Poliisitoiminta

Aika uskomatonta tietoa tulee Turun arvokuljetusryöstöyrityksen tutkinnasta reilun 15 vuoden takaa. Asia siis käräjillä vihdoin, kun 15 vuotta sitten löydetyn DNA-osuman osalta nyt asia on tutkittu. Epäilty vapautettiin syytteestä, mutta paljon uskomattomampaa on se mitä käräjillä on paljastunut poliisin toiminnasta ryöstön jälkeen.

– Tutkinta on aloitettu uudestaan vasta vuonna 2019, vaikka dna-löydös on yhdistetty vastaajaan kolme vuotta tapahtuman jälkeen vuonna 2005. Useimmat todistajat ovat itse kertoneet, että heitä on kuultu ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2019. Heidän osaltaan on selvää, että kuulusteluja ei ole ylipäänsä tehty vuonna 2002. Kuulustelematta on tuolloin jäänyt niinkin merkityksellisiä henkilöitä kuin arvokuljetusauton työntekijät, tapahtumaa lähietäisyydeltä seuranneet todistajat sekä pakoauton hylkäämispaikan ja jatkopaon alkamispaikan läheisyydessä olleet henkilöt.

Edes arvokuljetusauton miehistöä ei ole kuulusteltu, ei vaikka rosvot osoittelevat sarjatuliaseilla, rälläköivät kuljetusauton seinää jne. ja kaikki tämä Prisman pääovien edessä keskellä kirkasta päivää.

Melkoista touhua Turussa ja kyse on siis käräjillä esitetystä asiasta, ei iltahömpän omista tutkimuksista. Nyt syyttäjät ovat jättäneet rikosilmoituksen silloisesta tutkinnanjohdosta.

 
Poliisi lopettaa puhallusratsiat koronaviruksen takia
Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan massaratsioita ei järjestetä ainakaan kesäkuun alkuun saakka, minkä jälkeen tilannetta tarkastellaan uudestaan. Yksittäisiä ihmisiä voidaan silti puhalluttaa harkinnanvaraisesti.



 
Syyttäjä selvittää, suojeliko poliisi Turussa raha-auton ryöstöä yrittäneitä – "Miksi näin vakavaa rikosta ei tutkittu ja kenen käskystä näin tapahtui?
xlarge-4798590.jpg


Autossa oli rahaa sisällä tapahtuma-aikaan yli 400 000 euroa. Ryöstäjät tunkeutuivat kuitenkin sisään väärästä kohtaa autoa, sillä heillä oli käytössään ilmeisesti toisen mallisen auton pohjakuvat.
Kotimaa 13.3.2020 6:00

Rebekka Härkönen

Paljon kysymyksiä
Naamioituneet ja konetuliaseilla aseistautuneet miehet yrittivät murtautua arvokuljetusautoon Tampereentien Prisman pihalla 5. elokuuta 2002.
Tekijät pakenivat paikalta. Pakoautosta ammuttiin poliisia kohti. Pakoauto löytyi poltettuna ja sen vierestä työhanskat, josta taltioitiin epäillyn dna.
Poliisi ei saanut tekijöitä kiinni ja keskeytti tutkinnan.
Vuonna 2005 poliisi taltioi toisen rikoksen yhteydessä dna:n, joka täsmäsi työhanskojen dna-näytteeseen. Poliisi ei jatkanut tutkintaa.
Vuonna 2019 Lounais-Suomen poliisi avasi jutun uudestaan ja löysi dna:n perusteella yhden epäillyistä heti.
Törkeä ryöstö vanhenee 20 vuodessa, joten jos tutkintaa ei olisi avattu, ryöstöyritys olisi vaipunut unohduksiin viimeistään elokuussa 2022.
Alkuperäisessä esitutkinnassa on ilmennyt jälkeenpäin rutkasti puutteita ja merkittävä määrä tutkinta-aineistoa on kadonnut.
Poliisirikosyksikkö selvittää, syyllistyikö poliisi rikokseen alkuperäisen tutkinnan laiminlyönteihin liittyen.






Turun vanhan arvokuljetusryöstöjutun alkuperäinen poliisitutkinta on erittäin sekava. Tutkinta on jätetty puolitiehen, merkittävä määrä tutkinta-aineistoa on kadoksissa ja käskyketjut poliisin sisällä ovat epäselvät. Asian selvittäminen rikostutkinnalla voi tyssätä virkarikosten vanhenemisaikoihin. Tällöin poliisihallinto joutuu päättämään, haluaako se selvittää epäillyt laiminlyönnit muilla tavoilla.

