Pikku-uutisia Suomesta

Kiireisiä nämä kokoomuslaiset kun ei ole ehtinyt kolmessa vuodessa kuin kerran kokoustella.

http://mvlehti.net/2016/12/10/kokoo...irallisesti-lieksassa-on-oikeasti-somaliassa/

screenshot-static.mvlehti.net-2016-12-10-16-58-06.jpg
Lieksan Lehti tänään lauantaina 10.12. 2016
 
Arvio: ”Trump ja Brexit saattavat aiheuttaa keskiluokan kapinan Suomessakin”
Hommaforumin perustaja Matias Turkkila syyttää perinteistä mediaa valtaeliitin myötäilystä ja ennustaa yllätyksiä jatkossakin. Psykohistorioitsija Juha Siltalan mukaan keskiluokka pelkää työnsä puolesta. Nuoret eivät välttämättä saavuta vanhempiensa elintasoa. Suomalaisista joka viidennen mitta on täysi.

Mistä on kysymys, kun kansa on villiintynyt äänestämään eliittiä vastaan? Sitä on ihmetelty Britannian viime kesän Brexit-kansanäänestyksen ja USA:n marraskuun presidentinvaalien jälkeen.

Selitykseksi tarjotaan populismia, halpahintaista kansan kosiskelua, jossa kansa ei edes ymmärrä mistä äänestetään. Italian pääministeri Matteo Renzi kärsi viime sunnuntaina kirvelevän tappion, kun italialaiset nousivat vastustamaan eliitin suunnitelmia karsia senaatin valtaa.

Suomessa perussuomalaiset ovat yllättäneet asiantuntijat kaksissa viimeksi käydyissä eduskuntavaaleissa. Hallitusvastuussa puolueen kannatus on puolittunut alle 10 prosenttiin.

Se ei ole poistanut eliitin mahdollisuutta joutua yllätetyksi tulevissa vaaleissa. Peräti 40 prosenttia kansalaisista ei nykyään osaa tai halua sanoa mitä puoluetta äänestäisi.

Puhe kuplista virisi viime eduskuntavaalien jälkeen. Helsingin Punavuoressa eletään eri todellisuudessa kuin Kehä kolmosen ulkopuolella. Netti ja sosiaalinen media ovat luoneet maailman, jossa erilaiset todellisuudet eivät enää kohtaa.

Kun ihmiset seurustelevat etupäässä samaa mieltä olevien kanssa, oman maailman ulkopuolisten todellisuuteen ja heidän ongelmiinsa on entistä vaikeampi samastua.

Ne, jotka kokevat jäävänsä ulkopuolelle, löytävät nykyään sosiaalisessa mediassa samanmielisiä.

– Ennen nettiä ihmisillä ei ollut mahdollisuutta etsiä yhdessä mikä on yhteiskunnassa pielessä, sanoo maahanmuuttokriittisen Hommaforumin perustaja, Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila. Hän väittää, että valtava määrä ihmisiä ei enää luota siihen mitä perinteisessä mediassa kerrotaan.

– Moni kokee, että eliitin tarjoama maailmankuva on vinossa. Liberaali maahanmuuttopolitiikka, paperittomien oikeus sosiaaliturvaan, seksuaalivähemmistöjen tasa-arvokysymykset ja vihreä ilmastopolitiikka ovat siinä usein prioriteettilistan kärjessä.

– Kuitenkin se, mitä ihmiset haluavat, on terveyspalveluja ja töitä, ja että heidän lapsillaan olisi mahdollisuus ainakin siihen, mitä he ovat itse saavuttaneet.

Turkkilan mukaan mediaeliitti on osa eliittiä eikä siksi haasta sitä riittävästi, vaan myötäilee sitä ja pyrkii saattamaan asiat normaalille tolalle.

– Näin tehdessään media samalla vastustaa haastajia ja voi tulla jokaisissa vaaleissa yllätetyksi, Turkkila sanoo.

USA:ssa presidentinvaalien voittajaksi nousi haastajan asemasta ja valtaeliitin ulkopuolelta tullut Donald Trump.

– Kampanjan kärkenä olivat omillaan toimeentulevat miehet, mutta pelkästään sillä ei voinut voittaa vaaleja. Hillary Clinton kohdisti kampanjansa seksuaalivähemmistöihin, etnisiin vähemmistöihin ja abstrakteihin asioihin kuten naisten lasikattoon ja ihmisoikeuksiin. Hän jätti puhuttelematta sitä ryhmää, joka mielestään oli unohdettu, Turkkila sanoo.

Trump sen sijaan onnistui kampanjassaan Turkkilan mielestä ”koskettamaan ajatusta siitä, mikä oli pielessä”.

