Pioneeritoimintaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Wnaheck
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tunnistaakohan tuosta moni kouluttajatehtävissä toiminu itsensä vastaavassa tilanteessa. Onneksi en ollut pioneeri, jossa väärin tehdyn purkaminen on ikävän yleistä...
Mutta vakavammin, henkilökunnalla on harjoituksissa joskus toinenkin tehtävä tai useinkin velvollisuus käydä tapaamisissa ym. He eivät poissaollessaan siis aina ole hoitamassa omia asioitaan tai laiskottelemassa rupatellen kollegoiden kanssa. Kokelaiden on opittava johtamaan mutta puutteellisista ohjeista aiheutunut turha työ on tietysti täysin väärin. Mikäänhän ei syö varusmiesjoukon motivaatiota enemmän kun epäpätevän johtajan aiheuttama lisätyö.

Mainitsemiasi 25x25 cm betonipaaluja käytettiin viime vuosisadalla tilapäislinnoitteisiin sekä myös huollon kevythallien perustuksiin. Niitä juntattiin alunperin rakennusten perustuksiin. Suuresta osasta jäi ylimääräistä patkää joka oli ainoastaan jätetta. Siis mitä sopivinta köyhän PV:n käyttöön. Linnoittamiseen käytetty reilun metrin pätkä painoi noin 200 kg eli pelkästään miesvoimin varsin epätoivoinen liikuteltava. Kovan tilanteen valmislinnoitteet oli kaikki varustettu nostolenkein ja suunniteltukin konetyönä rakennettaviksi.
 
Old Boy kirjoitti:
Tunnistaakohan tuosta moni kouluttajatehtävissä toiminu itsensä vastaavassa tilanteessa. Onneksi en ollut pioneeri, jossa väärin tehdyn purkaminen on ikävän yleistä...
Mutta vakavammin, henkilökunnalla on harjoituksissa joskus toinenkin tehtävä tai useinkin velvollisuus käydä tapaamisissa ym. He eivät poissaollessaan siis aina ole hoitamassa omia asioitaan tai laiskottelemassa rupatellen kollegoiden kanssa. Kokelaiden on opittava johtamaan mutta puutteellisista ohjeista aiheutunut turha työ on tietysti täysin väärin. Mikäänhän ei syö varusmiesjoukon motivaatiota enemmän kun epäpätevän johtajan aiheuttama lisätyö.

Mainitsemiasi 25x25 cm betonipaaluja käytettiin viime vuosisadalla tilapäislinnoitteisiin sekä myös huollon kevythallien perustuksiin. Niitä juntattiin alunperin rakennusten perustuksiin. Suuresta osasta jäi ylimääräistä patkää joka oli ainoastaan jätetta. Siis mitä sopivinta köyhän PV:n käyttöön. Linnoittamiseen käytetty reilun metrin pätkä painoi noin 200 kg eli pelkästään miesvoimin varsin epätoivoinen liikuteltava. Kovan tilanteen valmislinnoitteet oli kaikki varustettu nostolenkein ja suunniteltukin konetyönä rakennettaviksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi hyvin olla, että kaverilla oli iso työmaa vastuullaan. Eiköhän nuokin olleet valmiussuunnitelmaan tiukasti sidottuja linnotteita. Koko komppania linnoitti.
Oli tuossa vikaa kummassakin osapuolessa. Sattumoisin, valokuvasin jo inttiaikana. Paljon enemmän olisi pitänyt kuvata, mutta tuolta työmaalta on kaksi kuvaa. Kaivoin esille ne. Kuvista näkyy potero siinä vaiheessa, kun kattoa ollaan asentamassa. Sen verran sivusta näkyi kuitenkin, että piti palata pitkälle muistoihin ja soveltaa iän myötä siunaantunutta kokemusta, että ymmärsi edes kokonaisuuden. Eli yksikään reserviläinen ei suostuisi edes aloittamaan tollasta projektia niin nollatiedoilla. Eihän siinä tarvitse max 5 min. keskustelua. Ja sotilasmestarin olisi pitänyt ottaa selville rakentajien lähtötaso, joka oli zero. Lopputulos oli siis oikein bueno.
Kyseessä on L-potero, suojaosa katettu. Ja kaikki betonipaaluista. Miehiä kuvassa 10 kpl. Ylpeinä hymyillään :). Ongelmahan tuossa olivat tukina käytetyt pystyasennukset. Jos oli kivi yms. niin betonia ei lyhennetä. Olisi pitänyt käyttää puhelinpylvästyyppisiä, jotka olisi voinut itse katkaista sopivaan pituuteen.
Ja on tuo kestänyt pitempään kuin pari päivää. Ongelmia taisi olla eka päivänä, sitten on lähtenyt luistamaan. Pakosti, koska nyt ihmettelen, että miten hitossa tuollainen on saatu edes aikaan!

