Presidentti Koivisto on kuollut
- Viestiketjun aloittaja Coffee Man
- Aloitus PVM
Turun Sanomien juttu Koivistosta:
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3509085/Presidentti+Mauno+Koivisto+on+kuollut
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3509085/Presidentti+Mauno+Koivisto+on+kuollut
Juuri nytPresidentti Mauno Koivisto on kuollut
Presidentti Mauno Koivisto on kuollut
Timo Jerkku
Presidentti Mauno Koivisto vihittiin 2011 riemutohtoriksi ensimmäisenä Turun yliopiston historiassa.
Paikalliset Turun Sanomat 20:09 0
Päivitetty 22:32
Presidentti Mauno Koivisto on kuollut, ilmoittaa tasavallan presidentin kanslia. Kuollessaan Koivisto oli 93-vuotias. Koivisto toimi tasavallan presidenttinä kaksi kautta 1980-luvun alkupuolelta 1990-luvulle.
Presidentti Urho Kekkosen kovan vallankäytön kokenut Koivisto ajoi aktiivisesti hallituksen ja pääministerin aseman vahvistamista presidenttikausillaan. Koiviston johdolla ulkopolitiikassa tehtiin suuri suunnanmuutos, kun Suomi Neuvostoliiton hajotessa luopui yksipuolisesti YYA-sopimuksesta.
Ennen presidenttivuosiaan Koivisto työskenteli muun muassa pääministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana.
Koivisto nautti urallaan laajaa kansansuosiota yli puoluerajojen, ja puhuttiin "koko kansan Manusta". Vasta lama toi hänen julkisivuunsa säröjä.
Kovan kanttinsa Koivisto näytti pääministerinä 1980-luvun alussa, kun hallitus nitisi liitoksissaan ja iäkäs presidentti Urho Kekkonen yritti kaataa sen. Koivisto lähti siitä, että hallitusta ei kaada presidentti, vaan eduskunta.
Kekkosen vallankäytön kokeneen Koiviston merkittävin uudistus olikin presidentin valtaoikeuksien kaventaminen. Koiviston mukaan kenelläkään yhdellä ihmisellä ei saisi olla niin paljon valtaa kuin hänellä oli presidenttinä. Kun Koivisto myöhemmin kuuli presidentti Tarja Haloselta, ettei presidentillä ollut enää sanansijaa hallituksen muodostamisessa, oli valtaoikeuksien karsiminen mennyt hänen mielestään liian pitkälle.
Suomen Pankista politiikkaan ponnistanut Koivisto ei malttanut pysyä erossa talousasioista presidenttinäkään. Moni yrittäjä kantaa hänelle yhä kaunaa siitä, että hän asettui tukemaan vakaan markan politiikkaa lamavuosina 1990-luvun alussa.
Koivistoa kritisoitiin myös jahkailijaksi, vaikeaselkoiseksi puhujaksi, jota ei saanut edes tulkita.
Jo ensimmäisellä pääministerikaudellaan Koiviston johtama hallitus solmi maan ensimmäisen tupon, vapautti keskioluen maitokauppoihin ja laillisti abortin.
Martti Kainulainen
Presidentti Mauno Koiviston virkaanastujaiset 27. tammikuuta 1982.
Koiviston johdolla ulkopolitiikassa tehtiin suuri suunnanmuutos, kun Suomi Neuvostoliiton hajotessa luopui yksipuolisesti YYA-sopimuksesta.
Koivisto eläköityi 70-vuotiaana vuonna 1994, mutta häneltä liikeni huomioita politiikasta ikämiehenäkin. Vielä vuonna 2009 Koivisto suhtautui varoen presidentti Martti Ahtisaaren 2000-luvun alun lausuntoon, jonka mukaan "Venäjän uhka on lopullisesti ohi".
– Valtakuntien väliset suhteet eivät ole jäädytettyjä, Koivisto huomautti tuolloin Turun Sanomien haastattelussa.
Presidenttinä ollessaan Koivisto piti tiheästi yhteyttä paitsi Neuvostoliiton presidenttiin Mihail Gorbatshoviin myös Yhdysvaltain presidenttiin George Bush vanhempaan.
Presidentti Mauno Koivisto on kuollut
Timo Jerkku
Presidentti Mauno Koivisto vihittiin 2011 riemutohtoriksi ensimmäisenä Turun yliopiston historiassa.
Paikalliset Turun Sanomat 20:09 0
Päivitetty 22:32
Presidentti Mauno Koivisto on kuollut, ilmoittaa tasavallan presidentin kanslia. Kuollessaan Koivisto oli 93-vuotias. Koivisto toimi tasavallan presidenttinä kaksi kautta 1980-luvun alkupuolelta 1990-luvulle.
