Projekti: Kevyt rynnäkkökone

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tämä: https://www.malloyaeronautics.com/t400.html

+ Tämä

+ tämä

+ Joku tähtäysjärjestelmä

Kustannustehokasta ja monipuolista. Tuolla APKWS:llä on ilmeisesti osuttu jopa droneihin ja USA:lla kokeiluja ampua alas risteilyohjuksia laserohjatuill raketeilla.
 
Pääsuunnittelijalla unohtuu yksi kriittinen yksityiskohta, mistä saat tarpeeksi itsetuhoisia lentäjiä?
Kunhan saadaan tänne tarpeeksi miespuolisia kamelinratsastajia ja hiekkaneekereitä ja julistetaan jihad niin kyllä heistä löytyy 72;n neitsyen hakijoita lentämään koneet.
 
+ Joku tähtäysjärjestelmä
Tämä vaatii vielä vähän tarkennusta. APKWS vaatii laser-osoituksen koko ohjuksen lennon ajan. Normaalia lämpökamera/laser-systeemiä ei voi käyttää kovin matalalta, koska maalin löytäminen sillä vaatii aikaa. Jos ainoan miehistönjäsenen pitää samalla lentää konetta maastoa ja vihollistulta vältellen, se on mahdotonta. Laser-ohjattuja ohjuksia on esim. neukkulaisissa koneissa ammuttu hudilla olevaan ympyrään, jota voi napilla liikuttaa. Nykytekniikallan HUD:ille saisi myös FLIR-kuvan. Silti hyökkäys vaatisi kohteen sijainnin tuntemisen ja pop-upin ja suoran syöksyn kunnes ohjus osuu maaliin. Sergei-ampujat hierovat karvaisia käsijään...

Olisi minulla yksi ehdotus, mutta odotellaan keksiikö joku paremman.
 
Viimeksi muokattu:
Pääsuunnittelijalla unohtuu yksi kriittinen yksityiskohta, mistä saat tarpeeksi itsetuhoisia lentäjiä?

Tätä asiaa kommentoitiin AWST-lehdessä elokuussa 1978:
Fighter Objectives
The article on the Blitzfighter (AW&ST June 26, p. 16) misses the point. Perhaps it was conceived by nostalgic colonels who yearn for a propless P-47.
The object of the exercise is to kill lots of tanks (artillery, etc.) when and where it hurts most. The number of tanks killed in a given time is roughly the product of four factors: T, the fraction of the time when operations are feasible; A, the number of available aircraft; S. the sortie rate per aircraft, and K, the number of tanks killed per sortie flown. Dead tanks=TASK. If, instead of A-10's, we buy twice as many half-price Blitzfighters (with half-price pilots?), A might be doubled, K would probably decrease (fewer shots per sortie) and both T and S would be about the same. Hence, the best we could hope for would be twice the tanks killed, and the cost of additional widows’ pensions would haunt us for decades.

If the Pact should choose to attack in winter. the Battle of the Bulge tactic, T, and hence the number of tanks killed, might be zero. At best, the A-10 or Blitzfighter can fly only about 15% of the time in winter. It is dark two-thirds of the time, and even in daylight the pilot frequently cannot see to fly, navigate or find the target because of low ceilings or haze. Russian smoke generators won’t make it any easier.

If, however, our short-sighted bean counters were willing to spend about 10% more per A-10, the A<10 fleet could kill several times as many tanks as a fleet of austere blind attack aircraft, The solution is to put a large-aperture bistatic thinned array radar in the now empty leading edge of the wing and to tie it to a simple inertial navigation system (INS) and gunsight. Such a radar can have a resolution of 4 milliradians, 20 ft. at gun range. It can detect and track tanks at 3-5 mi., and it can provide very good navigation and terrain-avoidance references in concert with the INS. Such a system could be added to
the A-10 for less than half a million each, less than 10% of the purchase price. A breadboard radar of this type was built and demonstrated several years ago on a $99K contract, but it did not transition to engineering development because there was no ROC to kill tanks at night. '

With such a system, and without adding pilots, bases or shelters, K would increase dramatically because of better target detection, and more accurate weapon delivery. T would increase from less than 0.15 to more than 0.95. (icing is a restraint.) The total tanks killed, TASK, when it counts, would be increased by a factor of more than 10, at an incremental cost of less than 1/10. In comparison, the Blitzfighter is not cost-effective.

