Poliisi haluaa reservipoliisit käyttöön

..
 
Tätä keskustelua on nyt käyty lähinnä Reserviläisen tekemän jutun pohjalta. Jutussa oli haastateltu Kolehmaista ja kyseiselle lehdelle ominaiseen tapaan näytti olevan vain katto rajana.

Esimerkiksi sellaisella instanssilla kuin eduskunnalla on kuitenkin melkoinen päätösvalta sen suhteen minkälaisia valtuuksia reservipoliisit saavat rauhan aikana. Uusi reservipoliiseja koskeva lainsäädäntö kun täytyy hyväksyttää eduskunnalla.

Vähän epäilen, että reservien kutsumista ei jätetä paikallisten poliisiviranomaisten päätettäväksi, vaan valtioneuvoston linjausten mukaan edetään valmiuden nostamisessa.

Kannattaa lukea netistä löytyvä raportti Täydennypoliisiryhmän loppuraportti maaliskuulta 2015.

Ainakaan sen perusteella ei noita reservipoliiseja tulla rauhan aikana näkemään muualla kuin liikenteenohjauksessa ja ehkä jossain joukkotapahtumissa. Silloinkin toimittaisiin järjestyksenvalvojan valtuuksiin.

Sivulla 34 on täydennyspoliisityöryhmän suositukset kaaviona.

TOIMINTO
Täydennyspoliisijärjestelmän jatkaminen
EHDOTUS
Säilytetään

TOIMINTO
Käyttöalue
EHDOTUS
1) Valmius- ja puolustustilalaissa tarkoitetut poikkeusolot
2) Muut tilanteet, joissa valtion turvallisuus sitä edellyttää
3) Normaalioloissa järjestyksenpito kokoon-tumislaissa tarkoitetuissa tilaisuuksissa sekä tieliikennelaissa tarkoitetut liikenteen ohjaustehtävät

TOIMINTO
Palvelussuhteen muoto
EHDOTUS
Päätöksentekijänä valtioneuvosto => poliisimiehen määräaikainen virkasuhde
Päätöksentekijänä poliisilaitos => vapaa-ehtoisuuteen perustuva sopimussuhde

TOIMINTO
Peruskoulutus
EHDOTUS
160 tunnin pakollinen peruskoulutus kaikille täydennyspoliisihenkilöstöön rekrytoitaville (peruskoulutus käsittäisi järjestyksen-valvoja- ja liikenteenohjaajakoulutuksen)

TOIMINTO
Lisä- ja täydennyskoulutus
EHDOTUS
3 päivän vuosittainen täydennyskouluttau-tumisvelvollisuus, joka voisi koulutuksen lisäksi olla myös palvelua järjestyksen-valvonta- ja liikenteenohjaustehtävissä

TOIMINTO
Koulutuksen antaja
EHDOTUS
Peruskoulutus: poliisilaitos, jonka lukuun koulutusta antaisivat Poliisiammatti-korkeakoulussa koulutetut kouluttajat
Lisä- ja täydennyskoulutus: kouluttajakoulutettujen antama koulutus, koulutusyhteistyö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa

TOIMINTO
Toimivaltuudet
EHDOTUS
Jos päätöksentekijänä valtioneuvosto ja kyseessä virkasuhde => poliisivaltuudet
Jos päätöksentekijänä poliisilaitos ja kyseessä muu palvelussuhde => järjestyksenvalvojan tai liikenteen ohjaajan valtuudet

TOIMINTO
Rekrytointipohja
EHDOTUS
Olemassa oleva täydennyspoliisihenkilöstö
Eläkkeellä olevat poliisimiehet
Sotilaspoliisikoulutuksen saaneet reserviläiset
Yksityisen turvallisuusalan työntekijät
Aktiiviset reserviläiset

Täytyy nyt ihan henkilökohtaisesti todeta, että koko raportti oli melkoista toiveajattelua.

Niin henkilöstön rekrytoinnin kuin kustannusvaikutustenkin osalta.

