Poliisi haluaa reservipoliisit käyttöön

En siis välttämättä usko, että tällainen osa-aikainen poliisimies nauttisi kovin suurta luottamusta kansalaisten tai kokoaikaisten poliisien keskuudessa ainakaan normaalissa keikanajossa.

No eräs britiläinen "respo" totesi haastattelussa, että tavallinen kansalainen ei käytännössä pysty erottamaan häntä "oikeasta" poliisita joten yleisön suhtautuminen on täysin samaa kuin kokoaikaisiin poliiseihin.

Muutenkaan en lähtisi paaluttamaan tulevaisuutta nykyhetken käytäntöjen mukaan.

Käytännössähän esimerkiksi suomalaissa kaupungeissa turvallisuutta on siirretty paljolti yksityiselle puolen vastuulle. Käytännössähän ostoskeskukset, baarit, vapaa-ajanviettopaikat, liikennevälineet, terveyskeskukset, satamat ja sairaalat ovat yksityisten palveluntarjoajien vastuulla. Järjestely toimii periaatteella, että se joka kaipaa suojaa maksaa siitä, eikä työnnä sitä veronmaksajien taakaksi.

Suomessa vaan sitkeästi ajatellaan, että kun poliisit palvelut ovat maksuttomia, niin niitä voi vaatia ja valtion velvollisuutena on niitä toimittaa. Syrjäseutujen poliisipula on mielestäni melko keinotekoinen ongelma. Jos jossain perheessä on väkivaltaa, niin kai se ihmisen oma asia muuttaa pois väkivaltaisesta parisuhteesta, eikä olettaa, että poliisi tulee jäähdyttämään tilanteen useita kertoja kuukaudessa? (Kaupungissakin vasteaika voi olla tunteja tavallisessa vaimonhakkausjutussa, jos poliisi edes vaivautuu paikalle.) Sama juttu jos joku nyt riehuu kännissä vaikka terveyskeskuksessa, niin asia kuuluu vartijan hoidettavaksi. Siinä on ihan turha huokailla, että poliisilta kului monta tuntia tulla paikalle. Niin asiat toimii täällä kasvukeskuksissakin, yksityisen puolen duunari raudoittaa ja poliisi noukkii kiinniotetun kun ehtii.

Poliisin määrän väheneminen on trendi joka tuskin tulee kääntymään ihan lähitulevaisuudessa. Yksityisen puolen YJT-kiellosta olisi myös ehkä syytä päästää eroon? Kannattaisi myös miettiä, että osa poliisin toiminnasta kunnallistettaisiin, näin saavutettaisiin selkeämpi suhde maksajan ja palvelunkäyttäjän välille. Jos Kauniainen tai vaikka Utsjoki haluu enemmän poliisipalvelua, niin sitten vain palkataan enemmän poliiseja omaan laitokseen.

Oikeastaan kaikkea julkisen sektorin toimintaa leimaa vähäisistä resursseista valittaminen. Työntekijät ja johtajat kautta linjan on sitä mieltä, että tarvittaisiin enemmän välineitä, tiloja ja henkilökuntaa. Uskalla ehdottaa, että toimintaa yksinkertaistettaisiin, tehostettaisiin ja luovuttaisiin vanhentuneista käytännöistä, niin tiedät mitä tarkoittaa persona non grata.
 
Viimeksi muokattu:
Käytännössähän esimerkiksi suomalaissa kaupungeissa turvallisuutta on siirretty paljolti yksityiselle puolen vastuulle. Käytännössähän ostoskeskukset, baarit, vapaa-ajanviettopaikat, liikennevälineet, terveyskeskukset, satamat ja sairaalat ovat yksityisten palveluntarjoajien vastuulla. Järjestely toimii periaatteella, että se joka kaipaa suojaa maksaa siitä, eikä työnnä sitä veronmaksajien taakaksi

Tämä ratkaisu on lähellä ideologista ratkaisua. Kyllä perustason suojaus yhteiskunnassa pitää löytyä ihan valtion omasta takaa. Ymmärrän toki, että on paljon kohteita, joiden suojaaminen hoituu -kevyemmällä- tavalla ja maksumiehinä hääräävät yrittäjät, kunnat, liikennelaitokset jne.

