Poliisitoiminta

[Samovarius]

Maalittamisen krminalisoinnissa täytyy olla aika selkeästi määritelty, että lainvastainen toiminta on nimenomaan ollut yllyttäjän pääasiallinen tavoite. Vastaavalla tavalla vaikka verhottu uhkaus ("jos et nyt maksa velkaasi, niin kattaa katsoa että palovakuutus on voimassa") on aivan ilmeisesti laiton uhkaus vaikka se on muuksi verhottu. Se on toki varmaankin vaikea kirjoittaa lakitekstiin, mutta toisaalta juuri tällaista pohdintaa oikeusministeriössä tehdään joka päivä virkatyönä.

Mitä taas tulee Halla-ahin keissiin, niin se on ihan oikea oikeutusperuste, että onko kirjoitus ollut omiaan aiheuttamaan väkivaltaa vähemmistöä kohtaan. En minä tätä keksi, vaan se on olemassa ja pyörii jatkuvasti lakimiesten kanssa väitellessä. Juuri tämän takia Halla-aho sai tuomion, vaikka Kalevan päätoimittaja ei saanut (tosin mun mielestäni olisi pitänyt saada. Kyllä lain pitää olla sama kaikille, ihan full metal olla. Lisäksi viimeistään Turun puukotustapauksen tai Vaasan rasistisen murhan jälkeen ei pitäisi olla kellekään epäselvää, etteikö joku voisi yltyä hyökkäykseen kantaväestöä vastaan).

Mitä taas tulee perutuslakivaliokuntaan, siellä on jatkuvasti kuultavana ne samat 5-6 perustuslakijuristia joka vuosi, eikä tilanne juuri muuttuisi miksikään vaikka se korvattaisiin perustuslakituomioistuimella - paitsi ehkä siten, että kaikki lakien perustuslainmukaisuus tulisi arvioitavaksi vasta jälkikäteen, minkä voisin kuvitella olevan ihan aidosti iso ongelma, kun katsoo millaisia jappasijoita ja valutoijia tällä pidetään lainsäätäjinä ja katsotaan nyt millainen laki tästä tulee.

 

[Merkava]

Muistui mieleen yksi tapaus, jossa meidän konstaapeli oli nimen ja kuvan kanssa mv-lehdessä hyvin provoisovasti kirjoitetussa jutussa. Silloin kommentit olivat aika murhanhimoisia. Eli kyllähän sellainen aika raskasta on kohteelle, vaikka mv-lehteä ei nyt niin moni katselisikaan.

 

[Lapinukko]

Kun kerran Kolehmainen nostaa asiaa noin kovasti esille niin taustat pitäisi avata. Maalitusta, siis suomeksi: isomman joukon toteuttamaa organisoitua vainoa, on varmasti tapahtunut ainakin vaalitilaisuuksissa, se tiedetään. Sekä tietysti "helsinkiläisillä toreilla" SE-porukka ja muut hörhöt. Mahdollisesti myös kaikenlaiset mopojengit ja huumekauppiaat maalittavat poliisia kun heidän bisneksiään häiritään.

Mikähän voisi olla alueellinen jakauma? Arvauksia siitä onko joku poliittinen laita, yksi tai useampi, joka "maalittaa"?

 

[YliKoo]

Maalittaminen on määritelmä joka on luotu vain ja ainoastaan kritiikin eliminoimiseksi. Jos joku puhuu oikean agendan vastaista kritiikkiä, on huuto valmis - maalittamista! Samat ihmiset haukkuvat somessa nimeltä "vastapuolta", mutta koska ei ole olemassa kuin yksi ääripää, ei oikeassa olevan puolen puhe tietenkään ole maalittamista vaan se on - totuutta.

Maalittaminen vertautuu mielestäni road rageen. Joku tekee jotakin äärettömän typerää, eikä ottavalla osapuolella ole mitään keinoa puuttua asiaan. Fiksut antavat olla mutta aina on niitä, kenellä päreet palaa ja haluavat antaa suoran palautteen. Kun itse luen taposen, scheininin yms yms juttuja, pullistuu otsasuonet, että eikö ole mitään rotia sillä, mitä oikeasti saa kirjoittaa. Valtamediakin valehtelee joskus aivan tietoisesti - 2015 paskamyrs eikun valtava myrsky, jolla piti pehmittää ihmisten mielet vastaanottamaan lapsia ja naisia Syyriasta.