Raportissa sentään myönnetään, että 90-luvun yritys meni perseelleen ja oikeastaan ainoa uutuus on reservipoliisien rauhanaikainen käyttö jonkinlaisina "poliisijärjestyksenvalvojina" ja sen myöntäminen, että MPK:ta voidaan käyttää kouluttajana. (Näinhän tapahtui myös 90-luvulla ainakin joidenkin poliiisilaitosten alueella.)

Totean raportin aivan liian optimistiseksi sekä koulutuksen järjestämisen että vapaaehtoisten saatavuuden suhteen. Raportissa mm. rohkeasti oletetaan, että 90-luvulla rekrytoidut täydennyspoliisit olisivat käytettävissä uuteen järjestelmään. No jos olet mennyt täydennyspoliisiksi vuonna 1998 ja olet silloin ollut vähintää 35 vuotias (silloin värvättiin vain yli 35 vuotiaita reserviläisiä, armeijaa käymättömät naiset pääsivät myös nuorempina), niin ikääkin alkaa olla?

Raportin henki on, että "viimeeksi homma meni perseelleen, mutta nyt voitaisiin yrittää uudelleen, kunhan ei maksa, eikä vie poliisin voimavaroja".

Raportin lopusta löytyy Suomen Poliisijärjestöjen Liiton eriävä mielipide loppuraporttiin.

Jossa todetaan mm. seuraavaa.


Poliisin tilannekuva, poliisin näkyvyys ja poliisin kuvan parantaminen instituutiona tulee hoitaa riittävällä poliisimäärällä, eikä keinotekoisesti täydennyspoliisin valtuuksia lisäämällä. Kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että poliisivaltuuksia normaalioloissa käyttää asianmukaisen koulutuksen ja kokemuksen omaava oikea poliisimies.

Täydennyspoliisien tulee harjoitella mahdollista poikkeustilannetta varten, mutta tarvittavana koulutuksena 3 vrk/ vuosi on aivan liian paljon niin sen aiheuttamien kustannusten kuin sitovuuden takia.
Täydennyspoliisityöryhmän loppuraportissa esitetään täydennyspoliisin peruskoulutukseksi 160 tunnin, siis neljän viikon kokonaisuutta. Täydennyspoliisiin liittyvien kustannusten arvioinnissa raportti laskee ainoastaan päiväraha- ja matkakustannuksia. Kokonaan huomiotta jää se, millä edellytyksillä ja korvauksilla täydennyspoliisiin rekrytoitavat henkilöt saavat vapautusta heidän normaaleista työtehtävistään. On vaikea uskoa, että tänä päivänä yksikään työnantaja on valmis antamaan työvoimaansa täydennyspoliisitehtäviin, heille samalla täyden palkan maksaen. Palkattomankin vapaan saaminen näihin tehtäviin on käytännössä mahdotonta.

Vapaa-ajan harrasteena toteutettuna täydennyspoliisi ei tulisi onnistumaan. Pelkästään taas eläkeläisten varaan järjestelmää ei pidä eikä kannata lähteä rakentamaan.
Poliisin rahatilanne on erittäin heikko ja rahoitus on tiedossa olevien kehysten mukaan edelleen vähenemässä. Tässä tilanteessa poliisin menoja ei tule lisätä mittavilla täydennyspoliisikuluilla. Käytettävissä oleva rahoitus tulee kohdentaa siihen, että maassa saadaan säilytettyä riittävä määrä ammattiinsa koulutettuja poliisimiehiä. Poliisityö ei ole talkoolla tehtävää kansanhuvia, se on ammattilaisten vaativa tehtävä.
 
Loistava posti @Ingsoc :in viimeinen. Täytyy sanoa, että itse olen monessa suhteessa Poliisijärjestöjen liiton kanssa samaa mieltä.

Tuo 3vrk/vuosi. Varmasti liikaa resurssien kannalta, mutta aivan mitätön määrä jos osaamista haluttaisiin kehittää edes jollain tavalla vakavastiotettavaksi, päivittäistehtävien hoitamisesta nyt puhumattakaan...
 
Sisäministeriö sanoo: "Loistava idea, kunhan siihen ei käytetä rahaa."
Poliisihallitus sanoo: "Loistava idea, kunhan siihen ei käytetä aikaa tai resursseja."
Eduskunta sanoo: "Loistava idea, kunhan sitä ei vain ikinä käytetä."