Oma ketjun aiheensa olisikin pohtia voitaisiinko vielä suurempi osa yhteiskunnan turvallisuustoimista yksityistää eli siirtää vartijoiden vastuulle? Onhan noita vartijoita näköjään mm. sairaaloissa, parkkihalleissa, liikenneasemilla jne. Missä on se rajapinta, jossa yksityinen turvallisuusyritys kontra poliisi kohtaavat? Ja pitäisikö rajapintaa siirtää, olisiko siitä etua? No, oman vitjansa aihe.
 
Kategorisesti sama viiva.

Suomessa virtaviivaistettiin aika merkittävästi voimankäytön lähtökohtaista kynnystä 2014 aikana ja jälkeen. Moni wanha asia esitettiin julkisesti ja osaa asioita fiilattiin parempaan muotoon.

Uudistusvuon tarkoitus oli se, että kukaan ei jää katsomaan sormi suussa kehittyvää tilannetta, vaan hommat ovat selkeitä ja tarvittavat päätökset tulevat -riittävän nopeasti-. Näistä seikoista monet julkistettiin kylmästi, ettei ns. lähialueella tarvitse arpoa, mitä se tsuhna oikein meinaa.

Jos/kun tilanne on tämä, Rajan reserviläisistä ole mitään riemua normaali-ajan poliisin reservin tarpeesen.
 
Jos/kun tilanne on tämä, Rajan reserviläisistä ole mitään riemua normaali-ajan poliisin reservin tarpeesen.

No eipä ole juuri hyötyä respoistakaan.

"Normaaliolojen häiriötilanteissa reservipoliisit ylläpitäisivät yleistä järjestystä ja turvallisuutta kokoontumislaissa tarkoitetuissa yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Heidän tehtäviinsä kuuluisi myös liikenteen ohjausta, eristettyjen alueiden vartiointia sekä kiinniotettujen kuljetuksia ja vartiointia."

https://intermin.fi/poliisiasiat/toimijat-ja-vastuut/usein-kysytyt-kysymykset-reservipoliisista
 
No eräs britiläinen "respo" totesi haastattelussa, että tavallinen kansalainen ei käytännössä pysty erottamaan häntä "oikeasta" poliisita joten yleisön suhtautuminen on täysin samaa kuin kokoaikaisiin poliiseihin.
Joo, eihän kansalaiset erota nuorempaa konstaapelia komisariosta, joten välttämättä asia ei tulisi siinä tilanteessa esiin. Mutta kun Suomessa poliisin peruskoulutus on varsin laaja - monen mielestä ihan tarpeettomankin laaja - niin miten tähän sopisi se, että yksi poliisi on käynyt vain jotain kursseja, ja toisella jo pelkkä peruskoulutus on AMK? Ja kansalainen ei edes tietäisi, kumman kanssa olisi asioimassa. Vaikuttaisiko se esim poliisin kokemaan luottamukseen; kuinka paljon Suomen poliisin nauttima suuri luottamus johtuu juuri siitä, että poliisi on hyvin koulutettu? Ja jos sillä pelkällä lyhytkurssilla pärjää, niin miksi siellä PolAMK:ssa pitää jähiä se kolme vuotta?

En sano, että ei voisi onnistua, mutta esim juurikin Yhdysvalloissa ero "oikean" poliisin ja reserve officerin välillä ei ole koulutuksessa mitattuna kovin iso, ja reserve officeritkin saavat ajan mittaan täyden poliisikoulutuksen, mutta palasteltuna pieniin osiin. En tunne brittiläistä poliisikoulutusta, enkä osaa sanoa, kuinka pitkä tai laaja se on.

