten "moniarvoinen" itsenäisyys paitsi, että Mannerheim ei siihen kuulu.

Kaikki nämä toimet, kaikki nämä keskinkertaisten hönöjen peliliikkeet, ovat rasittavia ja typeriä. Minun mielestäni kaikenlaisia merkkejä voi tehdä, mutta merkki, jota kansa erikseen eniten pyytää, pitäisi ilman muuta kuulua 100-vuotis-repertuaariin.

Lähestykää asiallisesti Kaj Kulpia ja kertokaa kantanne.
 
Löytyyköhän jostakin postimerkkien myyntilukuja mistä näkisi esimerkiksi kuinka suosittuja ovat olleet vaikkapa "Tomppa-merkit".
 
Vai on kohdeyleisö "liian rajattu"? Vaikka Mannerheim valittiin Suomen suosituimmaksi. Ja homopostimerkin ei? Mikä mies tämä postimerkkitoimikunnan puheenjohtaja Kaj Kulp oikein on. Nyt on ilmeisesti tehty valtiollinen linjaus, että itsenäisyys on sitten muuten "moniarvoinen" itsenäisyys paitsi, että Mannerheim ei siihen kuulu.

Kaikki nämä toimet, kaikki nämä keskinkertaisten hönöjen peliliikkeet, ovat rasittavia ja typeriä. Minun mielestäni kaikenlaisia merkkejä voi tehdä, mutta merkki, jota kansa erikseen eniten pyytää, pitäisi ilman muuta kuulua 100-vuotis-repertuaariin.

Lähestykää asiallisesti Kaj Kulpia ja kertokaa kantanne.

Tuo on ideologinen valinta, kuten myös se, ettei posti kuljeta aseita tai aseiden osia. Matkahuollolta vaarallisen puisen kiväärintukin kuljetus kuitenkin onnistuu.
 
Suosittelen asiallista kansalaispalautetta myös kehitys- ja lähetysjohtaja Kaj Kulpin esimiehille ja Postin hallintoneuvoston jäsenille. Jos oma ehdokkaanne on joukossa, puhukaa äänestäjänä. Kaveerille maksetaan yli kymppitonni kuussa. Kannattaako sitä nyt ihan kusta kansan naamalle.

Pääjohtaja on Heikki Malinen.

Hallintoneuvoston kansanedustajat [email protected]

http://www.posti.com/postigroup/hallinnointi/hallintoneuvosto.html
 
Venäläisdelegaatiot peruvat vierailujaan Suomeen – Imatran kolmoissurma säikytti

Venäjältä Suomeen tulevat ryhmät haluavat varmistua Suomen turvallisuustilanteesta, ennen kuin saapuvat Suomeen. Imatran kolmoissurmasta levinneet väärät tiedot ovat saaneet venäläiset paikallisjohtajat varuilleen.

Imatralla viime viikonloppuna sattunut kolmoissurma on pelästyttänyt venäläisiä matkailijaryhmiä. Ryhmät ovat peruneet vierailujaan Imatralle, koska ovat huolestuneita Imatran turvallisuustilanteesta.

Huolen syynä on nähtävästi Venäjällä Internetissä levinneet

. Uhrien on väitetty olevan venäläisiä. Todellisuudessa surmassa kuoli kolme imatralaista naista.

Aivan rajan pinnassa sijaitseva Imatra tekee hyvin monenlaista yhteistyötä venäläisten kanssa. Erityisesti yhteistyötä on lähellä olevien Svetogorskin ja Viipurin kanssa.

– Meillä oli tarkoitus huomenna torstaina tavata venäläisiä paikallisjohtajia ja keskustella Vuoksen kalastus- ja luontomatkailun kehittämisestä. Nämä tapahtumat vieraat ovat nyt peruneet, kertoo Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen.
Kaupunginjohtaja Pietariin oikomaan väärää tietoa

Tänään keskiviikkona Imatra ja Lappeenranta ovat Pietarissa esittelemässä mm. paikallisille toimittajille joulun ja uudenvuoden tapahtumatarjontaa Etelä-Karjalassa.

Alun perin Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen ei ollut tarkoitus Pietariin matkustaa. Hän halusi kuitenkin lähteä mukaan oikomaan vääriä tietoja ja kertomaan toimittajille Imatran turvallisuustilanteesta.

– Tulen antamaan suoraa ja oikeaa tietoa tilanteesta, jos sitä minulta kysytään, kertoo Lintunen

Tänään Lintunen tapaa myös venäläisiä paikallisjohtajia.

– Tapaan johtajia tänään henkilökohtaisesti ja käymme asioita läpi.

Väärää tietoa Imatran surmista levisi maailmalla sosiaalisessa mediassa, muun muassa Twitterissä.

– Siellä oli ihan selkeästi tahallisesti vääristelty tietoja, harmittelee Lintunen.
Olennaista olla paikan päällä

Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusella on monen vuoden kokemus yhteistyöstä venäläisten kanssa. Hän uskoo, että paras tapa työskennellä on tavata henkilökohtaisesta muun muassa venäläismediaa.

