Poliisitoiminta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja YJT
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tuolla hieman aikaisemmin kommentoin tätä:


Jotkut varmasti muistavat taannoisen Maidan-hässäkän ja ne hassuttelufilmit, joita poliisin toiminnasta tehtiin. Vaikka kuvaamisen estäminen ei ilmeisesti olisi ollut laillista tässä po. tapauksessa, niin on kuitenkin inhimillisesti ymmärrettävää jos ei halua esiintymään tällaiselle filmille - erityisesti jos on itse paikkakuntalaisia.

Itse esitin yhden käytännössä hyväksi todetun toimintamallin tällaisia tilanteita varten, mutta jos jätetään kaikki jeesustelut pois niin saattaisihan se itse kutakin raavituttaa joutua yleisen pilkan kohteeksi vaikka siannahka aika paksu onkin.

Sillä, että alkavat perusteetta mussuttaa kuvaamisesta ja vaatia sen lopettamista, nämä tekevät itse itsestään sitä naurunalaista kuvamateriaalia.

Tosiasioiden tunnistaminen on kaiken alku. 1.Kamera joka kulkijalla on faktaa, joka ei poistu.
2. Kuvaaminen julkisella paikalla ja poliisien kuvaaminen julkisella paikalla on sallittua.

Miksi poliisi lähtee mukaan tuohon pelleilyyn ja alkaa lässyttämään kuvaamisesta, kun se on sallittua ja laillista? Poliisi ei voi siinä leikissä kuin hävitä. Antaa vaan kuvata. Jos tulevat iholle, käskee kauemmas, joka on perusteltua. Jos poliisi ei itse tee tilanteesta kiinnostavaa tuollaisilla aiheettomilla lässytyksillä ja asiattomalla kielellä, niin ketään ei kiinnosta.

Tuota sähkövarkaan kopitusta tai sen kuvaajan käskytystä poistumaan, siis "maalin kuivumista", ei kukaan katsoisi tai levittäisi ilman poliisin omaa asiatonta toimintaa. Siis aiheetonta lässytystä kuvaamisen lopettamiseksi ja haukkumista läskiksi.

Jos hermot eivät poliisilla kestä kuvaamista julkisella paikalla, niin hakee muihin tehtäviin tai vaihtaa alaa.

Mässyttämällä kuvaajille päätyy vain pellenä someen mässyttämään kuvaamisesta ikuisesti omalla naamallaan.
Haukkumalla läskiksi tilaa itselleen somenäkyvyyden. Simppeliä.

Jos perse ei kestä merivettä, on aika vaihtaa hommia. Niin se maailmassa menee ja kuuluu mennä. Emme tarvitse helposti provosoitavia/ itse provosoivia poliiseja.

Poliisille maksetaan palkkaa. Pitää osata käyttäytyä ammattimaisesti. Jos se ei onnistu, niin alanvaihto. Niin se muuallakin menee, jos alkaa sekoilemaan töissään, niin lopulta tulee kenkää.

Nykyisin kamerat ja provosointi on todellisuutta. Se pitää ymmärtää, eikä lähteä siihen mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Minä olen kuvaamisesta samaa mieltä ja olen samaa toitottanut siitä lähtien kun ilmiö alkoi yleistymään, eli yli kymmenen vuotta. Siitä huolimatta ymmärrän, jos joku ei siitä pidä.
 
Minä olen kuvaamisesta samaa mieltä ja olen samaa toitottanut siitä lähtien kun ilmiö alkoi yleistymään, eli yli kymmenen vuotta. Siitä huolimatta ymmärrän, jos joku ei siitä pidä.

Luulisi, että kuvausilmiön tiimoilta poliiseille järjestettäisiin koulutusta? Siis varautumista kuvaamiseen, kuinka toimia ja miksi? Se säntääminen ärtyneenä kuvaajan luo huutamaan naama punaisena kitarisat näkyen käskyä kuvaamisen lopettamisesta, kun se ei vaan toimi... Vaan johtaa pääsyyn jakeluun YouTubeen vitsiksi, "maalittamiseen" yms.