Presidentti Urho Kekkosen kovan vallankäytön kokenut Koivisto ajoi aktiivisesti hallituksen ja pääministerin aseman vahvistamista presidenttikausillaan. Koiviston johdolla ulkopolitiikassa tehtiin suuri suunnanmuutos, kun Suomi Neuvostoliiton hajotessa luopui yksipuolisesti YYA-sopimuksesta.
Ennen presidenttivuosiaan Koivisto työskenteli muun muassa pääministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana.
Koivisto nautti urallaan laajaa kansansuosiota yli puoluerajojen, ja puhuttiin "koko kansan Manusta". Vasta lama toi hänen julkisivuunsa säröjä.
Kovan kanttinsa Koivisto näytti pääministerinä 1980-luvun alussa, kun hallitus nitisi liitoksissaan ja iäkäs presidentti Urho Kekkonen yritti kaataa sen. Koivisto lähti siitä, että hallitusta ei kaada presidentti, vaan eduskunta.
Kekkosen vallankäytön kokeneen Koiviston merkittävin uudistus olikin presidentin valtaoikeuksien kaventaminen. Koiviston mukaan kenelläkään yhdellä ihmisellä ei saisi olla niin paljon valtaa kuin hänellä oli presidenttinä. Kun Koivisto myöhemmin kuuli presidentti Tarja Haloselta, ettei presidentillä ollut enää sanansijaa hallituksen muodostamisessa, oli valtaoikeuksien karsiminen mennyt hänen mielestään liian pitkälle.
Suomen Pankista politiikkaan ponnistanut Koivisto ei malttanut pysyä erossa talousasioista presidenttinäkään. Moni yrittäjä kantaa hänelle yhä kaunaa siitä, että hän asettui tukemaan vakaan markan politiikkaa lamavuosina 1990-luvun alussa.
Koivistoa kritisoitiin myös jahkailijaksi, vaikeaselkoiseksi puhujaksi, jota ei saanut edes tulkita.
Jo ensimmäisellä pääministerikaudellaan Koiviston johtama hallitus solmi maan ensimmäisen tupon, vapautti keskioluen maitokauppoihin ja laillisti abortin.
Martti Kainulainen
Presidentti Mauno Koiviston virkaanastujaiset 27. tammikuuta 1982.
Koiviston johdolla ulkopolitiikassa tehtiin suuri suunnanmuutos, kun Suomi Neuvostoliiton hajotessa luopui yksipuolisesti YYA-sopimuksesta.
Koivisto eläköityi 70-vuotiaana vuonna 1994, mutta häneltä liikeni huomioita politiikasta ikämiehenäkin. Vielä vuonna 2009 Koivisto suhtautui varoen presidentti Martti Ahtisaaren 2000-luvun alun lausuntoon, jonka mukaan "Venäjän uhka on lopullisesti ohi".
– Valtakuntien väliset suhteet eivät ole jäädytettyjä, Koivisto huomautti tuolloin Turun Sanomien haastattelussa.
Presidenttinä ollessaan Koivisto piti tiheästi yhteyttä paitsi Neuvostoliiton presidenttiin Mihail Gorbatshoviin myös Yhdysvaltain presidenttiin George Bush vanhempaan.
RIP Manu 
Presidentti Mauno Koivisto on kuollut
12.5.2017 klo 22:23
Juha-Pekka Inkinen / Yle
Presidentti Mauno Koivisto on kuollut, ilmoittaa Tasavallan presidentin kanslia.
Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017 kello 21.15 Meilahden sairaalassa. Presidentti Mauno Henrik Koivisto oli kuollessaan 93-vuotias.
Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Ennen presidenttiyttään hän toimi muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin pääjohtajana.
Presidentti Koivisto saatetaan haudan lepoon valtiollisissa hautajaisissa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
http://yle.fi/uutiset/3-9611284
Presidentti Mauno Koivisto on kuollut
12.5.2017 klo 22:23
Juha-Pekka Inkinen / Yle
Presidentti Mauno Koivisto on kuollut, ilmoittaa Tasavallan presidentin kanslia.
Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017 kello 21.15 Meilahden sairaalassa. Presidentti Mauno Henrik Koivisto oli kuollessaan 93-vuotias.
Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Ennen presidenttiyttään hän toimi muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin pääjohtajana.
Presidentti Koivisto saatetaan haudan lepoon valtiollisissa hautajaisissa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
http://yle.fi/uutiset/3-9611284
Koiviston perintö on aika kaksijakoinen. Toisaalta veteraani ja asevelisosialistien perillinen ja "neuvosto"-demarien torppaaja SDP:ssä.