Syyttäjä selvittää, syyllistyikö poliisi virkavelvollisuuden rikkomiseen tai törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen Turun arvokuljetusryöstöjutun esitutkinnassa. Myös esimiesten vastuu tutkinnan mahdollisissa laiminlyönneissä selvitetään.


Tutkintaa johtava aluesyyttäjä Olli Sulkonen kuvailee alkuperäisen jutun tutkintaa ja dokumentointia erittäin sekavaksi. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tutkinta on jätetty pahasti puolitiehen ja tutkinta-aineistoa on kadonnut merkittävä määrä.


Myös Varsinais-Suomen käräjäoikeus kyseenalaisti kuluneella viikolla alkuperäisen esitutkinnan asianmukaisuuden.


– Selvitämme parhaillaan, että ylittyykö asiassa kynnys aloittaa esitutkinta. Perjantaina asiassa kuulustellaan (todistajina) kahta henkilöä, joista toinen on vuonna 2019 käynnistetyn esitutkinnan tutkinnanjohtaja, Sulkonen kertoo Lännen Medialle.


Tämän jälkeen kuultavaksi joutuu alkuperäisen eli vuonna 2002 käynnistetyn esitutkinnan päätutkija ja mahdollisesti myös muita tutkijoita.


– Haluamme tietää, miksi näin vakavaa rikosta ei tutkittu ja kenen käskystä näin tapahtui.


Esiselvitysvaihe ratkaisee, eteneekö juttu rikostutkintaan. Esiselvitys on valmis aikaisintaan huhtikuun lopussa.

Arvokuljetusryöstöyritys hoviin

Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi tiistaina syytteet Turun Tampereentien Prisman pihalla vuonna 2002 tehdystä arvokuljetusauton ryöstöyrityksestä. Erikoissyyttäjä Petri Vaaja aikoo valittaa tuomiosta Turun hovioikeuteen.


– Vaikka aikaa on kulunut ja jutun alkuperäisessä esitutkinnassa on havaittu merkittäviä puutteita, oikeus olisi voinut päätyä olemassa olevan näytön perusteella myös syyksi lukevaan tuomioon, Vaaja perustelee.


– Rikospaikalta taltioiduissa hanskoissa oli ainoastaan epäillyn dna:ta ja arvokuljetusauton ohjaamosta löytyi juuri näihin kyseisiin hanskoihin sopivia kuituja.


Petri Vaaja teki aiemmin alkuperäisen esitutkinnan laiminlyönneistä rikosilmoituksen poliisirikosten käsittely-yksikköön.


Tutkinnanjohtaja Olli Sulkosen mukaan rikostutkinnan eteneminen edellyttäisi todennäköisesti epäilyä siitä, että poliisi on syyllistynyt törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.


– Virkavelvollisuuden rikkomisen vanhentumisaika on viisi vuotta, eikä vanhentuneita rikoksia tutkita. Törkeä virka-aseman väärinkäyttö sen sijaan vanhenee vasta kymmenessä vuodessa, Sulkonen sanoo.


– Jälkimmäinen edellyttäisi sitä, että poliisi on tarkoituksellisesti hyödyttänyt epäillyn toimintaa esimerkiksi suojelemalla tätä.


Jos rikostutkinnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä, poliisihallinto joutuu ratkomaan, haluaako se selvittää tapahtumien kulun omilla hallinnollisilla menetelmillä.

Monta avointa kysymystä

Erikoissyyttäjä Petri Vaaja näkee, että jutun sekavuuden takia myös virkavelvollisuuden rikkomisen vanhentumiskysymys on avoin.


– Nythän ei tiedetä, kuka esitutkinnassa on tehnyt määräyksiä ja jakanut käskyjä, ja milloin ja miten aineistoa on kadonnut, Vaaja sanoo.


Alkuperäiseen juttuun liittyvät toimenpiteet ovat siirtyneet ilmeisesti jossakin vaiheessa Helsingin poliisille.


