Pioneeritoimintaa

#1
Enpä löytänyt aiheeseen liittyvää ketjua, jos olin hölmö, niin pahoittelen.
Kaikkea pioneereista.

Pohjamiinan "maalilaite", ennen räjäytystä:
Pohja1.JPG

Ja jälkeen:
Pohja4.jpg

Pohja2.JPG
Alin ja paksuin levy hajosi kolmeen isompaan osaan (oli jo ennestään vaurioitunut). Keskimmäisen siisti reikä näkyy suurin piirtein keskellä kuvaa.

Pohja3.JPG
Ylin ja ohuin levy revennyt aika reilusti.

-----------------------
Bonustelamiina:
Telamiina_plus.jpg
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
#2
Oho, en tiennytkään noin tehokkaaksi. Luulin, että seurauksena on vain pieni reikä ja thats it koska räjähdysainemääräkin on kovin "pieni".
 
#3
Opettavaista. Onko teräslaadulla merkitystä suihkun läpäisyyn?

Telamiinan jättämä monttu olisi ollut jännä nähdä. Olen nähnyt, että suossa räjäytetty tellu tekee montun, johon saisi haudattua henkilöauton. Mutta millainen kraateri tulee moreeniin?
 
#4
Toki pellin laadulla on merkitystä, mutta käytännössä mitään panssarivaunua ei ole panssaroitu pohjasta niin hyvin, että tuota kestäisi. Onhan pohjamiinallekin vastatoimet; ajoneuvoasenteiset miinaharavat ja häirintälähettimet jne jne. Hauska peli kuitenkin.


Sitten "maantien varteen":
KaideB1.JPG
Elikkäs kaiteeseen työnnetty penoa sen verran kuin hyvin mahtuu ja systeemiä korotettu siten, että on hieman irti allaolevasta I-palkista.

KaideB2.JPG KaideB3.JPG
Naps.

Vaihtoehto B:
KaideC1.JPG
Samanlainen kaide, samanlaista tavaraa, kohteena "lankkumainen" teräspalkki.

KaideC2.JPG
Kivasti meni sekin.

Ja vielä kerran:
KaideA1.JPG
Noin tuuman paksuista teräslevyä, 5-10 senttiä väliä.

KaideA2.JPG
Ja läpi meni.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#5
Oho, en tiennytkään noin tehokkaaksi. Luulin, että seurauksena on vain pieni reikä ja thats it koska räjähdysainemääräkin on kovin "pieni".
Ymmärtääkseni pohjamiinaa perustuu iskumassaan. Miinan räjähdys muovaa mötikän, jolla syntyy iso reikä. Läpäisyä on huomattavasti vähemmän, kuin saman kaliiperin ontelosuihkussa. Hyvänä puolena on "tunnottomuus" etäisyyden suhteen. Läpäisyn saamiseksi ei tarvitse olla juuri oikealla etäisyydellä.
 
#6
Ymmärtääkseni pohjamiinaa perustuu iskumassaan. Miinan räjähdys muovaa mötikän, jolla syntyy iso reikä. Läpäisyä on huomattavasti vähemmän, kuin saman kaliiperin ontelosuihkussa. Hyvänä puolena on "tunnottomuus" etäisyyden suhteen. Läpäisyn saamiseksi ei tarvitse olla juuri oikealla etäisyydellä.
Juuri näin.

---------------------------

Kuvakavalkadi jatkuu, seuraavaksi aukon räjäyttäminen ohueen (5-10mm) teräslevyyn:
Aukko1.JPG
Noin kahden sentin paksuinen penorengas, sytytys yhdellä nallilla.

Saadaan suhteellisen siisti reikä:
Aukko2.JPG
Aukko3.JPG

Miehikkälän pioneerimuseo, kadonnutta kansanperinnettä:
Kiviniemi_silta1.JPG Kiviniemi_silta2.JPG Kiviniemi_silta3.JPG
Pienoismalli Vuoksen ylittävästä Kiviniemen sillasta.

Vanhoja jalkaväkimiinoja:
JV-miina1.jpg JV-miina2.jpg JV-miina3.jpg
Laatikkomiinoja, putki- ja hyppymiina sekä sakaramiinoja.

Ja hyökkäysvaunu(tela-)miinoja:
HV-miina1.jpg HV-miina2.jpg HV-miina3.jpg

Opetustauluja:
Taulu1.jpg Taulu2.jpg
Opettele sinäkin tekemään panssarieste jo tänään! Eikä siinä vielä kaikki! Kaupan päälle telatien teko-ohje! Nyt vain 99€!