Myöskään vanha nyrkkisääntö siitä, ettei kampanjassa saa jäädä kiinni valheesta, ei enää ollutkaan pätevä.

Psykohistorioitsija, professori Juha Siltalan mukaan Trumpin äänestäjät eivät olleet ”valkoista roskaväkeä”, vaan keskimäärin paremmin ansaitsevia kuin demokraattien äänestäjät.

– Vaali on ymmärretty valkoisten miesten identiteettipolitiikaksi, reaktioksi naisten ja vähemmistöjen identiteettipolitiikkaan. Toisaalta se näyttää identiteettipolitiikan heikkenemiseltä: Naiset, latinot ja mustat tahtoivat protestoida vakiintunutta järjestelmää vastaan huolimatta siitä, että Trump oli heitä tölvinyt. Demokraatit ovat alkaneet pitää virheenä sitä, että he eivät kehitelleet amerikkalaisia yhdistäviä teemoja, vaan markkinoivat itseään identiteettipohjaisille äänestäjäryhmille, Siltala sanoo.

Globalisaation seurauksena teollisuustyöpaikat pakenevat kehitysmaihin ja keskiluokan usko tulevaisuuteen horjuu. Siltalan mukaan USA:ssa ei enää välttämättä saavuta hyvää elintasoa edes akateemista tutkintoa suorittamalla.

Huippujohtajien korvauksia ei määrää huipputuottavuus, vaan johtajat määräävät niitä toisilleen.

– Tämä tuntuu epäreilulta niiden mielestä, jotka ovat pelanneet sääntöjen mukaan ja tehneet ahkerasti työtä. Trumpin äänestäjistä monet ovat luonteeltaan tunnollisia työntekijöitä. He kokevat maailman luisuneen epäjärjestykseen, kun ponnistuksia ei palkita, vaan palkinnot jakaantuvat niistä riippumatta. He ovat arvostelleet Wall Streetin pyramidihuijauksia, liike-elämän ja politiikan eliittien verkottumista ja sosiaaliavun saajia, jollaisia he eivät itse koe olevansa, Siltala on pannut merkille.

Brexitin ja Trumpin lupaama rajojen sulkeminen merkitsee mielikuvatasolla kontrollin palauttamista ja riippuvuuden vähentämistä ylikansallisista voimista, joihin ei voi vaikuttaa.

Alempi keskiluokka pelkää Siltalan mukaan Suomessa työpaikkansa puolesta eikä ylempi keskiluokkakaan ole suojassa. Pudotuspeli ajaa korvauksettomiin ylitöihin, ja työvoiman ulkokehä toimii pelotteena vakinaisille. Ulkokehän muodostaa pätkäläisten, vuokratyövoiman, itsenäisten alihankkijoiden ja harjoittelijoiden puskuri, joka kantaa markkinariskiä.

– Vaikka työsuhteista kaksi kolmasosaa on toistaiseksi voimassa, työ ei takaa sellaista tulevaisuudenuskoa kuin ennen. Nuoret eivät paremmalla koulutuksellaan välttämättä saavuta vanhempiensa elintasoa. Silti työ on sitä keskeisempi arvo, mitä epävarmemmalta se on alkanut näyttää.

Suomalaisissa mielipidekyselyissä korostuu kaikinpuolinen turvallisuushakuisuus.

– Hyvinvointivaltio tahdotaan säilyttää, mutta tukien väärinkäyttöä arvostellaan. Palveluja ja etuja yleensä kannatetaan, jos ne ansaitaan työllä tai ne hyödyttävät myös keskiluokkaa. Leikkaukset johtavat nollasummapeliin, jossa toisia epäillään vapaamatkustajiksi, Siltala sanoo.

Perussuomalaiseen mentaliteettiin kuuluu Matias Turkkilan mukaan ajatus vapaasta ja omillaan toimeentulevasta ihmisestä, jolla ei ole vahvoja kytköksiä valtiovaltaan tai suuryrityksiin.

– Pienyrittäminen on mahdollista niin kauan kuin verotus ei ole liian korkeaa. Jos se on liian korkeaa, ihmisten motivaatio loppuu, eikä omalla työllään pysty enää elättämään itseään. Ei haluta myöskään sitä, että kaikki kytkeytyy valtioon tai kuntaan, joka antaa kullekin tarpeensa mukaan.

Keskustaa lähellä oleva Ajatuspaja e2 on tutkinut suomalaisten näkemyksiä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Selkeä enemmistö (74 %) kokee hyvän elämän edellytysten heikentyneen ja eriarvoistumisen uhkaavan suomalaista yhteiskuntaa (82%). Neljä kymmenestä sanoi, ettei Suomessa enää pärjää yritteliäisyydellä ja ahkeruudella.

