Pioneeritoiminta; välineet ja toimintatavat

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Täällä oli kerran artikkeli siitä kun jossain oli kokeiltu jotain uutta, nopeaa metodia rakentaa korsuja. Olisiko ollut jostain etukäteen tehdyistä elementeistä? Jossain harjoituksessa rakennettiin muutama kymmenen korsua muutamassa päivässä, muistelisin. Mielellään lukisin uudellen jos joku löytäisi sen artikkelin.
Oliko kyseessä se perunalaatikko -menetelmä? Joskaan se juttu minkä luin ei mielestäni koskenut korsuja, vaan enemmänkin katettuja poteroita ja piilokoloja.
 

jormas2000

Kersantti
Lahjoittaja
Täällä oli kerran artikkeli siitä kun jossain oli kokeiltu jotain uutta, nopeaa metodia rakentaa korsuja. Olisiko ollut jostain etukäteen tehdyistä elementeistä? Jossain harjoituksessa rakennettiin muutama kymmenen korsua muutamassa päivässä, muistelisin. Mielellään lukisin uudellen jos joku löytäisi sen artikkelin.
http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista/rakennettu-ymparisto-seminaarisarja/Yhteiskunnan_rakenteiden_turvallisuus.pdf, tuolta voi diat 30-32 katsoa, jotta tietää mistä puhutaan. Edelleenkään en keksi miten joku raskasosalinnoite olisi kallis ylläpitää. Mietitään jotain Salpalinjan linnoituksia, niin nehän ovat käytännössä ilmaisia ylläpitää. Ei LVI:tä, ei sähköjä, ei asukkaita, ei haittaa vaikka hieman kosteaa olisi. Etukäteen linnoittamisessa on vaan se paha puoli, että se paljastuu ja antaa osvittaa mitä milläkin alueella aiotaan tehdä. Jos linnoitteita aletaan tekemään niin niitä on tehtävä ihan hitsisti, jotta vihollinen ei saa selvää kuvaa omista aikeistamme. Kertokaa tuo ylläkuvattu tilanne, jossa viidessä päivässä pieni porukka rakensi 242 linnoitetta, vaikka nyt kolmellakymmenellä. Yli 7000 erilaista linnoitetta pitkin X-Karjalaa, koska pohjoisesta hyökkäävä vihollinen haluaa katkaista maayhteyden ystävälliseen Vihreään valtioon idässä.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Passiivisen suojan konsepti -otsikoitu kirjoitus vuodelta 1995. Kirjoittajana Pv:n tutkimuslaitostakin sittemmin vetänyt Mika Hyytiäinen. Sivuaa monelta osin tämän ketjun asiaa. Suoja 13 -harjoituksesta en löytänyt tarinaa mutta onhan tuokin jotain.
Tuota silmäilin pikaisesti ja siinä oli niitä esimerkkejä siitä miten vihollinen joutuisi käyttämään tulta saadakseen x vaikutuksen. Kävi mielessä, että onnistuuko tuollainen tulenkäyttö viholliselta ns. liikkeestä, vaiko joutuvatko varastoimaan ammuksia paikanpäälle tai sitten vain täydentämään tehtävän aikana? Myös, onnistuuko naapurilta tuollainen toiminta hajautettuna ja/tai shoot-and-scoot:ina, vaikka käytössä olisi heidän uusin telahaupitsi -kalusto? Lähinnä mietin minkälaiset olisi meidän oman tykistön mahdollisuudet vastatykistötoimintaan.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista/rakennettu-ymparisto-seminaarisarja/Yhteiskunnan_rakenteiden_turvallisuus.pdf, tuolta voi diat 30-32 katsoa, jotta tietää mistä puhutaan. Edelleenkään en keksi miten joku raskasosalinnoite olisi kallis ylläpitää. Mietitään jotain Salpalinjan linnoituksia, niin nehän ovat käytännössä ilmaisia ylläpitää. Ei LVI:tä, ei sähköjä, ei asukkaita, ei haittaa vaikka hieman kosteaa olisi. Etukäteen linnoittamisessa on vaan se paha puoli, että se paljastuu ja antaa osvittaa mitä milläkin alueella aiotaan tehdä. Jos linnoitteita aletaan tekemään niin niitä on tehtävä ihan hitsisti, jotta vihollinen ei saa selvää kuvaa omista aikeistamme. Kertokaa tuo ylläkuvattu tilanne, jossa viidessä päivässä pieni porukka rakensi 242 linnoitetta, vaikka nyt kolmellakymmenellä. Yli 7000 erilaista linnoitetta pitkin X-Karjalaa, koska pohjoisesta hyökkäävä vihollinen haluaa katkaista maayhteyden ystävälliseen Vihreään valtioon idässä.
Tuon linkin halusinkin nähdä. Erittäin mielenkiintoista. Joskus olen nähnyt osia tuosta, mutta en vissiin kokonaan.

