Pioneeritoiminta; välineet ja toimintatavat

@Huhta oli aika noheva :D eli "raseja" on ilmeisesti yksikössä RASI (RAskas maSI, RAskas SIsu tai mikä ikinä onkaan) eli Sisun valmistama 6x6 vetotavalla varustettu maastokuorma-auto ja niiden määrä on joitain satoja eli siis 40+ kpl.

Sitten RAISU ajoneuvoon. Näköjään wikipediassa oli tuo luku 40 ja se on ilmeisesti alkuperäinen hankintamäärä RA-140 RAISU (RAIvaus siSU?) ajoneuvolle. Ajoneuvoja taidettiin hankkia lisää ulkomailta kun niitä tuli jonkun maan KV-operaatioiden loputtua tarjolle. Nämä menivät muistaakseni Ilmavoimille ja Merivoimille. Maavoimat oli siis alkuperäinen käyttäjä ja siellä ne oli sijoitettu Prikaateihin. Ja eiköhän noita ole edelleen käytössä, mutta kuten edellä tuli jo selväksi ei se sovellu raivaamiseen kärjen tuntumassa vaan taaempana sekä esimerkiksi Ilmavoimien tukikohdissa.

Juttua kirjasta: Räjähtävää voimaa 2

"Miinojen raivaamiskyvyn kehittämiseksi pitkän tähtäimen suunnitelmaan oli sisällytetty kotimaisten raivaamisajoneuvojen hankinnat. Kotimainen puolustusteollisuus alkoi kehittää vuonna 1986 kotimaista raivaamisajoneuvoa. Ensimmäinen prototyyppi valmistui jo vuonna 1990. Ajoneuvo oli panssaroitu pyöräajoneuvo ja sen raivaamiskyky perustui mekaaniseen varstaraivaimeen, jossa ketjujen päissä olevia painavia teräksisiä vasaroita pyöritettiin akselin ympäri suurella nopeudella. Vasarat murskasivat maahan iskeytyessään miinan sytyttimen ja panososan iskuenergiallaan tai aiheuttivat miinan räjähtämisen. Varstan ja raivaamisajoneuvon hytin välissä oli leveä panssariteräs, joka esti sirpale- ja painevaikutuksen suoran välittymisen ohjaamon rakenteisiin. Sisu RA-140 DS ”Raisu” eteni 1990-luvun alussa kenttäkokeisiin, jotka johtivat lopulta parin vuoden kuluttua tuotantovalmiuden saavuttamisen jälkeen myös hankintapäätökseen. Jääkäriprikaatin pioneeripataljoona oli suunniteltu varustettavaksi kolmella ja prikaatin kunkin jääkäripataljoonan pioneerijoukkue yhdellä Sisu RA-140 D -tyyppisellä raivaus-ajoneuvolla. Ensimmäiset ajoneuvot suunniteltiin luovutettavaksi koulutuskäyttöön keväällä 1995. Yksittäisten käytössä olleiden kappaleiden lisäksi vuonna 1997 tilattiin kymmenen raivaamisajoneuvo 92:a lisää. Vuoden lopussa ”Raisuja” olikin jo 16 kappaletta käytössä, joista kaksi SFOR-operaatiossa Bosnia-Hertsegovinassa. Kaksi oli aloittamassa humanitaarisen raivaustehtävän Kambodzhassa. Kokonaistarpeeksi oli laskettu yhteensä 20 ajoneuvoa. Raisuja valmistettiin vuosina 1994–2001 lopulta noin 40 kappaletta. Raivaamisajoneuvon ansiosta kyky tiealueen raivaamiseen oli lisääntynyt oleellisesti"
 
@Huhta oli aika noheva :D eli "raseja" on ilmeisesti yksikössä RASI (RAskas maSI, RAskas SIsu tai mikä ikinä onkaan) eli Sisun valmistama 6x6 vetotavalla varustettu maastokuorma-auto ja niiden määrä on joitain satoja eli siis 40+ kpl.

