Poliisi haluaa reservipoliisit käyttöön

[YJT]

Miten olisi siirtyminen Amerikan malliin, eli kun on ollut esim 25 vuotta virassa, pääsee eläkkeelle (riippumatta siitä, minkä ikäinen on), ja eläkettä saa vaikka tekisi muita hommia siinä ohessa?

Silloin nämä alan vaihtamiset kävisivät itseohjautuvasti, eikä olisi ongelmaa myöskään siitä että töissä on liikaa liian vanhaa porukkaa. Jos haluaisi jatkaa virassa tuon 25 vuoden jälkeenkin, niin se onnistuisi jos läpäisee työkuntomittauksen, esim aluksi 5 vuoden välein ja sitten tihenevällä tahdilla?

Tai vaikka enemmän suomalaiseen tyyliin, varhaisempi eläkeikä esim 55 vuotta? Ai niin, juuri tästä varhaisemmasta eläkeiästä (58 vuotta) päästiin eroon, niin siihen tuskin ollaan enää palaamassa...

 

[YJT]

Voitaisiin myös aivan hyvin vaatia, että poliisiksi tai vankeinhoitoon opiskelemaan pyrkivällä pitäisi olla vaikka vuoden työkokemus järjestyksenvalvojan työtehtävistä tai jostain vastaavasta duunista. (Esimerkiksi Iso-Britanniassa moni laitos vaatii, että pitää olla kokemusta Special Constablen hommista ennen kuin voi hakea töihin/koulutukseen).

Jotain tämän tapaista voisi hyvin olla. Mielestäni suoraan lukiosta/armeijasta ilman mitään työkokemusta Kouluun menevät ovat väärässä paikassa noin keskimäärin. Poliisin työ kuitenkin vaatii elämänkokemusta, mitä saa elämällä. Ja erityisesti turvallisuusalan kokemus olisi eduksi. Meillä (meidän ryhmässä) on ollut ainakin yksi harjoittelija (mies), joka ei todellakaan soveltunut alalle ihan liian suuren arkuuden takia. Ei sitten kai edes hakenut mitään poliisin virkoja valmistumisensa jälkeen; tai näin olen kuullut.

Jossain vaiheessa esim turvallisuusalan työkokemuksesta sai lisäpisteitä hakemisessa, mutta ei enää.

Nykyisin noissa hommissa on ihan liikaa sellaisia tyyppejä joilla naama menee valkoiseksi, kun aikuinen mies alkaa huutamaan ja reuhaamaan. Usein tuosta alalle soveltumattomuudesta sitten seuraa se, että kaikenlaisten venkuloiden edessä kumarrellaan ja kiemurrellaan - kun hyvin tiedetään, että omat taidot, fysiikka ja psyyke ei riitä tilanteen hoitamiseen. Oma kyvyttömyys sitten naamioidaan "pienimmän haitan periaatteeksi" tai joksikin muuksi poliittisesti korrektiksi hevonpaskaksi.

Oma riittämättömyys kostetaan sitten taviksille liikenteenvalvonnassa tai jossain vastaavassa tilanteessa. Siinä ei sitten armoa tai kohtuutta tunneta, kun tiedetään, että se tavis ei sieltä autosta singahda riehumaan.

Mielenkiintoinen teoria; kannattaa muistaa että kun tekee tulkintoja toisten motiiveista ja ajatuksista, tulee helposti peilattua oman ajatusmaailmansa ja luonteensa kautta.

 

[Talvela]

Jotain tämän tapaista voisi hyvin olla. Mielestäni suoraan lukiosta/armeijasta ilman mitään työkokemusta Kouluun menevät ovat väärässä paikassa noin keskimäärin. Poliisin työ kuitenkin vaatii elämänkokemusta, mitä saa elämällä. Ja erityisesti turvallisuusalan kokemus olisi eduksi. Meillä (meidän ryhmässä) on ollut ainakin yksi harjoittelija (mies), joka ei todellakaan soveltunut alalle ihan liian suuren arkuuden takia. Ei sitten kai edes hakenut mitään poliisin virkoja valmistumisensa jälkeen; tai näin olen kuullut.

Jossain vaiheessa esim turvallisuusalan työkokemuksesta sai lisäpisteitä hakemisessa, mutta ei enää.


Mielenkiintoinen teoria; kannattaa muistaa että kun tekee tulkintoja toisten motiiveista ja ajatuksista, tulee helposti peilattua oman ajatusmaailmansa ja luonteensa kautta.

Kuinka monella suurinpiirtein on sotilaspoliisin koulutus? Käytännössä kaikki tuntemani sotilaspoliisit ovat harkinneet myös uraa poliisina.

 

[Talvela]

Miten olisi siirtyminen Amerikan malliin, eli kun on ollut esim 25 vuotta virassa, pääsee eläkkeelle (riippumatta siitä, minkä ikäinen on), ja eläkettä saa vaikka tekisi muita hommia siinä ohessa?