Nyt kysymys kuuluu, että kannattaisikohan kotoa ottaa mukaan jonkinlainen naulain (ruuviväännin?), vai riittäisiköhän vasara noihin perunalaatikko hommiin?
 

proileri

Eversti
Tuon linkin halusinkin nähdä. Erittäin mielenkiintoista. Joskus olen nähnyt osia tuosta, mutta en vissiin kokonaan.

Nyt kysymys kuuluu, että kannattaisikohan kotoa ottaa mukaan jonkinlainen naulain (ruuviväännin?), vai riittäisiköhän vasara noihin perunalaatikko hommiin?
Vasara ja nauloja, koko rahalla :) Korvataan sitten naputtelun hitaus naputtelijoiden määrällä.

Olikin hyvät diat, mielenkiintoisia systeemejä mitä en ole itsekään nähnyt. Tosiaan kriisitilanteessa voisivat Skanskan kerrostalotyömaat seisoa hetken, kun firma ja virolaiset työntekijänsä palkattaisiin takomaan korsuja kasaan.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Vasara ja nauloja, koko rahalla :) Korvataan sitten naputtelun hitaus naputtelijoiden määrällä.
Sellaisen maininnan näin jossakin, että ne "perunalaatikoiden" kehät kannattaisi tehdä sarjatuotantona ja siis kootusti ja sitten jakaa tarvitseville. Ne pintalaudat varmaankin voisi vasaroida, mutta itse ajattelin jos jotakin tehtäisiin oletettavasti ammattimiesten toimesta, niin siihen ei välttämättä tarvita amatöörejä jaloissa pyörimään ja kun nämä ammattilaiset taitaa muutenkin olla tottuneet naulaimiin tai ruuvinvääntimiin, niin heille sellaiset voisi järjestää. Etenkin jos käytössä on muitakin sähkötyökaluja.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Tuon linkin halusinkin nähdä. Erittäin mielenkiintoista. Joskus olen nähnyt osia tuosta, mutta en vissiin kokonaan.

Nyt kysymys kuuluu, että kannattaisikohan kotoa ottaa mukaan jonkinlainen naulain (ruuviväännin?), vai riittäisiköhän vasara noihin perunalaatikko hommiin?
Kyllä se kannattaa ottaa. Noita rakennelleena niin se on aika työlästä ihan manuaalispedaaisella keinolla.

Jos vielä mietitään tuota 242 poteroa 5 päivässä. Yhteen päivään saat jääkärikomppanialle yhdet asemat, kahteen ajoneuvosuojia, KRH: tuliasemia ja lisää poteroita. 2-3 päivässä "kuukausien" valmistelut pl. suluttaminen. Joukkueet tottakai toimeenpanevat omien taistelusuunnitelmiensa sulutteita samalla.

Kuten kuvistakin näkyy niin nuo poterot kestävät aika kohtuullisesti tulivaikutusta ja todennäköisyys, että 152mm hidasteinen osuu juuri poteron kattoon on aika pieni. Nuo raskaat ballistiset paneelit ovat melkoisia petoja, ne nimittäin kestävät 130mm jäykkänä ammutun suoran osuman.

Linnoittamisen yksi epäsuorista hyödyistä liittyy vastatykistötoimintaan. Venäläiset laskevat parametrien avulla tarvittavan kranaattimäärän kohteeseen halutun vaikutuksen mukaan. Linnoitettuun kohteeseen kuluu totta kai enemmän a-tarviketta eli ollaan pidempään samoissa tuliasemissa eli isompi uhka tulla ammutuksi.

Edit. Toisaalta tuossa ei nyt vielä läheskään kaikki valmistelut tietenkään ole, paljon on huollollisia juttuja mitä pitää noiden lisäksi tehdä sekä harjoitella sun muuta.
 
Viimeksi muokattu:

kertakenttään

Ylipäällikkö
@CV9030FIN onkos siellä teillä tehty vaunuille tuliasemia puolustusta varten? Harrastetaanko sitä sen suuremmin? Nythän kun vanhat Leot on jalkautettu muuallekin niin nehän ovat pirun näppäriä puolustuksessa monine kaivettuine tuliasemineen. Vai olenko aivan pielessä?
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Linnoitettuun kohteeseen kuluu totta kai enemmän a-tarviketta eli ollaan pidempään samoissa tuliasemissa eli isompi uhka tulla ammutuksi.
Siis tarkoitat että vihollisen tykistö pidempään samoissa asemissa ja täten parempi maali suomalaiselle tykistölle, jos oikein nymmärsin?
 