If the Blitzfighter program goes forward, the pilots should be recruited from a' population of unmarried delinquents who have survived at least three knife fights in dark alleys. They should train by riding motorcycles in hand-to-hand combat with fire trucks and should be washed out of the program if they are washed out of the saddle. Frontal lobotomies would help, or training in megalomania at the Academy, because it will be essential that pilots of the Blitzfighter be convinced that their eyeballs are better than radars and that their aircraft is a better gun platform/missile launcher than a tracked vehicle.

ERIK BUCK
Edwards, Calif.
Huomionarvoista, että A-10:n puutteellista avioniikkaa kritisoitiin jo 70-luvulla.
 
Tämä vaatii vielä vähän tarkennusta. APKWS vaatii laser-osoituksen koko ohjuksen lennon ajan. Normaalia lämpökamera/laser-systeemiä ei voi käyttää kovin matalalta, koska maalin löytäminen sillä vaatii aikaa. Jos ainoan miehistönjäsenen pitää samalla lentää konetta maastoa ja vihollistulta vältellen, se on mahdotonta. Laser-ohjattuja ohjuksia on esim. neukkulaisissa koneissa ammuttu hudilla olevaan ympyrään, jota voi napilla liikuttaa. Nykytekniikallan HUD:ille saisi myös FLIR-kuvan. Silti hyökkäys vaatisi kohteen sijainnin tuntemisen ja pop-upin ja suoran syöksyn kunnes ohjus osuu maaliin. Sergei-ampujat hierovat karvaisia käsijään...

Olisi minulla yksi ehdotus, mutta odotellaan keksiikö joku paremman.
Selkeyden vuoksi totean, että ehdotin lavetiksi siis VTOL dronea.

Eihän sen tarvitse kuin tulla puurajan yläpuolelle, laukaista ja osoittaa maalia 5-20(?) sekunttia. Toki siinä on riskinsä mutta niin on kaikessa.

Voisihan tuollaisella myös ampua epäsuorasti ja joku muu osoittaa maalia laserilla (esim vielä halvempi drone). Onkohan mahdollista ohjelmoida raketit eri lasertaajuuksille? Muutama halpa drone lentää osoittamaan (eri) maaleja, ja tämä ampuu epäsuorasti oikeaan suuntaan raketteja?

Ja sitten ilmatorjuntatehtävät päälle.

Firing ranges are 1,100-5,000 meters, the former of which can be hit less than 5 seconds after firing.[5] Maximum range is constrained by use of the existing Hydra 70 motor, but since the seeker can see as far as 14 km (8.7 mi), a more powerful motor could extend range while retaining accuracy.[11]Nammo is working on a modified rocket motor that can extend range to 12–15 km (7.5–9.3 mi).[12]
 
Selkeyden vuoksi totean, että ehdotin lavetiksi siis VTOL dronea.

Eihän sen tarvitse kuin tulla puurajan yläpuolelle, laukaista ja osoittaa maalia 5-20(?) sekunttia. Toki siinä on riskinsä mutta niin on kaikessa.

Voisihan tuollaisella myös ampua epäsuorasti ja joku muu osoittaa maalia laserilla (esim vielä halvempi drone). Onkohan mahdollista ohjelmoida raketit eri lasertaajuuksille? Muutama halpa drone lentää osoittamaan (eri) maaleja, ja tämä ampuu epäsuorasti oikeaan suuntaan raketteja?

Ja sitten ilmatorjuntatehtävät päälle.
Ah, käsitin väärin. Dronella tai droneilla homma toimii, koska ne eivät lennä kovaa ja tappioiden sietokykykin on suurempi. Mutta olisi tuo voinut olla järkevä valinta otsikon mukaiselle koneellekin.
 
Liikehtimiskyky tarkoittaa tässä tapauksessa kykyä tehdä suurella g-voimalla pitkään jatkuvia / toistuvia suunnan muutoksia nopeutta säilyttäen. Tällä mahdollistetaan ohjusten kinemaattinen väistö.