Pelkkää virkaansa hoitavaa poliisia, ei juuri kukaan jaksa katsella, kun suurin osa keikoista ei sisällä kummoista dramatiikkaa. Silloin videot katoavat "tylsyyden" joukkoon...
 
Suurin osa valituksista poliisia kohtaan tulee juuri siitä, kun koetaan virkamiehen käytös epäasialliseksi.

Yksi omakohtainen kokemus jos sallitaan, vaikka koskeekin Rajan Sankareita eikä poliisia:

Olimme perheen kanssa olleet reilun kuukauden reissussa joitain vuosia sitten. Paluulento kesti noin 10 tuntia ja se oli ollut yksi v-mäisimmistä lennoista millä olen ollut. Tärisi, paukkui ja heilui melkein koko matkan ajan. Andamaanien yläpuolella alkoivat jo jotkut matkustajat hieman säikähtyä ja myönnän, että pahimmassa kohdassa teki itsenikin mieli hieman kirkua kun kone vääntyi kuin banaani ja tavarat lentelivät sinne sun tänne.. Kapteeni joutuikin sitten kurssia muuttamaan myräkän takia.

No, pääsimme kuitenkin ehjänä ja väsyneinä Helsinki-Vantaalle ja olin aidosti iloinen pääsystä pitkän reissun jälkeen takaisin Härmään. Tätä iloa kestikin sitten passintarkastukseen saakka.

Kello löi aikaista aamua ja Rajajumalia oli ainakin 4 kopissa katselemassa saapuvien alamaisten passeja. Menin yhdelle luukulle tyttären kanssa ja vaimo viereiselle luukulle pojan kanssa. Tytär (9v siihen aikaan) meni ensin ja ojensi passinsa pienin kätösin tiskille. Ja syystä tai toisesta vahingossa pudotti sen maahan. Silloin kuului akvaariosta Rajajumalan kommentti "Koeta nyt v...ttu saada se paperi tänne".

Silloin vessa tulvi yli! Vasemmalta toiselta kopilta kuului jälkeläistään suojelevan naarasleijonan ärjähdys. Minä en ärjynyt, vaan lähinnä kähisin. Harppasin tiskille, nappasin passin maasta ja paiskasin sen luukusta sisään ja kysyin että "tuliko perille?". Siinä riitti sitten juttua hetkeksi aikaa useammankin virkamiehen kanssa. Ja vielä jäi seuraavaksikin päiväksi asiaa puhelimen välityksellä.

Lopputulos? Ei mitään näkyvää. Rikosilmoitukseen ei tuollaisesta ole tietenkään aihetta ja kantelut ovat täydellistä ajantuhlausta. Minulla puolestani oli se etu, että paikalla oli paljon ulkopuolisia joten homma jäi toiseltakin puolelta siihen. Se, tuliko minun papereihini merkintä "acab-tyyppinen viranomaiskielteinen henkilö" on sitten toinen asia:).

Nyt kysymys heille, jotka ymmärtävät (jos kohta eivät hyväksy) virkamiesten hermojen menetyksiä: Jos tuosta tilanteesta olisi tullut painimaaottelu, niin löytyisikö sitä ymmärrystä myös minulle? Vai onko lähtökohta se, että minun on vain kiltisti oltava hiljaa ja nieltävä mitä annetaan ja sen jälkeen joskus myöhemmin yritettävä ajaa asiaa paperilla tietäen, että minulla ei ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta todistaa yhtään mitään ilman valtaisaa panostusta esimerkiksi todistajia etsimällä?
 
Suurin osa valituksista poliisia kohtaan tulee juuri siitä, kun koetaan virkamiehen käytös epäasialliseksi.