Toisaalta sitten esim. Baltian maiden kohtelu itsenäistymisen aikoihin oli melkoisen kylmää. Reaalipoliitikko henkeen ja vereen paheksui esim. MTV:n kuvamateriaalia mielenosoitusten vastatoimista. Myös lama-aikaa muisteltaessa kannattaa muistaa Koiviston Suomen Pankki -tausta sekä presidentin (vielä tuolloin) laajat valtaoikeudet.
Silti. Presidentti mikä presidentti, ja olisi Suomen kohtalo voinut olla paljon karumpikin. Olihan tyrkyllä esim. Karjalaisen ja Väyrysen kaltaisia nimiä presidentin linnaan. Hattu päästä ja lippu puolitankoon, kuten kaikkien Suomen presidenttien kyseessä ollessa.
Toisaalta sitten esim. Baltian maiden kohtelu itsenäistymisen aikoihin oli melkoisen kylmää. Reaalipoliitikko henkeen ja vereen paheksui esim. MTV:n kuvamateriaalia mielenosoitusten vastatoimista. Myös lama-aikaa muisteltaessa kannattaa muistaa Koiviston Suomen Pankki -tausta sekä presidentin (vielä tuolloin) laajat valtaoikeudet.
Silti. Presidentti mikä presidentti, ja olisi Suomen kohtalo voinut olla paljon karumpikin. Olihan tyrkyllä esim. Karjalaisen ja Väyrysen kaltaisia nimiä presidentin linnaan. Hattu päästä ja lippu puolitankoon, kuten kaikkien Suomen presidenttien kyseessä ollessa.
En osaa kauheasti arvioida hänen ansioitaan Presidenttinä kun olin niin nuori silloin, mutta sain kunnian tutustua ja monet kerrat antaa pikkumiehen kansalaispalautteen kasvotusten.
Kaikkea se elämä eteen heittää, minulle suurmiehen naapuriin. Eikä ollut niin kiire, etteikö hän olisi aina joskus pysähtynyt hetkeksi juttelemaan, vaikka pikku ak.tied:ä ujostutti niin perkeleesti
Kaikkea se elämä eteen heittää, minulle suurmiehen naapuriin. Eikä ollut niin kiire, etteikö hän olisi aina joskus pysähtynyt hetkeksi juttelemaan, vaikka pikku ak.tied:ä ujostutti niin perkeleesti
Tästä voi moni olla eri mieltä, mutta voi olla ihan hyvä ettei ottanut.
Oltaisiin saatu satatuhatpäinen venäläisvähemmistö valtakuntaan, ja maakunta, jonka palvelu- ja infrataso olisi ollut muuta maata vähintään 50 vuotta jäljessä ja oletettavasti ympäristöongelmiakin ryssän jäljiltä muhimassa. Tolkuton ja pohjaton rahareikä olisi ollut. Eikä siellä Karjalassa taida oikein mitään sellaisia hyödynnettäviä resurssejakaan olla jota muualla suomessa ei olisi? Metsää ja peltomaata on muuallakin suomessa.
Petsamo ja yhteys jäämerelle olisi ollut mielenkiintoisempi. Muuten suomalaisten suhtautuminen menetettyyn Karjalaan on melko emotionaalista.
Oltaisiin saatu satatuhatpäinen venäläisvähemmistö valtakuntaan, ja maakunta, jonka palvelu- ja infrataso olisi ollut muuta maata vähintään 50 vuotta jäljessä ja oletettavasti ympäristöongelmiakin ryssän jäljiltä muhimassa. Tolkuton ja pohjaton rahareikä olisi ollut. Eikä siellä Karjalassa taida oikein mitään sellaisia hyödynnettäviä resurssejakaan olla jota muualla suomessa ei olisi? Metsää ja peltomaata on muuallakin suomessa.
Petsamo ja yhteys jäämerelle olisi ollut mielenkiintoisempi. Muuten suomalaisten suhtautuminen menetettyyn Karjalaan on melko emotionaalista.
Viimeksi muokattu:
Olen samaa mieltä, ei siitä Karjalasta paljon hyötyä olisi saanut. Karjalan maagisuus piilee muistoissa mitä se joskus oli.
Ja jos ajattelee näinä päivinä että meillä olisi rajaseutu missä asuisi satatuhatta etnistä venäläistä.....hirvittää ajatuskin kun Putin saisi päähänsä että niitä pitää suojella.
Ja jos ajattelee näinä päivinä että meillä olisi rajaseutu missä asuisi satatuhatta etnistä venäläistä.....hirvittää ajatuskin kun Putin saisi päähänsä että niitä pitää suojella.