Kun vertaa paalun pituutta varusmieheen, niin ne on olleet vähintään 1,5 metrisiä. Siirto tapahtui, että punttisalilta tutulla systeemillä kaksi poikasta toiseen päähän kiinni, pystyyn, kaato oikeaan suuntaan. Metri eteenpäin, toistoja +25 jäljellä... 200 kiloa? Olisko niitä ollut eripainoisia, koska kaksi poikasta jaksoi kuitenkin kaikkensa peliin pistäen kantamaan yhden määränpäähän. Sitten siirryimme pystyvieritysmenetelmään.
Entä jos olisi käskenyt traktorikaivurin (Major) paikalle siirtoihin? Ei ollut, mutta ressu olisi käskenyt...

Tämä pitäisi olla tuolla Inttimuisto-osastolla. Huvittaa:). Nyt kun on palauttanut tilannetta mieleensä, niin muistan, että jälkeen ekan päivän pirullisen punnertamisen, minulle kerrotaan, että joudutte purkamaan noin kymmenen paalua (x kiloa) pois ja sitä ja tätä. En ottanut sitä kevyesti, koska selvää oli, että oikealla valvonnalla siihen ei olisi jouduttu. Saattoipa olla, että yksi kirosanakin kuultiin.
Muistan kuitenkin silmät. Häpeilevä, ja ihmettelevä.
Ja ei siitä mitään koitunut, että kai se otti itseensä. Muut olivat hiljaa.

Tuon jälkeen hyvä ystäväni alikessu JKL vei minut sivummalla ja käski minun ottaa tupakan :LOL:. Nykyään kun tietää, miten ryhmä toimii, kun ihmiset joutuvat epämukavuusalueelleen, niin ei ihme, että suosittelin tälle kersanttiylennustä ja varajoht-sijoitusta.
Voi meitä poikasia.
 
Feissarin sotahistoriallisesta ryhmästä bongattu:

"Tekeillä on nestesytytyksellä varustettu miina, joka räjähtää muutaman vuorokauden kuluttua. "

Minkälainen sytys tämä on ja miten se tarkemmin toimii?
 
Onkin mennyt ohi tämä betonipaaluista valmistettu potero- keskustelu. Ihan tarkkaan en osaa sanoa minkälaisista aineksista @JR49 on linnoitteensa tehnyt (ikisotilasmestarin kyllä tunnistan, huoh...) mutta kyllä ihan viralliseenkin kavalkaadiin on kuulunut betonihirreksi kutsuttu materiaali joka kuulostaa samalta kuin yllä mainittu. Idea oli se, että yksittäinen osa on kannettavissa miesvoiminkin päinvastoin kuin betonilaattapoteron osat. Lisäksi oli ainakin puulaattapotero, valupotero (jota Hessu Hopon kengäksi kutsuttiin) sekä monia muita. Näitä tilattiin eri valmistajilta eri aikoihin ja jotakin valmiudellista hommaakin siinä lienee ollut mukana.

Ihan en ole samaa mieltä kuin @Old Boy siitä että kaikki valmiuslinnoitteet olisivat betonilaattapoteroita ts. sellaisia joissa on nostolenkit jokaisessa osassa. Hyvin lähellä sijaintiani on kymmenittäin poteroita jotka on rakennettu kylmän sodan aikana erästä tärkeää kohdetta suojaamaan ja kyllä siellä on kaikenlaisia mukana.
 
Stokes kirjoitti:
Idea oli se, että yksittäinen osa on kannettavissa miesvoiminkin päinvastoin kuin betonilaattapoteron osat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Täytyy vissiin jossain vaiheessa kaivaa valokuvat esille ja skannata tänne.
Se kantaminen miesvoimin oli kyllä vähän suhteellinen käsite :D.
 