Mitä tulee poliisin määrän vähenemiseen, niin ongelmahan on se, että poliisin tehtäviä karsitaan että pärjättäisiin pienemmällä porukalla, kun oikea tapa olisi se että tehtäviä lisättäisiin niin, että nykyisellä porukalla ei pärjätä.
 
Joo, eihän kansalaiset erota nuorempaa konstaapelia komisariosta, joten välttämättä asia ei tulisi siinä tilanteessa esiin. Mutta kun Suomessa poliisin peruskoulutus on varsin laaja - monen mielestä ihan tarpeettomankin laaja - niin miten tähän sopisi se, että yksi poliisi on käynyt vain jotain kursseja, ja toisella jo pelkkä peruskoulutus on AMK? Ja kansalainen ei edes tietäisi, kumman kanssa olisi asioimassa. Vaikuttaisiko se esim poliisin kokemaan luottamukseen; kuinka paljon Suomen poliisin nauttima suuri luottamus johtuu juuri siitä, että poliisi on hyvin koulutettu? Ja jos sillä pelkällä lyhytkurssilla pärjää, niin miksi siellä PolAMK:ssa pitää jähiä se kolme vuotta?

Niin Suomessahan on ollut perinteisesti ajatuksena, että mitä pidempi koulutus on, niin sitä arvostetumpi ammatti on. Lisäksi pidemmät koulutukset kaunistavat työttömyystilastoja. Mitään tutkimusta en ole nähnyt, että esimerkiksi ammattikoulutuksen pidentäminen kolmivuotiseksi olisi tuottanut osaavampia ihmisiä.

Puolustusvoimissahan palattiin toimiupseeri sekoilun jälkeen takaisin perusasioihin. Kyllä omana intti aikana näki, että osa toimareista oli niin korkeita herroja, että edes kouluttaminen ei sopinut heidän arvolleen ja kaikki kouluttaminen annettiin varusmiesjohtajille. Nortti huulessa sitten katseltiin hommia päältä ja syydettiin karkeita solvauksia, jos homma ei mennyt heti putkeen. Käytännössähän oli käyty "melkein kadis" ja esimerkiksi oli omaksuttu kadettien tapoja kuten hillitön ryyppääminen ensimmäisen vuoden aikana. Jutuista kyllä huomasi, että sotilasarvot yms. oli herroilla ihan väärät, kuten oli palkkaus ja etenemismahdollisuudet.

Tervehdin aliupseeeriston paluuta hyvänä uudistuksena. Nykyaikainen aliupseeri kun osaa kouluttaa ja se ei näytä olevan ollenkaan vastenmielistä.

AMK tutkinto on istuttanut ihan samaa herra asennetta poliisiin ja aika monesta nuoresta poliisista näkee, että katukytän hommat ei vaan sovi omalle arvolle.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, en minäkään oikein näe miksi poliisin peruskoulutuksen pitää olla noin pitkä. Mieluummin niin, että peruskoulutus olisi vähän lyhyempi, ja sitten työuran aikana olisi enemmän mahdollisuuksia kouluttautua eri juttuihin. Siis poliisissahan on (varsinkin isoissa laitoksissa) mahdollista tehdä aika paljon erilaisia juttuja, mutta loppujen lopuksi sellaista ylläpitävää ja täydentävää koulutusta perusjuttuihin liittyen ei voimankäyttökoulutusta lukuunottamatta ole kovin paljoa tarjolla; ainakaan kenttämiehille.

En tiedä tuosta asenteen muuttumisesta; tietenkin hakuprosessin ja ylipäätään koulutuksen muuttuminen on voinut muuttaa hakijaprofiilia, mutta en usko että koulutuksen muuttuminen vaikuttaisi yksilöihin kovin radikaalisti. Rekrytoinnissa on kai pyritty painottamaan entistä enemmän muuta kuin kenttäsika-tyyppistä ainesta. Ja tämä on sikäli hyväkin, että sisähommiin on perinteisesti ollut vaikeaa saada uutta väkeä.
 
