Ylikomisario Jari Taponen on erilainen poliisi, jonka työtä osa kollegoista vierastaa – Twitterissä Taponen ilmoitti olevansa Pyllytär
Poliisi katkeroittaa helposti vähemmistöjä ja alakulttuureja. Ylikomisario Jari Taponen haluaa muuttaa poliisin toimintatapoja ja ehkäistä rikoksia ennalta.
TILAAJILLE
Ennalta ehkäisevää ja ennalta estävää työtä johtava Jari Taponen aloitti poliisiuransa Itä-Helsingissä. KUVA: SAMI KERO / HS
Mikko Gustafsson HS
1.11.2019 2:00 | Päivitetty 1.11.2019 6:36
SILLÄ hetkellä ylikomisario
Jari Taponen tajusi, että hän oli tehnyt virheen.
Eräs anarkisti kertoi Taposelle, että hän oli jo harkinnut irrottautumista anarkistisesta toiminnasta. Toisin oli käynyt. Syynä oli poliisin toiminta vuoden 2014 vappumarssilla.
Poliisi epäili tuolloin, että anarkistit käyttäisivät lippuja mielenosoituksessa astaloina.
Kymmenen ihmistä päätyi vappumarssilta putkaan, vaikka mitään ei ollut tapahtunut ennen kuin poliisi alkoi vaatia lippuja mielenosoittajilta.
Operaatiota johti Taponen.
JARI TAPOSESTA ei koskaan pitänyt tulla poliisia.
Kahden imatralaisen tehdastyöläisen lapsi sai vapaan kasvatuksen. Isällä oli pojan tulevaisuuden varalle vain yksi toive: Jari voisi tehdä mitä tahansa paitsi ryhtyä poliisiksi.
”Jotain poliisivastaisuutta isällä varmaan on ollut”, Taponen tuumii.
Hän opiskeli matkailumerkonomiksi mutta lähetti ”päähänpistosta” ruokatunnilla paperit poliisikouluun ja pääsi sisään. Varsinainen ura alkoi partioinnilla Itä-Helsingissä 1990-luvun puolivälissä.
Ajan kuluessa Taponen alkoi tarkastella poliisityön vaikuttavuutta yhä kriittisemmin.
”Työn tuoma jännitys alkoi kadota, ja aloin pikkuisen leipiintyä. Samalla alkoi nähdä tarkemmin, mitä vaikutusta näillä asioilla on”, Taponen sanoo kahvilassa Itäkeskuksen Tallinnanaukion kupeessa.
VUODESTA 2012 saakka Taposen tehtävänä on ollut johtaa ennalta ehkäisevää ja ennalta estävää toimintaa Helsingin poliisissa. Hänen työnsä on siis kaikkea muuta kuin anarkistien radikalisointia.
Taponen kertoo epäonnisen vappumarssin tapahtumista, koska niihin sisältyy hänen mielestään suurempi opetus poliisin työstä.
”Yhteiskunnassa heikossa asemassa olevat kokevat poliisin kontrollin usein niin, että poliisi ajaa valtaväestön kontrollia. Eli sitä kautta poliisi ei ole kaikkien poliisi vaan valtaväestön.”
Taposen mukaan vähemmistöt ja alakulttuurit kokevat usein poliisin läsnäolon uhkaavana. Tällaiseen kokemukseen saattaa johtaa vaikkapa keskustelu, jossa muslimeja tai turvapaikanhakijoita käsitellään ensisijaisesti mahdollisina terroristeina.
ENNALTA estävän toiminnan tavoitteena on parantaa kaupunkilaisten turvallisuutta sekä ehkäistä rikoksia ja vastakkainasettelua. Yksi tavoitteista on väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy.
Monet poliisit ovat sitä mieltä, että Taposen pitäisi käyttää aikansa mieluummin johonkin ihan muuhun.
Taposen ja hänen alaistensa arkea on kohdata ihmisiä, jotka eivät ole kovin innoissaan poliiseista.
”Tarkoituksena on mennä yhteisöihin tai yksilöiden luo ja luoda se turvallisuuden tunne. Että hei, me olemme teitä varten. Teidän ei tarvitse ratkaista ongelmia yksin, vaan yhteiskunta ja poliisi ovat teitä varten.”
Poliisien keskuudessa Jari Taponen herättää ristiriitaisia tunteita, ja häntä on myös kritisoitu voimakkaasti. Monet poliisit ovat sitä mieltä, että Taposen pitäisi käyttää aikansa mieluummin johonkin ihan muuhun.
Taposen yksikön toimintatyyli poikkeaa perinteisestä rikostutkinnasta ja rikosten torjunnasta. Yleensä poliisi pyrkii suoraviivaisesti joko selvittämään rikokset tai reagoimaan nopeasti hälytystilanteissa.
OSASYY Taposen epäsuosioon ovat hänen mielipiteensä. Hänen mielestään poliisin nykyiset onnistumisen mittarit, kuten rikosten selvittämisprosentti, voivat johtaa myös epätoivottuihin tuloksiin – sellaisiin kuin hänen itsensä johtama operaatio vappumarssilla vuonna 2014.
”Yleensä rikoksia tehneet ihmiset ymmärtävät, mitä ovat tehneet, ja ovat valmiit hyväksymään sen. Jos poliisi käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti, jää kaunaa. Sitä pitäisi välttää. Lyhyitä voittoja ei kannata hakea, koska siinä poliisi lopulta häviää.”