Koneen kokoero A-10/SU-25 verrattuna ei tuo juuri mitään etua tutkaohjattuja uhkia vastaan. Potkuri on hyvä tutkaheijastin. Ja jos lentokorkeus on matala, ei ero silmällä tähdättäviän järjestelmiä vastaankaan ole iso.

UAV voidaan toki rajata pois, jos näin päätetään, mutta ei sitä voi radioyhteyden vaatimuksella perustella. Ne ongelmat on jo pitkälti ratkaistu.

Mikä on erittäin matala lentokorkeus? Mitkä tekniset ominaisuudet mahdollistavat tehokkaan toiminnan erittäin matalilla lentokorkeuksilla?

Eikö koneen selvitymiskyky ole yksi sen keskeisimpiä teknisiä ominaisuuksia? Tai siis keskeistä on, että tekniset ominaisuudet ovat sellaisia, joilla koneelle saadaan riittävä selviytymiskyky.

Konspetihan kieltämättä äkkiä kuulostaa ratkaisulta ongelmaan, jota ei ole olemassa. Silti siihen liittyivistä teknisistä ykstyiskohdista keskustelu voisi opettaa meille jotain uutta. Jos kuitenkin kritiikkiä asetettujen maalitolppien mahdottomuudesta ei hyväksytä ja maalitolppien uudelleen sijoittamisesta ei voida käydä faktapohjaista keskustelua, on muiden kirjoittajien hankala tuoda mitään tähän keskusteluun.
Mikä autuus siinä suuressa g-voimassa on? Joku Fokkerin kolmitaso kaartaa erittäin tiukkaa pienisäteistä ja ison kulmanopeuden kaarta pienelläkin kiihtyvyysmonikerralla. Suihkareissa, joitten on pystyttävä lentämään erittäin nopeasti, siipikuormitus on väkisinkin niin suuri, että tiukka kaarto johtaa väistämättä suureen kiivtyvyysmonikertaan. Asia on todella helppo havaita lentonäytöksissä.

Toiseksi, konseptin ideana on hyödyntää maaston suojaa lentäen niin matalalla, että tutkat eivät ole suuri ongelma eikä siten tutkaohjattu it:kaan. Videoitten perusteella tätä matalalentoa eivät tee niin A-10 kuin Su-25:nkaan. Vertailu A-10:een on hölmöä jo siksi, että A-10 on suunniteltu Keski-Euroopan aukeille torjumaan isoina keskitettyinä lauttoina toimivia panssarijoukkoja vastaan, jolloin pikkupiirteisen maaston suojassa lentäminen ei ole edes mahdollista.

Ja mitä tulee silmätähtäimisiin it-järjestelmiin, ideana ei ole Arnoldin Commandon taktiikan kopioiminen eli patsasteleminen maalitauluna vaan hyökkäys tehdään keskitetysti, yllättäen ja nopeasti useammasta suunnasta, jolloin puolustajalle ei jää aikaa reagoida. Ajatellaanpa vaikkapa tietä pitkin etenevää pientä huoltopossujunaa. Tien molemmilla puolilla on 15 m korkeaa puustoa (hyvin tyypillistä Suomessa). Ensimmäinen havainto kolonnassa hyökkäyksestä on, kun mutkan takaa puita hipoen ilmestyy rynnäkkökone ja ampuu tykillään 300 m päästä ensimmäinen kuormurin ohjaamon muusiksi ja tulppaa tien. Samaan aikaan kolonnan takaa iskee kone tuhoten viimeisen ajoneuvon. Samalla hyökkää 2 konetta lisää ja 20 sekunnin päästä kolonna on savuavaa romua hyökkäävät koneet ovat poistuneet ilman vaurioita, koska avainsana on yllätys.

Matalatoiminnan mahdollistavat alhainen sakkausnopeus (luokkaa 50-60 solmua), koneen hyvä ohjausharmonia ja ohjattavuuden säilyminen pienille nopeuksilla saakka, hyvät sakkausominaisuudet, jolloin ohjaaja uskaltaa lentää konetta äärirajoilla myös erittäin matalalla. Mahdollisesti kaarroissa hyödynnetään etureunasolakoita ja laippoja. Ja ohjaamon hyvä näkyvyys eteen, sivuilla ja sivuille alas.
 