Niin Suomessahan on ollut perinteisesti ajatuksena, että mitä pidempi koulutus on, niin sitä arvostetumpi ammatti on. Lisäksi pidemmät koulutukset kaunistavat työttömyystilastoja. Mitään tutkimusta en ole nähnyt, että esimerkiksi ammattikoulutuksen pidentäminen kolmivuotiseksi olisi tuottanut osaavampia ihmisiä.

Puolustusvoimissahan palattiin toimiupseeri sekoilun jälkeen takaisin perusasioihin. Kyllä omana intti aikana näki, että osa toimareista oli niin korkeita herroja, että edes kouluttaminen ei sopinut heidän arvolleen ja kaikki kouluttaminen annettiin varusmiesjohtajille. Nortti huulessa sitten katseltiin hommia päältä ja syydettiin karkeita solvauksia, jos homma ei mennyt heti putkeen. Käytännössähän oli käyty "melkein kadis" ja esimerkiksi oli omaksuttu kadettien tapoja kuten hillitön ryyppääminen ensimmäisen vuoden aikana. Jutuista kyllä huomasi, että sotilasarvot yms. oli herroilla ihan väärät, kuten oli palkkaus ja etenemismahdollisuudet.

Tervehdin aliupseeeriston paluuta hyvänä uudistuksena. Nykyaikainen aliupseeri kun osaa kouluttaa ja se ei näytä olevan ollenkaan vastenmielistä.

AMK tutkinto on istuttanut ihan samaa herra asennetta poliisiin ja aika monesta nuoresta poliisista näkee, että katukytän hommat ei vaan sovi omalle arvolle.
Koulussa, oli sitten amis tai AMK, ei opi kuin perusteet. On ihan turhaa rahan ja ajan haaskausta roikottaa ihmisiä siellä tai tuolla paria vuotta kauempaa. Varsinkin valtiohallinnossa pitää olla paperilla pätevä, joka ei suinkaan tarkoita että on sitä oikeasti. ja
 
Joo, en minäkään oikein näe miksi poliisin peruskoulutuksen pitää olla noin pitkä. Mieluummin niin, että peruskoulutus olisi vähän lyhyempi, ja sitten työuran aikana olisi enemmän mahdollisuuksia kouluttautua eri juttuihin. Siis poliisissahan on (varsinkin isoissa laitoksissa) mahdollista tehdä aika paljon erilaisia juttuja, mutta loppujen lopuksi sellaista ylläpitävää ja täydentävää koulutusta perusjuttuihin liittyen ei voimankäyttökoulutusta lukuunottamatta ole kovin paljoa tarjolla; ainakaan kenttämiehille.

En tiedä tuosta asenteen muuttumisesta; tietenkin hakuprosessin ja ylipäätään koulutuksen muuttuminen on voinut muuttaa hakijaprofiilia, mutta en usko että koulutuksen muuttuminen vaikuttaisi yksilöihin kovin radikaalisti. Rekrytoinnissa on kai pyritty painottamaan entistä enemmän muuta kuin kenttäsika-tyyppistä ainesta. Ja tämä on sikäli hyväkin, että sisähommiin on perinteisesti ollut vaikeaa saada uutta väkeä.
En tiedä mutta toivoisin että joko koulutusta parannetaan tai jos koulutus on nyt jo huippua niin sitten ainesta pitää karsia paremmin, koska tälläisiä tapauksia tuntuu tulevan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/9dd785d9-0bae-4b3d-a4ac-3467cd210a8c_u0.shtml
Humalaisen naisen häiriösoitto hätäkeskukseen aiheutti kymmenen poliisipartion turhan operaation. Puutteellinen poliisitutkinta johti kuitenkin siihen, että soittajan syyte hylättiin oikeudessa.
 