Moni kyseenalaistaa demokratian toimivuuden ja järjestelmän kyvyn tuottaa ratkaisuja. Ulkopuolisiksi itsensä kokevat niin perinteisen vasemmistolaisen tavoin yhteiskuntaan pettyneet kuin ne mitta täynnä olevat, jotka näkevät paljon maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä uhkia. Molempia on runsas viidennes suomalaisista eli yhteensä yli 40 prosenttia.

Ajatuspaja e2:n mukaan tilanne on vaikea päätöksentekijöiden näkökulmasta. Kansalaisten pelkoja ei saisi väheksyä, mutta niitä ei saisi myöskään hyödyntää oman aseman vahvistamiseksi, vaikka siihen olisi suuri houkutus.

– Politiikassa moni odottaa pääsevänsä julistamaan lempisanomaansa jonkin ikävän tapahtuman varjolla, tietää maahanmuuttokriitikko Turkkila.

– Jos politiikasta tulee koko ajan päätöksiä, jotka hyödyttävät muita ja haittaavat itseä, vaihtoehto ei ole enää se, että ihmiset jäävät tyytyväisinä odottamaan tilanteen pahentumista. Eliitin innokas suhtautuminen kohti jotakin abstraktia Eurooppaa ja korkealentoisia tavoitteita on mennyt liian pitkälle. Siinä valjastetaan kivireen vetäjiksi tavalliset ihmiset, jotka yrittävät vain pärjätä tässä ajassa, Turkkila muotoilee.

Britannian kansanäänestyksen ja USA:n presidentinvaalien tulos voi toimia yllykkeenä.

– Jos jossakin tulee äänestäjien kapina, ihmisille syntyy ajatus, että kun nuo tekivät sen, niin tehdään me myös, Turkkila innostuu.
http://www.lapinkansa.fi/kotimaa/ar...taa-keskiluokan-kapinan-suomessakin-15812335/
 


Huippujohtajien korvauksia ei määrää huipputuottavuus, vaan johtajat määräävät niitä toisilleen.


– Tämä tuntuu epäreilulta niiden mielestä, jotka ovat pelanneet sääntöjen mukaan ja tehneet ahkerasti työtä. Trumpin äänestäjistä monet ovat luonteeltaan tunnollisia työntekijöitä. He kokevat maailman luisuneen epäjärjestykseen, kun ponnistuksia ei palkita, vaan palkinnot jakaantuvat niistä riippumatta. He ovat arvostelleet Wall Streetin pyramidihuijauksia, liike-elämän ja politiikan eliittien verkottumista ja sosiaaliavun saajia, jollaisia he eivät itse koe olevansa, Siltala on pannut merkille.

Kyllä tämä sama näkyy Suomessakin. Tosin yksi, mikä tulee lieventämään vastareaktiota Suomessa, on median ällistyttävä kyky sopeutua realismiin sitten, kun Trump alkaa määrätä Yhdysvalloissa. Oikeastaan se on alkanut sopeutua jo, tästä on pieniä merkkejä.

Turkkila on fiksu. Uskoisin, että Perussuomalaiset ovat onnekkaita, kun heillä on tällainen aika kumartelematon päätoimittaja, joka näkee ja osaa yhdistää.
 
SS: Pelastuslaitosuudistukselle murskaavaa kritiikkiä

Pelastuslaitoksen uudistamista koskeva lakiluonnos murskattiin lausuntokierroksella. Osa toimijoista ei sitä edes kommentoinut, kertoo Savon Sanomat.

Pelastuslaitos aiotaan uudistaa 22 nykyisestä laitoksesta viideksi uudeksi suurlaitokseksi. Lakiluonnoksesta jätettiin määräaikaan mennessä 104 lausuntoa.

Suurin osa pelastuslaitoksista, osa maakuntaliitoista, osa isoista kaupungeista sekä osin myös muut ministeriöt tai viranomaistoimijat vastustavat sisäministeriössä valmistunutta pelastustoimen järjestämislakiluonnosta. Pelastuslaitoksista vain neljä kannatti suoraan viiden laitoksen malliin siirtymistä.

Kaikki uusien pelastuslaitosten rahoitusmallia kommentoineet pelastuslaitokset olivat erittäin huolissaan esityksestä, että pelastuslaitosten rahanjakomalli pohjautuisi jatkossa vain asukaslukuun.

Nykyään useimmilla alueilla rahoituksessa huomioidaan myös alueelliset riskit.

– Kokonaisuutena rahoitus siirtyisi harvaan asutuilta alueilta eteläiseen Suomeen. Malli saattaisi vaikeuttaa pelastustoimen palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja lähipalveluperiaatteen toteuttamista, Pohjois-Savon pelastuslaitos varoittaa.