Yksi omakohtainen kokemus jos sallitaan, vaikka koskeekin Rajan Sankareita eikä poliisia:

Olimme perheen kanssa olleet reilun kuukauden reissussa joitain vuosia sitten. Paluulento kesti noin 10 tuntia ja se oli ollut yksi v-mäisimmistä lennoista millä olen ollut. Tärisi, paukkui ja heilui melkein koko matkan ajan. Andamaanien yläpuolella alkoivat jo jotkut matkustajat hieman säikähtyä ja myönnän, että pahimmassa kohdassa teki itsenikin mieli hieman kirkua kun kone vääntyi kuin banaani ja tavarat lentelivät sinne sun tänne.. Kapteeni joutuikin sitten kurssia muuttamaan myräkän takia.

No, pääsimme kuitenkin ehjänä ja väsyneinä Helsinki-Vantaalle ja olin aidosti iloinen pääsystä pitkän reissun jälkeen takaisin Härmään. Tätä iloa kestikin sitten passintarkastukseen saakka.

Kello löi aikaista aamua ja Rajajumalia oli ainakin 4 kopissa katselemassa saapuvien alamaisten passeja. Menin yhdelle luukulle tyttären kanssa ja vaimo viereiselle luukulle pojan kanssa. Tytär (9v siihen aikaan) meni ensin ja ojensi passinsa pienin kätösin tiskille. Ja syystä tai toisesta vahingossa pudotti sen maahan. Silloin kuului akvaariosta Rajajumalan kommentti "Koeta nyt v...ttu saada se paperi tänne".

Silloin vessa tulvi yli! Vasemmalta toiselta kopilta kuului jälkeläistään suojelevan naarasleijonan ärjähdys. Minä en ärjynyt, vaan lähinnä kähisin. Harppasin tiskille, nappasin passin maasta ja paiskasin sen luukusta sisään ja kysyin että "tuliko perille?". Siinä riitti sitten juttua hetkeksi aikaa useammankin virkamiehen kanssa. Ja vielä jäi seuraavaksikin päiväksi asiaa puhelimen välityksellä.

Lopputulos? Ei mitään näkyvää. Rikosilmoitukseen ei tuollaisesta ole tietenkään aihetta ja kantelut ovat täydellistä ajantuhlausta. Minulla puolestani oli se etu, että paikalla oli paljon ulkopuolisia joten homma jäi toiseltakin puolelta siihen. Se, tuliko minun papereihini merkintä "acab-tyyppinen viranomaiskielteinen henkilö" on sitten toinen asia:).

Nyt kysymys heille, jotka ymmärtävät (jos kohta eivät hyväksy) virkamiesten hermojen menetyksiä: Jos tuosta tilanteesta olisi tullut painimaaottelu, niin löytyisikö sitä ymmärrystä myös minulle? Vai onko lähtökohta se, että minun on vain kiltisti oltava hiljaa ja nieltävä mitä annetaan ja sen jälkeen joskus myöhemmin yritettävä ajaa asiaa paperilla tietäen, että minulla ei ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta todistaa yhtään mitään ilman valtaisaa panostusta esimerkiksi todistajia etsimällä?
Kannattaa harkita omaa vartalokameraa... :cool:
 
Nyt kysymys heille, jotka ymmärtävät (jos kohta eivät hyväksy) virkamiesten hermojen menetyksiä: Jos tuosta tilanteesta olisi tullut painimaaottelu, niin löytyisikö sitä ymmärrystä myös minulle? Vai onko lähtökohta se, että minun on vain kiltisti oltava hiljaa ja nieltävä mitä annetaan ja sen jälkeen joskus myöhemmin yritettävä ajaa asiaa paperilla tietäen, että minulla ei ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta todistaa yhtään mitään ilman valtaisaa panostusta esimerkiksi todistajia etsimällä?
No toki ymmärrystä löytyy, mutta silti tilanne on se, että jos rajavartija olisi päätynyt siihen että sinut otetaan kiinni ja olisit alkanut vastustelemaan, niin olisit syyllistynyt rikokseen riippumatta siitä, olisiko rajavartijan toimenpide perusteltu.