En tiedä mutta toivoisin että joko koulutusta parannetaan tai jos koulutus on nyt jo huippua niin sitten ainesta pitää karsia paremmin, koska tälläisiä tapauksia tuntuu tulevan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/9dd785d9-0bae-4b3d-a4ac-3467cd210a8c_u0.shtml
Humalaisen naisen häiriösoitto hätäkeskukseen aiheutti kymmenen poliisipartion turhan operaation. Puutteellinen poliisitutkinta johti kuitenkin siihen, että soittajan syyte hylättiin oikeudessa.

Suomessahan perinteisesti kenttämiehet on kirjoitelleet järjestelmään ihan mitä sylki suuhun tuo. Ja siis ilman minkäänlaista vastuuta.

Yleensähän sitten tutkinta on joutunut aloittamaan palapelin kokoamisen käytännössä nollapisteestä ja siinäkin yleensä vain tutkijan maalaisjärki on ratkaissut missä roolissa kuulusteluihin henkilö on kutsuttu.

Tässä on sitten perinteinen tutkinnan koppi jäänyt saamatta.

Perätön vaaranilmoitus nyt sinällänsä on melko mitätön massarikos. Juoppohullut tapaa ilmoitella harhojaan hätänumeroon ja idiiootit painelee paloilmoitinpainikkeita. Rangaistuksena tulee useimmiten pieni sakko, jos oheisvahinkoja ei ole päässyt syntymään. Siinä on voitu hyvinkin miettiä minkä verran juttuun uhrataan resursseja, jos känniämmä saa sitten loppujen lopuksi vain 80 euron sakot.
 
En tiedä mutta toivoisin että joko koulutusta parannetaan tai jos koulutus on nyt jo huippua niin sitten ainesta pitää karsia paremmin, koska tälläisiä tapauksia tuntuu tulevan.
Joo, rikosilmoitusten laadussa on totta kai vaihtelua. Osa ei ole niin hyviä kirjallisessa ilmaisussa että ilmoitusten kirjaaminen olisi luontevaa, osa ajattelee että juttu on niin itsestään selvä tai vähäpätöinen, että siihen ei tarvitse uhrata paukkuja, osa ei tunne tutkintaa niin hyvin että tietäisi miten ilmoitus pitäisi laatia niin että se helpottaisi tutkintaa, partiolla saattaa olla useita ilmoituksia nk piikissa eikä jokaisen keikan yksityiskohdat ole enää selvänä mielessä eikä toisaalta haluta kirjata mitään selaista mistä ei olla varmoja, ilmoitus saatetaan kirjata väsyneenä aamuyön tunteina kun vihdoinkin on aikaa mutta ajatus ei oikein juokse, jne.

Tässähän mielestäni huomioinarvoisinta ei ole se, että perusilmoitusen selostus on huonosti laadittu, vaan se että syyttäjä on lähtenyt käräjille (ja myöhemmin Hoviin!) ilmeisesti pelkästään rikosilmoitukseen perustuen; ei ole pyydetty lisätutkintaa esim kuulustelujen muodossa tai hätäkeskusnauhojen liittämisellä esitutkintamateriaaliin. Sen ymmärtää, että jos syyttäjä on pitänyt juttua itsestään selvänä (jonkun toisen lehden jutussa luki että syyttäjä oli pitänyt epäillyn selostusosaan kirjattua lausumaa tunnustuksena), niin on tyydytty huitaisten laadittuun pöytäkirjaan. Mutta lähtee viemään jutun Hoviin eikä ole pyytänyt lisätutkintaa vaikka juttu ilmeisesti kaatui käräjillä nimenomaan puutteelliseen esitutkintaan.
 
Suomessahan perinteisesti kenttämiehet on kirjoitelleet järjestelmään ihan mitä sylki suuhun tuo. Ja siis ilman minkäänlaista vastuuta.