Kovaa palautetta lakiluonnokselle antoi valtiovarainministeriö.

– Lakiehdotus näyttäisi lisäävän tuntuvasti hallinnollista byrokratiaa ja sisäministeriön tehtäviä, lausunnossa todetaan.

Oikeusministeriön mukaan pelastustoimen järjestämislakiluonnos on puutteellinen. Maa- ja metsätalousministeriö varoittaa, että laissa säädetty palvelutaso muodostuu helposti valtakunnalliseksi vähimmäistasoksi.

Aluehallintovirastojen mukaan luonnoksessa oli niin paljon avoimia ja linjaamattomia yksityiskohtia, että se vaikeutti lausuntojen antamista. Osa aveista arvioi, että esitykset vaikutusarviot oli laadittu kevyin perustein ja lähinnä myönteisiä puolia korostaen.

Sisäministeriön poliisiosasto piti pelastustoimen hallinnollista mallia niin epäselvänä, ettei poliisi osannut ottaa lausunnossaan mitään kantaa mihinkään osaa lakiluonnosta tai uudistusta.

Rajavartiolaitos ja Hätäkeskuslaitos kannattivat pelastustoimen siirtymistä viiteen laitokseen yhteistyön helpottamiseksi.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ss_pelastuslaitosuudistus_kritiikkia-58779

Pohjois-Savon pelastuslaitos SOTEn jälkeen..

1449053330_Kuva%201.jpg
 
Näin siis Suomessa Ylen mukaan.


Mies traumatisoitui armeijasta: "Mietin, miten minulla voi mennä näin huonosti"
Mielenterveysongelmia on noin 45 prosentilla armeijan keskeyttävistä. Lahtelaismies kävi armeijan loppuun ja onnistui peittämään pahan olonsa.

10.12.2016 klo 15:00
13-3-8948492.jpg

Arkistokuva ei liity tapaukseen. Jyrki Lyytikkä / Yle
1090
Yllättävän monella armeijaa käyvällä mielenterveysongelmia
Vuonna 2009 alokkaita oli noin 28 000, joista keskeytti 4 245. Mielenterveysongelmat olivat syynä 1 490:llä eli 32,1 %:lla

Vuonna 2014 alokkaita oli noin 25 200, joista keskeytti 3 021. Mielenterveysongelmat olivat syynä 1 329.llä eli 44,1 %:lla

THL:n Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa tukea nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Armeijan suorittamisesta on kulunut nyt kahdeksan vuotta, mutta lahtelaiseen Lauriin, 28, se vaikuttaa yhä traumaattisena kokemuksena.

Laurille armeijasta raskaan teki sen kovat olot. Siellä oli hänen mukaansa kiristystä, uhkailua ja provosointia.

Lauri kertoo, että kouluttaja oli kerran sanonut, että ruokaa ei heru, koska kouluttaja ei ollut tyytyväinen. Lauri alkoi pelätä, ettei saa ruokaa ollenkaan.

– Söin niin paljon, että oksensin. Se johtui pelosta, etten saa ruokaa.

Lauri kuvailee, että hän joutui kestämään todella paljon vääryyttä armeijassa. Kun kysyttiin, onko kysyttävää, kukaan ei ikinä uskaltanut sanoa mitään.

– Se oli vain muodollisuus. Tämä oli tyypillistä ainakin omana aikanani.

13-3-9083437.jpg

Armeija voi olla kova koulu monelle nuorelleJyrki Lyytikkä / Yle
Laurilla oli ollut erilainen käsitys armeijasta. Siksi hän oirehti hyvin nopeasti ja joutui ahdistuskohtauksen vuoksi sotilaspastorin puheille. Lauri vietiin toipumaan varuskuntasairaalaan.

Jostain syystä se, että jouduin miettimään lopettamista, oli järkyttävä shokki itselle

– Mietin, miten minulla voi mennä näin huonosti näin lyhyessä ajassa. Jostain syystä se, että jouduin miettimään lopettamista, oli järkyttävä shokki itselle.

Jatkoi loppuun asti
Lauri päätti suorittaa armeijan loppuun asti, koska hän ajatteli olevansa velkaa omaa sodassa ollutta isoisäänsä kohtaan.

– Koin, että minun pitää tehdä jollain tavalla oma osuuteni. Hän oli selviytynyt sodasta, mutta oli ehtinyt kuolla ennen syntymääni.

Laurille lopettaminen ei ollut vaihtoehto, vaikka henkinen kunto olisi voinut hyvin olla este jatkamiselle. Siksi hän päätti teeskennellä sotilaspastorille, että kaikki oli hyvin.