Silloin nämä alan vaihtamiset kävisivät itseohjautuvasti, eikä olisi ongelmaa myöskään siitä että töissä on liikaa liian vanhaa porukkaa. Jos haluaisi jatkaa virassa tuon 25 vuoden jälkeenkin, niin se onnistuisi jos läpäisee työkuntomittauksen, esim aluksi 5 vuoden välein ja sitten tihenevällä tahdilla?

Tai vaikka enemmän suomalaiseen tyyliin, varhaisempi eläkeikä esim 55 vuotta? Ai niin, juuri tästä varhaisemmasta eläkeiästä (58 vuotta) päästiin eroon, niin siihen tuskin ollaan enää palaamassa...

Ja sitten osa sheriffeiksi maaseudulle, tällainen kokenut ja uskottava kaveri pitää pienet kylät tehokkaasti kurissa ja järjestyksessä.

 

[YJT]

Kuinka monella suurinpiirtein on sotilaspoliisin koulutus? Käytännössä kaikki tuntemani sotilaspoliisit ovat harkinneet myös uraa poliisina.

Joillakin on, osa ei ole käynyt armeijaa lainkaan. Vaikeaa sanoa prosenttilukuja; varmaan prosentuaalisesti suurempi määrä poliiseista on saanut intissä spol-koulutuksen kuin mitä intissä käyneistä on saanut spol-koulutuksen. Eli poliisissa spol-koulutuksen saaneet ovat yliedustettuna. Se koulutus toisaalta ei kuitenkaan kovin hyvin vastaa oikeaa turvallisuusalan työtä.

Itse kun olin spollarina, niin eipä meiltä monikaan ilmoittanut olevansa kiinnostunut poliisin hommista. Itseni lisäksi tiedän, että yksi toinen on poliisina.

 

[Talvela]

Joillakin on, osa ei ole käynyt armeijaa lainkaan. Se Spol-koulutus toisaalta ei kuitenkaan kovin hyvin vastaa oikeaa turvallisuusalan työtä.

Itse kun olin spollarina, niin eipä meiltä monikaan ilmoittanut olevansa kiinnostunut poliisin hommista. Itseni lisäksi tiedän, että yksi toinen on poliisina.

No omista nuoruuden tutuista ja kavereista valtava prosentti on valtiolla töissä joten ehkä kuvani on vääristynyt sitä kautta.

 

[kimmo.j]

-En muuten tiedä onko lähihoitajat toimineet historian aikana instrumentti / anestesia hoitajan tehtävissä, vai onko ne aina olleet sh tehtäviä.
- Hallitus kaipaa jonkin näköisen perusteen palkan nostolle , mieluisasti sellaisen mikä on ns tasavertainen muihin aloihin verratessa. Näin ollen amk tutkinto antaa perustellun syyn nostaa palkkaa. Mikäli palkka ei ole kannattava niin ei saada tarpeeksi tekijöitä alalle vaikka se muuten kiinnostaisikin. Tästä hyvä esimerkki turvallisuusalalla on yksityiset turvallisuus palvelut.

Siinä ongelmia poliisin palkkaan liittyen https://www.kaleva.fi/uutiset/kotim...-peruspalkkaa-pidetaan-liian-matalana/734197/

-

Ns kirurgisen päydän tekemiseen kuuluisi kaikille hoitajille, mutta varsinaisesti leikkaussali työtä ei juuri opeteta lähäreille. Tosin hyvin vähän myös nyky sairaanhoitajillekkaan, asiat opitaan jos päästään leikkuriharjoitteluun.

En oikein usko, että hallitus kaipaa poliisien, tai minkään muunkaan virkamiesryhmän palkankorotusta, mutta systeemi vaatii perustetta. Se on rakennettu niin. Siksi julkishallinnossa on lisääntyvästi AMK- ja korkeakoulutettuja ihmisiä. Tehtävät eivät itsessään ole muuttuneet, mutta palkkaus vaatii.

Kuten YJT totesi, poliisin AMK koulutus on tuonut opetukseen ihan muuta kuin varsinaisia ammattiaineita. Hyvin tyypillinen kehitys AMK koulutuksessa.
Opettajat sitten mutisevat kuinka "opiskelijat eivät ymmärrä näiden tarpeellisuutta" Poliisin peruspalkkaa voitaisiin nostaa ilman koulutushölmöilyä, mutta kuten kirjoitin systeemi. Kysymys on hölmöstä ja vastuuttomasta tuhlauksesta. Ei pelkästään se, että poliisin palkka nousisi, mutta se maksaa, että ihmisiä pidetään turhaan koulussa, puhumattakaan koulutuksen kulujen kasvusta. Nostamalla yksinkertaisesti poliisin peruspalkkaa saataisiin "tyytyväisiä" poliiseja halvemmalla.

 

[Ingsoc]

Miten olisi siirtyminen Amerikan malliin, eli kun on ollut esim 25 vuotta virassa, pääsee eläkkeelle (riippumatta siitä, minkä ikäinen on), ja eläkettä saa vaikka tekisi muita hommia siinä ohessa?

