Professori: Ydinvoimapäätöksessä näkyy suhde Venäjään

Nyt arvon professori viimeistään paljasti olevansa täysin kujalla rupeamalla lietsomaan Tsernobyl-hysteriaa.
Suomi on jo operoinut vanhempaa VVER-tyypin reaktoria vuosikymmeniä turvallisesti ilman mitään ongelmia.

Joo, en usko että tuossa uudessa venäläisessä reaktorissa on vikaa tuossa suhteessa, tosin ei se varmaan yllä samalle tasolle länsimaisten uusien ratkaisujen kanssa teknisesti. Mutta noista Loviisan laitoksista sanottakoon se verran että niihinhän laitettiin jo rakennusaikana paljon länsimaista tekniikkaa, mm. koko ohjausjärjestelmä.

Wikipediasta:

"Voimalaitosprosessin pääkomponentit, reaktorin apulaitteineen ja turbiinit toimitti neuvostoliittolainen Atomenergoexport. Niiden ympärille haluttiin lisätä länsimaisen turvallisuusajattelun mukaisesti suojarakennus, joka estäisi päästöt ympäristöön myös vakavamman onnettomuuden sattuessa. VVER-440:n primääripiiri on kuitenkin varsin suurikokoinen, koska alkuperäisissä suunnitteluperusteissa ei suojarakennusta ole pidetty tarpeellisena. Tarpeeksi isoa täyspainesuojarakennusta ei ollut saatavissa, joten päädyttiin Westinghousen jäälauhduttimilla varustettuun suojarakennukseen. Varsinaiset teräksiset suojakuoret rakensi Wärtsilä. Tällainen suojarakennus kyettiin rakentamaan tarpeeksi suureksi pitämään venäläisten ylimitoitettu primääripiiri sisällään. Mahdollisessa onnettomuudessa jäälauhduttimet tiivistävät höyryn vedeksi, jolloin suojarakennuksen ei tarvitse kestää niin suurta painetta kuin ilman lauhdutinta varustettujen suojarakennusten. Voimalaitokseen on tehty myös huomattava määrä turvallisuutta parantavia muutoksia alkuperäiseen venäläisten esittämään konseptiin nähden. Voimalaitosprosessin valvontaan ja ohjaukseen tarvittavan instrumentaation toimitti Siemens AG ja prosessitietokoneen kotimainen valmistaja Nokia."

Mutta muuten kyllä pidän virheenä sitä että tuolle Fennovoiman uudelle laitokselle ja omistuspohjalle annetaan lupa mutta TVO:n lupaa ei jatketa. No, toivottavasti sen suhteen tullaan kyllä vielä toisiin aatoksiin huomenna.
 
Gryynet saivat/keksivät oivan aseen, millä potkia hallitusta munille. Ei vihreilä arvoilla vaan väitteillä Putlerin poppoon takaliston nuolemisesta. Entäs kuinkas nyt Stubb suu pannaan??

En ole vihreiden fani, mutta iskevät nyt pahaan paikkaan. Ja aiheesta.

Huvittavaa tuo vihreiden touhu. Ei ole eka kerta, kun nuo on uhanneet lähteä hallituksesta ja tehneet ultimaattumeja, mutta veikkaampa, että vihreät alistuvat tälläkin kertaa, kun puolueen johdolla olisi salkun luovutus ja pöydän siivoaminen edessä.

No, se on vaalit edessä ja oppositiopaikka uhkaa joka tapauksessa, joten pitävät meteliä.

Ei tuo vihreiden putler kortin näyttö vakuuta. Ei ole nimittäin sellainen puolue, että turvallisuusasiat olisi ennenkään kiinnostaneet, jos ne tulevat puolueen muiden tavoitteiden tielle.

Venäjältä ei ydinteknologiaa pitäisi hankkia, sen olisi pitänyt olla selvää jo aikaisemmin. Mutta jotenkin tuo Fennovoiman ydinvoimalasuunnitelma tuntuu niin houkuttelevalta. Luultavasti siksi, että se nyt vain on kätevämpää rakentaa se voimala pitemmälle pohjoiseen, silloin voi käyttää lauhdelämpöä talojen lämmitykseen ja parantaa hyötysuhdetta.
 

