Pohjoismaiset yhteishankinnat

kertakenttään

Ylipäällikkö
Norja:

P 2578-Armoured transport vehicle, onko tämä se Nasamssin vastakauppa? Haluavat tosin vissiin M113 alustaisen.

P 5007 Vastatykistötutkan hankinta, samoilla linjoilla Suomen kanssa

P 5044 Kevyt ajoneuvo paikallispuolustukselle. Onko tämä nyt se Misu? Ei varmaan. En ole lukenut, että meillä oltaisiin hankkimassa erikoisemmin ajoneuvoja tulevina vuosina

P 5045 ja 5049 Leo alustaisia silta ja pioneerivaunuja. Selvä yhteistyön paikka

P 5050 Leon päivitys, ei taida liipata

P 5086 Tekan päivitys/MLU, kelpaa

Ruotsi:

Itseliikkuvia heittimiä - Enpä tiedä oikein kannattaako

PST-aseistusta - Jos saadaan isompi satsi Nlaweja halvemmalla niin kelpaa

CV90 päivitys - Tämä kai tulee meillekin aikanaan eteen, mutta milloin?

Ruotsin osuus löytyy hakemalla Sweden defence policy 2016 to 2020. Se on word tiedosto, joten ei voi lisätä tänne. Jostain pisti silmään Norjan pasien päivitys, mutten enää muista missä sen näin. Ruotsi on omiaan päivitellyt ja meillä sama menossa.
 

Liitteet

  • Future acquisitions For the Norwegian Armed Forces 2015-2023.pdf
    2.2 MB · Luettu: 12
Yhteispohjoismaisista hankkeista käy surulliseksi esimerkiksi vaikka "Försvarundesökningsgrupp Mortar", joka aloitti yhteispohjoismaisen krh-hankkeen runsaat KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN. Juuteilta loppuivat rahat, norskit tyytyivät 81 mm:seen, swedut alkoivat loputtoman studeeraamisen ja diskuteeraamisen, Suomi hankki AMOS-vaununsa.
 
Liekö ainuttakaan pohjoismaista asehanketta, jossa olisi yhdessä päästy suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen, joka tulisi muullekin kuin eniten ohjelmaan panostaneelle, joka ei voi enää perääntyä? Eri asia on sitten hankkia yhdessä valmista, jotta päästään suurempiin volyymeihin ja halvempaan kappalehintaan.
 
Mitenkäs laivue2020, aikanaan siitä puhuttiin yhteishanketta ainakin jollain tasolla, onko se idea haudattu kokonaan?
 
Surullisenkuuluisa yhteispohjoismainen helikopterihanke on vielä mainitsematta...

Hankkia piti 100-150 kappaleen erä mukavaan tukkuhintaan, kunhan kaikkien neljän maan tarpeet vaan saadaan puristettua samaan vaikkakin muunneltavaan konetyyppiin. Projekti alkoi muistaakseni
1996 ja heti tuli vaikeuksia. Tanska halusi SAR koptereita kun taas Norjan ropelit piti saada sopimaan olemassaolevien fregattien hangaareihin. Hyvin tärkeä vaatimus oli riittävä sisäkorkeus, en nyt enää
muista keneltä. Suomi ja Ruotsi taas hakivat spekseiltään ihan erilaista konetta maajoukkojen kuljetukseen.

Eihän hommasta tietenkään mitään tullut: Ensiksi jättäytyi pois Tanska sitten Norja. Suomi ja Ruotsi jatkoivat ja jäivät vuosiksi odottelemaan myöhästyviä koneita. Ruotsi jopa osti tilalle Blackhawkit, kun
piti saada A-maahan omat lääkintäkopterit. Nyt heillä on sitten tuplakoneet mutta ei kai heidän rahoissa tunnu. Suomenkin olisi kannattanut jättää koko hanke, mutta se ei kai ollu mahdollista kun koko
Maavoimien lentotoimintakin olisi samalla loppunut alkuunsa.
 
Viimeksi muokattu:
Sopisiko tämä tänne?

Suomi ja Ruotsi ovat tämän mukaan hankkimassa yhteistä rynnäkkökivääriä.

Luulen että ketjussa aihetta jo ollaan enempi käsitelty.
 
Sopisiko tämä tänne?

Suomi ja Ruotsi ovat tämän mukaan hankkimassa yhteistä rynnäkkökivääriä.

Eivät ole. Ruotsalaisten väärä tieto, joka on korjattu.
 
En voi kuvitella että Suomi luopuu sadoista tuhansista rynnäkkökivääreistä ja vaihtaa uuteen. Ei semmoiseen ole varaa.
 
Ei kai niitä sodanajankäyttöön tarkoitettuja käytetä koulutuksessa? Sehän olisi silkkaa hölmöyttä. Olen kuvitellut että sodanajan käyttöön tulevat aseet makaavat varastoissa käyttämättä kunnes tarvitaan.
 
Ei kai niitä sodanajankäyttöön tarkoitettuja käytetä koulutuksessa? Sehän olisi silkkaa hölmöyttä. Olen kuvitellut että sodanajan käyttöön tulevat aseet makaavat varastoissa käyttämättä kunnes tarvitaan.
Eiköhän ne kotimaiset ole jo aika kattavasti vuosikymmenten mittaan kiertäneet koulutuskäytössä. Kiinantuonnit ovat asia erikseen.
 
Ei kai niitä sodanajankäyttöön tarkoitettuja käytetä koulutuksessa? Sehän olisi silkkaa hölmöyttä. Olen kuvitellut että sodanajan käyttöön tulevat aseet makaavat varastoissa käyttämättä kunnes tarvitaan.
Kyllä suurinta osaa PV:n inventaariosta käytetään. Ei ole järkeä koittaa opettaa poikia/tyttöjä ampumaan loppuun kuluneella aseella, mutta kohtuullisesti kulunut kyllä kelpaa vielä sotaan ihan hyvin. Ja kyllähän rynnäkköpyssyjä myös siis korjataan.

Mutta lopulta tulee hetki kun niitä pitää alkaa korvaamaan uusilla, se aikaa taitaa olla kohta käsillä.
 
Anekdootin mukaan joskus PV:ssä annettiin mahtikäsky linjan muuttamiseksi: Kun aiemmin varastoissa oli vähän koulutuksessa loppuun kulunutta materiaalia ja paljon sodan ajalle varattua käyttämätöntä materiaalia (joka myös aikanaan meni käyttämättömänä hylkäykseen), tulisi jatkossa pyrkiä siihen, että varastoissa on paljon vähän kulunutta materiaalia. Kuulostaa minusta järkevältä.
 
En voi kuvitella että Suomi luopuu sadoista tuhansista rynnäkkökivääreistä ja vaihtaa uuteen. Ei semmoiseen ole varaa.
Eiköhän 30-luvulla kynnys- ja ratkaisujoukkojen jääkäreiden käsissä ole jotain muuta kuin nykyistä. Tykkimies ja siltavahdit voivat nojata nykyiseen.
 
Back
Top