Täydennyspoliisi v2.0 on valmis
 
Option rakentaminen lakiin mahdollistaa toiminnan aloittamisen jollain tasolla jossain vaiheessa.

Paikallispataljooniakin on rakennettu yli 10 vuotta nykyisen tason saavuttamiseksi.
 
Option rakentaminen lakiin mahdollistaa toiminnan aloittamisen jollain tasolla jossain vaiheessa.

Paikallispataljooniakin on rakennettu yli 10 vuotta nykyisen tason saavuttamiseksi.

Eikä vieläkään olla saavutettu juuri mitään...
 
Enkä yhtään ihmettele, miksi et kuulu ko. organisaatioihin tai tiedä niistä mitään... :p

No en minä niistä juurikaan tiedä, mutta...
Ko. joukot ovat reserviläisiä ja ei ihan terävintä kärkeä. Eli veikkaan ettei niille ole riittänyt edes "maajoukkojen vuosikymmenenä" riittävästi pataljoonatason kertausharjoituksia taikka asiallista määrää riittävän asiallista kalustoa.

En usko, että tässä maassa tulee käytettyä reservipoliiseja ennen vallankumousta tai valloitusta. Saahan sellaiset perustaa, mutta tuskin saadaan joukoille kalustoa, koulutusta ja valtuuksia. Joukon käytöstä johonkin järkevään puhumattakaan.
 
Sisäministeriö sanoo: "Loistava idea, kunhan siihen ei käytetä rahaa."
Poliisihallitus sanoo: "Loistava idea, kunhan siihen ei käytetä aikaa tai resursseja."
Eduskunta sanoo: "Loistava idea, kunhan sitä ei vain ikinä käytetä."

Täydennyspoliisi v2.0 on valmis

Kuka työssäkäyvä ihminen repii neljä viikkoa vapaata koulutukseen alkaakseen apupoliisiksi? Käyttää siihen kesälomansa? Jee. Mitä arvelette työnantajan noin yleensä sanovan, jos käytte kysymässä lohkeaako palkallista vapaata tähän tarkoitukseen? Höh, ei tipu edes palkatonta.

Onko apupoliisi jatkossa sitten valmistuttuaan ilmaista työvoimaa? Apupoliisi, joka meloo liikenteen seassa ja näyttää stop-merkkiä tai ohjaa parkkipaikalla autoja ruutuun tai toimii sinipukuisena järkkärinä PoriJatsissa.

Ketähän mahtaa napata? Haluja pitää olla ainakin, toiseksi pitää olla joutilasta aikaa ja mielellään vielä rahaa, jotta voi kustantaa uuden harrastuksensa.

Tässä ei vielä edes pohdita sitä, mihin 4 viikon koulutus apupoliisin valmistaa?
 
Miksi se toimii Virossa ja briteissä?

Meillä saisi palkallista vapaata tuollaiseen. Koska mä sen myöntäisin. 5% työajasta voi käyttää yhteiseen hyvään kysymättä.
 
Tämäkin on kaukonäköisesti totta. Ikäänkuin "pöytälaatikkofirma" joka otettaisiin käyttöön tarvittaessa?
Tai muut lakivalmistelut poikkeustilaa varten.

Eikä vieläkään olla saavutettu juuri mitään...
Ja sitten sanotaan että ressut eivät osaa pitää suutaan kiinni. :D

Kuka työssäkäyvä ihminen repii neljä viikkoa vapaata koulutukseen alkaakseen apupoliisiksi? Käyttää siihen kesälomansa? Jee. Mitä arvelette työnantajan noin yleensä sanovan, jos käytte kysymässä lohkeaako palkallista vapaata tähän tarkoitukseen? Höh, ei tipu edes palkatonta.

Onko apupoliisi jatkossa sitten valmistuttuaan ilmaista työvoimaa? Apupoliisi, joka meloo liikenteen seassa ja näyttää stop-merkkiä tai ohjaa parkkipaikalla autoja ruutuun tai toimii sinipukuisena järkkärinä PoriJatsissa.

Ketähän mahtaa napata? Haluja pitää olla ainakin, toiseksi pitää olla joutilasta aikaa ja mielellään vielä rahaa, jotta voi kustantaa uuden harrastuksensa.