Sitten RAISU ajoneuvoon. Näköjään wikipediassa oli tuo luku 40 ja se on ilmeisesti alkuperäinen hankintamäärä RA-140 RAISU (RAIvaus siSU?) ajoneuvolle. Ajoneuvoja taidettiin hankkia lisää ulkomailta kun niitä tuli jonkun maan KV-operaatioiden loputtua tarjolle. Nämä menivät muistaakseni Ilmavoimille ja Merivoimille. Maavoimat oli siis alkuperäinen käyttäjä ja siellä ne oli sijoitettu Prikaateihin. Ja eiköhän noita ole edelleen käytössä, mutta kuten edellä tuli jo selväksi ei se sovellu raivaamiseen kärjen tuntumassa vaan taaempana sekä esimerkiksi Ilmavoimien tukikohdissa.

Juttua kirjasta: Räjähtävää voimaa 2

"Miinojen raivaamiskyvyn kehittämiseksi pitkän tähtäimen suunnitelmaan oli sisällytetty kotimaisten raivaamisajoneuvojen hankinnat. Kotimainen puolustusteollisuus alkoi kehittää vuonna 1986 kotimaista raivaamisajoneuvoa. Ensimmäinen prototyyppi valmistui jo vuonna 1990. Ajoneuvo oli panssaroitu pyöräajoneuvo ja sen raivaamiskyky perustui mekaaniseen varstaraivaimeen, jossa ketjujen päissä olevia painavia teräksisiä vasaroita pyöritettiin akselin ympäri suurella nopeudella. Vasarat murskasivat maahan iskeytyessään miinan sytyttimen ja panososan iskuenergiallaan tai aiheuttivat miinan räjähtämisen. Varstan ja raivaamisajoneuvon hytin välissä oli leveä panssariteräs, joka esti sirpale- ja painevaikutuksen suoran välittymisen ohjaamon rakenteisiin. Sisu RA-140 DS ”Raisu” eteni 1990-luvun alussa kenttäkokeisiin, jotka johtivat lopulta parin vuoden kuluttua tuotantovalmiuden saavuttamisen jälkeen myös hankintapäätökseen. Jääkäriprikaatin pioneeripataljoona oli suunniteltu varustettavaksi kolmella ja prikaatin kunkin jääkäripataljoonan pioneerijoukkue yhdellä Sisu RA-140 D -tyyppisellä raivaus-ajoneuvolla. Ensimmäiset ajoneuvot suunniteltiin luovutettavaksi koulutuskäyttöön keväällä 1995. Yksittäisten käytössä olleiden kappaleiden lisäksi vuonna 1997 tilattiin kymmenen raivaamisajoneuvo 92:a lisää. Vuoden lopussa ”Raisuja” olikin jo 16 kappaletta käytössä, joista kaksi SFOR-operaatiossa Bosnia-Hertsegovinassa. Kaksi oli aloittamassa humanitaarisen raivaustehtävän Kambodzhassa. Kokonaistarpeeksi oli laskettu yhteensä 20 ajoneuvoa. Raisuja valmistettiin vuosina 1994–2001 lopulta noin 40 kappaletta. Raivaamisajoneuvon ansiosta kyky tiealueen raivaamiseen oli lisääntynyt oleellisesti"
Tanskalaisilla oli 4, mutta ei vissiin toiminut.
Olisiko nämä sitten ostettu suomeen takasi.


Danish Army Specific: The heavy use of mines in the former Yugoslavia, gave the Danish Army a need for a mine-clearing vehicle. The choice was the SISU RA 140-DS build by the Finnish SISU Defense Company (4 implemented 1996 - 1997).
After deployment and operation in Bosnia many problems occurred, and, after evaluation of the Scottish "AARDVARK" mine clearing vehicle and a Danish project from Hydrema, the Hydrema 910 MCV, has been delivered to the Danish Army in Dec 1996.

https://www.armyvehicles.dk/sisura140ds.htm


Kambotzaan on myös ainakin 2 lahjoitettu vuonna 1996.