Herman30 kirjoitti:
Feissarin sotahistoriallisesta ryhmästä bongattu:

"Tekeillä on nestesytytyksellä varustettu miina, joka räjähtää muutaman vuorokauden kuluttua. "

Minkälainen sytys tämä on ja miten se tarkemmin toimii?
Klikkaa laajentaaksesi...
Fasen sotahistorillinen ryhmä:

Nestesytytin M/40.Bakeliittirunkoinen iskusytytin jossa iskuri/jousi oli lukittu ohuella metallilangalla yläasentoon.Sytyttimen yläkuppiin kaadettiin happoa joka määrästä riippuen sulatti varmistin langan poikki tiettynä aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Stokes kirjoitti:
Onkin mennyt ohi tämä betonipaaluista valmistettu potero- keskustelu. Ihan tarkkaan en osaa sanoa minkälaisista aineksista @JR49 on linnoitteensa tehnyt (ikisotilasmestarin kyllä tunnistan, huoh...) mutta kyllä ihan viralliseenkin kavalkaadiin on kuulunut betonihirreksi kutsuttu materiaali joka kuulostaa samalta kuin yllä mainittu. Idea oli se, että yksittäinen osa on kannettavissa miesvoiminkin päinvastoin kuin betonilaattapoteron osat. Lisäksi oli ainakin puulaattapotero, valupotero (jota Hessu Hopon kengäksi kutsuttiin) sekä monia muita. Näitä tilattiin eri valmistajilta eri aikoihin ja jotakin valmiudellista hommaakin siinä lienee ollut mukana.

Ihan en ole samaa mieltä kuin @Old Boy siitä että kaikki valmiuslinnoitteet olisivat betonilaattapoteroita ts. sellaisia joissa on nostolenkit jokaisessa osassa. Hyvin lähellä sijaintiani on kymmenittäin poteroita jotka on rakennettu kylmän sodan aikana erästä tärkeää kohdetta suojaamaan ja kyllä siellä on kaikenlaisia mukana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Laitoinpa tänne, kun tuli sattumalta kuvat vastaan. Onko tämä mainitsemaasi betonihirttä vai alun perin rakennusten pohjiin tarkoitettua ylijäämäpaalua? Sitä näyttää olevan eripituista. Alakuvan saappaat antavat hyvää mittasuhdetta.
20190205_184332.jpg

20190205_184919.jpg
 
Ei tuo ihan samalta näytä kuin betonihirsi enkä ole kuullut että sitä olisi erimittaista. Lisäksi kaikki näkemäni betonihirret on ladottu nurkat ristiin eikä tuollaisia pystytolppia ole käytetty. Pitääpä kaivella vanhoja opuksia ja katsoa mitä siellä sanotaan asiasta. Kiitoksia kuvista joka tapauksessa!
 
Stokes kirjoitti:
kaikki näkemäni betonihirret on ladottu nurkat ristiin eikä tuollaisia pystytolppia ole käytetty.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jaa sellaisia. Nehän olisivat käteviä, sillä jos ne saa nurkat ristiin eikä tarvitse pystytolppia, niin sitten loveukset ovat valmiina. Rakenne on itseään tukeva ja muodossa pysyvä. Eikä tarvita surrauksia. Paitsi että saakos sellaiseen sitten suojakoloa :unsure:
Onkohan sellainen betonihirsi-tsydeemi käytännössä sama kuin puulaattapotero. Termistö voi nyt olla hukassa, mutta minulla on käsitys, että olisi ollut saman tyyppisiä puisia ns. rakennussarjoja.
 
Stokes kirjoitti:
Puulaattapotero on eri asia, betonihirrestä saa tehtyä vaikka minkälaisia viritelmiä joskaan en ole niitä enää vuosiin nähnyt rakennettavan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä alkoi kiinnostaa enemmän.
Piti oikein käydä Moodlesta katsomassa vanhasta Linnoitusoppaasta, että mitä tarkoitin ja se olikin loogisesti tietenkin puuhirsipotero. Sen tilan tarve asennuksessa 3,6 x 3,6 x 1,6 , painavin osa 30 kiloa.
Betonihirsipotero, painavin osa 200 kiloa, ja oletan vahvasti, että tuo merkkaa yhden hirren painoa. Asennuksen tilan tarve 4 x 3 x 1,5.
Hatusta muistellen, niin metrimäärät voisivat ollakin aika lähelle tuota. 200 kilon paino taas on sellainen, että tuskinpa me rimpulat sitä miesvoimin olisimme saaneet liikkumaan. Sen kohdalla ei mielenkiintoista kyllä puhuta mitään työkonetarpeesta, mutta ei kyllä sitäkään, ettei kokoaminen vaadi työkoneita, kuten puuhirsi-, puulaatta- ja liimapuupoteroiden kohdalla.
Kyllä mä luulen, että kyse oli rakennustyömaiden jämäpaaluista, jotka hyötykäytettiin. Siellä ovat asemissa tänäkin päivänä.