– Tätäkin selvitämme. Joka tapauksessa virallisesti tällaista siirtoa ei tapahtunut, vaan juttu oli kirjattu rikoksen tapahtumahetkestä lähtien alkuperäisen tutkinnanjohtajan vastuulle siihen saakka, että hän jäi eläkkeelle vuonna 2012, aluesyyttäjä Olli Sulkonen sanoo.


Avoimia kysymyksiä on pitkä liuta.


Miksi esitutkintaa ei tehty kunnolla vuonna 2002, kun ryöstöyritys tapahtui. Miksi sitä ei tehty silloinkaan, kun vuonna 2005 poliisin rekisteriin tallentui toisen rikoksen yhteydessä dna, joka täsmäsi ryöstöauton läheltä löytyneisiin työhanskoihin.


– Kadonnut tutkinta-aineisto on yksi avoimista kysymyksistä. Eli hävitettiinkö se tarkoituksella vai vahingossa sekä milloin ja miten tämä tapahtui, Sulkonen selvittää.


Poliisi on perustellut alkuperäisen tutkinnan keskeyttämistä sillä, että epäilty joutui pitkäksi ajaksi vankilaan toisesta rikosjutusta.


– Keskeneräinen vankeusrangaistus jostakin toisesta rikoksesta ei ole pätevä syy jättää uutta rikosta tutkimatta, Sulkonen toteaa.


"Haluamme tietää, miksi näin vakavaa rikosta ei tutkittu ja kenen käskystä näin tapahtui."
 
Raju kolari Helsingissä: Avo-Bemari törmäsi bussiin ja syttyi palamaan, poliisi pelasti autossa olleet



.................................................................................................

Poliisi tai muutkin viranomaiset saavat aika ajoin paskaa niskaansa (usein aiheetta / joskus aiheesta). Nyt kuitenkin hyvissä otsikoissa.
Hienoa toimintaa partiolta (y)(y)
 
Kotimaa|Oikeudenkäynnit
Mies näytti poliisipartiolle keskisormea Kuopiossa, poliisi otti miehen kiinni ja vammautti poliisiasemalla – korkein oikeus alensi poliisien tuomiota
Korkeimman oikeuden mukaan miehen kiinniotolle oli perusteet, mutta voimankäytölle poliisiasemalla ei.





"He syyllistyivät rikokseen myös siinä, etteivät he järjestäneet miehelle lääkärinapua.
Siltä osin kyse oli KKO:n mukaan huolimattomuudesta eikä tahallisesta teosta.
Tilanne poliisilaitoksella tallentui valvontakameraan.
Videotallenne kumosi poliisien väitteet siitä, että mies olisi yrittänyt lyödä poliiseja ennen kuin hänet kaadettiin maahan.
Näin ei tallenteen mukaan ollut.
 
Kotimaa|Oikeudenkäynnit
Mies näytti poliisipartiolle keskisormea Kuopiossa, poliisi otti miehen kiinni ja vammautti poliisiasemalla – korkein oikeus alensi poliisien tuomiota
Korkeimman oikeuden mukaan miehen kiinniotolle oli perusteet, mutta voimankäytölle poliisiasemalla ei.





"He syyllistyivät rikokseen myös siinä, etteivät he järjestäneet miehelle lääkärinapua.
Siltä osin kyse oli KKO:n mukaan huolimattomuudesta eikä tahallisesta teosta.
Tilanne poliisilaitoksella tallentui valvontakameraan.
Videotallenne kumosi poliisien väitteet siitä, että mies olisi yrittänyt lyödä poliiseja ennen kuin hänet kaadettiin maahan.
Näin ei tallenteen mukaan ollut
.

Halvalla pääsivät. No. Ainakin oppivat kouluttamaan pidätettyä siellä missä ei ole kameroita.

Sinänsä päätös on mielenkiintoinen.

"KKO piti mahdollisena, että mies oli käyttäytynyt aggressiivisesti poliisipartiota kohtaan ennen kiinniottoa. Lisäksi on mahdollista, että mies oli poliisien kertomalla tavalla hakannut ja potkinut poliisiauton rakenteita kuljetuksen aikana.
Koska uhmakasta käytöstä ei voida riittävällä varmuudella sulkea pois, syyte poliiseja vastaan on hylättävä, KKO totesi."

Koskeekohan tämä tavan hallinto-orjaakin? Jos ei voida riittävällä varmuudella sulkea pois sitä, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella pidätetty ei tosiasiallisesti ollutkaan vaaraksi, niin onko silloin aina kysymyksessä laiton pidätys? Ei taida KKO ottaa tuollaista kantaa:).
 