Tässä ei vielä edes pohdita sitä, mihin 4 viikon koulutus apupoliisin valmistaa?
Jokin Pv:n nykyiseen kertausjärjestelmään verrattavissa oleva järjestelmä pitäisi olla ressupoliiseille ja miksi ei myös tietyille muille kriisiaikana kriittisille tehtäville.
 
Ajatuksena se, että erikoisjoukot taistelisivat erikoisjoukkoja vastaan on Suomen oloissa utopistinen.
Jaa. Tämä on totta vain silloin kun a) ensihämmentäjiksi tulevat tunnuksettomat joukot on perustettu jostakin muualta kuin naapurin erikoisjoukoista ja b) poliiisi ei em. tuhoamiseksi pyydä virka-apuun PVn erikoisjoukkoja.

Kuitenkin Uttilaiset harjoittelevat tällaisia MA (military assistance) tehtäviä. Veikkaan että päätös tällaisen kyvyn luomiseksi on tehty korkeammalla kuin kyseisen rykmentin komentajan tasalla. Esmes tässä julkisessa gradussa on viitettä asiaan http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102419/SM 799.pdf?sequence=2

Sivulta 32: ”Sitten sen pitää osata, mitä pitää hallita… mutta nää hallitaan: erikoistiedustelutekniikat kaikissa tehtävätyypeissä, sekä semmoset erikoistiedustelutehtävän johtaminen ja suunnittelu kaikissa tehtävätyypeissä mitä on tai eri alueilla. DA, CQB-tekniikat ja DA, CT, HRO tehtävien suunnittelu, johtaminen kotimaassa, ulkomailla, kaikkialla, KV-ympäristössä, ihan sama missä niin pitäis niinku osata, pitäis olla ollu mukana niissä. MA-tehtävän suunnittelu ja johtaminen KV-ympäristössä sekä virka-apu tehtävien antaminen poliisille joukkueella, silleen että se tietää ne proseduurit miten se menee. Siinä on oikeudet mitä pitäis olla siinä kohtaa kun sä aloitat sen tehtävän. Sulla pitää olla käsitys miten ne tehään. Sen jälkeen sä saat tehtävän, niin sä teet sen. Kaikki sarjat.”
 
Periaatteessa kyllä mutta aikaviiveellä. Reservipoliisi voidaan laittaa liikkeelle ennakoidusti siinä missä Pv toimii vielä rauhanajan mandaatilla.
Onko asevelvollisuuslain muutos (32§) tuttu? Ei ole salaisuus että Suomessa on tuhansia PV ressuja joiden perse nousee saman tien kun nykyaikaisessa muodossa tuleva viesti saavuttaa. Enkä tarkoita maakkeja. Tällä tavalla saadaan aikaan kohtuullinen potentiaali esimerkiksi virka-apuun poliisille, mukaan lukien tyrmäkämmän kaluston käyttö. Kyse on vain siitä että ovatko virkamiehemme hereillä ja kulkeeko tieto siilojen välillä. Itse jaksan uskoa että meidän apparaatti toimii. Summa summarum: reservipoliisille ei oikein ole roolia tehtävissä jotka vivahtavat sotilaalliseen toimintaan. Koska PV:lla on kalusto ja tuoreemmat ressut.

32 §
Kertausharjoitukseen määrääminen

Kertausharjoitukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen.

Määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa.

Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä voidaan reserviin kuuluvia asevelvollisia määrätä 48 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun kertausharjoitukseen 2 momentissa säädetystä määräajasta poiketen. Määräys kertausharjoitukseen annetaan kunkin asevelvollisen osalta enintään 30 päiväksi kerrallaan. (29.6.2016/500)

Päätöksen 3 momentissa tarkoitetusta kertausharjoituksesta tekee tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päätöksentekomenettelyssä siten, että puolustusministerin tulee olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Tasavallan presidentin päätös ja sen nojalla annetut määräykset on peruutettava, kun kertausharjoitukseen johtanut tilanne sen sallii. Sotilaskäskyasian siirtämisestä presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi säädetään puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 3 momentissa. (29.6.2016/500)
 