Ja sitten vähän raskaampaa kalustoa:
T-72_raiv.JPG
T-72 aurakalustolla.

P.S. Vaunujen kuvia olisi enemmänkin, mutta en ole löytänyt panssarivaunuille kuin videoketjun. Pitääkö avata silmä vai aloittaa uusi?
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
Jos ei löydy, niin avaa uusi vaan. Mutta eiköhän täällä ole jo ainakin 9 panssarikollaasia:rolleyes:. Mutta avaa vaan, jos ei satu löytymään.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#8
Ymmärtääkseni pohjamiinaa perustuu iskumassaan. Miinan räjähdys muovaa mötikän, jolla syntyy iso reikä. Läpäisyä on huomattavasti vähemmän, kuin saman kaliiperin ontelosuihkussa. Hyvänä puolena on "tunnottomuus" etäisyyden suhteen. Läpäisyn saamiseksi ei tarvitse olla juuri oikealla etäisyydellä.
Vertailussa käytöstä jo poistunut pohjamiina 76 (sakaramiinakuvassa vasemmalla) teki muistaakseni reiän, jota kuvattiin peukalon mentäväksi. Mallit 87 ja 87-94 saivat sitten jo aikaiseksi karvalakin kokoisen reiän. Uudessa päivitetyssä telamiinassa m62 ( moniherätepanssarimiinako se virallisesti oli?) ollaan alkureiän osalta ilmeisesti taas lähempänä tuota peukkukokoa.
 
#10
Vertailussa käytöstä jo poistunut pohjamiina 76 (sakaramiinakuvassa vasemmalla) teki muistaakseni reiän, jota kuvattiin peukalon mentäväksi. Mallit 87 ja 87-94 saivat sitten jo aikaiseksi karvalakin kokoisen reiän. Uudessa päivitetyssä telamiinassa m62 ( moniherätepanssarimiinako se virallisesti oli?) ollaan alkureiän osalta ilmeisesti taas lähempänä tuota peukkukokoa.
Löytyykö kuvaa tuosta uuden sytyttimen/lisäpanoksen testistä? Jossain pioneeriaselajin lehdessä sellainen voisi olla?
"Uusien jalkaväkimiinat korvaavien taisteluvälineiden tehoa ja ominaisuuksia esiteltiin Pioneerirykmentissä Keuruulla järjestetyssä tilaisuudessa tiistaina 28.8. 2012."
"Moniherätepanssarimiinan teho perustuu sekä ontelon läpäisyys että painevaikutukseen. Se kykenee läpäisemään yli 50 mm vahvuisen teräslevyn. Käytännössä se tehoaa kaikkiin panssarivaunuihin. Esittelytilaisuudessa moniherätepanssarimiinan tehoa ja suorituskykyä todennettiin räjäyttämällä se panssarivaunu T-55 alla."
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#11
Löytyykö kuvaa tuosta uuden sytyttimen/lisäpanoksen testistä? Jossain pioneeriaselajin lehdessä sellainen voisi olla?
"Uusien jalkaväkimiinat korvaavien taisteluvälineiden tehoa ja ominaisuuksia esiteltiin Pioneerirykmentissä Keuruulla järjestetyssä tilaisuudessa tiistaina 28.8. 2012."
"Moniherätepanssarimiinan teho perustuu sekä ontelon läpäisyys että painevaikutukseen. Se kykenee läpäisemään yli 50 mm vahvuisen teräslevyn. Käytännössä se tehoaa kaikkiin panssarivaunuihin. Esittelytilaisuudessa moniherätepanssarimiinan tehoa ja suorituskykyä todennettiin räjäyttämällä se panssarivaunu T-55 alla."
En muista olisiko jossain kuvia tarjolla. Tuo uusi vehe poikkeaa periaatteeltaan aiemmista pohjamiinoista, se kun tekee ensin alkureiän, jonka heikentämään pohjapanssariin vaikutetaan sitten perinteisellä telamiinan panoksella. Lopullinen reikä voi olla hyvinkin mittava.

http://www.raikka.fi/img/pdfandthumb/raikka_ATMF62.pdf
 
#13
Hauskasti tossa T55 pioneerivaunussa sekä miinajyrät että aurat. Onks toi normaalia?
Kyllä sitä ränniä voi tehdä pelkillä jyrilläkin, mutta auroilla voi vahvistaa jälkiä maastoon, että perässä seuraavat voivat ajaa samoista jäljistä. Settiin kuuluu vielä takana oleva merkkauslaite ja rännin sisäreunoja merkkaavat kyntöaurat
 
