Moni asuu valtion maata kuin omaansa – kymmeniä luvattomia rakennelmia löydetään vuosittain
Metsä 05:00 Henrik Schäfer
Huolellisestikaan rakennettua luvatonta mökkiä ei säälitä, vaan ilmi tulleet rakennukset puretaan.
Viime vuonna Metsähallituksen erätarkastajat kirjasivat 10 287 valvontatapahtumaa. 11,3 prosentissa valvonnoista havaittiin rikkeitä.
Suurin osa rikkeistä liittyy luvattomaan kalastukseen, mutta vuosittain valvojat törmäävät myös kymmeniin omin luvin kyhättyihin rakennelmiin valtion mailla.
Pelkästään Koillismaalla salamajoja tulee ilmi 5–10 vuodessa.
"Rakennelmia on laidasta laitaan. On rakennettu jopa saunoja, joissa on oikeat kiukaat", kertoo Koillismaan erävalvonnasta vastaava
Jani Suua.
Eräässä tapauksessa oli rakennettu kokonainen pihapiiri: Kota, käymälä, puuliiteri ja jopa kellari.
Tapaukset tulevat useimmin tietoon ilmiantojen perusteella. Toisinaan salamajat ehtivät olla paikoillaan kauan. Suua mainitsee viime vuonna löydetyn kokonaisuuden, jota ehdittiin asua kymmenisen vuotta.
Jos tekijä on tiedossa, tälle annetaan purku- ja siivouskehotus ja määräaika, mihin mennessä pitää olla valmista. Jos rakennuksella ei havaita ihmistä, valvoja jättää viestin siivouskehotuksesta. Jos rakennus jää paikoilleen viestistä huolimatta eikä tekijästä ole edelleenkään tietoa, jää purkaminen Metsähallituksen huoleksi ja maksettavaksi.
Erätiedottaja
Aku Ahlholmin mukaan 2000-luvulla Ranuan ja Pudasjärven kunnissa sijaitsevasta Litokairasta löydettiin "aika huolellakin rakennettu" kämppä.
Rakentajaa ei löytynyt, ja kämppä poltettiin.
Luvattomille rakennelmille tyypillistä on epäsiisteys. Perustuksina saattaa olla esimerkiksi kuormalavoja, eikä erämaahan viedyistä rakennustarvikkeista jääviä jätteitä viitsitä viedä pois.
"Talvella viedään kelkalla tarvikkeet, ja kesällä ehkä rakennetaan", Suua arvelee.
Käsivarren Lapissa Lätäsenon varrella eniten vaivaa on kalastajien leireistä, kertoo alueen erävalvonnasta vastaava
Mika Seurujärvi.
"Ensin tekevät koivuista kehikoita ja laittavat pressun päälle, jättävät sitten sinne. Seuraavat tulevat paikalle ja rakentavat jo umpilaavun", Seurujärvi maalailee.
"Ihminen on sellainen, että kun näkee jonkun rakennelman, hän hyväksyy sen ja käyttää sitä jos siihen ei ole puututtu."
Samalla logiikalla yksittäisestä tölkistä kasvaa jätekasa, kun aina uudet kulkijat kantavat kortensa kekoon.
Valvontatyömaa on laaja, koko Lapin alueella on vain neljä erätarkastajaa.
"Se on pieni riipaisu mitä kesässä ehtii käydä. Pressut otetaan pois, mutta kun kumilautalla kulkee, jätteiden poiskuljetus on aika rajallista "
Viime kesänä Lätäsenon alueella järjestettiin siivoustalkoot, joihin osallistui parikymmentä henkeä.
Ensi sijassa roskaamista ja rakentelua pyritään kuitenkin ennaltaehkäisemään tiedottamalla.
Seurujärvi ei pidä paikallisväestöä sen siivompana kuin turistejakaan. Molemmissa ryhmissä on kaikenlaisia kulkijoita.
"Kuljetuspalveluja tarjoavat kyllä katsovat, että leirit jäävät siistiksi", Seurujärvi kiittelee.
Entisaikoina omatoimiset rakentajat saattoivat saada rakennelmalleen lain suojan.
MT kertoi esimerkiksi
Aarre-lehden kirjoituskilpailussa esiin nousseen tarinan, jossa vararikon tehnyt kauppiaspariskunta rakensi uudistilan valtion metsään 1920-luvulla.
Aku Ahlholm muistaa Pyhäjoen Palosaaresta vastaavan tapauksen.
"Lopulta järjestettiin niin, että hän sai luvan rakennukselle, mutta hänestä tuli metsänvartija."
Nykyisin lupia kämpille ei heru, vaan ne puretaan poikkeuksetta.