Useiden puolueiden puheenjohtajat, kansliapäälliköt, mielenosoitukset jne jne. Nyt tiedämme noiden puheiden totuuspohjan, mutta onko korjausliikettä näkynyt?

Sitä saa mitä tilaa, sanoisin vaikka typeryyteen ja pahantahtoisuuteen ei pidäkään vastata typeryydellä ja pahantahtoisuudella. Mutta onko oikein, että typeryys ja pahantahtoisuus saa jatkua ja kaikki kritiikki leimataan - VIHAPUHEEKSI!

 

[Fisu]

Maalittaminen täytyy tietenkin määritellä tarpeeksi selkeästi, samoin täytyy määritellä miten rikosvastuu rajautuu. On vaikeaa uskoa, että sanan- ja lehdistönvapauden ykkösmaassa maalittaminen määriteltäisiin siten, että normaalin kritiikin esittäminen voisi olla rangaistavaa. Jos ei muuta, niin medialla on hyvät keinot vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, eikä ole median edun mukaista että sananvapautta rajoitettaisiin.

Onkin mielenkiintoista, että toisaalta mediassa on kampanjoitu maalittamisen kriminalisoinnin puolesta, mutta toisaalta jos se määritellään liian tiukasti, se rajoittaa median omaa toimintaa. Eiköhän siinä päädytä johonkin sellaiseen malliin, että vaaditaan melkolailla suora kehotus ryhtyä toimeen ja mahdollisesti annetaan erilaisia toimintamalleja toimeen ryhtymiseksi, jotta kyse voisi olla maalittamisesta. Luultavasti mennään aika lähelle yllyttämistä, mutta maalittaminen tulee ehkä kattamaan myös sellaisia tekoja jotka eivät täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä.

Ongelma on, että kriminalisointia puoltavien tahtotila juontuu pitkälti juuri niistä vaikeasti kriminalisoitavista tapauksista. Eli joku nimeää henkilön negatiivisessa valossa ja tämän twitterifesesomealustaa seuraavat lähtevät tämän luettuaan sitten tekemään omia ratkaisuja. Ylipäänsä koko touhu on tällaisista keisseistä lähtöisin. Jos siis kriminalisoidaan vain suoranaiset kehotukset, niin silloin ei saavuteta sitä, mitä lähdettiin hakemaan. Seuraavaksi voikin miettiä sitä, että mitä tällaisellä tynkäsäädöksellä saavutettaisiin, kun rikokseen yllyttäminen on jo kriminalisoitu? Näiden välistä on vaikea löytää lisää kriminalisoitavaa, ilman että päädytään huonoon tai hyödyttömään lopputulokseen. Kannattaa myös muistaa, että vainoaminen kriminalisoitiin 5-6 vuotta sitten.

 

[skärdis]

Maalittaminen täytyy tietenkin määritellä tarpeeksi selkeästi, samoin täytyy määritellä miten rikosvastuu rajautuu. On vaikeaa uskoa, että sanan- ja lehdistönvapauden ykkösmaassa maalittaminen määriteltäisiin siten, että normaalin kritiikin esittäminen voisi olla rangaistavaa. Jos ei muuta, niin medialla on hyvät keinot vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, eikä ole median edun mukaista että sananvapautta rajoitettaisiin.

Toisaalta hyvä muistaa esim. poliisin uusi julkisuuskäsikirja, jossa mennään monessa kohdassa selvästi lakia tiukempaan tulkintaan. Ei sekään ole lainmukaista, mutta minkäs tekee vaikka media sitä esiin nostaakin.

Maalittamisessa ongelmana on myös se, että valtaosa sen taustalla olevista asioista on rikoksia jo nyt. Rikosnimike on eri, mutta rikoksia silti.

Esillä on myös maalittamisen nostaminen asianomistajarikoksista yleisen syytteen alaisiksi. En usko sen merkitykseen, koska maalittamisen kohde lienee kuitenkin useimmiten se, joka nostaa kissan pöydälle. Ei ulkopuoliset varmasti havaitse kuin pienen osan maalittamiseksi katsottavasta toiminnasta.