"The demonstration was held for Ieng Mouly, Information Minister and Chairman of the Cambodian Mine Action Center (CMAC), who led a convoy of civil and military officials to Kampot on April 27 to inspect the two giant mine-clearing machines that have been donated to CMAC by Finland."

https://m.phnompenhpost.com/national/hunting-landmines-leash-and-chain
 
Tässä heti aluksi juttua varstaravaimista. Ei kovin mairittelevaa.

Humanitarian Demining

Ground-engaging machines
https://www.nolandmines.com/machinespart2.html

Sinällään hyviä pointteja ja asiaa tuossa. Kirjoituksen pääidea ja tarkoitus on kuitenkin se, ettei miinanraivauskoneisiin pitäisi käyttää yhtään rahaa vaan se pitäisi käyttää ihmisvoimin tehtävään raivaustyöhön. Kirjoitus on siis pääasiassa oman ammattikunnan puolesta puhumista.
Miinanraivauskoneet on pääasiassa sotakoneita eikä sellaisenaan sovellu kovin hyvin humanitaariseen miinanraivaukseen.
 
Voi olla, että tämä on harhaoppinen ajatus, mutta kelpaisiko kestopäällysteelle puskulevy? Puskutraktoreita löytyy siviilistä ja miksipä alustaksi ei kelpaisi traktori tai pyöräkuormaajakin. Ei liene ihan hirmuinen urakka metallipajalle tai kenelle hyvänsä hitsipilliä käyttävälle.

Ai työkoneenkuljettajan turvallisuus? Tästä kaverista mallia. Poliisin erikoisjoukot olivat voimattomia pysäyttämään alapuolista hirviötä ja harkitsivat virka-avun pyytämistä kansalliskaartilta taisteluhelikopterin tai panssarintorjuntaohjuspartion muodossa.

1603166045500.png
 
Voi olla, että tämä on harhaoppinen ajatus, mutta kelpaisiko kestopäällysteelle puskulevy? Puskutraktoreita löytyy siviilistä ja miksipä alustaksi ei kelpaisi traktori tai pyöräkuormaajakin. Ei liene ihan hirmuinen urakka metallipajalle tai kenelle hyvänsä hitsipilliä käyttävälle.

Ai työkoneenkuljettajan turvallisuus? Tästä kaverista mallia. Poliisin erikoisjoukot olivat voimattomia pysäyttämään alapuolista hirviötä ja harkitsivat virka-avun pyytämistä kansalliskaartilta taisteluhelikopterin tai panssarintorjuntaohjuspartion muodossa.

Katso liite: 44666

Olen itse samoilla linjoilla. Uskoakseni ainakin kiitoratojen esiraivaus sujuisi varsin nopeasti. Syrjään siirrettyjen miinojen jälkiraivaus sitten toisilla tavoilla...
 
Sinällään hyviä pointteja ja asiaa tuossa. Kirjoituksen pääidea ja tarkoitus on kuitenkin se, ettei miinanraivauskoneisiin pitäisi käyttää yhtään rahaa vaan se pitäisi käyttää ihmisvoimin tehtävään raivaustyöhön. Kirjoitus on siis pääasiassa oman ammattikunnan puolesta puhumista.
Miinanraivauskoneet on pääasiassa sotakoneita eikä sellaisenaan sovellu kovin hyvin humanitaariseen miinanraivaukseen.

Mahdoitko missata kohdan jossa todetaan seuraavaa:
This is not to say that ground engaging machines have no use - merely that their use must always be followed by a more reliable search and clearance procedures, and so their uses adds to the costs involved. This may be desirable in some circumstances as described in Chapter 8: Mechanical demining in the Global SOPs.

Ukko muuten suositteli yhtä miinanraivaus ajoneuvoa, joka saattaisi kiinnostaa meitäkin:


Tuo ei poista tarvetta tarkastaa alue jälkeenpäin "luotettavilla menetelmillä", vaan sen tarkoitus on valmistella maastoa (poistaa aluskasvillisuutta ja juuria) manuaalista raivaamista varten. Se myös löytää miinoja siinä sivussa. Ja iso pointti tuossa on se, että nuo on logistisesti järkeviä myös kehitysmaille, eli käytettynä ostettu kone ja kuluvat osat on huollettavissa paikallisissa nyrkkipajoissa. Ja siis alustana on kaivinkone.

