Turun vanhan arvokuljetusryöstöjutun alkuperäinen poliisitutkinta on erittäin sekava. Tutkinta on jätetty puolitiehen, merkittävä määrä tutkinta-aineistoa on kadoksissa ja käskyketjut poliisin sisällä ovat epäselvät. Asian selvittäminen rikostutkinnalla voi tyssätä virkarikosten vanhenemisaikoihin. Tällöin poliisihallinto joutuu päättämään, haluaako se selvittää epäillyt laiminlyönnit muilla tavoilla.
Syyttäjä selvittää, syyllistyikö poliisi virkavelvollisuuden rikkomiseen tai törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen Turun arvokuljetusryöstöjutun esitutkinnassa. Myös esimiesten vastuu tutkinnan mahdollisissa laiminlyönneissä selvitetään.
Tutkintaa johtava aluesyyttäjä Olli Sulkonen kuvailee alkuperäisen jutun tutkintaa ja dokumentointia erittäin sekavaksi. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tutkinta on jätetty pahasti puolitiehen ja tutkinta-aineistoa on kadonnut merkittävä määrä.
Myös Varsinais-Suomen käräjäoikeus kyseenalaisti kuluneella viikolla alkuperäisen esitutkinnan asianmukaisuuden.
– Selvitämme parhaillaan, että ylittyykö asiassa kynnys aloittaa esitutkinta. Perjantaina asiassa kuulustellaan (todistajina) kahta henkilöä, joista toinen on vuonna 2019 käynnistetyn esitutkinnan tutkinnanjohtaja, Sulkonen kertoo Lännen Medialle.
Tämän jälkeen kuultavaksi joutuu alkuperäisen eli vuonna 2002 käynnistetyn esitutkinnan päätutkija ja mahdollisesti myös muita tutkijoita.
– Haluamme tietää, miksi näin vakavaa rikosta ei tutkittu ja kenen käskystä näin tapahtui.
Esiselvitysvaihe ratkaisee, eteneekö juttu rikostutkintaan. Esiselvitys on valmis aikaisintaan huhtikuun lopussa.
Arvokuljetusryöstöyritys hoviin
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi tiistaina syytteet Turun Tampereentien Prisman pihalla vuonna 2002 tehdystä arvokuljetusauton ryöstöyrityksestä. Erikoissyyttäjä Petri Vaaja aikoo valittaa tuomiosta Turun hovioikeuteen.
– Vaikka aikaa on kulunut ja jutun alkuperäisessä esitutkinnassa on havaittu merkittäviä puutteita, oikeus olisi voinut päätyä olemassa olevan näytön perusteella myös syyksi lukevaan tuomioon, Vaaja perustelee.
– Rikospaikalta taltioiduissa hanskoissa oli ainoastaan epäillyn dna:ta ja arvokuljetusauton ohjaamosta löytyi juuri näihin kyseisiin hanskoihin sopivia kuituja.
Petri Vaaja teki aiemmin alkuperäisen esitutkinnan laiminlyönneistä rikosilmoituksen poliisirikosten käsittely-yksikköön.
Tutkinnanjohtaja Olli Sulkosen mukaan rikostutkinnan eteneminen edellyttäisi todennäköisesti epäilyä siitä, että poliisi on syyllistynyt törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.
– Virkavelvollisuuden rikkomisen vanhentumisaika on viisi vuotta, eikä vanhentuneita rikoksia tutkita. Törkeä virka-aseman väärinkäyttö sen sijaan vanhenee vasta kymmenessä vuodessa, Sulkonen sanoo.
– Jälkimmäinen edellyttäisi sitä, että poliisi on tarkoituksellisesti hyödyttänyt epäillyn toimintaa esimerkiksi suojelemalla tätä.
Jos rikostutkinnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä, poliisihallinto joutuu ratkomaan, haluaako se selvittää tapahtumien kulun omilla hallinnollisilla menetelmillä.
Monta avointa kysymystä
Erikoissyyttäjä Petri Vaaja näkee, että jutun sekavuuden takia myös virkavelvollisuuden rikkomisen vanhentumiskysymys on avoin.
– Nythän ei tiedetä, kuka esitutkinnassa on tehnyt määräyksiä ja jakanut käskyjä, ja milloin ja miten aineistoa on kadonnut, Vaaja sanoo.
Alkuperäiseen juttuun liittyvät toimenpiteet ovat siirtyneet ilmeisesti jossakin vaiheessa Helsingin poliisille.
– Tätäkin selvitämme. Joka tapauksessa virallisesti tällaista siirtoa ei tapahtunut, vaan juttu oli kirjattu rikoksen tapahtumahetkestä lähtien alkuperäisen tutkinnanjohtajan vastuulle siihen saakka, että hän jäi eläkkeelle vuonna 2012, aluesyyttäjä Olli Sulkonen sanoo.
Avoimia kysymyksiä on pitkä liuta.
Miksi esitutkintaa ei tehty kunnolla vuonna 2002, kun ryöstöyritys tapahtui. Miksi sitä ei tehty silloinkaan, kun vuonna 2005 poliisin rekisteriin tallentui toisen rikoksen yhteydessä dna, joka täsmäsi ryöstöauton läheltä löytyneisiin työhanskoihin.
– Kadonnut tutkinta-aineisto on yksi avoimista kysymyksistä. Eli hävitettiinkö se tarkoituksella vai vahingossa sekä milloin ja miten tämä tapahtui, Sulkonen selvittää.
Poliisi on perustellut alkuperäisen tutkinnan keskeyttämistä sillä, että epäilty joutui pitkäksi ajaksi vankilaan toisesta rikosjutusta.
– Keskeneräinen vankeusrangaistus jostakin toisesta rikoksesta ei ole pätevä syy jättää uutta rikosta tutkimatta, Sulkonen toteaa.
"Haluamme tietää, miksi näin vakavaa rikosta ei tutkittu ja kenen käskystä näin tapahtui."