Haglund-linja pitää ja vahvistuu pohjoismaiden kesken. Olemme niin lähellä Natoa kuin se on mahdollista ilman jäsenyyttä ja hyvä niin, sillä kaikki sellaiset toimet, jotka lisäävät poliittisen ja sotilaallisen tuen mahdollisuutta ovat tervetulleita. Venäjä tulee reagoimaan, mutta ilkeääkö se väittää, että pohjoismaat valmistelevat hyökkäystä sitä vastaan?
Ulkomaat 10.4.2015 klo 1:14 | päivitetty 10.4.2015 klo 3:18
Aftenposten: Pohjoismaat tiivistävät puolustusyhteistyötään Venäjän uhan vuoksi
Kaikkien viiden Pohjoismaan ministerit ovat allekirjoittaneet norjalaislehti Aftenpostenissa julkaistun kirjoituksen, jonka mukaan muun muassa yhteisiä sotaharjoituksia, puolustusmateriaaliyhteistyötä sekä tiedustelutietojen jakamista lisätään. Norjalaisasiantuntijan mukaan yhteistyö vie Suomen ja Ruotsin niin lähelle Natoa, että tilanne muistuttaa jäsenyyteen valmistautumista.
Kuva: Laura Tolonen / Yle
Pohjoismaat aikovat tiivistää puolustusyhteistyötään Venäjää vastaan, kertoo norjalaislehti Aftenposten.
Sopimuksesta kerrottiin lehdessä julkaistussa kirjoituksessa, jonka ovat allekirjoittaneet kaikki viisi pohjoismaista puolustusasioista vastaavaa ministeriä, myös Suomen Carl Haglund. Kirjoituksessa sanotaan, että Venäjän lisääntynyt aggressiivisuus on heikentänyt turvallisuuspoliittista tilannetta Pohjoismaiden lähialueilla huomattavasti viime vuoden aikana. Vaikka alue on edelleen vakaa, kriiseihin pitää ministerien mukaan varautua.
– Meidän täytyy tarkastella Venäjän tekoja, ei Kremlin retoriikkaa, kirjoituksessa sanotaan.
Ministerit kirjoittavat, että Pohjoismaat aikovat muun muassa lisätä yhteisiä sotaharjoituksia, puolustusmateriaaliyhteistyötä, tiedustelutietojen jakamista ja kyberuhkiin valmistautumista.
Kirjoituksen mukaan päätös yhteistyön parantamisesta tehtiin pohjoismaisten puolustusministerien tapaamisessa 10. maaliskuuta. Yhteistyötä on tarkoitus lisätä myös Baltian maiden kanssa.
Asiantuntija: Suomi ja Ruotsi eivät enää pääse lähemmäs Natoa ilman jäsenyyttä
Aftenpostenin haastattelema turvallisuuspolitiikan asiantuntija Janne Haaland Matlary arvioi, että yhteistyötä ei voi enää enempää tiivistää ilman, että Natoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi liittyisivät sotilasliittoon.
– Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet järjestää harjoituksensa Naton standardien mukaisesti, ja tämä tarkoittaa askelta kohti Natoa. Mailla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä poliittista perustetta liittymiselle; ilmapiiri ei ole riittävän "pelokas" ja siihen vaadittaisiin kansanäänestyksiä. Mutta siitä huolimatta se, mitä nyt tapahtuu, muistuttaa jäsenyyteen valmistautumista, Haaland Matlary sanoo.
Norjan puolustusministerin neuvonantajaryhmään kuuluva professori Haaland Matlary sanoo, että Venäjä tulkitsee pohjoismaisten ministerien viestin aggressiiviseksi.
– Täytyy ottaa huomioon, että Venäjän puolelta tulee negatiivisia reaktioita. Sitä ei kuitenkaan pitäisi korostaa, hän sanoi lehdelle.
Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide kommentoi Aftenpostenille, että yhteistyön lähtökohta on puolustuksellinen, ja sen tarkoituksena on parantaa turvallisuutta ja lisätä ennustettavuutta lähialueilla.
– Emme voi ennustaa Venäjän reaktioita, hän sanoi.