 

[Samovarius]

Maalittaminen on määritelmä joka on luotu vain ja ainoastaan kritiikin eliminoimiseksi. Jos joku puhuu oikean agendan vastaista kritiikkiä, on huuto valmis - maalittamista! Samat ihmiset haukkuvat somessa nimeltä "vastapuolta", mutta koska ei ole olemassa kuin yksi ääripää, ei oikeassa olevan puolen puhe tietenkään ole maalittamista vaan se on - totuutta.

Maalittaminen vertautuu mielestäni road rageen. Joku tekee jotakin äärettömän typerää, eikä ottavalla osapuolella ole mitään keinoa puuttua asiaan. Fiksut antavat olla mutta aina on niitä, kenellä päreet palaa ja haluavat antaa suoran palautteen. Kun itse luen taposen, scheininin yms yms juttuja, pullistuu otsasuonet, että eikö ole mitään rotia sillä, mitä oikeasti saa kirjoittaa. Valtamediakin valehtelee joskus aivan tietoisesti - 2015 paskamyrs eikun valtava myrsky, jolla piti pehmittää ihmisten mielet vastaanottamaan lapsia ja naisia Syyriasta.

Useiden puolueiden puheenjohtajat, kansliapäälliköt, mielenosoitukset jne jne. Nyt tiedämme noiden puheiden totuuspohjan, mutta onko korjausliikettä näkynyt?

Sitä saa mitä tilaa, sanoisin vaikka typeryyteen ja pahantahtoisuuteen ei pidäkään vastata typeryydellä ja pahantahtoisuudella. Mutta onko oikein, että typeryys ja pahantahtoisuus saa jatkua ja kaikki kritiikki leimataan - VIHAPUHEEKSI!

Niin siis onko sun mielestä siis vain asiallista kritiikkiä levittää jonkun yhteystietoja ja kehottaa tekemään perättömiä lastensuojeluilmoituksia, tai painostaa julkisuuskampanjalla levykauppa antamaan työntekijälle potkut koska tämä soittaa black metal -bändissä? Koska jos tällaset teot eivät ole maalittamisen yhteydessä nii en kyllä keksi mikä olisi.
Tossa täyttyisi jo nykysenkin rikoslain mukaan julkinen kehottaminen rikokseen tai yllytys perättömään lausumaan viranomaistoimessa sekä laiton irtisanominen. Varsinaista päätekijää ei kuitenkaan nykyisellään yleensä saada vastuuseen, korkeintaan varsinaisen työn tehnyt kuhnuri. Tää on merkittävimpiä perusteita millä maalittamisen kriminalisointia voidaan ajaa.

 

[skärdis]

Niin siis onko sun mielestä siis vain asiallista kritiikkiä levittää jonkun yhteystietoja ja kehottaa tekemään perättömiä lastensuojeluilmoituksia, tai painostaa julkisuuskampanjalla levykauppa antamaan työntekijälle potkut koska tämä soittaa black metal -bändissä? Koska jos tällaset teot eivät ole maalittamisen yhteydessä nii en kyllä keksi mikä olisi.
Tossa täyttyisi jo nykysenkin rikoslain mukaan julkinen kehottaminen rikokseen tai yllytys perättömään lausumaan viranomaistoimessa sekä laiton irtisanominen. Varsinaista päätekijää ei kuitenkaan nykyisellään yleensä saada vastuuseen, korkeintaan varsinaisen työn tehnyt kuhnuri. Tää on merkittävimpiä perusteita millä maalittamisen kriminalisointia voidaan ajaa.

Miten päätekijä sen enempää vastuuseen joutuisi? Yllyttämistä kohdellaan jo nyt erittäin tiukasti eli lähtökohtana sama rangaistus kuin tekijällekin. Avunantajat pääsevät vähemmällä.

Ei maalittamisellakaan sentään takautuvaa rikosvastuuta tavoitella?! Eli ei maalittajaa voida tuomita muiden tekemistä rikoksista, jos nämä muut sitten lyövät lisää vettä myllyyn.