Yleensähän sitten tutkinta on joutunut aloittamaan palapelin kokoamisen käytännössä nollapisteestä ja siinäkin yleensä vain tutkijan maalaisjärki on ratkaissut missä roolissa kuulusteluihin henkilö on kutsuttu.
Okei, jos näin sanot ja tunnet asiaa riittävän hyvin. Mutta mihin asemaan nämä osalliset sitten "yleensä" kirjataan siihen rikosilmoitukseen, kun asema ei käy ilmoituksesta ilmi?

Perätön vaaranilmoitus nyt sinällänsä on melko mitätön massarikos. Juoppohullut tapaa ilmoitella harhojaan hätänumeroon ja idiiootit painelee paloilmoitinpainikkeita. Rangaistuksena tulee useimmiten pieni sakko, jos oheisvahinkoja ei ole päässyt syntymään. Siinä on voitu hyvinkin miettiä minkä verran juttuun uhrataan resursseja, jos känniämmä saa sitten loppujen lopuksi vain 80 euron sakot.
Tässä on varmaan ollut tätäkin ilmassa. Ja toisaalta juttua on ehkä pidetty liian itsestään selvänä.

Omakohtainen kokemus: Olin pysäköinyt auton kadun varteen yöksi. Yön aikana porukka känniääliöitä oli kävellyt katua ja potkinut pysäköityjä autoja. Joku havaitsi tämän ja ilmoitti 112:een, ja porukka saatiin pakosalta kiinni parin korttelin päästä. Tyypit tunnistivat tekosensa, ja partiot tekivät paikalla teknistä tutkintaa. Osasta autoista saatiin yksilöiviä jälkiä, mutta mm. minun autostani ei saatu. Käräjillä homma meni niin, että tyypit määrättiin korvaamaan vain niiden autojen vauriot joiden vauriot pystyttiin yksilöimään johonkin tiettyyn henkilöön. Tämä siis siitä huolimatta, että olivat potkineet järjestelmällisesti kaikkia autoja autorivissä ja olivat tunnustaneet teon, mutta eivät olleet pystyneet yksilöimään, mitä autoja olivat potkineet. Jos jonkun auton edessä ja takana olevien autojen vauriot oli saatu yhdistettyä tähän porukkaan mutta näiden välissä olevasta autosta ei oltu saatu hyviä jälkiä, niin käräjäoikeus ei tuominnut tämän keskimmäisen auton vaurioita korvattaviksi. Tässä olisi ilmeisesti täytynyt kierrättää tekijät jokaisen auton luona ja kysyä erikseen, onko tätä autoa potkittu ja kirjata se. Mutta juttua pidettiin maalaisjärjellä ajateltuna niin selvänä, että tätä ei oltu tehty.
 
mutta näiden välissä olevasta autosta ei oltu saatu hyviä jälkiä
Minusta tuo on aivan normaali arviointi ja lain lähtökohtainen tarkastelukulma.
Korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamuksen osoittamista ja mikäli jälkiä ei ole (vauriota ei ole?) niin korvausvastuutakaan ei ole. Kokonaistilanne on joskus kummallinen, mutta laki on aukoton.
.
 
Korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamuksen osoittamista ja mikäli jälkiä ei ole (vauriota ei ole?) niin korvausvastuutakaan ei ole.
Siis tottakai oli vaurioita, eihän asialla muuten olisi mitään väliä enkä luultavasti olisi edes kuullut asiasta. Pointti oli se, että jätkät tunnustivat potkineensa parkissa olleita autoja, mutta eivät muistaneet mitä autoja olivat potkineet. Ja osasta autoja saatiin jälkiä, mutta ei kaikista. Autoihin oli kuitenkin yön aikana aiheutunut samankaltaisia vaurioita, joista osa siis saatiin teknisellä näytöllä sidottua tekijöihin, ja jotka tekijät tunnustivat mutta eivät muistaneet, mitä kaikkia autoja olivat potkineet.
 