Mutta muuten kyllä pidän virheenä sitä että tuolle Fennovoiman uudelle laitokselle ja omistuspohjalle annetaan lupa mutta TVO:n lupaa ei jatketa. No, toivottavasti sen suhteen tullaan kyllä vielä toisiin aatoksiin huomenna.

TVO oli se lafka jonka voimala on ties kuinka paljon myöhässä? Näkisin, että ansaitsevatkin tukkapöllyä.
 
Ydinvoimasta vielä sen verran että tulevaisuuden ns. neljännen sukupolven vaikuttavat kyllä lupaavilta.

Varsinkin tuo GE-Hitachin markkinoima PRISM-reaktori, joka pohjautuu USA:n energiaministeriön "Integral Fast Reactor"-reaktoriin jota testattiin ns. EBR-II prototyyppilaitoksessa 80-luvulla.

Tuolla kun on paljon etuja nykyisiin laitoksiin verrattuna, alkaen erinomaisesta pasiivisesta turvallisuudesta siihen että siinä voidaan käyttää polttoaineena muiden reaktorityyppien jätettä joka tietysti johtaa jätemäärän vähenemiseen ja sen radioaktiivisen puoliintumisajan lyhenemiseen.

http://gehitachiprism.com/what-is-prism/how-prism-works/

http://en.wikipedia.org/wiki/Integral_fast_reactor
http://en.wikipedia.org/wiki/Experimental_Breeder_Reactor_II

Tuota EBR-II koelaitosta käsitellään mm. tässä ydinvoimadokkarissa joka löytyy Netflixistä, suosittelen katsomaan:

http://en.wikipedia.org/wiki/Pandora's_Promise
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Kannatan ydinvoimaa, mutta miksi tässä päädytään (osittain?) venäläiseen vaihtoehtoon? Eikö lännestä todella saisi meille sopivaa yhteistyökumppania?
 
Kannatan ydinvoimaa, mutta miksi tässä päädytään (osittain?) venäläiseen vaihtoehtoon? Eikö lännestä todella saisi meille sopivaa yhteistyökumppania?

Ryssä teki paremman tarjouksen. Mitä siihen sisältyy on sitten toinen juttu.
 
Joo, en usko että tuossa uudessa venäläisessä reaktorissa on vikaa tuossa suhteessa, tosin ei se varmaan yllä samalle tasolle länsimaisten uusien ratkaisujen kanssa teknisesti.

Tuskin siinä muuta puutetta on kuin että se on nykystandardeilla hiukan pieni: siksihän Rosatom ei ollut alkuperäisissä kaavailuissa mukana kun heillä ei ollut tarjota riittävän isoa reaktoria.
Suomessa turvallisuussäädökset ovat erityisen tiukat, myöskään nuo tarjotut länsimaiset reaktorit eivät sellaisenaan täyttäneet suomalaisia turvallisuusvaatimuksia vaan niitäkin piti modifioida ja täydentää.
Venäläisessä laitostoimittajassa kyse on enemmänkin sisä- kuin ulkopolitiikasta: Fennovoima haluaa ydinvoimalan hinnalla millä hyvänsä, ja sen jälkeen kun E.On vetäytyi hankkeesta, ainoa tapa saada se on Rosatom. Koska hankkeella on kuitenkin teollisuudessa melko vahva tuki, ei hallitus mielellään rupea siihen poikkiteloin vaikka varmaan nykytilanteessa jonkun muunmaalainen laitostoimittaja olisi mieluisampi (paitsi ranskalainen).

Ja kun kauhistellaan Fennovoiman venäläisomistusta, niin muistetaanpa että aikaisemmin tuon 34% omisti saksalainen E.On, eli ojasta allikkoon...E.Onilla on myös vahvat Venäjä-kytkökset, se omistaa useita isoja voimalaitoksia Venäjällä.
 
A-studio: Huoltovarmuuskeskus ei päivittänyt Fennovoima-lausuntoaan Ukrainan kriisin vuoksi
Virallista vahvistusta tiedoille ei saatu, koska työ- ja elinkeinoministeriöstä ei työesteiden vuoksi keskiviikkona löytynyt oikeaa virkamiestä lisätietojen antamiseen.