 

[YJT]

Jep, kuten tuossa jo totesin, maalittamisessa mennään luultavasti aika lähelle yllyttämistä. Lienee kuitenkin tilanteita joissa maalittamisen tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa kohteelle, mutta jotka eivät välttämättä ole itsessään rikoksia (esim se levykaupan tapaus, jossa painostettiin työnantajaa erottamaan työntekijä) tai ovat rikoksina sellaisia että niiden tutkinta lopetetaan alkuunsa jos edes pääsee käyntiin. Esimerkiksi jos joku odottaa maalittamisen kohteen työpaikan ulkopuolella aina kun tämä pääsee töistä, saattaa kyseessä olla vainoaminen (noin pelkistetysti). Mutta jos joka kerta siinä on eri henkilö, niin tuskin täyttää vainoamisen tunnusmerkistöä tai tuskin ainakaan lähdetään tutkimaan, vaikka kyse olisi organisoidusta toiminnasta.

(Vainoamisesta puheen ollen, olin puuhastelemassa erään tapauksen kimpussa, josta kirjattiin käsittääkseni Suomen ensimmäinen vainoaminen -rikosnimikkeellä oleva rikosilmoitus. Rikosnimike oli tuolloin ollut kai pari päivää laissa, tosin vainoaminen oli alkanut jo ennen kuin vainoamisesta tuli rangaistavaa erillisenä rikoksena.)

Sitten on tietenkin myös periaatteellinen puoli, eli halutaanko antaa signaali että vainoaminen on rangaistavaa, vaikka se ei käytännössä mitään muuttaisikaan.

Mutta samaa mieltä siitä, että lakia laadittaessa saa olla varmaankin kieli normaalia keskemmällä suuta.

 

[Fisu]

Niin siis onko sun mielestä siis vain asiallista kritiikkiä levittää jonkun yhteystietoja ja kehottaa tekemään perättömiä lastensuojeluilmoituksia, tai painostaa julkisuuskampanjalla levykauppa antamaan työntekijälle potkut koska tämä soittaa black metal -bändissä? Koska jos tällaset teot eivät ole maalittamisen yhteydessä nii en kyllä keksi mikä olisi.
Tossa täyttyisi jo nykysenkin rikoslain mukaan julkinen kehottaminen rikokseen tai yllytys perättömään lausumaan viranomaistoimessa sekä laiton irtisanominen. Varsinaista päätekijää ei kuitenkaan nykyisellään yleensä saada vastuuseen, korkeintaan varsinaisen työn tehnyt kuhnuri. Tää on merkittävimpiä perusteita millä maalittamisen kriminalisointia voidaan ajaa.

Ensimmäinen esimerkki on jo kriminalisoitu, parilla kolmella tavalla, ja niin itseasiassa toinenkin esimerkki noin kahdella eri tavalla, mutta tekijää on hankala löytää. Tässä voi kukin miettiä, mitä lisäetua maalittamisen kriminalisointi, mitä sillä ikinä tarkoitettaisiinkaan, toisi tähän yhtälöön. Jälkimmäisessä tapauksessa asian alullepanijaa tuskin löydettäisiin / etsittäisiin, joten on ihan sama tämän osalta, mitä on kriminalisoitu, kun ei joutuisi kuitenkaan vastuuseen.

Asiallista kritiikkiä tällaiset eivät tietystikään ole, mutta tuskinpa tälllaisia asioita tarkoitettiin. Varsinkin kun nämä teot on jo kriminalisoitu. On aivan turha luoda päällekkäisiä pykäliä vain hyvän mielen saamiseksi.

 

[Fisu]

Jep, kuten tuossa jo totesin, maalittamisessa mennään luultavasti aika lähelle yllyttämistä. Lienee kuitenkin tilanteita joissa maalittamisen tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa kohteelle, mutta jotka eivät välttämättä ole itsessään rikoksia (esim se levykaupan tapaus, jossa painostettiin työnantajaa erottamaan työntekijä)

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Tämä pykälä on periaatteessa jo olemassa oleva maalittamispykälä. Toki tähän syyllistyy se alkuperäinen varisnettiläinen. Siitä voi sitten keskustella, onko "painostajien" tekoa tarpeen kriminalisoida, sillä kyllähän ihmiset saavat boikotoida yritystä mistä syystä nyt haluavatkaan. Ylilyönnit näidenkin osalta on jo kriminalisoitu.
Lisäksi kun katselee oikeuskäytäntöä, niin alkaa jo linkkien jakaminenkin täyttää rikoksen tunnusmerkit samoin, kuin jos olisi alkuperäinen liikkeellepanija. Sitten päästäänkin taas siihen ongelmaan, millä tavoin tällaisen voisi kriminalisoida, ilman että menee lapsi (tai parikin) pesuveden mukana.