Mikä autuus siinä suuressa g-voimassa on? Joku Fokkerin kolmitaso kaartaa erittäin tiukkaa pienisäteistä ja ison kulmanopeuden kaarta pienelläkin kiihtyvyysmonikerralla. Suihkareissa, joitten on pystyttävä lentämään erittäin nopeasti, siipikuormitus on väkisinkin niin suuri, että tiukka kaarto johtaa väistämättä suureen kiivtyvyysmonikertaan. Asia on todella helppo havaita lentonäytöksissä.
Ilmatorjuntaohjusta ei kiinnosta (kinetiikan mielessä) mihin suuntaan maalin nokka osoittaa tai kulmanopeus jolla maali kääntyy, sille merkitsevää on maalin nopeusvektori. Ohjus määrittää hakeutumisen ennakkopisteensä maalin nopeusvektorin suhteen. Jos maali tekee isoja muutoksia nopeusvektoriinsa, joutuu ohjus tekemään isoja muutoksia ennakkopisteeseensä ja tämä syö runsaasti ohjuksen energiaa.

Jos maali on hidas tai hidastuu nopesti suunnan muutoksissa, sen suuntavektorikin on lyhyt. Ohjuksen kannalta ei ole kovinkaan merkitsevää mihin suuntaan tämä lyhyt suuntavektori osoittaa, se ei muuttuessaankaan aiheuta isoja muutoksia ennakkopisteeaeen. Suuri g-voima tarkoittaa suurta muutosta pitkässä nopeusvektorissa ja se on itseisarvo ohjusta väistettäessä.
 
Eniten tästä tulee mieleen Puolan ysäriyritelmä PZL-230 Skorpion:
70539559_130716994951025_4633889148216803328_n.jpg

Early on, the company had several objectives for the aircraft, such as for it to be cheap and easy to construct, as well as to modify, the latter of which being accomplish via to its modular design. It also required an ability to take-off and land on a runway of about 250 m in length, travel at speeds of up to 640 km/h, be armed with a 25 mm cannon and be able to carry up to 2,000 kg of both Warsaw Pact and NATO munitions.

Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/PZL-230_Skorpion
 
Tämä: https://www.malloyaeronautics.com/t400.html

+ Tämä

+ tämä

+ Joku tähtäysjärjestelmä

Kustannustehokasta ja monipuolista. Tuolla APKWS:llä on ilmeisesti osuttu jopa droneihin ja USA:lla kokeiluja ampua alas risteilyohjuksia laserohjatuill raketeilla.

Turhan kallis. Ukrainalaisten käsikranaattidroonit ja KES-droonit ovat paljon halvempia. Ei tarvita tuollaista kymppitonnien hintaista täsmärakettia, kun droonin voi lentää leijuntaan vaikkapa 50 metriä maalin päälle ja ampua.
 
Turhan kallis. Ukrainalaisten käsikranaattidroonit ja KES-droonit ovat paljon halvempia. Ei tarvita tuollaista kymppitonnien hintaista täsmärakettia, kun droonin voi lentää leijuntaan vaikkapa 50 metriä maalin päälle ja ampua.
Matalalla roikkuvat hedelmät kannattaa ehdottomasti poimia ja toivottovasti Puolustusvoimat kokeilee eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti. Jos parin tonnin dronelma saa pansaroituja ajoneuvoja luotettavasti tuhottua niin sellaisia pari tuhatta tilaukseen.

Vähän tosin epäilen, että ei niiden varaan oikein voi laskea. Ne ei osu liikkuviin esimerkiksi. Lisäksi tuo dronetorjunta on varmasti alue johon kaikki tulee panostamaan ja noiden tarvitsee pörrätä suoraan yläpuolella.