#14
Tässä mielenkiintoista luettavaa siitä kuinka vieläkin joka vuosi säännöllisesti ja suunnitelmallisesti joudutaan raivaamaan sodanaikaisia miinotuksia ja ammuksia pois maastosta. Hyvää harjoitusta pioneereille.
Jutussa myös asiaa toimintamenetelmistä ja tavoista.

https://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/raivaaminen-lapin-maakunnassa

Yksin omilla resursseilla Jääkäriprikaati ei kykene toteuttamaa annettua tehtävää. Maavoimien joukko-osastot tukevat Jääkäriprikaatin alueraivaamisprojekteja antamalla henkilöstöä käyttöön. Tänä vuonna Jääkäriprikaatia tukee yli 20 joukko-osastoa ja laitosta. Meri- ja ilmavoimat tukevat myös merkittävästi alueraivaamista asettamalla omia raivaajia maavoimien käyttöön. Lapin rajavartioston raivaajat osallistuvat Ylä-Lapin raivaamiskohteille
 
#15
Suojassa kranaattisateelta ja tulimyrskyltä

https://ruotuvaki.fi/-/suojassa-kranaattisateelta-ja-tulimyrskylta

Käynnissä on vuotuisen Suoja-harjoituksen maavoimaosuus, jossa harjoitellaan linnoittamisen toimintamallia, eli materiaalien matkaa alkutekijöistään aina valmiiksi maansisäiseksi rakennukseksi.
– Harjoitukseen kuuluu muun muassa linnoittamismateriaalien tuottaminen, kuljettaminen paikan päälle, muun rakennusmateriaalin toimittaminen ja lopulta itse lopputuotteen rakentaminen, täsmentää harjoitusta johtava Pioneerikoulun johtaja, everstiluutnantti Petteri Korvala.
Vastaavanlaisia harjoituksia on pidetty vuodesta 2011 lähtien, joten sotatilanteessa elintärkeää oppia linnoitustöistä on puolustusvoimille matkan varrella kertynyt.
– Olen harjoitukseen erittäin tyytyväinen, myhäilee työn laadusta silminnähden ylpeä Korvala työmaan touhua seuratessaan.
Elintärkeää tällainen harjoittelu todellakin on. Tätä korostaa harjoitusta seuraamaan tullut pioneeritarkastaja, eversti Matti Lampinen:
– Linnoittamistoiminta on meillä erittäin korkealla prioriteettilistalla. Euroopassa nytkin käynnissä olevat kriisit todistavat, että epäsuoran tulen käyttö tuottaa konflikteissa kaikkein suurimmat tappiot.
Harjoituksessa poikkeuksellisen tärkeää on siviiliyhteiskunnan urakoitsijoiden, sotilaspuolen vaatimusten asettajien ja maanomistajien saumattoman yhteistyön kehittäminen.
– Jos emme tätä harjoittele näin normaalioloissa, en tiedä miten se voisi onnistua oikeassa tilanteessa, Lampinen huomauttaa.
Eversti Lampisen mukaan näin laajamittainen ja tiivis yhteistyö siviilipuolen toimijoiden kanssa on eurooppalaisessakin mittakaavassa ainutkertaista ja pohjaa pitkälti yleiseen asevelvollisuuteemme. Sen ansiosta moni siviilipuolellakin työskentelevistä toimijoista ymmärtää linnoittamisen merkityksen maanpuolustuksessa.
–Tälläkin harjoitustyömaalla vaikkapa kaivinkoneen kuljettaja voi varusmiespalveluksen konkreettisten harjoituskokemusten kautta muistaa, kuinka turvatonta on olla paljaassa maastossa, kun ilmasta kuuluu repivää ääntä ja kranaatteja alkaa tulla taivaalta, Lampinen selventää.