Jos aina saisi puolustautua kiinniottoa vastaan perustellen asiaa hätävarjelulla, niin eihän siitä mitään tulisi. Esim näpistelijä suojaisi henkilökohtaista koskemattomuuttaan kiinniottoa tekevää vartijaa vastaan hätävarjelun keinoin, ja vielä perustelisi asiaa siten, että oikeus koskemattomuuteen on tärkeämpi oikeushyvä kuin omaisuuden suoja.
 
No toki ymmärrystä löytyy, mutta silti tilanne on se, että jos rajavartija olisi päätynyt siihen että sinut otetaan kiinni ja olisit alkanut vastustelemaan, niin olisit syyllistynyt rikokseen riippumatta siitä, olisiko rajavartijan toimenpide perusteltu.

Jos aina saisi puolustautua kiinniottoa vastaan perustellen asiaa hätävarjelulla, niin eihän siitä mitään tulisi. Esim näpistelijä suojaisi henkilökohtaista koskemattomuuttaan kiinniottoa tekevää vartijaa vastaan hätävarjelun keinoin, ja vielä perustelisi asiaa siten, että oikeus koskemattomuuteen on tärkeämpi oikeushyvä kuin omaisuuden suoja.

Luonnollisesti asia on noin kuin sanot. Mutta se ei varsinaisesti ollut se, mitä yritin sanoa.

Jos vaikka kaupan kassa käyttäytyisi kuvaamallani tavalla, niin en minä sittenkään voisi siitä painimaan alkaa. Saisin minä siitäkin oikeutetusti tuomion. Ei tietenkään huono käytös oikeuta mitään fyysistä ryminää kenenkään puolelta.

Ero on siinä, että jos kuvaamani juttu tapahtuisi kaupassa, niin ainakin todennäköisesti kauan ennen tilanteen eskaloitumista paikalle haettaisiin kauppias/vuoroesimies/myymälävastaava tms. ja asiasta keskusteltaisiin ja vaikka minä olisin väärässäkin, tilannetta yritettäisiin rauhoitella ja minun valitukseni otettaisiin edes näön vuoksi tosissaan jotta tilanne saataisiin laukeamaan. Jälkikäteenkin voisin yrittää edistää asiaani paperilla/biteillä itkemällä kauppiaalle/keskusliikkeelle/jollekkin instanssille ja yleensä saisin ainakin edes pahoittelukirjeen joltain viestintävastaavalta. Edes jotain, jolloin minulle jäisi tunne, että asiaani on kiinnitetty edes hiukan huomiota. Tämä itse asiassa riittää 99% tapauksista (näin mm. kuluttajariitoihin erikoistuneiden juristien mukaan).

Näin asia ei ole poliisin/rajan/tullin kanssa. Näissä instansseissa minä olen aina väärässä tapahtui mitä tahansa. Jos intän asiaani edes sanallisesti, lennän parhaimmillaan pihalle ja pahimmillaan kaappiin kädessäni kutsu käräjille virkamiehen vastustamisesta/sakko riippuen herrojen senhetkisestä mielentilasta. Jälkikäteen uikuttaminen paperilla/biteillä johtaa kirjelmään jossa 1-2 vuotta tapahtuneen jälkeen todetaan "selvityksen perusteella ei aiheuta toimenpiteitä" koska en pysty todistamaan yhtään mitään. Ja sellainen asia kuin anteeksipyyntö/pahoittelu edes jälkikäteen, mikä riittäisi monesti rauhoittamaan tilanteen ei kuulu viranomaisen sanastoon. Ja miksi kuuluisikaan. Minähän olin väärässä kun auoin turpaani:(.

Ainoa keino normikansalaisella saada tuollaisessa tapauksessa oikeutta on, jos hänellä olisi nauhoite tapahtuneesta. Eipä vain itsellekkään olisi ikänään tullut mieleen passintarkastusta ruveta nauhoittelemaan. Ja siitä todennäköisesti tulisi myös kalabaliikkia itsessään:). Mutta oppia ikä kaikki.
 