Kyse lienee siitä, että koska poliisit olivat syytetyn asemassa, on syyttäjän osoitettava syytteenmukainen tapahtumaketju toteen. Koska näin ei voitu toimia, sillä syytetyt ja asianomistaja kertovat tapahtumista toisistaan poikkeavasti eikä muuta näyttöä ole, oikeus arvioi näyttöä ja syytteen on kaaduttava, mikäli syyllisyydestä jää varteenotettava epäily. Nyt ilmeisesti kävi näin, että varteenoettava epäily tapahtumien syyllisyydestä syntyi. Se ei tarkoita, että vain teoriassa jokin olisi mahdollista vaan että onko poliisien kertoma tarina riittävän uskottava. Voi hyvinkin olla, että kahden poliisin sana painaa enemmän kuin yhden kiinniotetun, varsinkin jos nämä kertovat tapahtumista yhdenmukaisesti. Ihan samaa harkintaa joudutaan tekemään jokaisessa rikostapauksessa, missä näyttö perustuu lausuntoihin eikä fyysisiin todisteisiin (vai mitä material evidense nyt suomeksi olikaan).
 
Kyse lienee siitä, että koska poliisit olivat syytetyn asemassa, on syyttäjän osoitettava syytteenmukainen tapahtumaketju toteen. Koska näin ei voitu toimia, sillä syytetyt ja asianomistaja kertovat tapahtumista toisistaan poikkeavasti eikä muuta näyttöä ole, oikeus arvioi näyttöä ja syytteen on kaaduttava, mikäli syyllisyydestä jää varteenotettava epäily. Nyt ilmeisesti kävi näin, että varteenoettava epäily tapahtumien syyllisyydestä syntyi. Se ei tarkoita, että vain teoriassa jokin olisi mahdollista vaan että onko poliisien kertoma tarina riittävän uskottava. Voi hyvinkin olla, että kahden poliisin sana painaa enemmän kuin yhden kiinniotetun, varsinkin jos nämä kertovat tapahtumista yhdenmukaisesti. Ihan samaa harkintaa joudutaan tekemään jokaisessa rikostapauksessa, missä näyttö perustuu lausuntoihin eikä fyysisiin todisteisiin (vai mitä material evidense nyt suomeksi olikaan).

Totta kai. Oikeuden päätös oli ihan perusteltu syyttömysolettaman osalta. Joskin tässä tapauksessa sivulliset todistivat kyllä poliisien asenteesta (haistattelivat sivullisille) mutta silti.

Pointti onkin juuri siinä, että asian ollessa toisinpäin ei olisi tavan kuolevaisella käytännössä mitään mahdollisuutta selvitä tuosta jutusta, oli tapahtunut mitä vain. Tosiasia on, että ilman kameraa nuo poliisit olisivat luonnollisesti selvinneet myös tuosta vammantuottamuksesta. Siksi maailmalla yleistyvä bodycam pitäisi ottaa kaikkien osapuolten oikeusturvan kannalta käyttöön myös suomessa.

Tapaus itsessään on normia putkan arkipäivää. Kundi käyttäytyi tyhmästi, poliiseilla keitti yli ja antoivat runtua asemalla. Kaksi asiaa meni pieleen. Tuli pysyvämpi vamma ja kamera sattui näkemään tilanteen. Siksi homma meni näin pitkälle. Ilman kameraa juttu ei olisi mennyt oikeuteen vaan haudattu tutkintaan.
 
Eli tarinan opetus on; älä haistattele tai näytä finkkua poliisille. Käyttäydy ihmisiksi niin poliisikin käyttäytyy ihmisiksi.
 
Eli tarinan opetus on; älä haistattele tai näytä finkkua poliisille. Käyttäydy ihmisiksi niin poliisikin käyttäytyy ihmisiksi.

No ei ole. Vaan se, että poliisin merkki ja virkapuku ei oikeuta ihan mihin vain. Vaikka se asiakas ei olisikaan oppinut pienestä pitäen alamaista nöyryyttä virkamiehen edessä.