– Tiesin, että jos en saa häntä vakuutettua, minut voidaan laittaa e-mieheksi eli muutaman vuoden päästä joutuisin tulemaan armeijaan uudestaan. Kukaan ei halunnut sitä.

Tarkkailin, mitä muut tekivät ja hyödynsin heidän toimintaansa. Opin lisää joka tilanteessa

Lauri kertoi kuntonsa paremmaksi kuin se oli ja se uskottiin. Hän alkoi kasaamaan luonnettaan ja persoonaansa uusiksi. Laurista tuntui, että hän oli henkisesti kilon paloina, mutta halusi selviytyä.

– Tarkkailin, mitä muut tekivät ja hyödynsin heidän toimintaansa. Opin lisää joka tilanteessa.

Kun Lauri viimein suoritti armeijan, hän toivoi, että joku olisi sanonut, että hän voisi olla ylpeä itsestään. Lauri halusi palkita itsensä armeijan suorittamisen jälkeen.

– Tein itselleni kunniataulun, jonka laitoin seinälle. Katson taulua ylpeänä. Kesti kauan, ennen kuin pääsin siihen pisteeseen.

Iso elämänmuutos voi laukaista ongelmat
Puolustusvoimien psykiatrian vastaavan ylilääkärin Pekka Räisäsen mukaan toiset ihmiset ovat herkempiä erilaisille elämänmuutoksille.

– Esimerkiksi varusmiespalvelus on iso elämänmuutos.

Ennakkoterveystarkastuksissa ja kutsunnoissa pyritään karsimaan mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset. Räisäsen mukaan tarkastusten laatu on parantunut viime vuosina.

– Entistä vähemmän tulee mielenterveysongelmaisia seulan läpi varusmiespalvelukseen alokkaiksi.

Mielenterveysongelmista kärsivä voi mennä keskustelemaan sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalikuraattorin tai papin kanssa

Ensimmäisten kahden viikon aikana kaikille alokkaille uusi arvio terveydentilasta. Jos varusmiehellä todetaan mielenterveysongelmia armeijan aikana, voidaan niihin puuttua vielä myöhemmin palveluksen aikana.

– Varusmiespalveluksen aikana mielenterveysongelmista kärsivä voi mennä keskustelemaan sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalikuraattorin tai papin kanssa.

Lisäksi varuskuntien terveysasemat voivat konsultoida Räisästä puhelimitse tai vaikeammissa tapauksissa lähettää varusmiehen Helsinkiin HYKSIN erityistutkimus- ja konsultaatioklinikalle psykiatriseen arvioon.

Jos varusmiespalveluksen joutuu keskeyttämään, varuskunnan sosiaalikuraattori tekee lähetteen varusmiehen kotikuntaan. Tieto keskeyttämisestä menee myös etsivään nuorisotyöhön.

Painajaisia armeijan jälkeen
Lauri suoritti armeijan loppuun asti. Pian armeijan jälkeen hän alkoi nähdä painajaisia. Myös moni ihminen muistutti häntä armeijasta.

– Jos he muistuttivat jollakin tavalla kouluttajien tekemistä tai heillä oli samanlaiset silmät tai kasvot, se oli itselle todella ahdistavaa.

Pysäyttävä hetki Laurille oli bussimatka vuonna 2011. Lauri muistaa luhistuneensa bussin lattialle ahdistuskohtauksen takia. Hänet vietiin keskustelemaan sairaalaan psykiatriselle sairaanhoitajalle.

Postraumaattinen stressireaktio oli noussut pintaan armeijan kokemusten jälkeen.

Noin 45 prosentilla mielenterveysongelmia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Yksi osa-alue on nuorille miehille tarjottava tuki varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.

– Itsemurhaprojektissa vuonna 2004 havaittiin yllättävä juttu. Kavereilla, jotka keskeyttävät armeijan, oli kohonnut itsemurhariski. Siitä löytyi ajatus, että jotain tarvitsisi tehdä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Esa Nordling.

Nordlingin mukaan noin 45 prosentilla armeijan keskeyttävistä on mielenterveysongelmia.

THL kouluttaa kuntien etsivään nuorisotyöhön aikalisäohjaajia, jotka tukevat mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria miehiä. Ongelmat ovat usein hyvin arkisia, jotka selviävät muutamalla tapaamisella ja keskustelulla.

– Jos on kyse vakavasta mielenterveysongelmasta, ohjaaja ei ole terapeutti, mutta hän saattaa nuoren palveluiden piiriin, mistä nuori saa avun. Ohjaajalla on isä- tai äitihahmon rooli.

Tietyllä tavalla nuoren miehen asema palveluksen jälkeenkään ei ole aina selkeä. On monia kysymyksiä, joihin tarvitsisi vastauksia

Nordlingin mukaan tulevaisuuden suunnitelmat voivat olla armeijan jälkeen auki.