Tuo olisi tietysti paras malli. En kuitenkaan odota, että tuollaista otettaisiin koskaan Suomessa käyttöön. Malli on yleinen Yhdysvalloissa, mutta siihen kuuluu myös sellaisia piirteitä joita Suomessa ei ole. Esimerkiksi nuhteettomuusvaatimus. Jos syyllistyt rikokseen, niin et saa latin killinkiä eläkettä.

Yhdysvaltain asevoimissa on myös malli jossa saat puolet palkasta eläkkeenä, kun 20 palvelusvuotta tulee täyteen. Mielestäni järjestelmä on oikeudenmukainen varsinkin tälläisena sotien aikakautena. Toisaalta sielläkin homma toimiin niin, että jos palvelet 19 vuotta ja 8 kuukautta, mutta saat dishonorable dischargen rikoksen tai laiminlyönnin takia, niin eläkettä et saa ollenkaan. Huonona puolena on myös "stay safe and twenty" asenne. Henkilöstö hakeutuu tehtäviin jossa he helpoiten pystyvät täyttämään ylennysvaatimukset yms. pitkällä uralla vaadittavat kommervenkit ja mieluiten tietenkin Yhdysvaltain manneralueella ja sisätiloissa. Myös Yhdysvalloissa on alkanut esiintyä painetta siihen, että sotilaseläkkeillä olisi alaikäraja. Eli tulevaisuudessa 20 vuotta palvellut master sergeant ei saa eläkettä heti kun hän lopettaa uransa 39 vuotiaana, vaan eläkettä ryhdyttäisiin maksamaan vasta kun lasiin pamahtaa 55 vuotta. Samanlainen systeemihän on käytössä briteissä, sotilaspalvelus kartutaa eläkettä, mutta jos joudut lähtemään 42 vuotiaana, niin jostain on leipä revittävä siihen asti kunnes eläke alkaa juosta.

 

[Ingsoc]

Tämä olisi tietyllä tavalla perusteltua; pitäisikö sen koskea kaikkia ammatteja? Jos ei ole siinä kunnossa että pystyy tekemään töitä, pitäisikö vain heittää pihalle ja palkata uutta porukkaa tilalle? Työnantajan kannalta varmasti olisi hyvä systeemi, mutta olisi kyllä melko paljon nuoria suosiva järjestelmä, ja nykyään tavoitteena on ennemmin työurien pidentäminen kuin lyhentäminen. Samalla aika paljon kokemusta häviäisi.

Itse elän tuollaisessa maailmassa jo nyt.

Näytöt annetaan joka päivä ja lähtö on kiinni yhden ihmisen täysin subjektiivisesta mielipiteestä.

Olet joko tuloksentekijä tai tuloksenviejä.

Ja väitän, että tälläkin foorumilla ja yhteiskunnassa on paljon ihmisiä jotka ovat aivan samanlaisessa tilanteessa.

Näin toimii markkinatalous.

Itse voin toki lohdutautua sillä, että osaamiseni on kovatasoista ja voin todistaa osaamiseni myös paperilla.

Siihen verrattuna työterveyshuollon suorittama terveydentilan arviointi ja osaamisen kartoittaminen sekä mahdollisuus palkalliseen opiskeluun jos joutuu lähtemään, ovat erittäin hyviä tarjouksia.

Mutta jos ei ole siinä kunnossa että pystyy tekemään työtä, niin olisiko kuitenkin sairaseläke oikeampi paikka kuin pakko-opiskelu jollekin toiselle alalle? Mitkä olisivat työllistymismahdollisuudet, jos on koko ikänsä tehnyt esim poliisin hommia ja sitten 5-kymppisenä pitäisi vaihtaa jollekin kokonaan toiselle alalle? Toisaalta, ei ole poliisiorganisaation ongelma, vaan yksittäisen taistelijan murhe.

Kannattaa päivittää nyt itsensä sieltä 80-luvun Suomesta jossa kaikkea riitti kaikelle ja työkyvyttömyyseläke alkoi juosta heti jos ei pystynyt siihen ammattiin mihin oli alunperin kouluttautunut.

Toki jo silloin 80-luvulla ihmeteltiin, kun esimerkiksi maratoneja juoksi työkyvyttömyyseläkeläiset.

Nykyisin työkyvyttömyydessä on paljon tiukemmat kriteerit. Pohditaan esimerkiksi pystyykö ihminen käymään vessassa ilma apua. Nykyisin edes näkövamma tai pyörätuoli ei tuo automaattisesti työkyvyttömyyseläkettä. Se kun on täysin mahdollista, että selviät työtehtävistä kuntoutuksen tai apuvälineiden avulla tai sitten opiskelet uuden ammatin jota voit harjoittaa invaliditeetistä huolimatta.