Joo, liikeyrityksillä on kaupallinen intressi saada asiakkaat palaamaan. Mutta ei asia ole ihan niin synkkä kuin tuossa kuvaat. Tietysti jos sukset menevät pahasti ristiin, siitä voi olla vaikeaa löytää yhteistä säveltä mutta ei toisaalta ole virkamiehrnkään intressissä joutua vastaamaan kanteluihin tai selittelemään asioita pannuhuoneessa, jos asiat saa hoidettua fiksustikin. Virkamieskin on ihminen, ja yleensäottaen ihmiset kokemukseni mukaan tykkäävät olla mieluummin sovussa kuin riidoissa.
 
1600775867012.png
 
Poliisi etsii nyt vuosi sitten tapahtuneen rikoksen epäiltyä, kuvakin on julkaistu:


Aika poikkeuksellista, että vasta vuoden päästä julkaistaan kuva. Rikoksen yksityiskohdista ei myöskään anneta paljoa tietoa. Tunnistaako kukaan Tampereella päin liikkuva tyyppiä?
 
No toki ymmärrystä löytyy, mutta silti tilanne on se, että jos rajavartija olisi päätynyt siihen että sinut otetaan kiinni ja olisit alkanut vastustelemaan, niin olisit syyllistynyt rikokseen riippumatta siitä, olisiko rajavartijan toimenpide perusteltu.

Jos aina saisi puolustautua kiinniottoa vastaan perustellen asiaa hätävarjelulla, niin eihän siitä mitään tulisi. Esim näpistelijä suojaisi henkilökohtaista koskemattomuuttaan kiinniottoa tekevää vartijaa vastaan hätävarjelun keinoin, ja vielä perustelisi asiaa siten, että oikeus koskemattomuuteen on tärkeämpi oikeushyvä kuin omaisuuden suoja.
Eikö oikeudettomaan hyökkäykseen saa vastata perusteltavissa olevin keinoin? Aito kysymys.
 
Eikö oikeudettomaan hyökkäykseen saa vastata perusteltavissa olevin keinoin? Aito kysymys.
No joo, noin lähtökohtaisesti. Mutta tuon esittämäni dilemman takia esim. tiettyjen ammattiryhmien työnkuvaan liittyvien kiinniottojen suhteen toimitaan vähän eri tavalla. Myöskään hätävarjelua vastaan ei voi puolustautua hätävarjeluun vedoten.

Kieltämättä olisi mielenkiintoista nähdä, miten eri oikeusasteissa kävisi jos esim vartija yrittäisi ottaa kiinni näpistyksestä epäiltyä henkilöä muuten kuin verekseltä tai pakosalta (esim on nähty näpistävän eilen ja nyt tulee uudestaan kauppaan, ja otetaan kiinni) ja kohdehenkilö puolustautuu. Lähtökohtaisesti puolustautujaa epäiltäisiin järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, mutta en tiedä varmuudella, miten homma menisi esim Hovissa. Oikeuslähteestä lukemani perusteella vastustamissakko pysyisi voimassa, vaikka vartijalla ei olisikaan ollut kiinniotto-oikeutta. Eli jos vartija olisi esim. käyttänyt kiinniotossa voimakeinoja, saisi vartijakin helposti sakkoa.
 
No joo, noin lähtökohtaisesti. Mutta tuon esittämäni dilemman takia esim. tiettyjen ammattiryhmien työnkuvaan liittyvien kiinniottojen suhteen toimitaan vähän eri tavalla. Myöskään hätävarjelua vastaan ei voi puolustautua hätävarjeluun vedoten.