– Tietyllä tavalla nuoren miehen asema palveluksen jälkeenkään ei ole aina selkeä. On monia kysymyksiä, joihin tarvitsisi vastauksia, Nordling sanoo.

Miten Laurilla menee nyt?
Laurilla oli elämässään myös muita muutoksia armeijan jälkeen. Kun hän muutti Lahteen opiskelemaan, tunsi hän olonsa yksinäiseksi.

– Se oli tosi raskasta. Muistan, että ihan yksin kotona murruin monta kertaa. Ihan ääneen mietin, mitä olen tehnyt, kun tulin tänne.

Armeijan jälkeen Lauri on ollut työttömänä ja kuntoutuksessa. Yhden tutkinnon hän on jo suorittanut, mutta haluaa mennä eteenpäin päivä kerrallaan. Nyt Lauri haluaisi löytää hyvän kaverin. Mieluisan harrastuksen löytäminen on auttanut häntä.

– Jos ihmiset tietäisivät, minkä työn olen nähnyt siihenkin, että olen päässyt osallistumaan tähän. Normaali ihminen voi noin vain kokeilla asioita. Mutta sitten kun on taistellut, että pääsee osallistumaan, ovat mittasuhteet mielettömät.

Etsivä nuorisotyö Vamos löysi Laurin pari kuukautta sitten ja se oli Laurille pelastus. Hän on päässyt tapaamaan ihmisiä, jotka ovat pystyneet ymmärtämään hänen tilannettaan.

– Olen sanonut henkilökunnalle, että tunnen itseni onnekkaaksi. On tärkeää löytää ihmisiä ympärilleen. Yritän nauttia tästä tilanteesta nyt niin paljon kuin mahdollista.

Lopulta en jaksanut pitää itseäni enää kontrollissa ja huusin kovaa. Se tuntui itselleni siltä kuin olisin huutanut taakkaa

Lauri alkoi myös itse kokeilla erilaisia keinoja purkaa traumaa. Hän osallistui kurssille, missä tehtiin David Bercelin kehittämää Tension, stress and trauma release -harjoitusta.

– Minulle tuli kova reaktio, että tärisin aluksi. Lopulta en jaksanut pitää itseäni enää kontrollissa ja huusin kovaa. Se tuntui itselleni siltä kuin olisin huutanut taakkaa.

Haastateltava Laurin nimi on muutettu

http://yle.fi/uutiset/3-9335595
 
Mikael Jungner ehdottaa valtavia muutoksia kielioppiin: "Suomen kieli on taakka", kielitieteilijät kummissaan
12.12. 08:48
Jungnerin uuskielessä saatettaisiin sanoa minä mennä koulu ja minun eikäytetty matkalippu.

Jungner uskoo kielitaakan syrjäyttävän suomalaisia: ”suurin osa uusista ilmiöistä on nimeltään vierasperäisiä ja siksi suomalaisille vaikeammin hahmotettavia, kuten globalisaatio, digitalisaatio, brexit jne.” Jungner myös väitti suomen kehittyvän hitaammin kuin monet muut kielet.
http://www.talouselama.fi/uutiset/m...on-taakka-kielitieteilijat-kummissaan-6606448

Voiko Mikael hyvin, onko kaikki kunnossa?
 
Mikael Jungner ehdottaa valtavia muutoksia kielioppiin: "Suomen kieli on taakka", kielitieteilijät kummissaan
12.12. 08:48
Jungnerin uuskielessä saatettaisiin sanoa minä mennä koulu ja minun eikäytetty matkalippu.

Jungner uskoo kielitaakan syrjäyttävän suomalaisia: ”suurin osa uusista ilmiöistä on nimeltään vierasperäisiä ja siksi suomalaisille vaikeammin hahmotettavia, kuten globalisaatio, digitalisaatio, brexit jne.” Jungner myös väitti suomen kehittyvän hitaammin kuin monet muut kielet.
http://www.talouselama.fi/uutiset/m...on-taakka-kielitieteilijat-kummissaan-6606448

Voiko Mikael hyvin, onko kaikki kunnossa?
Mikael olla oikea. Ei menna kauan kun suomi kieli olla talla lailla.

Ei olla ullatus.
 
Mikael olla oikea. Ei menna kauan kun suomi kieli olla talla lailla.

Ei olla ullatus.
Jep, eiköhän tässä Miksuli hae myös sitä, että maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksista voidaan tinkiä työnhakutilanteissa. Kun osaa auttavasti enkkua, niin hommiin vaan. On Jungnerin kielikylpyjä, Rantalan kaarnaveneitä.. Mitähän hölmöä seuraavaksi saadaan kuulla joltain "älymystön" edustajalta?
 