 

[YliKoo]

Niin siis onko sun mielestä siis vain asiallista kritiikkiä levittää jonkun yhteystietoja ja kehottaa tekemään perättömiä lastensuojeluilmoituksia, tai painostaa julkisuuskampanjalla levykauppa antamaan työntekijälle potkut koska tämä soittaa black metal -bändissä? Koska jos tällaset teot eivät ole maalittamisen yhteydessä nii en kyllä keksi mikä olisi.
Tossa täyttyisi jo nykysenkin rikoslain mukaan julkinen kehottaminen rikokseen tai yllytys perättömään lausumaan viranomaistoimessa sekä laiton irtisanominen. Varsinaista päätekijää ei kuitenkaan nykyisellään yleensä saada vastuuseen, korkeintaan varsinaisen työn tehnyt kuhnuri. Tää on merkittävimpiä perusteita millä maalittamisen kriminalisointia voidaan ajaa.

Nuo ovat yllyttämistä rikokseen ja ovat jo nyt kriminalisoituja.

Maalittaminen on sitä, että väärämielinen - esim persu - mainitsee kriittisesti vasemmistoprofessorin nimen. Kolmas käsky kelpaisi suoraan: ”Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.”

Vinkkinä vasemmistolle tulevaa lainsäädäntöä varten: Koirapilliin puhaltaminen on ehtottomasti säätettävä rankaistavaksi ankarimman jälkeen.

 

[Samovarius]

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Tämä pykälä on periaatteessa jo olemassa oleva maalittamispykälä. Toki tähän syyllistyy se alkuperäinen varisnettiläinen. Siitä voi sitten keskustella, onko "painostajien" tekoa tarpeen kriminalisoida, sillä kyllähän ihmiset saavat boikotoida yritystä mistä syystä nyt haluavatkaan. Ylilyönnit näidenkin osalta on jo kriminalisoitu.
Lisäksi kun katselee oikeuskäytäntöä, niin alkaa jo linkkien jakaminenkin täyttää rikoksen tunnusmerkit samoin, kuin jos olisi alkuperäinen liikkeellepanija. Sitten päästäänkin taas siihen ongelmaan, millä tavoin tällaisen voisi kriminalisoida, ilman että menee lapsi (tai parikin) pesuveden mukana.

Mitä loukkaavaa ja yksityiselämää koskevaa on siinä, että kertoo henkilön olevan ihan julkisella paikalla esiintyvän hevibändin muusikko?
Kunnianloukkaus voisi kyllä varmaan tulla kyseeseen, jos henkilöä on nimitetty uusnatsiksi, tästähän on meillä oikeustapaus että edes Junes Lokkaa ei saa sellaiseksi sanoa. Mutta jos tätäkään ei ole sanottu näin vaan vain annettu ymmärtää näin, ei kunnainloukkauksenkaan tunnusmerkistö välttämättä täyty. Sensijaan aivan ilmeistä oli masinoida keissille sellaista julkisuutta, ettei levykaupalla ollut muuta mahdollisuutta kuin antaa laittomasti kenkää - mikä sekään ei täyttynyt, koska työsuhde purettiin yhteisymmärryksessä eli firma maksoi kipurahat. Siksi tämä tapaus voisi olla vallan erinomainen esimerkki tilanteesta, missä liikutaan maalittamisen ytimessä mutta missä mikään muu rikosnimike ei tule kyseeseen. Mulle kävisi mainiosti jos maalittamislaki tunnettaisiin Lex Varisverkostona.

