Tvälups
Ylipäällikkö
NÄKÖKULMA
Pokkinen: Neljän miljardin arvaus
il Sunnuntai 27.1.2013 klo 15.03
Puolustusvoimilta puuttuvat miljardit Hornetin korvaajan hankkimiseksi, kirjoittaa Iltalehden uutispäätoimittaja.
Puolustusvoimien Hornet-torjuntahävittäjien korvaajista pitää tehdä lähivuosien aikana päätös. Valmistaudummeko edelliseen sotaan vai tuleviin kriiseihin?
Tulevaisuuden sota käydään bittimaailmassa: Suomen kyberosaaminen saattaa vuosikymmenen päästä hyvinkin olla sitä luokkaa, ettei uusia hävittäjiä tarvita. Bitit voisivat varmistaa, etteivät vihollisen hävittäjät pysty lentämään Suomen ilmatilassa.
Jos - ja kun - etenemme tavanomaisemmalla tavalla, valinta on hieman yksinkertaisempi. Helppo se ei ole silloinkaan.
Poliitikkojen pitää päättää, annetaanko puolustusvoimille lupaus muutaman miljardin euron lisärahasta uusien koneiden hankintaan vai hoidetaanko kotimaan ilmatilan turvaaminen Natoon liittymällä.
Nykyisellä kahden miljardin euron puolustusbudjetilla uskottavaa määrää uusia koneita ei hankita.
Suomeen hankittiin 1990-luvulla 64 Hornet-torjuntahävittäjää. Hankinnat pystyttiin tekemään puolustusmäärärahoista, vaikka hankinta tuli valuuttakurssimuutosten ja indeksimaksujen takia ennakkoarviota kalliimmaksi. Ensi vuosikymmenen lopulla nuo koneet vanhenevat ja niiden valmistus lopetetaan.
Hornetien jälkeisen ajan järjestelyistä tarvitaan päätökset runsas kymmenen vuotta etukäteen. Linjauksia pitää alkaa tehdä hyvissä ajoin ennen päätöstä. Keskustelu puolustusvoimien tulevaisuudesta pitää alkaa nyt.
Iltalehti selvitti kaikkien Hornetin korvaajiksi kelpaavien hävittäjien hinta-arviot. Vaikka lopullinen hintataso selviää vasta hankintaa tehdessä, merkittävästi halvemmalla koneita ei saada.
Tulos on konetyypistä riippumatta karu. Suomella pitäisi olla jopa kuusi miljardia euroa uusien koneiden hankintaan. Jos uusia koneita ei hankita kuin ilmapuolustuksen tarpeisiin välttämättömät 30-40 kappaletta, tarve täsmentyy neljään miljardiin euroon.
Neljä miljardia... Puolustusvoimilla ei taida tuollaista rahaa olla nykyisellä rahoitustasolla.
Uuden puolustusmateriaalin hankintaan voidaan käyttää 500 miljoonaa euroa vuodessa. 40 Hornetin korvaajaa tarkoittaisi neljää uutta konetta joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Vuosikymmeneen ei sitten puolustusvoimiin hankittaisikaan yhtään mitään muuta.
Nykyiset puolustusmäärärahat eivät riitä. Valtion pitäisi osoittaa lisää.
Jos puolustusvoimilla ei ole tuollaista rahaa, onko Suomella? Neljällä miljardilla saisimme 28 Suomen suurimpaan kaupunkiin, Kajaani mukaan lukien, oman Guggenheim-museon. Sen yhden ainoan rakentaminen pääkaupunkiin tyssäsi liian kovaan hintaan.
Summalla voitaisiin myös maksaa kaikkien ensi syksynä koulunsa aloittavien lasten koko koulutaival peruskoulun loppuun asti - ja vielä kymppiluokka siihen päälle.
Jos tuollaista rahaa ei ole, pitää keksiä jotain ihan muuta.
Vaihtoehtoja on. Ilmeisin on se, jota ei saisi ääneen lausua. Nato.
Turvatakuut korvaisivat kymmeniä koneita ja kallista johtamisjärjestelmää. Nykyinen määrärahakehys saattaisi riittää, vaikka Nato-jäsenyydelläkin on hintansa.