Ne ajat joilloin 45 vuotias kaivosmies laitettiin eläkkeelle kun kaivos suljettiin ovat takana. Nykyisin jos esimerkiksi todetaan, että metallimies ei voi enää hengittää tehdassalin höyryjä tai bussikuski ei enää täytä ammattikuskin terveysvaatimuksia, niin suunta on uudelleenkoulutukseen. Vaikka ikää olisi 50+ vuotta - entinen raksaduunari, rautakoura tai äijäkuski voi hyvinkin löytää itsensä lähihoitajakoulutuksesta tai jostain palvelualan lyhytkurssilta.

 

[Hans]

Onneksi poliisissa on muitakin töitä, kuin niitä ryskähommia, tai hat hat miesten hommia. On täysin selvää että kaikki poliisihallintoon nuorena ja vetreänä tulleet eivät lähde eläkepäiville haalarihommista. Fyysinen kunto muuttuu, kiinnostukset muuttuvat, halu valvoa öitään loppuu, tulee erilaisia vammoja ja jne.

On tehtäviä esikunnassa, tukitoiminnoissa, tutkinnassa, lupapalveluissa ja jne. Kaikki tarpeellisia ja tärkeitä toimintoja jotka palvelevat asiakkaita, niitä ihan tavallallisia ihmisiä ja myös kentän väkeä, jotka voivat näiden toimintojen ansiosta keskittyä enemmän varsinaiseen tehtäväänsä.

Jo nyt on se tilanne että kursseja peruskoulutukseen ei saada aina täyteen, niin mikä olisi tilanne silloin, jos oman mielenkiinnon, tai suorituskyvyn muutos tietäisi automaattisesti lähtimiä hallinnosta?

 

[Ingsoc]

Jo nyt on se tilanne että kursseja peruskoulutukseen ei saada aina täyteen, niin mikä olisi tilanne silloin, jos oman mielenkiinnon, tai suorituskyvyn muutos tietäisi automaattisesti lähtimiä hallinnosta?

Suurimpana syynä siihen on varmaan se, että aikuisopiskelijoita ei enää juurikaan tule kursseille. Ennen palkallisiin hommiin pääsi koulutuksesta nopeammin.

On täysin selvää että kaikki poliisihallintoon nuorena ja vetreänä tulleet eivät lähde eläkepäiville haalarihommista. Fyysinen kunto muuttuu, kiinnostukset muuttuvat, halu valvoa öitään loppuu, tulee erilaisia vammoja ja jne.

No juuri sen taki tarjottaisiin se mahdollisuus opiskella uusi ammatti palkkaa nauttien. Noin lähtökohtaisesti tämän päivän 20 vuotiaista varmaankin 80% tulee opiskelemaan enemmän kuin yhden ammatin työuransa aikana.

Tulevaisuuden poliisilta vaaditaan paljon. Vähän epäilen, että paras vaihtoehto ei ole se, että alalle hakeutuu pääasiassa turvallisuushakuisia family maneja. Aivan samaa vikaahan on puolustusvoimissa kun sinne hakeutuu ihmisiä jotka haluavat elinikäisen työpaikan.

On tehtäviä esikunnassa, tukitoiminnoissa, tutkinnassa, lupapalveluissa ja jne. Kaikki tarpeellisia ja tärkeitä toimintoja jotka palvelevat asiakkaita, niitä ihan tavallallisia ihmisiä ja myös kentän väkeä, jotka voivat näiden toimintojen ansiosta keskittyä enemmän varsinaiseen tehtäväänsä.

Puolustusvoimissa ja pelastuslaitoksissa on nähty, että tuollainen ei yksinkertaisesti toimi. Ei niitä konttori, esikunta, huolto ja toimistohommia riitä kaikille ikääntyneille.

Paljon mielummin näkisin, että tulevaisuudessa poliisi ja vaikka raja on paikka jossa ihminen työskentelee 5-40 vuotta joko täysipäiväisenä tai jopa osa-aikaisena. Sitten kun kunto, terveys, tahto tai elämäntilanne muuttuu, niin tulevaisuuden turvallisuusammattilainen siirtyy muihin tehtäviin joko uudelleenkoulutuksen kautta tai sitten kertynyttä osaamista hyödyntäen.

Pitkien ammattikorkea-aivopesu koulutusten sijaan tarvittaisiin sitä paljon puhuttua joustavuutta sekä alalle tulossa että sieltä lähtemisessä. Nykyisin yksityisellä sektorilla on äärimmäisen harvinaista, että joku palvelee samaa työnantajaa 30-40 vuotta. Rehellisesti sanottuna en itse odota paljoakaan jos ihminen ilmoittaa, että on ollut samassa firmassa 20-40 vuotta - yleensä sen laitostumisen ja kyllästymisen oikein aistii noista elinkautista tahkoavista.

 

[Hans]

Suurimpana syynä siihen on varmaan se, että aikuisopiskelijoita ei enää juurikaan tule kursseille. Ennen palkallisiin hommiin pääsi koulutuksesta nopeammin.