 

[skärdis]

Mitä loukkaavaa ja yksityiselämää koskevaa on siinä, että kertoo henkilön olevan ihan julkisella paikalla esiintyvän hevibändin muusikko?
Kunnianloukkaus voisi kyllä varmaan tulla kyseeseen, jos henkilöä on nimitetty uusnatsiksi, tästähän on meillä oikeustapaus että edes Junes Lokkaa ei saa sellaiseksi sanoa. Mutta jos tätäkään ei ole sanottu näin vaan vain annettu ymmärtää näin, ei kunnainloukkauksenkaan tunnusmerkistö välttämättä täyty. Sensijaan aivan ilmeistä oli masinoida keissille sellaista julkisuutta, ettei levykaupalla ollut muuta mahdollisuutta kuin antaa laittomasti kenkää - mikä sekään ei täyttynyt, koska työsuhde purettiin yhteisymmärryksessä eli firma maksoi kipurahat. Siksi tämä tapaus voisi olla vallan erinomainen esimerkki tilanteesta, missä liikutaan maalittamisen ytimessä mutta missä mikään muu rikosnimike ei tule kyseeseen. Mulle kävisi mainiosti jos maalittamislaki tunnettaisiin Lex Varisverkostona.

Mitenköhän sellaiset rikoslain pykälät maalittamisesta oikein kirjoitettaisiin, jotka soveltuvat myös silloin kun työsuhde on päättynyt yhteisymmärryksessä?

Vaiko sittenkin niin ettei olisikaan ollut yhteisymmärrys, vaikka niin vakuutellaan.. Samallako sitten jätettäisiin laiton irtisanominen tutkimatta ja tuomitsematta?

Taitaa jäädä tuollaiset lex varisverkostot kirjoittamatta. Tekemätön paikka luulen minä.

 

[YJT]

Vaikka olisi laiton irtisanominen, niin sanktio kohdistuisi työnantajaan eikä tähän maalituksen masinoimaan tahoon.

 

[Herman30]

Harmittavaa että levykaupan työntekijä suostui sopimukseen ja sanoutui irti. Olisi pitänyt riitauttaa.

 

[Pihatonttu]

Maalittaminen on määritelmä joka on luotu vain ja ainoastaan kritiikin eliminoimiseksi. Jos joku puhuu oikean agendan vastaista kritiikkiä, on huuto valmis - maalittamista! Samat ihmiset haukkuvat somessa nimeltä "vastapuolta", mutta koska ei ole olemassa kuin yksi ääripää, ei oikeassa olevan puolen puhe tietenkään ole maalittamista vaan se on - totuutta.

Tässä on paljon perää.

Maalittamissyytöksissä vallitsee maalitolppiensiirtelypeli.

Toisista voi sanoa mitä vain, toisia ei saa edes kritisoida aiheellisesti. Jotain aihetta saa kritisoida, toista saman kategorian aihetta ei.

Tuollainen kaksoisstandardipeli syö valtion ja sen instituutioiden moraalista mandaattia ja sitä kautta epävakauttaa maata.

 

[inscout]

Pohjimmiltaan koko tämä maalittamiskeskustelu on keskustelua vallasta.

@Fisu kuvasi mielestäni maalittamistermin ongelmia hyvin. Mutta kyse ei nähdäkseni ole siitä. Vaan taistelusta siitä, kenellä on lupa määrittää mistä yhteiskunnassa puhutaan ja miten.

Viestintä on valtaa ja vallanpitäjät ovat aina halunneet kontrolloida sitä. 2000 vuotta sitten vääränlaisesta seinäkirjoituksesta saattoi päätyä leijonien eteen. Myöhemmin papisto ei halunnut raamattua kansankielelle jotta kansa ei ylpistyisi. Todellisuudessa he pelkäsivät menettävänsä valtansa kun he eivät enää pystyneet olemaan ainoita auktoriteetteja jumalan sanan tulkinnassa. Ja näin kävikin.

Kirjapainotaidon mahdollistaessa painetun sanan leviämisen ja monille mahdollisuuden levittää sanomaansa valtaapitävät vastustivat sitä ja kielsivät kirjoja ja mestasivat kirjoittajia minkä ehtivät jotta heidän sanomansa vastaiset viestit eivät pääsisi leviämään. Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen leviämistä on vastustettu aina 1800-luvun lopulle saakka monin paikoin "koska se saisi vain tavallisen kansan miettimään turhia asioita ja ylpistymään".