Kieltämättä olisi mielenkiintoista nähdä, miten eri oikeusasteissa kävisi jos esim vartija yrittäisi ottaa kiinni näpistyksestä epäiltyä henkilöä muuten kuin verekseltä tai pakosalta (esim on nähty näpistävän eilen ja nyt tulee uudestaan kauppaan, ja otetaan kiinni) ja kohdehenkilö puolustautuu. Lähtökohtaisesti puolustautujaa epäiltäisiin järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, mutta en tiedä varmuudella, miten homma menisi esim Hovissa. Oikeuslähteestä lukemani perusteella vastustamissakko pysyisi voimassa, vaikka vartijalla ei olisikaan ollut kiinniotto-oikeutta. Eli jos vartija olisi esim. käyttänyt kiinniotossa voimakeinoja, saisi vartijakin helposti sakkoa.
Näin olen itsekin pähkinyt ja mielenkiinnolla odottelen, jos ja kun joku tapaus viedään päätyyn asti oikeudessa.
Esim. nyt tapetilla olleet Hämeen poliisilaitoksen tapaukset olisi mahdollisuuden sellaiseen antanut, jos tilanne olisi enemmän eskaloitunut.
 
Näin olen itsekin pähkinyt ja mielenkiinnolla odottelen, jos ja kun joku tapaus viedään päätyyn asti oikeudessa.
Esim. nyt tapetilla olleet Hämeen poliisilaitoksen tapaukset olisi mahdollisuuden sellaiseen antanut, jos tilanne olisi enemmän eskaloitunut.

Jos Lahden tapaukseen viittaat, älä pidätä hengitystä:).

Oma veikkaukseni on, että @YJT kuvaamassa tapauksessa vartija voisi saada sakkoa liiallisesta voimankäytöstä ja puolustautuja saisi tuomion pahoinpitelystä.

Itsepuolustukseen vetoaminen on oikeasti aika lailla haastavaa raastuvassa/hovissa elleivät olosuhteet ole poikkeukselliset. Tasaisessa painissa/tappelussa ei onnistu. Ja käytännössä työssä olevaa kohtaan en usko että se toimisi yhdessäkään suomalaisessa tuomioistuimessa. Korkein mukaan luettuna.

Poliisia/viranomaistatuksella virkatehtävässä olevaa kohtaan itsepuolustukseen vetoaminen? Sinulla ei ole Higgsin bosonin kokoista mahdollisuutta oikeudessa.

Syy tähän on se, että eurooppalainen yhteiskuntanäkemys ja sitä kautta myös oikeuskäsitys lähtee siitä, että objekti (kansalainen) ei saa vastustaa viranomaista hänen tehtävissään millään lailla. Jos objekti kokee kärsineensä vääryyttä, hänen on haettava siitä hyvitystä oikeusjärjestelmän kautta. Ja siksi esimerkiksi EIT korostaa sitä, että objektilla pitää olla riittävät oikeustoimikeinot asiansa ajamiseen.

Käytännön esimerkkinä Suomessa voisi olla vaikkapa laki kotietsinnästä. Suomessa poliisilla on rajoittamaton oikeus kotietsintöihin (poislukien erityinen etsintä ). Toisin sanoen poliisi voi omalla päätöksellään tulla kotiisi halutessaan milloin tahansa. Näin laaja oikeus puuttua perusoikeuksiin on erittäin poikkeavaa Euroopassa.

Suomi sai toistuvasti valitusta tästä asiantilasta mm. EIT:ltä. Syynä ei ollut se, että kyseinen laki antaa viranomaiselle täysin rajoittamattoman oikeuden mielivaltaan. Vaan syynä oli se, että suomen laki ei mahdollistanut tästä mielivallasta valittamista riippumattomalle taholle (käytännössä tuomioistuimelle). Mahdollisuus valittaa EOA:lle oli, mutta sitä pidettiin nimellisenä oikeutena (mitä se olikin) ja loppujen lopuksi lainsäätäjän oli pakko ulkomaiden pelosta säätää oikeus valittaa kotietsinnöistä tuomioistuimeen. Jos siis poliisi rynnii kotiisi ikkunalaudalla kasvattamasi chilipensaan takia (oikea tapaus:)), rikkoo telkkarisi, paiskoo kirjasi lattialle ja haukkuu lapsesi niin sinä istut hiljaa kiltisti ja annat asioiden tapahtua. Sinä et vastusta mitenkään. Jos vastustat, syyllistyt automaattisesti viranomaisen vastustamiseen ja tuomio on 100% varma.