Viimeksi muokattu:
Siis tottakai oli vaurioita, eihän asialla muuten olisi mitään väliä enkä luultavasti olisi edes kuullut asiasta. Pointti oli se, että jätkät tunnustivat potkineensa parkissa olleita autoja, mutta eivät muistaneet mitä autoja olivat potkineet. Ja osasta autoja saatiin jälkiä, mutta ei kaikista. Autoihin oli kuitenkin yön aikana aiheutunut samankaltaisia vaurioita, joista osa siis saatiin teknisellä näytöllä sidottua tekijöihin, ja jotka tekijät tunnustivat mutta eivät muistaneet, mitä kaikkia autoja olivat potkineet.

Tuostahan tulee mieleen se about 10-v sitten näkemäni tapahtuma, missä 3 känniläistä kundia kulkee Kalliossa jalkakäytävää, ja jokaisen auton kohdalla kuuluu vittuperkelesaatana, ja potku irrottaa vasemman peilin autosta... oli niitä autoja siinä kadun varressa toistakymmentä. Ei varmaan hekään muistaneet kuka potkaisi ja mitä, siinä kunnossa vaikuttivat olevan...
 
Joo, näitä oli yhteen aikaan jonkin verran mutta ei viime aikoina pahemmin. Se voi tosiaan olla vaikeaa muistaa tarkasti, mitä autoja on potkinut kun edes tapahtumat eivät ole kovin selkeinä mielessä.

Ja selvyyden vuoksi sanon vielä, että jälki on esim sormenjälki jolla tekijä saadaan sidottua paikkaan; se on eri asia kuin vaurio.
 
Joo, eihän kansalaiset erota nuorempaa konstaapelia komisariosta, joten välttämättä asia ei tulisi siinä tilanteessa esiin. Mutta kun Suomessa poliisin peruskoulutus on varsin laaja - monen mielestä ihan tarpeettomankin laaja - niin miten tähän sopisi se, että yksi poliisi on käynyt vain jotain kursseja, ja toisella jo pelkkä peruskoulutus on AMK? Ja kansalainen ei edes tietäisi, kumman kanssa olisi asioimassa. Vaikuttaisiko se esim poliisin kokemaan luottamukseen; kuinka paljon Suomen poliisin nauttima suuri luottamus johtuu juuri siitä, että poliisi on hyvin koulutettu? Ja jos sillä pelkällä lyhytkurssilla pärjää, niin miksi siellä PolAMK:ssa pitää jähiä se kolme vuotta?

En sano, että ei voisi onnistua, mutta esim juurikin Yhdysvalloissa ero "oikean" poliisin ja reserve officerin välillä ei ole koulutuksessa mitattuna kovin iso, ja reserve officeritkin saavat ajan mittaan täyden poliisikoulutuksen, mutta palasteltuna pieniin osiin. En tunne brittiläistä poliisikoulutusta, enkä osaa sanoa, kuinka pitkä tai laaja se on.

Koulutuksen pituus onkin mielenkiintoinen kysymys. NYPD akatemia kestää 6 kk ja on pisin paikallispoliisin peruskoulutus Yhdysvalloissa. Ihan hyvin tuntuvat pärjäävän haastavassa ympäristössä.
 
Koulutuksen pituus onkin mielenkiintoinen kysymys. NYPD akatemia kestää 6 kk ja on pisin paikallispoliisin peruskoulutus Yhdysvalloissa. Ihan hyvin tuntuvat pärjäävän haastavassa ympäristössä.


Suomessa poliisikoulun pelkkä työharjoittelu on noin vuoden mittainen.
Vartijan ammattitutkintokin on kokonaisuudessa noin vuoden mittainen.
 
Suomessa poliisikoulun pelkkä työharjoittelu on noin vuoden mittainen.
Vartijan ammattitutkintokin on kokonaisuudessa noin vuoden mittainen.

Näinhän asia on. Ammattikorkeakoulututkinto tuo mukanaan omat vaatimuksensa ja erityispiirteensä. Kuinka hyvin ne sopivat poliisin peruskoulutukseen, onkin toinen juttu.
 
Back
Top