Onko asevelvollisuuslain muutos (32§) tuttu? Ei ole salaisuus että Suomessa on tuhansia PV ressuja joiden perse nousee saman tien kun nykyaikaisessa muodossa tuleva viesti saavuttaa. Enkä tarkoita maakkeja. Tällä tavalla saadaan aikaan kohtuullinen potentiaali esimerkiksi virka-apuun poliisille, mukaan lukien tyrmäkämmän kaluston käyttö. Kyse on vain siitä että ovatko virkamiehemme hereillä ja kulkeeko tieto siilojen välillä. Itse jaksan uskoa että meidän apparaatti toimii. Summa summarum: reservipoliisille ei oikein ole roolia tehtävissä jotka vivahtavat sotilaalliseen toimintaan. Koska PV:lla on kalusto ja tuoreemmat ressut.

32 §
Kertausharjoitukseen määrääminen

Kertausharjoitukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen.

Määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa.

Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä voidaan reserviin kuuluvia asevelvollisia määrätä 48 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun kertausharjoitukseen 2 momentissa säädetystä määräajasta poiketen. Määräys kertausharjoitukseen annetaan kunkin asevelvollisen osalta enintään 30 päiväksi kerrallaan. (29.6.2016/500)

Päätöksen 3 momentissa tarkoitetusta kertausharjoituksesta tekee tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päätöksentekomenettelyssä siten, että puolustusministerin tulee olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Tasavallan presidentin päätös ja sen nojalla annetut määräykset on peruutettava, kun kertausharjoitukseen johtanut tilanne sen sallii. Sotilaskäskyasian siirtämisestä presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi säädetään puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 3 momentissa. (29.6.2016/500)
Mistä lähtien kertausharjoituksessa olevaa joukkoa on saanut käyttää virka-apuun rauhan aikana?
 
Mistä lähtien kertausharjoituksessa olevaa joukkoa on saanut käyttää virka-apuun rauhan aikana?

Hyvä kysymys toveri Benelliltä. Se että ei ole käytetty, ei välttämättä vielä tarkoita että ei saisi. Onko muuten juridista estettä sille että kertsissä olevaa joukkoa ei saisi käyttää virka-apu tehtäviin?

Toisaalta, määrätään ne @Paavo :n mainitsemat ukot tarvittaessa kertausharjoituksen sijasta samalla mandaatilla hommiin, kun millä maakuntakomppanian virka-apu osasto käskettäisiin hommiin. Ei siinä kai sen kummempaa ole?

Sen mitä oma työkokemus on itselleni osoittanut, niin meillä on suomessa hyvin joustava ja monipuolinen lainsäädäntö koskemaan poikkeusolosuhteissa ja yllättävissä tilanteissa toimimista ja toiminnan mahdollistamista. Otetaan esimerkiksi omalta alalta laki väliaikaisena pelastusjohtajana toimimisesta kaikkine pakkokeinoineen ja valtuuksineen. Lain mukaan, väliaikaisena pelastustoimen johtajana voi toimia (kuka tahansa) pelastuslaitoksen työntekijä. Esimerkiksi palotarkastaja, palkanlaskija, osastosihteeri tai vahtimestari. :D

Pelastuslaki
29.4.2011/379

34 §
Pelastustoiminnan johtaminen

Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

Samaa henkeä ja analogiaa noudattaen, uskon että sotilaallista virka-apua koskeva lainsäädäntö erilaisine vaihtoehtoineen on muokattu sellaiseksi että tarvittaessa yllättäviinkin uhkiin pystytään vastaamaan joustavasti ja tarpeiden mukaan lakia rikkomatta. Eli jos homma menee puihin, se ei todennäköisesti mene puihin mandaatteihin ja lakeihin vaan miesten ja kaluston saatavuuteen juuri sillä hetkellä sillä tietyllä paikalla.
 
...
 
Jaa. Tämä on totta vain silloin kun a) ensihämmentäjiksi tulevat tunnuksettomat joukot on perustettu jostakin muualta kuin naapurin erikoisjoukoista ja b) poliiisi ei em. tuhoamiseksi pyydä virka-apuun PVn erikoisjoukkoja.