Sitten seuraavana päivänä siivottuasi jäljet voit tehdä kantelun asiasta. Näin homma toimii pääsääntöisesti Euroopassa. Jo USA:ssa ajattelu on hieman erilainen. Siellä esimerkiksi saatat selvitä poliisin ampumisesta jos on epäilys, että et tiennyt kyseisen henkilön olevan poliisi. Esimerkkinä tunnettu tapaus:


Suomessa tuossa tapauksessa saisit automaattisesti tuomion murhan yrityksestä.
 
Jos Lahden tapaukseen viittaat, älä pidätä hengitystä:).

Oma veikkaukseni on, että @YJT kuvaamassa tapauksessa vartija voisi saada sakkoa liiallisesta voimankäytöstä ja puolustautuja saisi tuomion pahoinpitelystä.

Itsepuolustukseen vetoaminen on oikeasti aika lailla haastavaa raastuvassa/hovissa elleivät olosuhteet ole poikkeukselliset. Tasaisessa painissa/tappelussa ei onnistu. Ja käytännössä työssä olevaa kohtaan en usko että se toimisi yhdessäkään suomalaisessa tuomioistuimessa. Korkein mukaan luettuna.

Poliisia/viranomaistatuksella virkatehtävässä olevaa kohtaan itsepuolustukseen vetoaminen? Sinulla ei ole Higgsin bosonin kokoista mahdollisuutta oikeudessa.

Syy tähän on se, että eurooppalainen yhteiskuntanäkemys ja sitä kautta myös oikeuskäsitys lähtee siitä, että objekti (kansalainen) ei saa vastustaa viranomaista hänen tehtävissään millään lailla. Jos objekti kokee kärsineensä vääryyttä, hänen on haettava siitä hyvitystä oikeusjärjestelmän kautta. Ja siksi esimerkiksi EIT korostaa sitä, että objektilla pitää olla riittävät oikeustoimikeinot asiansa ajamiseen.

Käytännön esimerkkinä Suomessa voisi olla vaikkapa laki kotietsinnästä. Suomessa poliisilla on rajoittamaton oikeus kotietsintöihin (poislukien erityinen etsintä ). Toisin sanoen poliisi voi omalla päätöksellään tulla kotiisi halutessaan milloin tahansa. Näin laaja oikeus puuttua perusoikeuksiin on erittäin poikkeavaa Euroopassa.

Suomi sai toistuvasti valitusta tästä asiantilasta mm. EIT:ltä. Syynä ei ollut se, että kyseinen laki antaa viranomaiselle täysin rajoittamattoman oikeuden mielivaltaan. Vaan syynä oli se, että suomen laki ei mahdollistanut tästä mielivallasta valittamista riippumattomalle taholle (käytännössä tuomioistuimelle). Mahdollisuus valittaa EOA:lle oli, mutta sitä pidettiin nimellisenä oikeutena (mitä se olikin) ja loppujen lopuksi lainsäätäjän oli pakko ulkomaiden pelosta säätää oikeus valittaa kotietsinnöistä tuomioistuimeen. Jos siis poliisi rynnii kotiisi ikkunalaudalla kasvattamasi chilipensaan takia (oikea tapaus:)), rikkoo telkkarisi, paiskoo kirjasi lattialle ja haukkuu lapsesi niin sinä istut hiljaa kiltisti ja annat asioiden tapahtua. Sinä et vastusta mitenkään. Jos vastustat, syyllistyt automaattisesti viranomaisen vastustamiseen ja tuomio on 100% varma.