Natosta eivät kuitenkaan puhu kansansuosion pelottelemat poliitikot - presidentti etunenässä - eivätkä päättäjien pelottelemat upseerit. Ei kukaan. Nato on ja pysyy mörkönä.
Voisi Suomi katsella myös Ruotsin suuntaan liittoutumista pohtiessaan. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma vilautti vaihtoehtoa taannoin. Ruotsillahan hävittäjiä piisaa.
Sotilasliittoa kevyempi vaihtoehto olisi vuokrata hävittäjät Ruotsilta. Liittoutumattomuus säilyisi ja miljardihankintojen sijaan Hornetin korvaajat eivät olisikaan omia, vaan liisattuja. Sveitsi vuokraa Ruotsilta Jas Gripeneitä odottaessaan omien koneidensa valmistumista..
Uusin vaihtoehto on miehittämättömät lennokit. Varsinkin sotilaspuolella ollaan kiinnostuneita selvittämään, voisiko näistä löytyä ratkaisu ilmapuolustukseen 15 vuoden päästä.
Kaikeksi onneksi Suomi on saamassa muutaman vuoden hengähdystauon. Amerikkalaiset harkitsevat aiemmasta poiketen pitävänsä Hornetien tuotantolinjan auki viisi vuotta suunniteltua pidempään, vuoteen 2025. Hornetin korvaajaksi tarjottava F-35-hävittäjä ei ole vielä valmis ja on tulossa liian kalliiksi.
Ilman Hornetien jatkoaikaa Suomen olisi pitänyt tehdä päätös korvaavista hävittäjistä muutaman vuoden sisällä. Nyt aikaa on vuosikymmenen lopulle. Silloin kyber voi olla muutakin kuin omituinen sana papereissa - ehkä Hornetin korvaaja, ehkä Naton korvike.
Poliitikoille aikalisä tarjoaa mahdollisuuden väistellä vaikeaa aihetta taas seuraavalle vaalikaudelle. Voidaan jatkaa turvallista kinastelua varusmiesten päivärahoista.
Vaikka päätöshetkeen on vielä aikaa, miljardikysymyksen väistely pitäisi lopettaa. Muuten olemme kohta tilanteessa, jossa vain leikimme oman maan puolustamista. Sitä ei kai yksikään suomalainen halua?
Pokkinen: Neljän miljardin arvaus
il Sunnuntai 27.1.2013 klo 15.03
Puolustusvoimilta puuttuvat miljardit Hornetin korvaajan hankkimiseksi, kirjoittaa Iltalehden uutispäätoimittaja.
Puolustusvoimien Hornet-torjuntahävittäjien korvaajista pitää tehdä lähivuosien aikana päätös. Valmistaudummeko edelliseen sotaan vai tuleviin kriiseihin?
Tulevaisuuden sota käydään bittimaailmassa: Suomen kyberosaaminen saattaa vuosikymmenen päästä hyvinkin olla sitä luokkaa, ettei uusia hävittäjiä tarvita. Bitit voisivat varmistaa, etteivät vihollisen hävittäjät pysty lentämään Suomen ilmatilassa.
Jos - ja kun - etenemme tavanomaisemmalla tavalla, valinta on hieman yksinkertaisempi. Helppo se ei ole silloinkaan.
Poliitikkojen pitää päättää, annetaanko puolustusvoimille lupaus muutaman miljardin euron lisärahasta uusien koneiden hankintaan vai hoidetaanko kotimaan ilmatilan turvaaminen Natoon liittymällä.
Nykyisellä kahden miljardin euron puolustusbudjetilla uskottavaa määrää uusia koneita ei hankita.
Suomeen hankittiin 1990-luvulla 64 Hornet-torjuntahävittäjää. Hankinnat pystyttiin tekemään puolustusmäärärahoista, vaikka hankinta tuli valuuttakurssimuutosten ja indeksimaksujen takia ennakkoarviota kalliimmaksi. Ensi vuosikymmenen lopulla nuo koneet vanhenevat ja niiden valmistus lopetetaan.
Hornetien jälkeisen ajan järjestelyistä tarvitaan päätökset runsas kymmenen vuotta etukäteen. Linjauksia pitää alkaa tehdä hyvissä ajoin ennen päätöstä. Keskustelu puolustusvoimien tulevaisuudesta pitää alkaa nyt.