Kuitenkin Uttilaiset harjoittelevat tällaisia MA (military assistance) tehtäviä. Veikkaan että päätös tällaisen kyvyn luomiseksi on tehty korkeammalla kuin kyseisen rykmentin komentajan tasalla. Esmes tässä julkisessa gradussa on viitettä asiaan http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102419/SM 799.pdf?sequence=2

Jos viitsisit lisätä lainaukseen yhden lauseen sijaan sen asiakokonaisuuden niin tuokin asia selviää alkuperäisestä viestistä.

Ajatuksena se, että erikoisjoukot taistelisivat erikoisjoukkoja vastaan on Suomen oloissa utopistinen. Hyökkääjä valitsee ajan ja paikan. Tiesululla täytyy osata tietyt kuviot oli siellä miehistönä sotilaspoliiseja, suojausmiehiä, rajajääkäreitä, maakuntataistelijoita tai vaikka reserviläispoliiseja. Sama juttu kohteiden suojaamisessa, vihollispartion jäljittämisessä yms. kuvioissa.

Varmasti myös erikoisjoukot toimivat erikoisjoukkoja vastaan, mutta Suomen vähät erikoisjoukot tuskin voivat suojata jokaista kohdetta.

Osa täällä hellii jotain ihmeellistä kuvaa, että erikoisjoukkoja hätistelemään voitaisiin useinmiten käyttää erikoisjoukkoja, joka ei vastaa mitenkään nykyistä erikoisjoukkojen muodostamaa uhkaa.

Jos reservipoliisijoukkue määrätään suojaamaan vaikka tärkeää voimalaitosta, niin sen täytyy osata kohteensuojaamiseen liittyvät tehtävät. Ja nykyaikainen kohteensuojaaminen perustuu johonkin ihan muuhun kuin, että seistään asennossa kivääri selässä portilla ja että kierretään kohdetta ympäröivä aita kaksi kertaa tunnissa.

Kohteensuojaustehtäviin kouluttamaton yksikkö ei havaitse erikoisjoukkojen tiedustelua, ei pysty kunnolla suojaamaan kohdetta, eikä pysty iskun jälkeen aloittamaan erikoisjoukkojen takaa-ajoa.

Hybridiympäristöön tuskin tarvitaan jotain heikosti koulutettuja apupoliiseja, joilla ei ole todellisuudessa edes kykyä suojata omaa toimintaansa.
 
Ensisijaisesti meillä pitäisi olla toimiva poliisi jonka miehitys kestää myös kesä- ja sairaslomat sekä juhlapyhät. Operatiivisissa tehtävissä partioivat poliisit on kuitenkin leikattu luuhun asti ja vähän siitäkin yli.

Lievässä poikkeustilanteessa poliisin tulisi voida turvautua rajavartiolaitoksen ja tullin tarjoamaan virka-apuun, mutta lisääntynyt tavara- ja henkilöliikenne saa molemmat laitokset helisemään, sisäisen turvallisuuden ensisijaiset toimijat ovat jo nyt suorituskykynsä rajoilla.

En minä sano että reservipoliisi on ajatuksena käyttökelvoton, mutta poliisissa, RVL:ssä ja tullissa on nyt liikaa päälliköitä ja liian vähän intiaaneja. Spesiaalien värvääminen inkkarihommiin on väärä tapa korjata tilannetta.
 
Mistä lähtien kertausharjoituksessa olevaa joukkoa on saanut käyttää virka-apuun rauhan aikana?

Mikään ei estä käyttämästä tavanomaiseen virka-apuun.

Hyvä kysymys toveri Benelliltä. Se että ei ole käytetty, ei välttämättä vielä tarkoita että ei saisi. Onko muuten juridista estettä sille että kertsissä olevaa joukkoa ei saisi käyttää virka-apu tehtäviin?

Toisaalta, määrätään ne @Paavo :n mainitsemat ukot tarvittaessa kertausharjoituksen sijasta samalla mandaatilla hommiin, kun millä maakuntakomppanian virka-apu osasto käskettäisiin hommiin. Ei siinä kai sen kummempaa ole?