Fennovoiman pääkonttori Helsingissä Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Huoltovarmuuskeskus ei Ylen A-studion tietojen mukaan ole päivittänyt Fennovoiman omistusrakenteesta antamaansa lausuntoa Ukrainan kriisin vuoksi. Huoltovarmuuskeskuksen lausunto on A-studion tietojen mukaan antanut työ- ja elinkeinoministeriölle tammikuun puolivälissä.

Lausunto on salainen, mutta A-studion tietojen mukaan se on päivätty ministeriön kirjaamoon 14. tammikuuta. Vaikka poliittinen tilanne muuttui helmikuun lopussa dramaattisesti Venäjän hyökättyä Krimin niemimaalle, lausuntoa ei ole päivitetty.

Huoltovarmuuskeskuksen lausunto liittyy tiettävästi Fennovoiman uuden vähemmistöosakkaan vahvistamiseen. Fennovoima päätti myydä 34 prosentin vähemmistöosakkuuden voimalan venäläiselle laitostoimittajalle Rosatomille sen jälkeen kun saksalainen sähköyhtiö E.ON vetäytyi hankkeesta.

Virallista vahvistusta tiedoille ei saatu, koska työ- ja elinkeinoministeriöstä ei työesteiden vuoksi keskiviikkona löytynyt oikeaa virkamiestä lisätietojen antamiseen. Huoltovarmuuskeskus ei vastannut A-studion haastattelupyyntöön.

TEM hyväksyi myynnin vain päivä Krimin valtauksen jälkeen
Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi vähemmistöosuuden myymisen Rosatomin tytäryhtiölle 3. maaliskuuta 2014. Rosatomilla tiedetään olevan hyvin läheinen suhde presidentti Vladimir Putiniin. Ministeriö kuitenkin katsoi päätöksessään, että yritysosto ei aiheuta erittäin tärkeän kansallisen edun vaarantumista.

Päätös saattoi syntyä Fennovoiman kannalta viime hetkellä. Ministeriö nuiji päätöksen pöytään maanantaina eli vain päivä sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti ottaneensa Krimin niemimaan haltuun.

Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen on määrä Fennovoiman ydinvoimaluvasta torstaina. Lopullisen päätöksen luvasta tekee eduskunta.

Lähde:A-studio

 
Rosatomille oli vaikea löytää kilpailijaa hinnassa, sillä Rosatom on Venäjän valtion voittoa tuottamaton korporaatio ja sen ylin päällikkö on siis oikeastaan Vladimir Putin. Toshiba yritti roikkua mukana, ja sen lobbarina oli - yllätys yllätys - Juhani Kaskeala.

Kiristysvälineenä Rosatom teknologiatoimittajana on oikea namupala. Poliitikot, jotka väittävät, että energia on liian tärkeä välinen sellaiseen, puhuvat paskaa. Kaasulla ja etenkin sen hinnoittelulla kiristetään koko ajan. Sitä sai Ukrainakin asevelihintaan - Janukovitsiin asti.

Oli hauska katsoa, kun Pekkarinen, Salolainen ja Backman olivat A-studiossa. Kaikki moittivat suomettumispuheita, moittivat Yleisradion taustoituksen asenteelliseksi, kiistivät suomettumien mutta itse perusteinaan kehuivat Neuvostoliitto-yhteistyötä, neuvostoliittolaisia ydinvoimaloita, jotka ovat maailman parhaita ja muistuttivat jopa että ensimmäinen ydinvoimalastamme tehtiin päätös 1969 Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen, joten siinäkään ei ole mitään poikkeuksellista että päätetään vaikka on kriisi päällä.

Katsokaa itse areenalta.
 
Missä ja minkä voimalan Rosatom on saanut pystyyn aikataulussa ja ilman kustannusylityksiä?

Näin kysyy Greenpeace, joka kampanjoi kyllä yleisesti ydinvoimaa vastaan ja hyökkää siksi Rosatomiin. Totta tuossa linkissä kuitenkin puhuu.

Minä taas kannatan ydinvoiman lisärakentamista. Tehtäisiin kaksi voimalaa. Toinen TVO:lle. Ihan vain varoiksi.

http://puhutaanydinvoimasta.fi/2014...&utm_medium=post&utm_campaign=rosatom-5-asiaa
 
Viimeksi muokattu:
Missä ja minkä voimalan Rosatom on saanut pystyyn aikataulussa ja ilman kustannusylityksiä?