Näkisin että soveltuisi meidän käyttöön. Ei toki korvaa pioneeriajoneuvoja.
 
Sakemanneilla on tällainen varstaraivain käytössään:

Kuvittelisin että jos olisin itse raivaaja niin ilahtuisin suuresti jos minulle olisi antaa raskas raivauspuku ja moderni miinaharava yms. Sen lisäksi ilahtuisin vielä enemmän jos käytössäni olisi miinanraivausrobotti ja/tai mekaaninen raivausajoneuvo.

Ammattikuntaa väheksymättä, sillä on varmasti työtä tosipaikassa yksittäisten räjähteiden, pommien ja kranaattien raivaamisessa asutuilla alueilla ja hankalissa paikoissa joissa ei mekaanista raivausta voida tehdä syystä tai toisesta. Sitten kun puhutaan suurehkon sirotemiinakentän raivaamisesta lentokentältä, satamasta tai ajotieltä ja kun on suhteellisen kiire, niin näkisin kyllä tarpeelliseksi käyttää mekanisoitua raivausta ensisijaisesti. Sitten jälkivarmistuksena ja hankalissa kohdissa koulutettu miinanraivaaja olisi myös mukana.

Naapurilla löytyy tuota miinoituskykyä raketinheittimistä Iskandereihin ja niillä ei ole omantunnonongelmia käyttää myöskään miinoitteita vastapuolen voiman tuhoamiseen ja toiminnan vaikeuttamiseen, kuten meillä. Modernit miinat ei ole suinkaan reiluja pelejä siellä, vaan varustettu raivaamisenestolla tai ansoitusmoodilla tms. Ainakaan ne eivät ole mitään helppoja "dynypaukkuja", jotka joku peräkylän pikkurikollinen on kyhäillyt huumekätkön suojaksi.

Muutama esimerkki:

1603198428726.png
1603198461096.png
Sitten Raisusta: foorumilla enemmistö on tyrmännyt kaikenlaiset oletukset kaluston massamaisesta salasijoituksesta luolissa, joten mitenkä oletettavaa on että perin yksinkertainen perusajoneuvo kuten raivausajoneuvo olisi hys-hys? Miksi sitä ei näy maavoimien kalustokuvastoissa eikä laitteesta ole vuosiin näkynyt minkäänlaista kuvaa tai vilahdusta paraateissa tai harjoituksissa? Ajoneuvot eivät pysy kunnossa jos niillä ei ajeta ja porukka ei osaa käyttää niitä jos niillä ei harjoitella.

Oma veikkaus on siis että ne on menneet Stenalle ja meillä ei ole muuta kuin Leojen konversiot ja jyrät käytössä.
 

Liitteet

  • 1603198394006.png
    1603198394006.png
    52.5 KB · Luettu: 3
Voi olla, että tämä on harhaoppinen ajatus, mutta kelpaisiko kestopäällysteelle puskulevy? Puskutraktoreita löytyy siviilistä ja miksipä alustaksi ei kelpaisi traktori tai pyöräkuormaajakin. Ei liene ihan hirmuinen urakka metallipajalle tai kenelle hyvänsä hitsipilliä käyttävälle.

Ai työkoneenkuljettajan turvallisuus? Tästä kaverista mallia. Poliisin erikoisjoukot olivat voimattomia pysäyttämään alapuolista hirviötä ja harkitsivat virka-avun pyytämistä kansalliskaartilta taisteluhelikopterin tai panssarintorjuntaohjuspartion muodossa.

Katso liite: 44666
Miksipä ei. Varmaan joku modifikaatio asfaltti / betoni pinnoilla voidaan vääntää nyrkkipajallakin.
 