CV9030FIN

Kenraali
@CV9030FIN onkos siellä teillä tehty vaunuille tuliasemia puolustusta varten? Harrastetaanko sitä sen suuremmin? Nythän kun vanhat Leot on jalkautettu muuallekin niin nehän ovat pirun näppäriä puolustuksessa monine kaivettuine tuliasemineen. Vai olenko aivan pielessä?
Kyllä on. Jos aikaa on niin puolustuksessa kaivetaan 3-4 tuliasemaa / vaunu ja suoja-asema. Viivityksessä pyritään joka tasalle tekemään vähintään yhdet asemat. Panssarivaunun asemia ei ole tarvetta vahventaa tukeilla tai edes kaivaa kovin syvään tms. joten työ on nopeaa kun lähinnä muokataan olemassa olevia maaston muotoja siten, että vaunu on vaikeammin havaittavissa. Mm. tästä syystä hinaus- ja raivauspanssarivaunut on varustettu puskulevyin, jotka mahdollistavat pataljoonan/taisteluosaston omin toimin ja tarvittaessa panssarin suojassa valmistelut ja varsinaiset työkoneresurssit voidaan suunnata muille.

Pitää tosin huomata, että jos panssarijoukko linnoitetaan muutoin kun sen ollessa reservinä irti taisteluista tukialueella sitä käytetään lähtökohtaisesti väärin. Kuten sodan ajan panssarijoukkojen johtajien testamentti "22 Ohjetta voittaa panssaritaistelu" sen sanoo kohdassa 12: "Myös puolustustehtävän voi ratkaista hyökkäyksellisesti".
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Pitää tosin huomata, että jos panssarijoukko linnoitetaan muutoin kun sen ollessa reservinä irti taisteluista tukialueella sitä käytetään lähtökohtaisesti väärin. Kuten sodan ajan panssarijoukkojen johtajien testamentti "22 Ohjetta voittaa panssaritaistelu" sen sanoo kohdassa 12: "Myös puolustustehtävän voi ratkaista hyökkäyksellisesti".
Osittain OT, mutta näetkö erillisten PSVK:den aseman enemmän hyökkäyksessä jalkaväen tukena vai liikkuvana pstjoukkona valmistelluine tuliasemineen? Eihän ne toisiaan poissulje, mutta kumpi päärooli?
 

CV9030FIN

Kenraali
Osittain OT, mutta näetkö erillisten PSVK:den aseman enemmän hyökkäyksessä jalkaväen tukena vai liikkuvana pstjoukkona valmistelluine tuliasemineen? Eihän ne toisiaan poissulje, mutta kumpi päärooli?
Panssarivaunu on paras panssarintorjunta-ase. Jos panssarivaunu alistetaan toimimaan jalkaväen vauhdilla ja jalkaväen toiminnan kannalta suotuisassa maastossa menee sen suorituskyky täysin hukkaan ja sen JV:n mukana voi ihan yhtä hyvin työntää miehissä 122H63:sta tulitukiaseena kun käyttää Leopardiakin. Panssarijoukkojen iskuvoima perustuu liikkeen, tulivoiman, johdettavuuden ja suojan yhdistelmään. Tätä ei pysty JV:lle suotuisassa maastossa hyödyntämään eikä jalan/panssaroimattomilla ajoneuvoilla liikuvat pysty seuraamaan PSV:n liikettä. Samoin kaikki nuo panssarivaunun vahvuudet menetetään, jos panssarivaunua käytetään linnoitettuista asemista asepesäkkeinä, siksihän PST-tykki on poistunut joukkojen arsenaalista. Eli ei kumpikaan suoranaisesti.
 
Viimeksi muokattu:

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ymmärsit AIVAN, A-I-V-A-N, aivan oikein.
Tämä vastaa myös minun kysymykseeni tuossa aikaisemmin.

Nyt kysymys kuuluu, että pääsisiköhän meidän tiedustelijat paikantamaan vihollisen tykistön asemia vihollisen selustaan, jotta tykistö voisi käyttää erinäisiä erikoisammuksia näiden maalitietojen perusteella? Joko bonus ammuksia, tai tulevaisuudessa PGK:t. Niin ja tietenkin rypäleammukset myös.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Tämä vastaa myös minun kysymykseeni tuossa aikaisemmin.