No juuri sen taki tarjottaisiin se mahdollisuus opiskella uusi ammatti palkkaa nauttien. Noin lähtökohtaisesti tämän päivän 20 vuotiaista varmaankin 80% tulee opiskelemaan enemmän kuin yhden ammatin työuransa aikana.

Tulevaisuuden poliisilta vaaditaan paljon. Vähän epäilen, että paras vaihtoehto ei ole se, että alalle hakeutuu pääasiassa turvallisuushakuisia family maneja. Aivan samaa vikaahan on puolustusvoimissa kun sinne hakeutuu ihmisiä jotka haluavat elinikäisen työpaikan.



Puolustusvoimissa ja pelastuslaitoksissa on nähty, että tuollainen ei yksinkertaisesti toimi. Ei niitä konttori, esikunta, huolto ja toimistohommia riitä kaikille ikääntyneille.

Paljon mielummin näkisin, että tulevaisuudessa poliisi ja vaikka raja on paikka jossa ihminen työskentelee 5-40 vuotta joko täysipäiväisenä tai jopa osa-aikaisena. Sitten kun kunto, terveys, tahto tai elämäntilanne muuttuu, niin tulevaisuuden turvallisuusammattilainen siirtyy muihin tehtäviin joko uudelleenkoulutuksen kautta tai sitten kertynyttä osaamista hyödyntäen.

Pitkien ammattikorkea-aivopesu koulutusten sijaan tarvittaisiin sitä paljon puhuttua joustavuutta sekä alalle tulossa että sieltä lähtemisessä. Nykyisin yksityisellä sektorilla on äärimmäisen harvinaista, että joku palvelee samaa työnantajaa 30-40 vuotta. Rehellisesti sanottuna en itse odota paljoakaan jos ihminen ilmoittaa, että on ollut samassa firmassa 20-40 vuotta - yleensä sen laitostumisen ja kyllästymisen oikein aistii noista elinkautista tahkoavista.

Aika lailla erimieltä olen tästä asiasta, mutta mitäpä siitä.

Kannattaa muistaa myös se, että jos samalla halutaan vähän vanhempia alan vaihtajia alalle, niin on selvää että myös heille voi tulla eteen tilanne, jossa 20-vuoden kenttäpalveluksen jälkeen alkaa öiden valvominen riittämään. Koita siinä sitten etsiä esim 55-vuotiaana uutta uraa itselle. Jokainen tietää kuinka hankala tilanne se on.

Tämä sisäinen siirtyminen tehtävistä toisiin kulkee poliisissa käytännössä suuntaan ulkohommista sisähommiin. Toistaiseksi organisaation sisältä on ihmisille löytynyt tehtäviä.

Mitä tulee sitten alalalle hakeutuvien ihmisten persooniin, niin olen noin 10-v harjoittelun ohjaaja kokemuksen perusteella edelleen sitä mieltä että ala tarvitsee tasapainoisa kokonaisuuksia. Perheellisiä tai perheettömiä ihmisiä - ihmisiä joiden fyysinen ja henkinen puoli on sellainen että niillä pärjää välillä vaativissakin tilanteissa. Loppuviimein hyvä poliisi on aika tavallinen ihminen.

 

[baikal]

Kun luen tätä, mielestäni hyvää keskustelua, niin väkisin huomaan miettiväni, mihin ihmeen väliin reservipoliisi sopii pois lukien joku wagnerilainen jumalhämärän aikakausi tai ruttoepidemia?

Jos ns. ulkoisen vaaran uhatessa tarvitaan järjestysvoimaa, se luontuu pv:n myötäsukaisella avustuksella mainiosti. Ja Rajan. Jos taas aasialaisten hyöky kohdistuu kaikissa tiensuunnissa maatamme kohtaan, niin silloin apupoliisien olemiset tai olemattomuudet on harmeista lähes pienin.

Kun viranomainen kertoo, mihin tehtäviin järjestelmää suunnitellaan ja mitä tarpeita varten, niin yleensä se myös sen kertoo ilman raflaavuutta. Ehkä tätä asiaa pohdittaessa kannattaa kurkata tiiviisti, miten hankkeen julkaisija on asiaa käsitellyt?

 

[Sardaukar]

Itse harkitsin poliisiuraakin, mutta siviilikoulutuksen kautta sotilasura oli järkevämpi.

Anekdoottina, kaveri joka oli poliisina ja vaimonsa oli sairaanhoitaja...totesivat, että avioliitto pysyy tuoreena kun vuorotyössä ei koskaan nää toisiaan

Muutamat tutut ovat siirtyneet siviilipuolen turvallisuusalalta poliisiin (tietysti kuolutuksen jälkeen) ilman suurempia ongelmia.

 

[Sardaukar]

Reservipoliisijärjestelmä olisi sinänsä hyvä...mutta sen järkevä käyttö vaatisi jonkinlaista ajatusta. En ole vielä kokenut esim. PoHan ajatuksissa yhtään järkevyyttä

 

[Ingsoc]

Löytyi tälläinen vanha juttu.