Noita pinta-auroja erilaisille ajoneuvoille on saatavana/käytössä maailmalla. Puolustusvoimille tutulla Pearson Engineeringillä mm. Surface Clearance Device. Tulevaisuuden taistelukentällä mielestäni myös liike on suojaa. Suurvalta vihollinen tuskin tunkeutuu maahan suluttamaan, mutta käyttää varmasti erilaisia sirotemiinotteita hyökkäyksenkin tukena. Panssarijoukkojen lisäksi esim. noita pinta-auroja olisi oltava kaikkien joukkojen tukena (Tykistö, huolto...). Joku kevyesti suojattu traktori pinta-auralla voisi olla riittävän edullinen ratkaisu. Puolustusvoimat on muutenkin hankkinut traktoreita huollon käyttöön.
 
Lukaisin uudelleen hyllystä Pekka Majurin erinomaisen opuksen "Suomen sotavarustus" (1996). Majuri kirjoittaa pioneerikalustoa käsittelevässä osassa seuraavasti:
"Sirotemiinojen raivaamiseen on kehitetty myös panssarivaunuihin asennettavia varstaraivaimia. Lentotukikohdissa kiito- ja rullausteiden raivaamiseen käytetään raivaamisajoneuvoja, jotka heittävät sirotemiinat sivuun tai keräävät ne kauhamaiseen raivaimeen vahingoittamatta tien pintaa".

Sisu RA-140DS, Raisu esitellään teknisine yksityiskohtineen ja saatesanoilla: " Suomessa käynnistettiin 1980-luvun lopulla erityisen, liikkuvien yhtymien käyttöön tarkoitetun raivaamisajoneuvon kehittäminen. Monipuolisten kenttäkokeiden lisäksi ajoneuvosta on saatu hyviä kokemuksia myös käynnissä olevassa rauhanturvaoperaatiossa Bosniassa.

Ajoneuvon raivaamislaite on ketjuroottori, joka pyöriessään piiskaa maassa olevia miinoja. Raivain rikkoo tai räjäyttää miinat yli 3 metrin leveydeltä. Automaattinen raivaussyvyyden säätömekanismi pitää huolen siitä ettei toimintakuntoisia miinoja jää maahan ja mahdollistaa toiminnan myös epätasaisessa maastossa. Ketjuroottorin pyörimissuunta voidaan vaihtaa. Ajoneuvo ajetaan hydraulimoottorin avulla perä edellä miinoitteeseen. Takaperin ajamista varten on erilliset hallintalaitteet.

Hydraulimoottori ja automaattivaihteisto tekevät ajoneuvosta erittäin käyttäjäystävällisen. Muun muassa ajonopeus ja raivausnopeus voidaan säätää portaattomasti. Ohjaamo suojaa kuljettajan sekä sirpaleilta, paineelta että räjähdysääniltä, Myös renkaat ovat luodinkestävät. Ajoneuvo soveltuu ketteryytensä ja nopeutensa ansiosta hyvin liikkuvien yhtymien käyttöön. Erillistä kuljetusalustaa ei tarvita, vaan ajoneuvo liikkuu parhaimmillaan 70 kilometrin tuntivauhtia."


Vaikea uskoa että näin hyväksi havaittu, testattu ja toimintakykyinen laite olisi stenattu tai kaikki olisi myyty ulkomaille. Lentotukikohtien käyttöön sensijaan on ilmeisesti joitakin ratkaisuja, mutta niitä ei julkisesti ole kaiketi esitelty?

edit. Löytyipä vuodelta 2007 tällainen:
8.jpg

http://pihlajavesi.keuruu.fi/20062007/05toukokuu/02-03vieraitakoululla/rykmentti.htm

Ja tämä vuodelta 2000-2006:
1329081578434_3_orig.jpg

https://www.supataulut.net/albumi.html?k=RA-140+DS

Eli mahdollisesti ajoneuvoja on edelleen pioneerirykmentillä varastoituna.
 
Lukaisin uudelleen hyllystä Pekka Majurin erinomaisen opuksen "Suomen sotavarustus" (1996). Majuri kirjoittaa pioneerikalustoa käsittelevässä osassa seuraavasti:
"Sirotemiinojen raivaamiseen on kehitetty myös panssarivaunuihin asennettavia varstaraivaimia. Lentotukikohdissa kiito- ja rullausteiden raivaamiseen käytetään raivaamisajoneuvoja, jotka heittävät sirotemiinat sivuun tai keräävät ne kauhamaiseen raivaimeen vahingoittamatta tien pintaa".