Kun radiot yleistyivät ja lähetystekniikka halpeni, oltiin huolestuneita epäsopivien viestien leviämisestä ja piraattiradioiden vaikutuksesta ja ties miestä. Jne.

Netti ja some ovat vain yksi askel samalla jatkumolla. Termit "vihapuhe" ja "maalittaminen" ovat nykyaikainen versio papiston ja aatelin taistelusta oman valtansa puolesta sanomaa hallitsemalla. Nyt vain kyseessä ovat virkamiehet, poliitikot ja median omistajat.

@YJT sanoi median suojaavan vapaata sanaa. Media suojaa vain omaa sananvapauttaan ja sitä kautta bisnestään. Siksi he niin mielellään lanseeraavat termiä "luotettava media" ja ovat ensimmäisinä kannattamassa vihapuhelakeja. Vai oletteko nähneet juurikaan kritiikkiä aiheesta valtamediassa?

Poliitikot ja virkamiehet haluavat suojata asemaansa. Eivät he halua joutua tekemään tiliä kansalle tekosistaan. Maalitus on kätevä tapa hiljentää kriittisiä äänenpainoja. Ei tarvita edes sensuuria. Muutama oikeusjuttu ja itsesensuuri hoitaa lopun. Tai näin toivotaan.

Somekeskusteluissa on ongelmansa ja kuten kaikissa uusissa asioissa tapahtuu ylilyöntejä. Niin aina ennenkin on käynyt. Esimerkkejä riittää. Mutta silti kyseessä on kehitys jonka ainakin itse uskon olevan hyväksi kansanvallalle vaikka tie varmasti onkin kivinen. Tosiasia kuitenkin on, että viestinnän ja tiedon vapautuminen on aina johtanut ajan mittaan parempiin yhteiskuntin. En näe mitään syytä miksei nytkin kävisi samoin.

 

[Fisu]

Mitä loukkaavaa ja yksityiselämää koskevaa on siinä, että kertoo henkilön olevan ihan julkisella paikalla esiintyvän hevibändin muusikko?

Motiivi. Käsittääkseni kyseinen henkilö ei ole sellainen julkisuuden hahmo, jolla olisi kaventunut yksityiselämän suoja. Hevibändissä oleminen ja esiintyminen ei tee ihmisistä automaattisesti anttituiskuja. Laki lähteekin liikkeelle siitä, mitä tällä yksityiselämään kuuluvalla tiedolla tehdään ja mitä tällä teolla pyritään saavuttamaan. Yksityiselämään kuuluvan tiedon ei tarvitse olla salaista, jotta pykälää voitaisiin rikkoa. Varisnettiläiset ovat halunneet aiheuttaa henkilölle vahinkoa ja halveksuntaa tämän tiedon avulla.
Vaihtoehtoisesti voi toki selvittää, täyttäisikö teko kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

 

[YJT]

@YJT sanoi median suojaavan vapaata sanaa. Media suojaa vain omaa sananvapauttaan ja sitä kautta bisnestään. Siksi he niin mielellään lanseeraavat termiä "luotettava media" ja ovat ensimmäisinä kannattamassa vihapuhelakeja. Vai oletteko nähneet juurikaan kritiikkiä aiheesta valtamediassa?

No en kyllä mielestäni ole näin sanonut missään vaiheessa, mutta media kyllä mielellään näkee tai ainakin esitää roolinsa tällaisena.

Sen sijaan sanoin, että media voi muokata yleistä mielipidettä ja täten esim päättää, mikä on virallinen Oikea Mielipide jostakin asiasta, ja tätä kautta pystyy vaikuttamaan jopa lakeihin. Näin voisi jopa sanoa, että media ei suojaa vapaata sanaa, vaan joissakin tapauksissa estää vapaan mielipiteiden muodostamisen ja esittämisen.

Pitää toki muistaa, että media ei ole mikään yksittäinen entiteetti, vaan esim MV-lehti ja Hommafoorimi ovat myös osa mediaa. Mutta Suomessa media on varsin keskittynyt, ja isojen ääni kuuluu pidemmälle.