Odottavan aika on pitkä - varsinkin kun odottaa turhaan. Onkohan Raunokin jo siirretty luiskaan sisäasianministeriön reservistä? Vai jatkuuko odotus edelleenkin?

Puolustusvoimat tarjoaa aktiivi ressuille koulutusta, mielekkään poikkeusolojen sijoituksen ja mahdollisuuden kehittyä reserviläisurallaan - poliisi ei pysty nyt eikä tulevaisuudessa tarjoamaan mitään vastaavaa!

Täydennyspoliisi Rauno Lintupuro odotellut turhaan tehtäviä

TS/Jonny Holmén
Rauno Lintupuro soisi, että täydennyspoliiseille annettaisiin esimerkiksi liikenteenvalvontatehtäviä.

Turun Sanomat 5.2.2007 1:30

JUSSI ORELL
Kiinteistötyöntekijänä Akseli-kiinteistöpalveluissa työskentelevä Rauno Lintupuro hakeutui täydennyspoliisiksi heti toiminnan käynnistyessä lähes kymmenen vuotta sitten. Toiveet olivat tuolloin korkealla.
- Olin jäänyt eläkkeelle merivoimista 30 vuoden uran jälkeen. Oletin, että täydennyspoliisitoiminta olisi ollut vilkkaampaa. Parina ensimmäisenä vuonna harjoituksia olikin enemmän, mutta sen jälkeen toiminta on hautautunut jonnekin. Vuonna 2004 järjestettiin Säkylässä kaksipäiväinen harjoitus. Sen jälkeen toiminta katkesi kuin kanalta kaula.
Lintusen mielestä täydennyspoliiseja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi liikenteen valvonnassa.
- Ei alkometriin puhalluttavan tarvitse olla poliisikoulun käynyt, jos mukana on poliisivirassa oleva henkilö. Täydennyspoliiseille voitaisiin antaa myös aluevalvontatehtäviä, kuten väärin pysäköityjen autojen sakottamista. Poliisin arvovaltakin nousisi, kun se voisi keskittyä vaativampiin tehtäviin.
Lintupuro kuitenkin korostaa, ettei täydennyspoliiseille pidä antaa täysiä poliisivaltuuksia.
Mitä pitäisi harjoitella?
Ylikomisario Timo Malinen Turun kihlakunnasta myöntää, että todellisten tehtävien puuttuminen on näivettänyt täydennyspoliisien harjoittelun.
- Harjoittelu koetaan turhauttavaksi, kun varsinaisia tehtäviä ei ole näköpiirissä. Viime vuosi jäi Turun kihlakunnassa kokonaan väliin. Uskoisin, että tilanne on varsin heikko koko Varsinais-Suomen alueella, hän kertoo .
Harjoitusten järjestäminen ei ole hänen mukaansa rahasta kiinni.
- Viimeisimmässä harjoituksessa olivat mukana Raision ja Kaarinan kihlakuntien täydennyspoliisit. Osallistumisprosentti oli varsin hyvä.
Malisen mukaan harjoitusten järjestämistä vaikeuttaa epäselvyys siitä, mitä harjoitusten kuuluisi pitää sisällään.
- Kukaan ei ole määritellyt, mitä pitäisi harjoitella. Täydennyspoliiseiksi hakeutuneet tuntuvat kaipaavan toiminnallisia harjoituksia.
Paikalleen jämähtänyt järjestelmä
Sisäministeriön poliisitarkastaja Seppo Juvonen pitää nykyistä täydennyspoliisijärjestelmää paikalleen jämähtäneenä.
- Järjestelmä on aikansa elänyt. Siinä olisi kehittämisen varaa, jotta täydennyspoliiseja voitaisiin käyttää nykyistä joustavammin.
Sopivia tehtäviä täydennyspoliiseille olisivat hänen mielestään esimerkiksi suurten yleisötapahtumien järjestyksenpito- ja liikenteenohjaustyöt. Tällä hetkellä täydennyspoliisit voivat hoitaa kyseisiä tehtäviä vain, mikäli kyse on harjoituksesta.
Hänen mukaansa pohdintaa kaipaa täydennyspoliiseille tarkoitettujen tehtävien lisäksi poliisien käyttöön liittyvä päätöksenteko. Tällä hetkellä käytöstä päättää hallitus.
- Proseduuri on aika monimutkainen. Lähtisin siitä, että joissain tapauksissa päätöksentekoa voitaisiin keventää siten, että päätös täydennyspoliisien käytöstä tehtäisiin kihlakunnan, läänin tai ministeriön tasolla, hän ehdottaa.
Ylikomisario Malinen kannattaa ajatusta täydennyspoliisien käyttökynnyksen madaltamisesta.
- Olisi hyvä, jos täydennyspoliisit voisivat tutustua poliisin vakituiseen henkilökuntaan, jonka kanssa he joutuvat kriisitilanteessa olemaan tekemisissä.
Osa loikkaa maakuntajoukkoihin
Turun kihlakunnan alueella on noin sata täydennyspoliisia, joista valtaosa on miehiä. Vain harva on purkanut sopimuksensa, vaikka kutsua tositoimiin ei ole käynyt.
Täydennyspoliisijärjestelmä joutuu kilpailemaan pätevistä henkilöistä perusteilla olevien maakuntajoukkojen kanssa, jotka jo nyt toimivat osassa maata ns. pilottijoukkoina. Kokonaisuudessaan maakuntajoukkojärjestelmä on määrä saada valmiiksi 2008-2010 aikana.
- Eräät täydennyspoliisista irtisanoutuneet ovat suunnitelleet siirtymistä vapaaehtoiseen sotilaalliseen maanpuolustukseen, koska he ovat ajatelleet, että toiminta voisi olla aktiivisempaa sillä puolella, Malinen myöntää.
Poliisitarkastaja Juvonen ei näe maakuntajoukkoja täydennyspoliisijärjestelmän kilpailijana, vaikka myöntää, että osa täydennyspoliiseista saattaa hakeutua toiminnallisempiin maakuntajoukkoihin.
Täydennyspoliisi Lintupuro aikoo pysyä ruodussa loppuun saakka.
- En heitä pyyhettä kehään. Odotan, että järki voittaa ja täydennyspoliiseille löydetään jotain käyttöä.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1...si+Rauno+Lintupuro+odotellut+turhaan+tehtavia