Sisu RA-140DS, Raisu esitellään teknisine yksityiskohtineen ja saatesanoilla: " Suomessa käynnistettiin 1980-luvun lopulla erityisen, liikkuvien yhtymien käyttöön tarkoitetun raivaamisajoneuvon kehittäminen. Monipuolisten kenttäkokeiden lisäksi ajoneuvosta on saatu hyviä kokemuksia myös käynnissä olevassa rauhanturvaoperaatiossa Bosniassa.

Ajoneuvon raivaamislaite on ketjuroottori, joka pyöriessään piiskaa maassa olevia miinoja. Raivain rikkoo tai räjäyttää miinat yli 3 metrin leveydeltä. Automaattinen raivaussyvyyden säätömekanismi pitää huolen siitä ettei toimintakuntoisia miinoja jää maahan ja mahdollistaa toiminnan myös epätasaisessa maastossa. Ketjuroottorin pyörimissuunta voidaan vaihtaa. Ajoneuvo ajetaan hydraulimoottorin avulla perä edellä miinoitteeseen. Takaperin ajamista varten on erilliset hallintalaitteet.

Hydraulimoottori ja automaattivaihteisto tekevät ajoneuvosta erittäin käyttäjäystävällisen. Muun muassa ajonopeus ja raivausnopeus voidaan säätää portaattomasti. Ohjaamo suojaa kuljettajan sekä sirpaleilta, paineelta että räjähdysääniltä, Myös renkaat ovat luodinkestävät. Ajoneuvo soveltuu ketteryytensä ja nopeutensa ansiosta hyvin liikkuvien yhtymien käyttöön. Erillistä kuljetusalustaa ei tarvita, vaan ajoneuvo liikkuu parhaimmillaan 70 kilometrin tuntivauhtia."


Vaikea uskoa että näin hyväksi havaittu, testattu ja toimintakykyinen laite olisi stenattu tai kaikki olisi myyty ulkomaille. Lentotukikohtien käyttöön sensijaan on ilmeisesti joitakin ratkaisuja, mutta niitä ei julkisesti ole kaiketi esitelty?

edit. Löytyipä vuodelta 2007 tällainen:
8.jpg

http://pihlajavesi.keuruu.fi/20062007/05toukokuu/02-03vieraitakoululla/rykmentti.htm

Ja tämä vuodelta 2000-2006:
1329081578434_3_orig.jpg

https://www.supataulut.net/albumi.html?k=RA-140+DS

Eli mahdollisesti ajoneuvoja on edelleen pioneerirykmentillä varastoituna.
Juttu on kirjoitettu 24 vuotta sitten jolloin mitään ei ole vielä voitu todeta hyväksi. Ensimmäisetkin oli vielä uudenkarheita. Viimeiset yksilöt valmistunut 2000 eli nekin jo 20vuotiaita.

Ja jos näitä koneita on käytetty oikeasti "töissä" jossain tehtävässä, niin kyllä kalusto on äärimmäisen kovilla. Tuntejakin on voinut tulla tolkuttomasti. Jokainen kohdalle osunut panssarimiinakin tekee varmasti tuhoja ja rakenteet kovilla, jos yleensä edes kone selviää.
 
Hydraulimoottori ja automaattivaihteisto tekevät ajoneuvosta erittäin käyttäjäystävällisen. Muun muassa ajonopeus ja raivausnopeus voidaan säätää portaattomasti. Ohjaamo suojaa kuljettajan sekä sirpaleilta, paineelta että räjähdysääniltä, Myös renkaat ovat luodinkestävät. Ajoneuvo soveltuu ketteryytensä ja nopeutensa ansiosta hyvin liikkuvien yhtymien käyttöön. Erillistä kuljetusalustaa ei tarvita, vaan ajoneuvo liikkuu parhaimmillaan 70 kilometrin tuntivauhtia."
Muistaakseni tuo 70km/h taisi olla pelkkää toiveajattelua, eikä siihen päässyt kuin pitkässä alamäessä, teho-painosuhde on jotain 100kg/kW luokkaa.
Meidän saapumiserästä koulutettiin neljä käyttäjää Raisulle ja olen kuudesti päässyt sen jälkeen pakollisiin kertausharjoituksiin. Raisulle ei ole kuitenkaan ollut tarvetta kertauttaa vaan ihan muita tehtäviä ollut. Itsesasiassa tehtävä ja joukko on ollut eri jokaisessa kolmessa pääharjoituksessa.
 