Sen mitä oma työkokemus on itselleni osoittanut, niin meillä on suomessa hyvin joustava ja monipuolinen lainsäädäntö koskemaan poikkeusolosuhteissa ja yllättävissä tilanteissa toimimista ja toiminnan mahdollistamista. Otetaan esimerkiksi omalta alalta laki väliaikaisena pelastusjohtajana toimimisesta kaikkine pakkokeinoineen ja valtuuksineen. Lain mukaan, väliaikaisena pelastustoimen johtajana voi toimia (kuka tahansa) pelastuslaitoksen työntekijä. Esimerkiksi palotarkastaja, palkanlaskija, osastosihteeri tai vahtimestari. :D

Pelastuslaki
29.4.2011/379

34 §
Pelastustoiminnan johtaminen

Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

Samaa henkeä ja analogiaa noudattaen, uskon että sotilaallista virka-apua koskeva lainsäädäntö erilaisine vaihtoehtoineen on muokattu sellaiseksi että tarvittaessa yllättäviinkin uhkiin pystytään vastaamaan joustavasti ja tarpeiden mukaan lakia rikkomatta. Eli jos homma menee puihin, se ei todennäköisesti mene puihin mandaatteihin ja lakeihin vaan miesten ja kaluston saatavuuteen juuri sillä hetkellä sillä tietyllä paikalla.

Tuo tilapäinen johtaminen tarkoittaa käytännössä pelastusyksikön johtajaa, joka voi olla toimenpidepalkkainen (puolivakinainen) tai sopimuspalokuntalainen. HE asiasta varmasti kertoo tarkemmin, mitä asialla tarkoitetaan.

Jos viitsisit lisätä lainaukseen yhden lauseen sijaan sen asiakokonaisuuden niin tuokin asia selviää alkuperäisestä viestistä.

Ajatuksena se, että erikoisjoukot taistelisivat erikoisjoukkoja vastaan on Suomen oloissa utopistinen. Hyökkääjä valitsee ajan ja paikan. Tiesululla täytyy osata tietyt kuviot oli siellä miehistönä sotilaspoliiseja, suojausmiehiä, rajajääkäreitä, maakuntataistelijoita tai vaikka reserviläispoliiseja. Sama juttu kohteiden suojaamisessa, vihollispartion jäljittämisessä yms. kuvioissa.

Varmasti myös erikoisjoukot toimivat erikoisjoukkoja vastaan, mutta Suomen vähät erikoisjoukot tuskin voivat suojata jokaista kohdetta.

Osa täällä hellii jotain ihmeellistä kuvaa, että erikoisjoukkoja hätistelemään voitaisiin useinmiten käyttää erikoisjoukkoja, joka ei vastaa mitenkään nykyistä erikoisjoukkojen muodostamaa uhkaa.

Jos reservipoliisijoukkue määrätään suojaamaan vaikka tärkeää voimalaitosta, niin sen täytyy osata kohteensuojaamiseen liittyvät tehtävät. Ja nykyaikainen kohteensuojaaminen perustuu johonkin ihan muuhun kuin, että seistään asennossa kivääri selässä portilla ja että kierretään kohdetta ympäröivä aita kaksi kertaa tunnissa.

Kohteensuojaustehtäviin kouluttamaton yksikkö ei havaitse erikoisjoukkojen tiedustelua, ei pysty kunnolla suojaamaan kohdetta, eikä pysty iskun jälkeen aloittamaan erikoisjoukkojen takaa-ajoa.

Hybridiympäristöön tuskin tarvitaan jotain heikosti koulutettuja apupoliiseja, joilla ei ole todellisuudessa edes kykyä suojata omaa toimintaansa.

Reservipoliisijoukkue, mikä se on?
Käsittääkseni toistaiseksi on ollut julkista tietoa vain PV:n omasta sijoituksesta vapautuvien henkilöiden siirtämistä ja kouluttamista poliisin reserviksi, ei mitään kokoonpanoja poliisin organisaatiossa.
PuMi on ainakin tarjonnut sotilaspoliiseja, muutamassa viimeisessä lehtijutuissa on myös ollut maininta sotilaspoliiseista.
Jotenkin voisin kuvitella, että SPOLK-sijoitetut reserviläiset ovat saaneet jo varusmiehenä koulutuksen myös kohtensuojaamiseen.
 
Back
Top