Näin kysyy Greenpeace, joka kampanjoi kyllä yleisesti ydinvoimaa vastaan ja hyökkää siksi Rosatomiin. Totta tuossa linkissä kuitenkin puhuu.

No aika amatöörimäinen propagandakirjoittelu, parempaankin pitäisi pystyä. Rosatomhan on kuitenkin saanut voimaloita pykättyä viime vuosina pystyyn ja verkoon edes jonkunlaisessa aikataulussa (mm. Kiinassa), toisin kuin Areva. Tsernobylin vetäminen tähän nyt on ihan lol kun reaktori on aivan eri tyyppiä - eikä Tsernobylissäkään olisi mitään tapahtunut jos käyttäjät olisivat viitsineet pysyä sovituissa parametreissä.

Niin muuten, Arevan pääomistaja on CEA, Ranskan valtion vastine Rosatomille. CEA vastaa myös Ranskan ydinaseiden tuotannosta. Omg!

Kerrataanpa taas koko tämä Pyhäjoen stoori kun siitä on kaikenlaisia väärinkäsityksiä:
-alunperinhan oli tarkoitus rakentaa yksi iso n. 1600MW voimala, jossa 34% osakkuudella olisi mukana saksalainen energiajätti E.On.
-laitetoimittajaksi oli päätetty joko Areva tai Toshiba.
-2012 E.On vetäytyi hankkeesta, samalla muutama muukin sijoittaja päätti vetäytyä. Nyt yhtäkkiä oli sekä valtava rahoitusvaje, että valittu laitostyyppi oli liian iso ja kallis pienentyneeseen tarpeeseen.
-muilla valmistajilla olisi ollut sopivan kokoisia laitoksia tarjolla (kuten mainittua, mm. korealaisilla olisi sekä 1000 että 1400MW reaktoreita) mutta ongelma oli löytää suursijoittaja vaikeassa taloustilanteessa, ja äkkiä ettei lupa raukea.
-ratkaisu: Rosatom, jolla oli sekä sopivan kokoinen reaktori, ja ennenkaikkea lupasi alkaa omistajaksi, korvaten E.Onin jättämän aukon.
-Rosatom olisi ottanut isommankin osuuden, mutta poliittisesti oli mahdoton hyväksyä hanketta jossa kotimainen omistus ei olisi selkeä enemmistö. Mikä on ihan reilu linjaus jo siksikin että jos ei sijoittajia löydy niin ilmiselvästi laitokselle ei ole myöskään tarvetta.
-eli kyse ei ollut siitä että Rosatom olisi tehnyt superhalvan tarjouksen, vaan siitä että ilman heidän sijoitustaan koko projekti olisi kaatunut.
-Rosatom on "voittoa tuottamaton yhtiö" koska sillä ei ole juuri mitään liiketoimintaa. Voimaloiden rakentamisesta ja huollosta vastaa Atomstrojexport, jota Rosatom hallinnoi. Tosin sekin on valtionyhtiö.
-ulkopoliittisia motivaatioita voidaan aina arvailla. Toisaalta ehkä tässä tapauksessa kuitenkin kauppapoliittiset tekijät merkitsevät enemmän: ydinosaaminen on tärkeä Venäjän vientituote, ja voimalatilaus Suomeen missä säädökset ovat eräät maailman tiukimmista, olisi mehukas referenssi.
 
Minä taas kannatan ydinvoiman lisärakentamista. Tehtäisiin kaksi voimalaa. Toinen TVO:lle. Ihan vain varoiksi.

Minä pitäisin aika varmana, että TVO saa aikanaan oman voimalalupansa kunhan nyt näyttävät osaavansa toteuttaa tuollaisen projektin esim. viimeistelemällä sen kesken olevan voimalan.
 
Minä pitäisin aika varmana, että TVO saa aikanaan oman voimalalupansa kunhan nyt näyttävät osaavansa toteuttaa tuollaisen projektin esim. viimeistelemällä sen kesken olevan voimalan.

Toisaalta ehkä seuraava lupa tulee kuitenkin Fortumille. Alue- ja muista poliittisista syistä lupa myönnettiin ennemmin Fennovoimalle, mutta Fortumin voimalat vanhenevat nykylaitoksista ensimmäisinä, ja luultavasti ne tarvitsevat korvaajan.
...tosin, Fortuminkin laitostoimittaja olisi mahdollisesti Rosatom.
TVOlle ei tosiaan mitään uusia lupia ennenkuin ovat lunastaneet entisen.
 