Juttu on kirjoitettu 24 vuotta sitten jolloin mitään ei ole vielä voitu todeta hyväksi. Ensimmäisetkin oli vielä uudenkarheita. Viimeiset yksilöt valmistunut 2000 eli nekin jo 20vuotiaita.

Ja jos näitä koneita on käytetty oikeasti "töissä" jossain tehtävässä, niin kyllä kalusto on äärimmäisen kovilla. Tuntejakin on voinut tulla tolkuttomasti. Jokainen kohdalle osunut panssarimiinakin tekee varmasti tuhoja ja rakenteet kovilla, jos yleensä edes kone selviää.
Eiköhän sitä ole keretty tuohon saakka jo testaamaan vuosia jos 1980-luvulla alkoi kehitystyö. Mikään ei viittaa siihen että kyseessä olisi huono tuote, vaikka sillä on rajoituksensa. Voi olla että kyseessä on silti edelleen alansa huipputuote joka kestää kyllä aikaa jos huolletaan ja ylläpidetään. Tuskin noille sitäpaitsi kotimaassa paljon todellista rasitusta tulee ja kalustoa voi kierrättää harjoituksissa.

Laittaisin tuollaisen koska vaan sirotemiinoitteen kimppuun mielummin kuin raivaajan törkkimään tikulla miinoja yksi kerrallaan ja jännittäisin että koska paukku laukeaa ukon naamalle.
 
Eiköhän sitä ole keretty tuohon saakka jo testaamaan vuosia jos 1980-luvulla alkoi kehitystyö. Mikään ei viittaa siihen että kyseessä olisi huono tuote, vaikka sillä on rajoituksensa. Voi olla että kyseessä on silti edelleen alansa huipputuote joka kestää kyllä aikaa jos huolletaan ja ylläpidetään. Tuskin noille sitäpaitsi kotimaassa paljon todellista rasitusta tulee ja kalustoa voi kierrättää harjoituksissa.

Laittaisin tuollaisen koska vaan sirotemiinoitteen kimppuun mielummin kuin raivaajan törkkimään tikulla miinoja yksi kerrallaan ja jännittäisin että koska paukku laukeaa ukon naamalle.

Ei kai sirotemiinoja sentään tikulla tökitä. Voisi olla laaki ja vainaa :D

En kyllä ole tämänkään alan asiantuntija mutta harjoituskuvissa näkyy toisinaan miinojen raivausta ampumalla. Sirotemiinoista siinä kai pitää silloin olla kysymys. Ja veden äärellä on paloletku hyvä peli.
 
Ei kai sirotemiinoja sentään tikulla tökitä. Voisi olla laaki ja vainaa :D

En kyllä ole tämänkään alan asiantuntija mutta harjoituskuvissa näkyy toisinaan miinojen raivausta ampumalla. Sirotemiinoista siinä kai pitää silloin olla kysymys. Ja veden äärellä on paloletku hyvä peli.

Omasta koulutuksesta: Sirotteet raivataan yleensä käsipelin räjäyttämällä. Sirotemiinaan ei saa koskea. Kivääriä käytetään yleensä vaikeampiin sirotteisiin, joissa on siima-,heräte-/ja seisminen tunnistin, sekä mahdollisesti IED ja kiireessä vaikeat lentopommit/ohjukset.
 
Ampumalla raivaus on hyvä vaihtoehto, jos Sirotteet ovat näkyvillä. Talvella voivat olla jääneet kinoksen sisään tai rääkätyllä tienpätkällä ja murrosteissa piilossa mudan ja maa-aineksen takana.
 
Back
Top