Sitten seuraavana päivänä siivottuasi jäljet voit tehdä kantelun asiasta. Näin homma toimii pääsääntöisesti Euroopassa. Jo USA:ssa ajattelu on hieman erilainen. Siellä esimerkiksi saatat selvitä poliisin ampumisesta jos on epäilys, että et tiennyt kyseisen henkilön olevan poliisi. Esimerkkinä tunnettu tapaus:


Suomessa tuossa tapauksessa saisit automaattisesti tuomion murhan yrityksestä.
Eläpä ihan niin varmaksi haasta. Näin toki asia on ollut tähän asti. Kameroiden yleistyminen ja yleisen mielipiteen muuttuminen maailmalla ja sitä myöten myös Härmässä, saattaa tähän kieltämättä lähes jumalalliselta vaikuttavaan oikeutukseen yksipuoliseen kurmootukseen tuoda muutosta.

Esimerkki. Jos seuraavan kerran kun partioautossa konstaapeli uhkailee alaikäistä poliisien suorittamalla ja peittelemällä väkivallalla (tähän enemmänkin viittasin Hämeen poliisilaitoksen tempauksilla), tämä ottaakin uhkauksen todesta ja puolustautuu saman tien. Siinä on jo George Floyd, BLM, I can't breathe maailmassa ministeri Ohisalon johtamalla hallinnonalalla vaikeuksia selittää asiaa niin, että se nyt vaan on alamaisen asia ottaa laittomasti turpaansa. Ja jotta myllyyn saadaan lisää kierroksia, voidaan laitonta uhkausta vastaan puolustautuva alaikäinen tällä kertaa asettaa muuhun kuin perinteiseen pottunokka etnisyyteen.

Muok. Edellinen siis sillä oletuksella että uhkailu kuvataan/nauhoitetaan, kuten aiemmassa tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Eläpä ihan niin varmaksi haasta. Näin toki asia on ollut tähän asti. Kameroiden yleistyminen ja yleisen mielipiteen muuttuminen maailmalla ja sitä myöten myös Härmässä, saattaa tähän kieltämättä lähes jumalalliselta vaikuttavaan oikeutukseen yksipuoliseen kurmootukseen tuoda muutosta.

Esimerkki. Jos seuraavan kerran kun partioautossa konstaapeli uhkailee alaikäistä poliisien suorittamalla ja peittelemällä väkivallalla (tähän enemmänkin viittasin Hämeen poliisilaitoksen tempauksilla), tämä ottaakin uhkauksen todesta ja puolustautuu saman tien. Siinä on jo George Floyd, BLM, I can't breathe maailmassa ministeri Ohisalon johtamalla hallinnonalalla vaikeuksia selittää asiaa niin, että se nyt vaan on alamaisen asia ottaa laittomasti turpaansa. Ja jotta myllyyn saadaan lisää kierroksia, voidaan laitonta uhkausta vastaan puolustautuva alaikäinen tällä kertaa asettaa muuhun kuin perinteiseen pottunokka etnisyyteen.

Muok. Edellinen siis sillä oletuksella että uhkailu kuvataan/nauhoitetaan, kuten aiemmassa tapauksessa.

Olet tiestysti oikeassa. Maailma muuttuu. Perusoikeusajattelu on Härmässä uusi asia ja kuka tietää, miten asiat kehittyvät.

Silti uskon, että tuohon maailmaan on vielä pitkä matka. Mutta olisihan se mielenkiintoinen ajatus. Ylittääkö ihmisen oikeus elämään viranomaisen oikeuden tehtävän suorittamiseen ja poliisin oikeuden vastarinnan murtamiseen. Olisihan tuo teoriassa voitettavissa oleva tapaus, mutta kyllä saisivat olosuhteet olla aikamoiset. Ja veikkaan että ennakkotapausta saisi hake EIT:stä asti.

Siviilipukuista poliisia vastaan voisi vielä onnistua jos pystyt vetoamaan siihen, että et tiennyt herrojen olevan poliiseja. Mutta se on toki vähän eri asia.

Ja tosiaan ilman kameraa tämä kaikki on vain teoriaa. Ei konkreettista fyysistä todistetta = tappio oikeudessa on varma.
 
Back
Top