On tämä aika mielenkiintoinen juttu.

Fennovoiman kotimainen omistuspohja on jo käynyt alle 50%:ssa. Helmikuun lopulla kotimaisia oli 50,2%

Kestra Kiinteistöpalvelut (Kesko) vetäytyi maaliskuussa samalla kun omistusoikeudesta 34% siirtyi Rosatomille. Sillä oli 4,5%. Kestran perustelut olivat, ettei se osallistu Fennovoiman jatkorahoitukseen hankkeeseen liittyvien taloudellisten, sopimuksellisten ja aikataulullisten epävarmuuksien takia.

Fennovoiman ja RAOS Voiman (Rosatom) välinen kauppahinta ei ole julkinen.

Rivistä karanneita rahoittajia:
Vuoden 2013 aikana hankkeesta päättivät vetäytyä


http://fi.wikipedia.org/wiki/Fennov...tuspohja_ja_hankkeesta_vet.C3.A4ytyneet_tahot
 
Viimeksi muokattu:
Jukka Relander kirjoitti maaliskuussa näin:

Kaikki yksityisen sektorin firmat, joiden toiminta liittyy tavalla tai toisella kuluttajamarkkinoihin, vetäytyivät hankkeesta jo ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä. Joukkopako Hanhikivestä ei siis ollut ulkopoliittinen, vaan liittyi ihan siihen, että ydinvoiman maine on huono ja suosio alhaalla. Firmalla, joka myy kuluttajille tavaraa tai palveluita, ei ole varaa lähteä tällaiseen hankkeeseen mukaan. Pelko asiakkaiden menettämisestä pitää nöyränä.

Fennovoiman hankkeeseen jäi lähinnä vain kunnallisia energiayhtiöitä, Venäjän hallituksen alaisen Rosatomin lisäksi. Nämä energiayhtiöt eivät toimi markkinaperusteisesti, vaan päätöksenteko on poliittista: kun ydinvoimapäätös tuodaan kunnallisen energiayhtiön hallitukseen, paikalla on vain poliitikkoja päättämässä.

Ne puolueet jotka ajavat ydinvoiman lisärakentamista eduskunnassa, ajavat samaa myös hallitsemissaan energiayhtiöissä. Yrityskohtaisessa päätöksenteossa lähtökohtana huomioidaan toki taloudelliset realiteetit, mutta päättämisen poliittinen ulottuvuus mahdollistaa sen, että myös muut tekijät vaikuttavat: elinkeinopolitiikka, talouspolitiikka, ympäristöpoitiikka ja ulkopolitiikka, tärkeimmät mainitakseni. Unohtamatta Vientiteollisuuden Etua.

Kunnalliset energiayhtiöt ovat poliittisesti ohjattuja, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö niiltä odotettaisi tuottoja omistajilleen. Päinvastoin. Esimerkiksi Helsingissä energiayhtiöiden, pääasiassa Helsingin energian, tuloutus on ollut parhaillaan satoja miljoonia.

Mutta hetkinen, eivätkö myös kunnalliset energiayhtiöt myy sähköä suoraan kuluttajille, jolloin niiden tulos on riippuvainen kuluttajamarkkinoista?

Kotitaloudet ovat tärkeä asiakasryhmä energiayhtiöille, mutta niiden tilanne on erilainen kuin vaikkapa Keskon, joka vetäytyi hankkeesta. Kunnalliset energiayhtiöt nauttivat osittaista kilpailusuojaa, koska ihmiset suhtautuvat patrioottisesti kotikuntiensa yhtiöihin. Mikkeliläisen kynnys ostaa kuopiolaista sähköä voi olla korkea. Ja vaikka se naapurikaupungin yhtiö saisikin sähkösopimuksen, omistaa paikallinen firma edelleen jakeluverkon ja kerää puolet tuotosta.

Kunnallisten energiayhtiöiden ei oikeastaan tarvitse pelätä asiakkaiden joukkopakoa lainkaan, sillä tuotetun sähkön voi aina myydä sähköpörssiin vaikka osa kuluttajista katoaisikin alta.