Nyt kysymys kuuluu, että pääsisiköhän meidän tiedustelijat paikantamaan vihollisen tykistön asemia vihollisen selustaan, jotta tykistö voisi käyttää erinäisiä erikoisammuksia näiden maalitietojen perusteella? Joko bonus ammuksia, tai tulevaisuudessa PGK:t. Niin ja tietenkin rypäleammukset myös.
Kyllä. Meidän maasto on onneksi niin rikkonaista, että uusia mahdollisia tykistön tuliasema-alueita ei synny tuosta vaan. Todennäköisimmät tuliasema-alueet pystyy paikantamaan karttatiedustelulla ja niille alueille kohdentamaan tiedusteluresursseja. Vastatykistötoiminnassa myös AT2 ovat toimivia vehkeitä sekä todennäköisimmät peltoaukeat voidaan suluttaa häiritsevillä sulutteilla. Heittää parikymmentä POMia niin kestää hetken, että tykistö pääsee turvallisesti tuliasemiin. Yksikin miina riittää aiheuttamaan epävarmuutta voiko pellolle ajaa tuliasemiin. Mitä enemmän vihollisen raivaus ja pioneeritiedustelu resursseja kyetään houkuttelemaan valemiinoitteisiin tai yhden miinan sulutteisiin sen parempi.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kyllä. Meidän maasto on onneksi niin rikkonaista, että uusia mahdollisia tykistön tuliasema-alueita ei synny tuosta vaan. Todennäköisimmät tuliasema-alueet pystyy paikantamaan karttatiedustelulla ja niille alueille kohdentamaan tiedusteluresursseja. Vastatykistötoiminnassa myös AT2 ovat toimivia vehkeitä sekä todennäköisimmät peltoaukeat voidaan suluttaa häiritsevillä sulutteilla. Heittää parikymmentä POMia niin kestää hetken, että tykistö pääsee turvallisesti tuliasemiin. Yksikin miina riittää aiheuttamaan epävarmuutta voiko pellolle ajaa tuliasemiin. Mitä enemmän vihollisen raivaus ja pioneeritiedustelu resursseja kyetään houkuttelemaan valemiinoitteisiin tai yhden miinan sulutteisiin sen parempi.
Lisätään sekaan tarkka-ampuja joka vahtaa noita miinatiedustelua tekeviä pioneereja ja jälkeenpäin sitten sissejä (tai tiedustelijoita), jotka käyvät laittamassa panssarimiinoja joko niihin tykistön asemiin tai niille johtaville urille. Ensinnä mainittu siis siinä tapauksessa, että vihollisen telahaupitsit ajavat jonnekin muualle lataamaan ja ovat hetken poissa asemistaan.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Lisätään sekaan tarkka-ampuja joka vahtaa noita miinatiedustelua tekeviä pioneereja ja jälkeenpäin sitten sissejä (tai tiedustelijoita), jotka käyvät laittamassa panssarimiinoja joko niihin tykistön asemiin tai niille johtaville urille. Ensinnä mainittu siis siinä tapauksessa, että vihollisen telahaupitsit ajavat jonnekin muualle lataamaan ja ovat hetken poissa asemistaan.
Menee ehkä osittain hakuammunnaksi eikä sinne noin vaan mennä laittamaan miinoja. Sitä paitsi vaunut eivät todennäköisimmin palaa samoihin tuliasemiin ladattuaan vaan ajavat eteenpäin seuraaviin. Mikä toisaalta on erittäin todennäköistä on se, että seuraava patteri/patteristo ajaa samoihin tuliasemiin.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Menee ehkä osittain hakuammunnaksi eikä sinne noin vaan mennä laittamaan miinoja. Sitä paitsi vaunut eivät todennäköisimmin palaa samoihin tuliasemiin ladattuaan vaan ajavat eteenpäin seuraaviin. Mikä toisaalta on erittäin todennäköistä on se, että seuraava patteri/patteristo ajaa samoihin tuliasemiin.
Menee toki hakuammunnaksi, mutta mitä siinä menetetään? Ja samaa periaatetta voidaan soveltaa niin moneen muuhunkin jäynään. Ajatella mitä siitä tulisi, jos pataljoonan osat eivät uskalla liikkua toistensa välillä, ellei ura siinä välillä ole jatkuvan valvonnan alla tai keulalla kulje joku varmistamassa sitä reittiä. Ei sillä, että tälläiseen tilanteeseen välttämättä päästäisiin, mutta sillä voidaan uhata ja pakottaa vihollista reagoimaan.
 
Top