 

[Raveni]

Kuten sanottu niin en näe järkeväksi rakentaa päällekkäisiä järjestelmiä. Meillä on maakuntajoukot. Niissä olevasta reservistä voisi tarpeenvaatiessa koota poliisin avuksi joukon. Tämä joukko toimisi virka-aputilanteessa suoraan poliisin käskyvallan alla. Nämä harjoittelisivat puolustusvoimien alla kuten nytkin.

 

[skärdis]

Pitkä on tie "omien joukkojen" luovuttamisessa toisen viranomaisen käyttöön ja käskynalaiseksi.

Tekijäportaassa sopisi hyvin, mutta mitä ylemmäksi tikapuilla noustaan niin sitä nuivemmaksi menee.

Tuskin tulee kuunaan toteutumaan.

 

[kimmo.j]

Väittäisin, että luottamus syntyy vain kun harjoitellaan ensin yhdessä ja sitten suoritetaan yhdessä ensin vaatimattomia tehtäviä. Tässä yksittäisen poliisi päällystön jäsenen luottamus joukkojaan kohtaan kasvaa ja silloin hän voi antaa niitä tehtäviä tuolle joukolle.

Maakuntajoukko ei ole tälläinen joukko poliisin näkökulmasta. Tällä ei ole mitään tekemistä maakuntajoukkojen hyvyyden, tai huonouden kanssa.
Lisäksi uskoisin, että poliisi haluaa itse päättää mitä joukoille koulutetaan ja miten määritellään valmis ja kelpoinen yksilö, sekä joukko.

 

[Ingsoc]

”Reservipoliisi on pelkkä hätäratkaisu” – Miksi hallituksen ajaman uudistuksen lyttäävät nyt sekä reserviläiset että poliisi?

Asiantuntijat ovat erimielisiä reservipoliisin tehtävistä normaalioloissa: ”Olisiko Putinin valtiovierailu normaaliolojen vakava häiriötila?"

13.11.2018 10:18

Mikael Vehkaoja

Sipilän hallitus jätti syyskuussa eduskunnalle esityksen laiksi reservipoliisista, joka auttaisi poliisia normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Samassa yhteydessä sisäministeri Kai Mykkänen perusteli tarvetta lakiuudistukselle: ”Muuttuneessa turvallisuustilanteessa normaaliolojen häiriötilanteet voivat nopeasti eskaloitua vaikeammin hallittaviksi tilanteiksi ja poikkeusoloiksi.”
Lain valmistelussa on puhuttu tuhannen reservipoliisin joukoista. Työhön voitaisiin kouluttaa esimerkiksi sotilaspoliisikoulutuksen saaneita yli 35-vuotiaita henkilöitä. Myös vartijat ja muut poliisin tukemisesta kiinnostuneet henkilöt voisivat tulla kyseeseen.

Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä löytyy Reserviläisliitosta, jonka 37 000 jäsenen joukossa on 400 yli 35-vuotiasta sotilaspoliisikoulutuksen saanutta henkilöä. Reserviläisliitto oli mukana myös uuden lain valmistelussa.