Jep, eiköhän tässä Miksuli hae myös sitä, että maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksista voidaan tinkiä työnhakutilanteissa. Kun osaa auttavasti enkkua, niin hommiin vaan. On Jungnerin kielikylpyjä, Rantalan kaarnaveneitä.. Mitähän hölmöä seuraavaksi saadaan kuulla joltain "älymystön" edustajalta?

Maailmankansalaiset lemmikkeineen voivat seilata kaarnaveneillään auringonlaskuun tuhoamasta hyvää maata ja kansaa.
 
Ja taas kirjat myy.. Vaikka tuo lapsettomuus on kova paikka ja sitä ei kellekään soisi niin ehkä tässä teen poikkeuksen ja olen hyvilläni ettei tullut etnistälisätervoa

Onhan toi tommosta julkimoille tyypillistä esilläolopelleilyä. Mutta kyllä Tervo kuitenkin mun mielestä kaikkine puutteineenkin on varsin hyvä kirjailija. Ainoa mikä hänessä varsinaisesti ärsyttää on tämä monikulttuurisuuspakkomielle ja siihen liittyvä ylimielinen suhtautuminen "taviksiin". Kuitenkin esimerkiksi Venäjään hän suhtautuu kuten tuleekin, eli hyvin epäluuloisesti.
 
Suomi ON vaikea kieli. On kysyttävä onko se etu vai haitta? Mitä hyötyjä olisi siitä että oman kotimaan kielestä tulisi helpompi opiskelun kohde ulkomaalaisille? Mitä hyötyä on siitä että ulkomaalaisten on vaikea oppia kieltä? Sinänsä samaa yksinkertaistamista voisi kokeilla muillekin kielille, kuten Jungnerin omalle. Epäröin tunnustaa tätä mutta minulla on käynyt tuo Jungnerin laukoma idea mielessä vuosia takaperin, enkä varmasti ole ensimmäinen tai viimeinen. Toki aikani harkittua sitä ymmärsin millaisia käytännön haasteita ja haittapuolia siihen liittyy... Mutta jos joku haluaa kehittää "uussuomen kielen" tjsp., niin siitä vaan. Se vaan tulisi olemassaolevan suomen kielen rinnalle. Nykyinen suomen kieli ei hevillä katoaisi minnekään. Sitten meillä puhuttaisiin kahdenlaista suomea. Natiivit suomalaiset ymmärtäisivät molempia, ja monikulttuuriset ja muut dual-classit ymmärtäisivät vain paikoin alkuperäissuomea, vaikkeivät ihan täysin pihalle jäisi siitä.

Henkilökohtaisesti minua tympii edelleen enkun epäsäännölliset verbit. :D Se kylmäävä tunne lapsena kun opettaja löi eteen kymmeniä ja satoja epäsäännöllisiä verbejä paperilla ja sanoo samantein "Nämä pitää opetella ulkoa..."

Olen joskus ajatellut että suomen kielen monet taivutusmuodot ovat painajaismaisia konekääntäjille, tai siis niiden kehittäjille. En tiedä mikä on tilanne nykyään... Google taisi mainita jotain että olivat ottaneet harppauksen konekäännösten tekemisessä mutta eipä sekään tainnut suomea koskea, ei ainakaan vielä.
 
Pikku-uutinen, joka koskettaa kotimaista sotilasmuseokenttää.

https://www.tuusula.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?sivu_id=2345&id=4660

Tuusulan kunta on ostamassa Hyrylässä sijaitsevan Ilmatorjuntamuseon alueen Senaatti-kiinteistöiltä. Kunta luovuttaa alueen Ilmatorjuntamuseon käyttöön. Näin valtakunnallisesti merkittävä sotilas- ja kulttuuriperintö saadaan säilymään Tuusulassa. Lähitulevaisuudessa Ilmatorjuntamuseon ja Klaavolan kotiseutumuseon alueet on tarkoitus yhdistää eläväksi museokampukseksi.

Ilmatorjuntamuseoalueen hankkimisesta on neuvoteltu pitkään. Nyt Tuusulan luottamuselimille esitetään, että kunta ostaa Ilmatorjuntamuseon maa-alueen rakennuksineen Senaatti-Kiinteistöiltä 420 000 euron kauppahintaan. Museoalue on suuruudeltaan 3,4 hehtaaria. Kunta on tekemässä sopimuksen alueen käytöstä Ilmatorjuntasäätiön kanssa. Säätiö huolehtii jatkossa Ilmatorjuntamuseon ylläpidosta ja kehittämisestä sekä tuottaa museopalveluita.