Taposen mukaan mittarit voivat kannustaa ratkomaan juttuja hinnalla millä hyvänsä. Seurauksena voi olla toimintatyyli, joka lisää katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan.
Yksi syy poliisien tuskastumiseen on ollut Taposen Twitter-profiili. Taponen twiittaa päivittäin näkemyksiä, joista osa on ollut poliisien mielipiteiksi epätyypillisiä. Usein Taponen purkaa rikoksiin liittyviä myyttejä tutkimus- ja tilastotiedon avulla.
Esimerkistä käy viesti, jonka Taponen kirjoitti hieman ennen Turun terrori-iskun esitutkinnan valmistumista tammikuussa 2018. Hän kertoi, että Helsingissä poliisin tietoon tuli vuonna 2017 yhteensä 57 ekstremististä eli aatemaailmaan liittyvää rikosta. Näistä 56 epäilyä liittyi äärioikeistoon ja yksi äärivasemmistoon. Uskonnollista motiivia ei ollut yhdessäkään.
ALKUVUODESTA 2018 Jari Taponen oli ajautunut tilanteeseen, jossa Twitterin antiliberaaleimmat keskustelijat iskivät toistuvasti kiinni hänen viestiketjuihinsa. Twiiteistä tuli palautetta niin paljon, että myös poliisihallinto oli alkanut käydä kirjoituksia läpi suurennuslasin kanssa.
Palautetulvan tavoitteena saattoi hyvinkin olla Taposen vaientaminen.
”Hallinnon sisällä oli sellaista, että kun Taponen otti johonkin kantaa, niin tuli tulkintoja. Ruvettiin lukemaan niitä hänen jakamisiaan kovin tarkkaan”, kertoo Helsingin laitoksen poliisipäällikkö
Lasse Aapio. Hän ehdotti Taposelle Twitter-jäähyä.
Taponen oli joutunut eräiden Twitterissä kirjoittavien mielipidevaikuttajien hampaisiin. Palautetulvan tavoitteena saattoi hyvinkin olla Taposen vaientaminen.
Aapio sanoo, että nyt rima Twitter-jäähyjen ehdotteluun on varmasti aiempaa korkeammalla ja Taposen toimintaa on ymmärretty poliisissa aiempaa paremmin.
MYÖS Taponen itse pitää vuoden 2014 vappumarssia, Twitter-jäähyään ja joidenkin poliisien penseää suhtautumista asioina, joista poliisissa on otettu opiksi. Tilannetta on helpottanut se, että yksikön työ on tuottanut konkreettisia tuloksia.
Taposen mukaan esimerkiksi kunniaväkivaltaa on alkanut paljastua Helsingissä osin hänen yksikkönsä työn tuloksena.
”Suuri ongelma Suomeen tulleiden kanssa on ollut se, että olemme antaneet heidän olla omissa oloissaan. Heitä ei ole otettu mielellään mukaan tähän yhteiskuntaan.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee kunniaväkivallan niin, että taustalla on voimakas häpeän tunne ja pelko kunnian menetyksestä. Tämän seurauksena jotkut yrittävät rajoittaa esimerkiksi naisten tai homoseksuaalien itsemääräämisoikeutta väkivallalla tai sen uhalla.
”Meille tulee joka viikko useita yhteydenottoja naisilta ja tytöiltä siitä, että he ovat kunniakontrollin kohteina. Päätään on nostanut tällainen ilmiö, joka on kuitenkin koko ajan ollut olemassa”, Taponen sanoo.
LOPPUVUODESTA 2018 laitoksen vt. päällikkö
Tomi Vuori kutsui Taposen takaisin Twitteriin. Harkinnan jälkeen Taponen suostui.
Samoihin aikoihin, kun hän alkoi taas käyttää virkatiliään, twiittailun lopettamisesta ilmoitti räävitön ja anonyymi feministinen Twitter-tili @pyllytar.
Twitterissä levisi vitsi, jossa eri keskustelijat ”tunnustivat” olleensa Pyllytär.
Myös Taponen twiittasi olevansa Pyllytär. Viestillä hän muistutti samalla paluustaan virkatilille.
Taposen twiitin perään tuli nopeasti keskusteluketju, jossa keskustelijat päivittelivät Taposen ajankäyttöä virassaan, syyttivät häntä politikoinnista poliisin virkatililtä ja diagnosoivat Taposelle psykoosin.
Twitter-tili on kuitenkin pysynyt aktiivisena.
TAPOSEN Twitter-tili on yksi kanava, jonka välityksellä hän keskustelee eri yhteisöjen kanssa. Twiitit pystyy tulkitsemaan myös viestinä siitä, että poliisissa voi olla monenlaisia ihmisiä.
”Totta puhuen en hirveästi mieti, miten käyttäydyn. Käyttäydyn aika omana itsenäni.”
Taponen kertoo kirjoittavansa itseään kiinnostavia asioita, joiden hän ajattelee kiinnostavan myös muita ihmisiä ja joita poliisi ei yleensä tuo esiin.
”Totta puhuen en hirveästi mieti, miten käyttäydyn. Käyttäydyn aika omana itsenäni.”
Kuka?
Poliisi ja väitöskirjatutkija
■ Ylikomisario Jari Taponen aloitti poliisina 1990-luvun puolivälissä.
■ Hän johtaa ennalta ehkäisevää ja ennalta estävää työtä Helsingin poliisissa.
■ Taponen tekee myös väitöskirjaa aiheesta Helsingin yliopistoon.
.