Jos vähän kärjistää, Fennovoiman ydinvoimahanke toteutuu ennen kaikkea sen takia, että kotimaiset sähkömarkkinamme eivät toimi. Sähköä myyvien yhtiöiden ei ole pakko huomioida asiakkaidensa arvoja, toiveita ja mielipiteitä, koska sähkö menee kaupaksi joka tapauksessa. Ja vaikka ihmiset ostaisivat sähkönsä suoraan Venäjältä, jakeluverkkojen osalta vallitsee paikallinen monopoli kaikkialla.

Se, että enemmistö ihmisistä vastustaa ydinvoimaa, ei siis ole näille energiayhtiöille ongelma, toisin kuin niille firmoille, jotka myyvät tuotteitaan toimivilla kuluttajamarkkinoilla.

Taustat tuntien on ehkä vähän helpompi ymmärtää, miksi olemme syöksymässä ulkopoliittisesti arveluttavaan ja taloudellisesti hyvin kyseenalaiseen hankkeeseen.
 
Tuo edellinen kertoo siis puhtaasti tulonsiirrosta kunnilta teollisuudelle.

Jatkoa Relanderin mutinaan:

Yhtiöt ovat mukana Fennovoiman-Rosatomin hankkeessa eri kokoisilla osuuksilla, ja vastaavasti sitoutuvat ostamaan tuotettua sähköä omakustannushintaan. Jos markkinahinta on matalampi kuin Hanhikiven omakustannushinta, kuntien yhtiöt joutuvat maksumiehiksi. Näin käy mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

Se on rajallinen ongelma kunnallisille yhtiöille, johtuen monikerroksisesta tulonmuodostuksesta. Teollisuudelle ydinsähkön hinnalla taas ei ole väliä. Jos sähkön kokonaistuotanto nousee reippaasti, kaiken muun sähkön hinta laskee. Vaikka teollisuus ostaisikin kallista ydinsähköä, kuukausitasolla sähkölasku on kuitenkin pienempi.

Ja teollisuus ei ole kovin hanakasti ostamassa Hanhikiven sähköä. Tuo riski on ulkoistettu kuntalaisille.
 
Viimeksi muokattu:
Viittaamani jutut ovat vain keskustelua varten. Sanon jo toisen kerran, että ydinvoimaloita tarvitaan kaksi. Elei sitä ennen tapahdu joku aurinkoenergian vallankumouksellinen tehostaminen tai muu ihme.

Itse olisin ottanut valmistajaksi Toshiban.
 
Tuo edellinen kertoo siis puhtaasti tulonsiirrosta kunnilta teollisuudelle.

Jatkoa Relanderin mutinaan:

Yhtiöt ovat mukana Fennovoiman-Rosatomin hankkeessa eri kokoisilla osuuksilla, ja vastaavasti sitoutuvat ostamaan tuotettua sähköä omakustannushintaan. Jos markkinahinta on matalampi kuin Hanhikiven omakustannushinta, kuntien yhtiöt joutuvat maksumiehiksi. Näin käy mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

Se on rajallinen ongelma kunnallisille yhtiöille, johtuen monikerroksisesta tulonmuodostuksesta. Teollisuudelle ydinsähkön hinnalla taas ei ole väliä. Jos sähkön kokonaistuotanto nousee reippaasti, kaiken muun sähkön hinta laskee. Vaikka teollisuus ostaisikin kallista ydinsähköä, kuukausitasolla sähkölasku on kuitenkin pienempi.

Ja teollisuus ei ole kovin hanakasti ostamassa Hanhikiven sähköä. Tuo riski on ulkoistettu kuntalaisille.

Hetkinen? Ydinsähkö kallista? Minä olen ollut siinä uskossa, että ydinsähkö olisi sieltä halevemmasta päästä ja noita voimaloita rakennetaan, jotta teollisuus saa varmistettua edullisen energian saannin tulevaisuudessakin?
 
Hetkinen? Ydinsähkö kallista? Minä olen ollut siinä uskossa, että ydinsähkö olisi sieltä halevemmasta päästä ja noita voimaloita rakennetaan, jotta teollisuus saa varmistettua edullisen energian saannin tulevaisuudessakin?

Relander on sitä Ville Niinistön porukkaa, joten suhtaudu vielä varauksella.
 
Back
Top