Norjan puolustusministeriöstä kerrottiin uutistoimisto Reutersille, että puolustusministerien teksti on tarkoitus julkaista lähipäivinä muissakin Pohjoismaissa.
Lähteet:
Reuters
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201504100005946_ul.shtml
Pohjoismaat tiivistävät puolustusyhteistyötään
Ulkomaat 10.4.2015 klo 1:14 | päivitetty 10.4.2015 klo 3:18
Aftenposten: Pohjoismaat tiivistävät puolustusyhteistyötään Venäjän uhan vuoksi
Kaikkien viiden Pohjoismaan ministerit ovat allekirjoittaneet norjalaislehti Aftenpostenissa julkaistun kirjoituksen, jonka mukaan muun muassa yhteisiä sotaharjoituksia, puolustusmateriaaliyhteistyötä sekä tiedustelutietojen jakamista lisätään. Norjalaisasiantuntijan mukaan yhteistyö vie Suomen ja Ruotsin niin lähelle Natoa, että tilanne muistuttaa jäsenyyteen valmistautumista.
Kuva: Laura Tolonen / Yle
Pohjoismaat aikovat tiivistää puolustusyhteistyötään Venäjää vastaan, kertoo norjalaislehti Aftenposten.
Sopimuksesta kerrottiin lehdessä julkaistussa kirjoituksessa, jonka ovat allekirjoittaneet kaikki viisi pohjoismaista puolustusasioista vastaavaa ministeriä, myös Suomen Carl Haglund. Kirjoituksessa sanotaan, että Venäjän lisääntynyt aggressiivisuus on heikentänyt turvallisuuspoliittista tilannetta Pohjoismaiden lähialueilla huomattavasti viime vuoden aikana. Vaikka alue on edelleen vakaa, kriiseihin pitää ministerien mukaan varautua.
– Meidän täytyy tarkastella Venäjän tekoja, ei Kremlin retoriikkaa, kirjoituksessa sanotaan.
Ministerit kirjoittavat, että Pohjoismaat aikovat muun muassa lisätä yhteisiä sotaharjoituksia, puolustusmateriaaliyhteistyötä, tiedustelutietojen jakamista ja kyberuhkiin valmistautumista.
Kirjoituksen mukaan päätös yhteistyön parantamisesta tehtiin pohjoismaisten puolustusministerien tapaamisessa 10. maaliskuuta. Yhteistyötä on tarkoitus lisätä myös Baltian maiden kanssa.
Asiantuntija: Suomi ja Ruotsi eivät enää pääse lähemmäs Natoa ilman jäsenyyttä
Aftenpostenin haastattelema turvallisuuspolitiikan asiantuntija Janne Haaland Matlary arvioi, että yhteistyötä ei voi enää enempää tiivistää ilman, että Natoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi liittyisivät sotilasliittoon.
– Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet järjestää harjoituksensa Naton standardien mukaisesti, ja tämä tarkoittaa askelta kohti Natoa. Mailla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä poliittista perustetta liittymiselle; ilmapiiri ei ole riittävän "pelokas" ja siihen vaadittaisiin kansanäänestyksiä. Mutta siitä huolimatta se, mitä nyt tapahtuu, muistuttaa jäsenyyteen valmistautumista, Haaland Matlary sanoo.
Norjan puolustusministerin neuvonantajaryhmään kuuluva professori Haaland Matlary sanoo, että Venäjä tulkitsee pohjoismaisten ministerien viestin aggressiiviseksi.
– Täytyy ottaa huomioon, että Venäjän puolelta tulee negatiivisia reaktioita. Sitä ei kuitenkaan pitäisi korostaa, hän sanoi lehdelle.
Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide kommentoi Aftenpostenille, että yhteistyön lähtökohta on puolustuksellinen, ja sen tarkoituksena on parantaa turvallisuutta ja lisätä ennustettavuutta lähialueilla.
– Emme voi ennustaa Venäjän reaktioita, hän sanoi.
Norjan puolustusministeriöstä kerrottiin uutistoimisto Reutersille, että puolustusministerien teksti on tarkoitus julkaista lähipäivinä muissakin Pohjoismaissa.
Lähteet:
Reuters
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201504100005946_ul.shtml
Pohjoismaat tiivistävät puolustusyhteistyötään