Linnoittamista tehdään varsin monipuolisella miehistöllä: töitä ohjaa aktiivisista reserviläisistä ja kantahenkilökunnasta koostuva linnoitustoimisto ja itse rakentamisesta vastaa YIT:n kahdessa vuorossa ahkeroivat työnjohtajat, kaivinkoneenkuljettajat ja timpurit. Vierailemamme rakennuspaikan työmaapäällikkö Antti Mustajärvi kuvailee harjoitustyöympäristöä puolustusvoimien kanssa joustavaksi ja mielenkiintoiseksi.
– Meillä on täällä työmaalla hyvä tekemisen meininki. On kiva päästä perinteisten rakennustyömaiden ulkopuolelle tänne, missä kaikki ei ole aivan niin millintarkkaa vaan luovuudellekin on tilaa – sitä jopa toivotaan, hän hehkuttaa.
Tekemisen meininki työmaalla näkyy myös päällepäin. Korsut valmistuvat alle kolmessa päivässä ja jäävät sen jälkeen puolustusvoimien käyttöön. Optimaalinen käyttöikä esimerkiksi erilaisissa harjoituksissa niillä on kymmenestä vuodesta ylöspäin. Kauaa ne eivät myöskään paljaina huuda olemassaoloaan ympäröivän maaston keskellä, vaan mukautuvat siihen kasvillisuuden myötä jopa vuodessa ilman naamiointitoimia.
 
#17
Metritavarasta tehty näemmä ainakin katosta päätellen. Onhan tuo paljon nopeampaa kuin aikoinaan se betoninen katettu taistelijanparin tuliasema, jonka rakentamisen jouduin johtamaan.
Oli sekin savotta voi luoja.



https://ruotuvaki.fi/-/suojassa-kranaattisateelta-ja-tulimyrskylta
Eikös nuo betoniset tukiasemat ollu pääasiassa valmiselementeistä? Elementtejä luulisi nopeampaan kasaavan kuin puutavarasta paikanpäällä kasaten.

Tietysti jos paikalla valaen tehdään niin meneehän siinä muoteissa ja raudoituksissa aikaa ja kuivuakki pitäis.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#18
Eikös nuo betoniset tukiasemat ollu pääasiassa valmiselementeistä? Elementtejä luulisi nopeampaan kasaavan kuin puutavarasta paikanpäällä kasaten.

Tietysti jos paikalla valaen tehdään niin meneehän siinä muoteissa ja raudoituksissa aikaa ja kuivuakki pitäis.
Paikalla valaen....:ROFLMAO::ROFLMAO:
Meillä jääkärijoukoissa mentiin metsään, kaivettiin vanhalla traktorikaivurilla kuoppa, tuotiin 30 metrin päähän betonipilareita peräkärryllinen. Siis reilu metrisiä, sähkötolpan paksuisia mutta kantikkaita. Kaivuri lähti muualle ja niitä sitten jääkärit ja minäkin esimerkin vuoksi, vieriteltiin työmaalle. Kahteen pekkaankin teki tiukkaa, kohtuupainavia. Niistä se kasattiin, hirmuisen ähinän ja kiroilun säestyksellä. Siksi kiinnitti huomiota nuo lankut, betonipilaria ei paikalla lyhennetä...
Minkäänlaista koulutusta tai kuvaa ei ollut mitä piti tehdä. Kukaan ei ollut rakennusmies ja säästöjen vuoksi (koska lama) RUK:n linnoittamiskoulutus oli ollut kaksipäiväinen, lähinnä valmiissa asemissa kiertelyä. Surraamisesta ollut kukaan kuullutkaan jne.
Ainoita kertoja kun olen polttanut tupakkaa, sen verran otti päähän. No, valmista tuli. Mutta ei siitä tyylipisteitä tullut.
Myöhemmin Mikkelissä asuessani kävin lenkillä käydessäni vilkaisemassa sitä 90-luvun lopulla. Hyvin oli maastoutunut jo.
Mutta joo, kai ne pilarit valmiselementeistä meni :)
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#20
Ylijääneitä betonipaalun pätkiä. PV:hän ei heitä mitään pois....
Betonipaalu, sopii kuvaan. Ja terminä toki kuvaavampi kuin pilari.
Mihin niitä on tarvittu alun perin? Talojen perustuksiin? :D
Savon Prikaatissa on aikoinaan ollut pioneerikomppania. Sen peruja oli vielä vanhoja kouluttajia jäljillä. Joko ikisotilasmestari oletti, että me tiedämme mitä teemme tai sitten ei vain napannut. Käsky oli tyyliin tuossa on kuoppa, rakentakaa, ja pois. Meillä nuorukaisilla sitten vielä sen verran perusteetonta itseluottamusta, ettei perään huudeltu.
Kun tuli myöhään iltapäivällä katsomaan, niin jouduimme tietysti purkamaan osan. Nuorempana kun tuli oltua vielä kiivaampi kuin nykyään, niin tuli annettua kovin kireää palautetta, kun ei ollut paikalla neuvomassa. Silmistä näki että osui ja upposi.
 
Viimeksi muokattu:
Top