Muita oppaassa mainittuja ovat vanerilevy-, betonilaatta-, ruiskubetoni-, teräselementti-, teräsrumpu-, muovielementtipoterot.
Sitten on raskaan singon hirsisysteemi, joita näki paljon. Kiinnostava on kevyen heittimen potero, jonka puutavara paikan päältä, betonilaattapoterot, teräslevyseinät.
Pystytkö kertomaan mitään tarkempaa etenkin noista muovielementti- ja heittimen poteroista?
 
Tämä pioneeritiedustelija /pioneeritiedustelukoulutus taitaa olla tämän uuden taistelutavan mukainen?
Milläköhän lailla pioneeritiedustelija toimii eri tavalla kuin tavallinen pioneeri? Mitkä ovat pioneeritiedustelijan tehtävät?

maavoimat.fi

Maavoimat osallistuu Viron Kevadtorm 19 -pääsotaharjoitukseen -

maavoimat.fi maavoimat.fi

Maavoimat osallistuu Viron Kevadtorm 19 -pääsotaharjoitukseen

Suomesta harjoitukseen osallistuu 29.–12.5.2019 Porin prikaatin, Kainuun prikaatin sekä Karjalan prikaatin varusmiehistä ja henkilökunnasta koottu harjoitusosasto.
Harjoituksessa suomalaisvarusmiesten pioneeritiedustelujoukkue tulee toimimaan osana Viron puolustusvoimien 2. Prikaatia.

Kahden viikon harjoitusjakson tavoitteena kehittää ja testata pioneeritiedustelujoukkueen suorituskykyjä kansainvälisissä tehtävissä.
 
Kustaanmiekka kirjoitti:
Tämä pioneeritiedustelija /pioneeritiedustelukoulutus taitaa olla tämän uuden taistelutavan mukainen?
Milläköhän lailla pioneeritiedustelija toimii eri tavalla kuin tavallinen pioneeri? Mitkä ovat pioneeritiedustelijan tehtävät?

maavoimat.fi

Maavoimat osallistuu Viron Kevadtorm 19 -pääsotaharjoitukseen -

maavoimat.fi maavoimat.fi

Maavoimat osallistuu Viron Kevadtorm 19 -pääsotaharjoitukseen

Suomesta harjoitukseen osallistuu 29.–12.5.2019 Porin prikaatin, Kainuun prikaatin sekä Karjalan prikaatin varusmiehistä ja henkilökunnasta koottu harjoitusosasto.
Harjoituksessa suomalaisvarusmiesten pioneeritiedustelujoukkue tulee toimimaan osana Viron puolustusvoimien 2. Prikaatia.

Kahden viikon harjoitusjakson tavoitteena kehittää ja testata pioneeritiedustelujoukkueen suorituskykyjä kansainvälisissä tehtävissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pioneeritiedustelija on infraan erikoistunut tiedustelija. Eli päätehtävänään kartoittaa vastapuolen teitä, siltoja, miinakenttiä, linnoitteita, jne. Toisinsanoen selvittää potentiaalisia hyökkäysuria ja niiden ominaisuuksia.
 
Pandahki kirjoitti:
Pioneeritiedustelija on infraan erikoistunut tiedustelija. Eli päätehtävänään kartoittaa vastapuolen teitä, siltoja, miinakenttiä, linnoitteita, jne. Toisinsanoen selvittää potentiaalisia hyökkäysuria ja niiden ominaisuuksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko tarkoitus myös tarvittaessa miinoittaa / katkaista / räjäyttää syvyydessä jokin viholliselle tärkeä tie, kulku-ura, silta tms. ?
 
Kustaanmiekka kirjoitti:
Onko tarkoitus myös tarvittaessa miinoittaa / katkaista / räjäyttää syvyydessä jokin viholliselle tärkeä tie, kulku-ura, silta tms. ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos puhutaan pioneeritiedustelusta, ei. Toki pienimuotoinen sabotaasitoiminta on mahdollista, mutta merkittävimmän esteen suuremmille pioneeritoimille asettaa rinkan paino. Kovin merkittävää pommikuormaa ei nimittäin maaston jalan kanna. Tiedustelun idea on olla havaitsemattomissa ja kerätä informaatiota. Pioneeritiedustelijat keräävät tätä informaatiota oman erikoisosaamisensa mahdollistamissa puitteissa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top