Tämähän on hyvä uutinen. Tuo saadaan pois ahneelta Senaatti-kiinteistöltä ja toiminnan jatkuvuus vaikuttaisi turvatulta. Museokentältä kantautui jo aiemmin syksyllä hyvä uutinen kun Panssarimuseon joukkorahoitushanke onnistui. Sääsuojan rakentaminen arvokkaille ulkosalla pidetyille vaunuille pääsee alkamaan.
 
Joku ajoi tahallaan mäyräkoiran kuoliaaksi Eurassa - poliisi pyytää havaintoja tummasta farmariautosta

Lauantai 17.12.2016 klo 13.23 (päivitetty klo 13.50)

Omistaja oli mäyräkoiransa kanssa ulkoilemassa Eurassa perjantai-iltana kello 22.30 aikaan, kun ohi ajanut auto ajoi yllättäen koiran yli.

Koira kuoli tapahtumapaikalle.

Koiran omistaja kertoi poliisille, että tumman farmarimallisen henkilöauton kuljettaja jyräsi eläimen ilmeisen tahallaan. Omistajan mukaan auto oli koukannut koiran kohdalla välittämättä hänen taskulampullaan näyttämistä merkeistä. Koiralla oli heijastinpanta, ja se oli omistajastaan noin 15 metrin päässä. Yliajaja ei pysähtynyt paikalle, vaan jatkoi matkaansa.

Lounais-Suomen poliisin rikosylikonstaapeli Jyrki Nordberg kertoo, että asiaa tutkitaan ainakin liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja mahdollisesti myös eläinsuojelurikoksena. Hänen mukaansa koiran omistajalle ei aiheutunut tilanteessa vaaraa, vaan vaikuttaa siltä, että autoilija halusi vahingoittaa ainoastaan koiraa.

Onnettomuus sattui Euran Honkilahdnen Susiveräjäntiellä perjantaina kello 22.30 aikaan. Poliisi pyytää tapauksesta tietäviä olemaan yhteydessä puhelimitse 0295449084 tai sähköisesti [email protected].

HILKKA TIIRO



Olisiko tässä nyt käynnyt niin että Nainen on kulkenut tien laitaa pitkin ja näytellyt valomerkkejä autolle, auto on väistänyt jalankulkijaa ja korjannut taas kurssinsa takaisin tien laitaan ohituksen jälkeen jolloin koiruus jäännyt alle. Toki jos pannassa on heijastin tai vastaava ei se näy taaksepäin. Myös hyvin heikko ledi ei pahemmin erotu kirkkaissa ajovaloissa kun se ei heijasta ja häviää vahvojen valojen alle. On erittäin ikävää että koira on jäännyt alle mutta väkisinkin tämä tulee mieleen. Ei nimittäin ole eka kerta kun mummot kulkee tuolla tiellä ja fifi menee ties missä ja välissä vain ohut musta naru. 2 kertaa olen juoksulenkillä näihin fleksi naruihin sotkeutunut kun mummo kävellyt vasenta laitaa ja koira mennyt pensaikoissa oikealla puolen tietä. Anoppi ajoi kerran pyörällä noihin naruihin kun ihmiset ei tajua että se perkeleen ohut musta naru ei pimeässä näy.
 
Taisto Huuskonen mainitsi kirjassaan "Laps Suomen" että venäjällä jo tuolloin kostettiin eläimille jos itsellään meni huonosti tai naapurin kanssa oli riitoja. Ilmeisesti melko yleistä myöhemminkin koska eräs brittijournalisti joka asusteli Moskovassa 90-luvulla kirjoitti että helposti huomasi milloin koulupäivä oli päättynyt koska teillä näkyi kuoliaaksi rääkättyjä kissoja sekä koiria kotiin matkaavien koululaisten jäljiltä.

Nuorten uusi villitys järkyttää: Jakavat raakoja eläinrääkkäysvideoita
- Tämä tietysti herättää huomiota ja huolestumista ihmisissä, kun joku jakaa esimerkiksi kuvan, jossa kissan päähän on työnnetty ruuvimeisseli ja eläimestä valuu verta. Ne kuvat ovat hyvin vastenmielisiä, Sarani kertoo.

Valokuvissa ja videoissa esiintyvät henkilöt ovat nuoria, 12-20-vuotiaita. Pääasiassa videoita myös jakavat nuoret.

Poliisin käsityksen mukaan jaettu materiaali ei kuitenkaan ole kuvattu Suomessa.

- Meidän käsityksen mukaan aika pitkälti ne tulevat ulkomailta. Kuvista ja videoista löytyy viitteitä, että ne olisivat jossain määrin peräisin itärajan takaa, Sarani toteaa.

Ilmiö onkin havaittu aiemmin jo Venäjällä. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan käsitystä miten ilmiö on levinnyt Suomeen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612162200041694_uu.shtml
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top