– Venäjällä henkilökohtainen läsnäolo on aivan välttämätöntä. Venäläinen on aika tunneperäinen ihminen, joten henkilökohtainen läsnäolo tärkeää.

Sosiaalisessa mediassa olevaa väärää tietoa pitää Lintusen mukaan oikoa sekä sosiaalisessa mediassa että henkilökohtaisilla tapaamisilla.

– Väärä tieto on oikaistava mahdollisimman nopeasti, oli se mitä väärää tietoa tahansa.

Lintusta ei varsinaisesti yllättänyt se, että venäläisdelegaatiot peruivat tuloaan Suomeen.

– Heillä on sellainen ohjeistus, että jos on epävarmuus siitä, onko turvallista matkustaa vai ei, niin silloin varmistetaan turvallisuus.

Lintunen uskoo, että yhteistyö suomalaisten ja venäläisten kanssa normalisoituu.

– Nyt lähdemme normaalia tietä eteenpäin. Näin nämä asiat etenevät.
http://yle.fi/uutiset/3-9338311
 
Varusmies kansainvälisen jännitteen lisääntymisestä: Meidät koulutetaan kriisiin kuin kriisiin
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi eilen itsenäisyyspäivän vastaanotolla, että voima- ja geopolitiikan paluu on tosiasia. Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) ja kersantti, Varusmiesliiton tuleva puheenjohtaja Juuso Kurttila keskustelivat keskiviikon A-studiossa kiristyneestä turvallisuusympäristöstä ja Suomen maanpuolustustahdosta.

7.12.2016 klo 22:54
13-1-3866175.jpg

A-studio: Itämeren turvallisuustilanne on jännittynyt - miten se vaikuttaa maanpuolustustahtoon?
Kansanedustajan, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenen Timo Heinosen (kok.) mielestä kansainvälinen turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti muutaman vuoden aikana.

13-3-9340080.jpg

Timo Heinonen
– Hirveän tärkeää on se, että me huolehditaan siitä, että me emme pienenä maana jäisi ainakaan harmaalle vyöhykkeelle tai että syntyisi tilannetta, että suurvallat sopisivat jotain meidän ylitse kysymättä sitä meiltä, Heinonen sanoo.

Harmaalla vyöhykkeellä Heinonen tarkoittaa tilannetta, jossa Suomi ei kykenisi muodostamaan selkeää kantaa Venäjään tai siihen, että olemmeko osa länttä. Heinosen mielestä Suomen täytyy olla aktiivinen ja pitää yhteyttä Yhdysvaltoihin, Natoon, muihin Pohjoismaihin ja EU:hun.

Kersantti: Meille ei ole maalailtu pilvilinnoja
Varusmiespalveluksensa pian päättävä kersantti, Varusmiesliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu Juuso Kurttila sanoo

huolettavan jossain määrin, mutta uskoo koulutuksen riittävän vakavankin kriisin syttyessä.

13-3-9340078.jpg

Juuso Kurttila
– Meidät koulutetaan kriisiin kuin kriisiin, oli jännite mikä tahansa. Meille ei ole koskaan maalailtu pilvilinnoja siitä, että mihin tilanteeseen tässä spesifimmin valmistaudutaan. Minulla on tietty tehtävä mihin mut on koulutettu ja uskon, että jos tilanne tulisi, se olisi se asia, missä mä olen hyvä, koska olen tehnyt sitä niin monta kertaa, niin luotto olisi kova siihen, että pystyisin sitä tekemään.

Kurttila on koulutettu toimimaan ensihoitoryhmässä, joka hoitaisi taisteluissa haavoittuneita sotilaita. Olisiko Kurttila valmis lähtemään rintamalle, jos tilanne vaatisi?

– Ajatus pelottaa kyllä todella paljon, mutta varmuutta luo se, että mulle on koulutettu, että on niin monia ihmisiä eri tehtävissä, että kaikki meistä turvaa toinen toistaan. Jos pystyn antamaan oman panokseni omilla, tässä tapauksessa lääkintätoimenpiteillä, ja turvaamaan joidenkin muiden tekemistä, niin se motivoi, Kurttila kertoo.

http://yle.fi/uutiset/3-9340096
 
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004997948.html
Demokraatti: Posti kadottanut Demokraatti-lehden yli 10  000 kappaleen painoksen – etsittiin koko keskiviikko

Posti on kadottanut koko Demokraatti-lehden painoksen, kertoo Demokraatti nettisivuillaan.

Lehden päätoimittaja
Mikko Salmi vahvistaa STT:lle, että lehden yli 10000 kappaleen painos on kadonnut. Päätoimittajan mukaan vielä ei ole selvillä, mitä painokselle on tapahtunut.

Alkaa tulla teekkariajat mieleen :D
Millonkahan katoaisi Kansan Tahto jakelusta...
 
Back
Top