Reservipoliisi järjestysmiehinä?
Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Ismo Nöjdin mukaan itärajan yli tapahtuva hallitsematon muuttoliike voisi olla yksi esimerkki lain tarkoittamista poikkeusoloista, jossa reservipoliisi kutsuttaisiin apuun.
”Käyttökynnys on asetettu korkealle. Lakiesityksen mukaan reservipoliisin käytöstä päättää valtioneuvosto”, Nöjd sanoo.
Poikkeusoloissa reservipoliisilla olisi aseenkanto-oikeus ja se toimisi täysin poliisivaltuuksin.
Sen sijaan Nöjdin mukaan on epäselvää, mihin reservipoliisia käytettäisiin normaaliolojen häiriötiloissa. Poliisihallituksessa on kaavailtu, että reservipoliisi voisi auttaa valtiovierailujen aikana järjestyksenpidossa. Nöjd ei ajatukselle lämpene.
”Olisiko Putinin vierailu normaaliolojen vakava häiriötila? Ei minusta.”
Nöjdin mukaan resrevipoliisin tarkoitus ei ole ”missään nimessä” paikata poliisin normaaleja työtehtäviä.
”Suomessa on myös yksityisiä järjestysmiespalveluita ja vartiointipalveluita. Kuuluisiko yhteiskunnan ostaa tarpeen tullen vaikka niitä palveluita, joita käytetään esimerkiksi kauppakeskuksissa?”

Tuhat – Pelkkä työluku?
Lakivalmistelun yhteydessä on puhuttu tuhannen reservipoliisin joukosta. Valmisteluvaiheessa poliisijohto esitti omana toivelukunaan 3000. Ismo Nöjdin mukaan lopullinen luku voi olla mitä tahansa siltä väliltä.
”Minusta tuntuu, että tuhat on ollut pelkkä työluku, jonka avulla kulujen laskeminen on ollut helppoa. Lakihan ei ota kantaa reservipoliisien määrään.”
Sisäministeriö on arvioinut, että järjestelmän alkuinvestointi olisi noin kaksi miljoonaa euroa. Ylläpitokustannukset olisivat 250 000 euroa vuodessa. Sadan reservipoliisin pitäminen valmiudessa maksaisi vuositasolla viisi miljoonaa.
Valtion kukkarossa nämä ovat pieniä summia. Toisaalta Nöjdin mukaan jää nähtäväksi, pitävätkö laskelmat paikkansa, ja millaista valmiutta tällaisella rahalla saadaan todellisuudessa.
”Kestää vuosia kouluttaa tällaiset joukot. Eiväthän nämä tulokkaat olisi valmiita.”
Lain valmistelussa esitettiin, että reservipoliisin peruskurssi olisi 8 x 2 päivää. Sen päälle tulisi vuodessa kahdeksan tuntia täydennyskoulutusta. Nöjdin mielestä se on liian vähän tehtävän vaativuus huomioiden.
”Päivän täydennyskoulutuksella ei ylläpidetä mitään taitoja”, Nöjd kritisoi.

Yllätyksiä edessä
Myös Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo suhtautuvansa epäillen reservipoliisihanketta kohtaan. Moni tärkeä asia on jäänyt valmisteluvaiheessa huomioimatta. Järjestelmästä voi tulla kalliimpi kuin on ajateltu.
”Yksi iso asia on, että ennen kuin reservipoliiseille voidaan antaa tehtäviä, heidät on turvallisuusselvitettävä. Se on pitkä prosessi, puhutaan kuukausista.”
Kun reservipoliisi on töissä, hän on valtion virkamies, joka toimii virkavastuulla.
”Ihminen, joka täyttää reservipoliisin psyykkiset ja fyysiset edellytykset, on kysytty työmarkkinoilla. Miten tällaisen ihmisen työnantaja suhtautuu siihen, että hän ilmoittaa lähtevänsä harrastamaan poliisina olemista. Sitäkään lakiesityksessä ei ole mietitty”, Jonne Rinne sanoo.

”Kriisi on jo nyt”
Rinteen mukaan tähän asti valtiovierailut ja muut rauhanajan erityistapaukset on hoidettu yhteistyössä rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien kanssa. Esimerkiksi Putinin valtiovierailulla Lappeenrannassa poliisin apuna oli varusmiehiä.

”Resurssit kyllä riittävät, jos puhutaan näistä erityistapauksista”, Jonne Rinne sanoo.

Hänen mukaansa poliisilla on ongelmia hoitaa omia perustehtäviään. Määrärahojen karsimisen jälkeen peräti kymmenen prosenttia poliisin hälytystehtävistä jää nykyään ajamatta, osa rikoksista tutkimatta.

”Tämä uudistus on pelkkä hätäratkaisu, joka ei ratkaise poliisin suurta ongelmaa: Me tarvitsemme tuhat miestä riviin. Heitä voisi käyttää sodassa ja rauhassa, helteessä ja pakkasella”, Rinne painottaa.

Sekä reserviläiset että poliisit tuntuvat suhtautuvan nihkeästi reservipoliisilakiin. Miksi sitä silti ajetaan?

”Oma käsitykseni on, että tarkoitus on hyvä. Kriisiajan valmiuteen on hyvä panostaa. Mutta tässä on unohtunut se perusasia. Meillä on kriisi jo nyt, ihan normaaleissa tehtävissä. Poliisi ei pärjää nykyresursseilla”, Jonne Rinne sanoo.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...yttaavat-nyt-seka-reservilaiset-etta-poliisi/