Iltalehti selvitti kaikkien Hornetin korvaajiksi kelpaavien hävittäjien hinta-arviot. Vaikka lopullinen hintataso selviää vasta hankintaa tehdessä, merkittävästi halvemmalla koneita ei saada.
Tulos on konetyypistä riippumatta karu. Suomella pitäisi olla jopa kuusi miljardia euroa uusien koneiden hankintaan. Jos uusia koneita ei hankita kuin ilmapuolustuksen tarpeisiin välttämättömät 30-40 kappaletta, tarve täsmentyy neljään miljardiin euroon.
Neljä miljardia... Puolustusvoimilla ei taida tuollaista rahaa olla nykyisellä rahoitustasolla.
Uuden puolustusmateriaalin hankintaan voidaan käyttää 500 miljoonaa euroa vuodessa. 40 Hornetin korvaajaa tarkoittaisi neljää uutta konetta joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Vuosikymmeneen ei sitten puolustusvoimiin hankittaisikaan yhtään mitään muuta.
Nykyiset puolustusmäärärahat eivät riitä. Valtion pitäisi osoittaa lisää.
Jos puolustusvoimilla ei ole tuollaista rahaa, onko Suomella? Neljällä miljardilla saisimme 28 Suomen suurimpaan kaupunkiin, Kajaani mukaan lukien, oman Guggenheim-museon. Sen yhden ainoan rakentaminen pääkaupunkiin tyssäsi liian kovaan hintaan.
Summalla voitaisiin myös maksaa kaikkien ensi syksynä koulunsa aloittavien lasten koko koulutaival peruskoulun loppuun asti - ja vielä kymppiluokka siihen päälle.
Jos tuollaista rahaa ei ole, pitää keksiä jotain ihan muuta.
Vaihtoehtoja on. Ilmeisin on se, jota ei saisi ääneen lausua. Nato.
Turvatakuut korvaisivat kymmeniä koneita ja kallista johtamisjärjestelmää. Nykyinen määrärahakehys saattaisi riittää, vaikka Nato-jäsenyydelläkin on hintansa.
Natosta eivät kuitenkaan puhu kansansuosion pelottelemat poliitikot - presidentti etunenässä - eivätkä päättäjien pelottelemat upseerit. Ei kukaan. Nato on ja pysyy mörkönä.
Voisi Suomi katsella myös Ruotsin suuntaan liittoutumista pohtiessaan. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma vilautti vaihtoehtoa taannoin. Ruotsillahan hävittäjiä piisaa.
Sotilasliittoa kevyempi vaihtoehto olisi vuokrata hävittäjät Ruotsilta. Liittoutumattomuus säilyisi ja miljardihankintojen sijaan Hornetin korvaajat eivät olisikaan omia, vaan liisattuja. Sveitsi vuokraa Ruotsilta Jas Gripeneitä odottaessaan omien koneidensa valmistumista..
Uusin vaihtoehto on miehittämättömät lennokit. Varsinkin sotilaspuolella ollaan kiinnostuneita selvittämään, voisiko näistä löytyä ratkaisu ilmapuolustukseen 15 vuoden päästä.
Kaikeksi onneksi Suomi on saamassa muutaman vuoden hengähdystauon. Amerikkalaiset harkitsevat aiemmasta poiketen pitävänsä Hornetien tuotantolinjan auki viisi vuotta suunniteltua pidempään, vuoteen 2025. Hornetin korvaajaksi tarjottava F-35-hävittäjä ei ole vielä valmis ja on tulossa liian kalliiksi.
Ilman Hornetien jatkoaikaa Suomen olisi pitänyt tehdä päätös korvaavista hävittäjistä muutaman vuoden sisällä. Nyt aikaa on vuosikymmenen lopulle. Silloin kyber voi olla muutakin kuin omituinen sana papereissa - ehkä Hornetin korvaaja, ehkä Naton korvike.
Poliitikoille aikalisä tarjoaa mahdollisuuden väistellä vaikeaa aihetta taas seuraavalle vaalikaudelle. Voidaan jatkaa turvallista kinastelua varusmiesten päivärahoista.
Vaikka päätöshetkeen on vielä aikaa, miljardikysymyksen väistely pitäisi lopettaa. Muuten olemme kohta tilanteessa, jossa vain leikimme oman maan puolustamista. Sitä ei kai yksikään suomalainen halua?