@Huhta oli aika noheva 
eli "raseja" on ilmeisesti yksikössä RASI (RAskas maSI, RAskas SIsu tai mikä ikinä onkaan) eli Sisun valmistama 6x6 vetotavalla varustettu maastokuorma-auto ja niiden määrä on joitain satoja eli siis 40+ kpl.
Sitten RAISU ajoneuvoon. Näköjään wikipediassa oli tuo luku 40 ja se on ilmeisesti alkuperäinen hankintamäärä RA-140 RAISU (RAIvaus siSU?) ajoneuvolle. Ajoneuvoja taidettiin hankkia lisää ulkomailta kun niitä tuli jonkun maan KV-operaatioiden loputtua tarjolle. Nämä menivät muistaakseni Ilmavoimille ja Merivoimille. Maavoimat oli siis alkuperäinen käyttäjä ja siellä ne oli sijoitettu Prikaateihin. Ja eiköhän noita ole edelleen käytössä, mutta kuten edellä tuli jo selväksi ei se sovellu raivaamiseen kärjen tuntumassa vaan taaempana sekä esimerkiksi Ilmavoimien tukikohdissa.
Juttua kirjasta: Räjähtävää voimaa 2
"Miinojen raivaamiskyvyn kehittämiseksi pitkän tähtäimen suunnitelmaan oli sisällytetty kotimaisten raivaamisajoneuvojen hankinnat. Kotimainen puolustusteollisuus alkoi kehittää vuonna 1986 kotimaista raivaamisajoneuvoa. Ensimmäinen prototyyppi valmistui jo vuonna 1990. Ajoneuvo oli panssaroitu pyöräajoneuvo ja sen raivaamiskyky perustui mekaaniseen varstaraivaimeen, jossa ketjujen päissä olevia painavia teräksisiä vasaroita pyöritettiin akselin ympäri suurella nopeudella. Vasarat murskasivat maahan iskeytyessään miinan sytyttimen ja panososan iskuenergiallaan tai aiheuttivat miinan räjähtämisen. Varstan ja raivaamisajoneuvon hytin välissä oli leveä panssariteräs, joka esti sirpale- ja painevaikutuksen suoran välittymisen ohjaamon rakenteisiin. Sisu RA-140 DS ”Raisu” eteni 1990-luvun alussa kenttäkokeisiin, jotka johtivat lopulta parin vuoden kuluttua tuotantovalmiuden saavuttamisen jälkeen myös hankintapäätökseen. Jääkäriprikaatin pioneeripataljoona oli suunniteltu varustettavaksi kolmella ja prikaatin kunkin jääkäripataljoonan pioneerijoukkue yhdellä Sisu RA-140 D -tyyppisellä raivaus-ajoneuvolla. Ensimmäiset ajoneuvot suunniteltiin luovutettavaksi koulutuskäyttöön keväällä 1995. Yksittäisten käytössä olleiden kappaleiden lisäksi vuonna 1997 tilattiin kymmenen raivaamisajoneuvo 92:a lisää. Vuoden lopussa ”Raisuja” olikin jo 16 kappaletta käytössä, joista kaksi SFOR-operaatiossa Bosnia-Hertsegovinassa. Kaksi oli aloittamassa humanitaarisen raivaustehtävän Kambodzhassa. Kokonaistarpeeksi oli laskettu yhteensä 20 ajoneuvoa. Raisuja valmistettiin vuosina 1994–2001 lopulta noin 40 kappaletta. Raivaamisajoneuvon ansiosta kyky tiealueen raivaamiseen oli lisääntynyt oleellisesti"
eli "raseja" on ilmeisesti yksikössä RASI (RAskas maSI, RAskas SIsu tai mikä ikinä onkaan) eli Sisun valmistama 6x6 vetotavalla varustettu maastokuorma-auto ja niiden määrä on joitain satoja eli siis 40+ kpl.Sitten RAISU ajoneuvoon. Näköjään wikipediassa oli tuo luku 40 ja se on ilmeisesti alkuperäinen hankintamäärä RA-140 RAISU (RAIvaus siSU?) ajoneuvolle. Ajoneuvoja taidettiin hankkia lisää ulkomailta kun niitä tuli jonkun maan KV-operaatioiden loputtua tarjolle. Nämä menivät muistaakseni Ilmavoimille ja Merivoimille. Maavoimat oli siis alkuperäinen käyttäjä ja siellä ne oli sijoitettu Prikaateihin. Ja eiköhän noita ole edelleen käytössä, mutta kuten edellä tuli jo selväksi ei se sovellu raivaamiseen kärjen tuntumassa vaan taaempana sekä esimerkiksi Ilmavoimien tukikohdissa.
Juttua kirjasta: Räjähtävää voimaa 2
"Miinojen raivaamiskyvyn kehittämiseksi pitkän tähtäimen suunnitelmaan oli sisällytetty kotimaisten raivaamisajoneuvojen hankinnat. Kotimainen puolustusteollisuus alkoi kehittää vuonna 1986 kotimaista raivaamisajoneuvoa. Ensimmäinen prototyyppi valmistui jo vuonna 1990. Ajoneuvo oli panssaroitu pyöräajoneuvo ja sen raivaamiskyky perustui mekaaniseen varstaraivaimeen, jossa ketjujen päissä olevia painavia teräksisiä vasaroita pyöritettiin akselin ympäri suurella nopeudella. Vasarat murskasivat maahan iskeytyessään miinan sytyttimen ja panososan iskuenergiallaan tai aiheuttivat miinan räjähtämisen. Varstan ja raivaamisajoneuvon hytin välissä oli leveä panssariteräs, joka esti sirpale- ja painevaikutuksen suoran välittymisen ohjaamon rakenteisiin. Sisu RA-140 DS ”Raisu” eteni 1990-luvun alussa kenttäkokeisiin, jotka johtivat lopulta parin vuoden kuluttua tuotantovalmiuden saavuttamisen jälkeen myös hankintapäätökseen. Jääkäriprikaatin pioneeripataljoona oli suunniteltu varustettavaksi kolmella ja prikaatin kunkin jääkäripataljoonan pioneerijoukkue yhdellä Sisu RA-140 D -tyyppisellä raivaus-ajoneuvolla. Ensimmäiset ajoneuvot suunniteltiin luovutettavaksi koulutuskäyttöön keväällä 1995. Yksittäisten käytössä olleiden kappaleiden lisäksi vuonna 1997 tilattiin kymmenen raivaamisajoneuvo 92:a lisää. Vuoden lopussa ”Raisuja” olikin jo 16 kappaletta käytössä, joista kaksi SFOR-operaatiossa Bosnia-Hertsegovinassa. Kaksi oli aloittamassa humanitaarisen raivaustehtävän Kambodzhassa. Kokonaistarpeeksi oli laskettu yhteensä 20 ajoneuvoa. Raisuja valmistettiin vuosina 1994–2001 lopulta noin 40 kappaletta. Raivaamisajoneuvon ansiosta kyky tiealueen raivaamiseen oli lisääntynyt oleellisesti"