2 perussääntöä poliisin kanssa toimiessa pitävät tietysti edelleen paikkansa. Nämä ovat järjestyksessä:

1. Ole kohtelias ja käyttäydy ihmisiksi!
2. Kerro henkilötietosi kysyttäessä. Säästä voit jutella. Muuten älä kommentoi mitenkään sen enempää omaa asiaasi kuin kenenkään muunkaan asioita.
 
Mä ihmettelen aina näitä ACAB-juttuja. Poliisin kanssa asioidaan ihan kuten muidenkin ihmisten kanssa.

Jos on jotain erityistä syytä olla kertomatta jotain niin se on eri asia, mutta mielestäni kuvastaa outoa ajatusmaailmaa jos sellainen on oletusarvo; tai sitten ei olla asioitu poliisin kanssa muuten kuin rikoksesta epäiltynä, ja vieläpä jostain muusta kuin jostain pienestä liikennerikkomuksesta tms.
 
Mä ihmettelen aina näitä ACAB-juttuja. Poliisin kanssa asioidaan ihan kuten muidenkin ihmisten kanssa.

Jos on jotain erityistä syytä olla kertomatta jotain niin se on eri asia, mutta mielestäni kuvastaa outoa ajatusmaailmaa jos sellainen on oletusarvo; tai sitten ei olla asioitu poliisin kanssa muuten kuin rikoksesta epäiltynä, ja vieläpä jostain muusta kuin jostain pienestä liikennerikkomuksesta tms.

Ei kyse ole mistään ACAB-maailmakuvasta vaan täysin normaalista perusasiasta joka liittyy oikeusprosessiin kokonaisuutena. Tosin suomessa tästä ei ole kulttuurisista syistä perinnettä mutta esimerkiksi kaikissa oikeustieteellisissä tiedekunnissa asia tehdään kyllä selväksi. Kyse ei ole poliisista, vaan poliisin roolista prosessissa.

Täällä moni harjoittelee itsespuolustusta. Ja valmistautuu esimerkiksi kodin puolustukseen laitonta hyökkäystä vastaan. Tarkoittaako se sitä, että täällä on paljon huumekauppiaita jotka pelkäävät velkojien sisäänryntäystä? No ei tietenkään. Kyse on valmistautumisesta ikävää asiaa varten.

Ihmisellä voi käydä elämässään huonosti. Joko omasta syystään tai syyttään. Tai vain tuntemalla väärän ihmisen. Ja silloin poliisi saapuu paikalle. Silloin on viisasta tietää, miten toimia, jotta ei ainakaan lisää taakkaansa turhan takia. Poliisin kanssa voi asioida kuten muidenkin ihmisten kanssa niin kauan kuin muistaa sen, että toisin kuin muiden kanssa, kaikki poliisille sanottu voi löytyä edestäsi oikeudessa.

Ja jos joku kuvittelee, että asia koskee vain epäiltyä, niin ajatelkaapa uudelleen. Ei ole yksi eikä kaksi asianomistajaa tai todistajaa jotka ovat katkerasti kironneet suurta suutaan kun käräjäsalin ovesta tullaan ulos. Ei ole sellaista totuutta jota taitava juristi ei pysty muuttamaan hetkessä aivan toisenlaiseksi jollei puolellasi ole vastaavaa ketkua.

Ja lopuksi. Tämän tosiasian tietävät kaikkein parhaiten poliisit itse. Katsokaapa viime vuosien juttuja joissa on ollut poliiseja vastaajina. Heidän kuulustelupöytäkirjansa ovat yleensä harvinaisen nopeita lukea: "En muista", "En tiedä", "En kommentoi". Ammattimies on ammattimies. Ja heistä kannattaa ottaa oppia.
 
Tiedätkö, mikä on alustavassa puhuttelussa saadun tunnustuksen tms arvo oikeudessa, siis Suomessa? Nolla. Edes kuulustelussa paperille puhuttu ja allekirjoitettu lausunto ei välttämättä pidä oikeuskäsittelyssä.

Sitä paitsi nyt ei puhuta pelkästään tilanteista joissa itse ollaan epäiltyinä, vaan asioimisesta poliisin kanssa ylipäätään. Ja vaikka olisi epäiltynäkin, niin seinäkiisto johonkin selvään asiaan ei muuta lopputulosta, mutta asiointikokemus voi olla ihan erilainen.
 
Mutta eihän kukaan rupea sanomaan yhtään mitään mitä voisi itselle olla haitaksi tapauksessa jossa itse on syytettynä.
 
Back
Top