Tuo minun ehdottama on paljon vaikeampi torjua kun sen tarvitsee näyttäytyä vain sekunteiksi (jos ollenkaan) ja voi liikkua nopeammin ja pidempiä matkoja. Rannikolla tuollaiset APKWS:t NAMMO:n pidemmän kantaman moottoreilla olisi aika kova juttu, ainakin aurinkoisina päivinä.
 
Matalalla roikkuvat hedelmät kannattaa ehdottomasti poimia ja toivottovasti Puolustusvoimat kokeilee eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti. Jos parin tonnin dronelma saa pansaroituja ajoneuvoja luotettavasti tuhottua niin sellaisia pari tuhatta tilaukseen.

Tuo hintaluokka lienee jo hieman liikaa toivottua.

Vähän tosin epäilen, että ei niiden varaan oikein voi laskea. Ne ei osu liikkuviin esimerkiksi. Lisäksi tuo dronetorjunta on varmasti alue johon kaikki tulee panostamaan ja noiden tarvitsee pörrätä suoraan yläpuolella.

Kyllähän KES:llä ammutaan liikkuvia maaleja maassakin. Miksipä se ei sitten ilmasta enää onnistuisi?

Ukrainalaiset esittelivät alapuolista jo viime vuosikymmenellä, liekö jäi konseptiksi.

1668277320300.png


Nammolla oli tämä pikkujouluviritykseltä näyttävä, mutta ihan vakavissaan ilmeisesti ovat. Suunnittelevat kantaman pidennystä muutamasta kilometristä 50 kilometriin. Vastaavanlaisia on nähty Ukrainassakin.


1668277520200.png

Tämä Nammon projekti ilmeisesti etenee. GRIFF 135 kantoalustana ja kaksi kevyttä kertasinkoa kyydissä.


Tuo minun ehdottama on paljon vaikeampi torjua kun sen tarvitsee näyttäytyä vain sekunteiksi (jos ollenkaan) ja voi liikkua nopeammin ja pidempiä matkoja. Rannikolla tuollaiset APKWS:t NAMMO:n pidemmän kantaman moottoreilla olisi aika kova juttu, ainakin aurinkoisina päivinä.

Sen tarvitsee näyttäytyä ainakin siksi aikaa, kun se laseroi maalin raketille. Se hyvä puolihan tuossa konseptissasi on, ettei droonia ei tarvitse viedä maalin yläpuolelle tai edes lähelle, vaan voi ampua raketin usean kilometrin päästä - tämä parantanee droonin selviytymiskykyä ja toisaalta vähentänee herkkyyttä radioyhteyksien häirinnälle. Mutta onhan se APKWS:n $20k kappalehinta aika jyhkeä kaikesta huolimatta ja drooni täytyy varustaa kalliimmilla sensoreilla, jotta maali nähdään monen kilometrin päästä.
 
Siitä on yli 100 vuotta aikaa, vertauksesi ontuu pahasti.

Onkohan sotiminen koskaan ollut turvallista? Vaunumiehistöt palavat Leopardeihin, Bemareihin ja muihin rotiskoihin. Panssarijääkärit kuolevat vaunujen ulkopuolella suora-ammuntatuleen, tykistötuleen ja ties mihin. Ja onhan meillä Hawkillakin jonkinlainen sodanajan rooli...
 
Onkohan sotiminen koskaan ollut turvallista? Vaunumiehistöt palavat Leopardeihin, Bemareihin ja muihin rotiskoihin. Panssarijääkärit kuolevat vaunujen ulkopuolella suora-ammuntatuleen, tykistötuleen ja ties mihin. Ja onhan meillä Hawkillakin jonkinlainen sodanajan rooli...
On eri asia lähteä sotimaan jos on mahdollisuus selvitä hengissä. Tosin, onhan siitä ihan selvät todisteet nousevan auringon maasta, että kyllä ne itsemurhalentäjätkin jostakin löytyy.
 
On eri asia lähteä sotimaan jos on mahdollisuus selvitä hengissä. Tosin, onhan siitä ihan selvät todisteet nousevan auringon maasta, että kyllä ne itsemurhalentäjätkin jostakin löytyy.

Ja lentäjällä ei sellaista sitten ole? Heittoistuimia asennetaan aika kevyisiinkin koneisiin.
 
Back
Top