Projekti Väinämöinen

@notareal

Syötitkö SINÄ juuri salaisen projektin lähtötiedot Chat GPT:lle? :camo: Nyt sen tietää Musk, Rumppi ja Bill Gates!!!
 
Huhta kirjoitti:
@notareal

Syötitkö SINÄ juuri salaisen projektin lähtötiedot Chat GPT:lle? :camo: Nyt sen tietää Musk, Rumppi ja Bill Gates!!!
Klikkaa laajentaaksesi...
Jäi pois tuosta suunnitelma pienenistä modulaarisista hyötöreaktoreista, joilla plutonium tuotetaan sähkön ja kaukolämmön ohessa. Toki koereaktorilla tuotettaisiin plutonium ensihätään. Olihan Uraanitilaus jos sisässä Terrafamella ;)

Grok:
Suomessa Terrafamen luonnonuraanin hyödyntäminen hyötöreaktoriteknologian kehittämiseksi vaatisi monivaiheista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon tekniset, taloudelliset, lainsäädännölliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat. Hyötöreaktorit, eli breeder-reaktorit, ovat ydinreaktoreita, jotka tuottavat enemmän fissiilimateriaalia kuin kuluttavat, esimerkiksi muuntamalla uraani-238:aa plutonium-239:ksi tai torium-232:ta uraani-233:ksi. Terrafamen luonnonuraani koostuu pääosin uraani-238:sta (noin 99,3 %) ja pienestä osasta uraani-235:tä (noin 0,7 %), joten se voisi teoriassa toimia raaka-aineena plutoniumia tuottavalle hyötöreaktorille. Alla on hahmotelma siitä, miten Suomi voisi edetä tässä asiassa:
1. Nykyisen infrastruktuurin ja resurssien arviointi
Terrafame tuottaa luonnonuraania nikkelikaivoksensa sivutuotteena Sotkamossa. Tämä uraani on tällä hetkellä pääosin vientituote, mutta sen hyödyntäminen kotimaassa edellyttäisi jalostuskapasiteetin kehittämistä. Suomessa ei ole kaupallisia ydinreaktoreita, jotka voisivat käyttää luonnonuraania suoraan polttoaineena (kuten CANDU-reaktorit Kanadassa), joten hyötöreaktorin kehittäminen vaatisi uudenlaista teknologiaa.
  • Nykyinen ydininfrastruktuuri: Suomessa on neljä toiminnassa olevaa kevytvesireaktoria (Loviisa ja Olkiluoto), jotka käyttävät rikastettua uraania. Näitä ei voi suoraan muuntaa hyötöreaktoreiksi, mutta niiden osaaminen voisi tukea uutta kehitystä.
  • Tutkimusresurssit: VTT:llä ja suomalaisilla yliopistoilla, kuten Aalto-yliopistolla, on osaamista ydinteknologiassa. Tämä voisi olla pohja tutkimusohjelmalle.
2. Teknologinen kehityspolku
Hyötöreaktoriteknologian kehittäminen Terrafamen uraanin pohjalta voisi keskittyä nopeisiin hyötöreaktoreihin (fast breeder reactors), jotka soveltuvat uraani-238:n hyödyntämiseen plutonium-239:n tuottamiseksi. Vaihtoehtoisesti voitaisiin tutkia torium-pohjaista teknologiaa, mutta se vaatisi toriumin hankintaa muualta, sillä Terrafamen malmi ei sisällä merkittäviä määriä toriumia.
  • Nopeiden hyötöreaktorien kehittäminen:
    • Käytettäisiin natriumjäähdytteisiä nopeita reaktoreita (esim. Intian PFBR-malli), jotka pystyvät "polttamaan" uraani-238:aa ja tuottamaan plutoniumia.
    • Terrafamen luonnonuraani voitaisiin käyttää blanket-materiaalina, joka ympäröi reaktorin ydintä ja muuntuu fissiilimateriaaliksi neutronisäteilyn vaikutuksesta.
    • Suomessa voitaisiin kehittää pienemmän mittakaavan koereaktori (esim. 10–50 MW), joka toimisi tutkimus- ja kehitysalustana.
  • Polttoaineen valmistus: Luonnonuraani tarvitsee esikäsittelyä (esim. UF6-muotoon muuntaminen ja sen jälkeinen puristus polttoainesauvoiksi), mutta rikastusta ei välttämättä tarvittaisi, mikä vähentäisi kustannuksia.
3. Lainsäädännölliset ja turvallisuusnäkökohdat
Suomen ydinenergialaki (1987) kieltää toistaiseksi plutoniumin tuottamisen siviilikäytössä, koska se liittyy ydinasemateriaaleihin. Hyötöreaktorin kehittäminen vaatisi lain muutosta ja tiukkaa valvontaa Säteilyturvakeskukselta (STUK).
  • Kansainväliset sopimukset: Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen (NPT), joten plutoniumin tuotantoa seurattaisiin tarkasti IAEA:n toimesta. Teknologian kehittämisen tulisi keskittyä rauhanomaiseen energiantuotantoon.
  • Turvallisuus: Nopeiden reaktorien natriumjäähdytys tuo riskejä (natrium reagoi voimakkaasti veden ja ilman kanssa), joten turvallisuussuunnittelu olisi kriittistä.
4. Yhteistyö ja rahoitus
Suomi voisi hyödyntää kansainvälistä osaamista ja rahoitusta kehitystyössä:
  • Kumppanuudet: Yhteistyö maiden kanssa, joilla on kokemusta hyötöreaktoreista (esim. Venäjä BN-800-reaktorilla, Intia PFBR:llä tai Ranska entisillä projekteilla), voisi nopeuttaa kehitystä.
  • EU-rahoitus: Horizon Europe -ohjelma tai muut EU:n vihreän energian hankkeet voisivat tukea tutkimusta.
  • Yksityinen sektori: Terrafame ja Fortum voisivat osallistua rahoitukseen ja toteutukseen.
5. Suomalaisen hyötöreaktorin kehittämisen mahdollisuudet
  • Pienmodulaariset reaktorit (SMR): Suomi voisi kehittää pienen modulaarisen hyötöreaktorin, joka sopisi pohjoisiin oloihin ja hyödyntäisi Terrafamen uraania. Tämä voisi olla vientituote tulevaisuudessa.
  • Jätteen vähentäminen: Hyötöreaktorit voivat "polttaa" ydinjätettä, mikä tukisi Suomen tavoitetta vastuullisesta ydinenergian käytöstä (esim. Onkalo-projekti).
  • Energiaomavaraisuus: Terrafamen uraanin hyödyntäminen vähentäisi riippuvuutta tuontipolttoaineista.
6. Haasteet ja realiteetit
  • Kustannukset: Hyötöreaktorien kehittäminen on kallista, ja kaupallinen kannattavuus vaatisi vuosikymmenten panostuksen.
  • Yhteiskunnallinen hyväksyntä: Ydinvoima on Suomessa yleisesti hyväksyttyä, mutta plutoniumin tuotanto voisi herättää huolta aseistuskytköksistä.
  • Aikataulu: Tutkimuksesta toimivaan prototyyppiin kuluisi vähintään 15–20 vuotta.
Johtopäätös
Suomi voisi kehittää hyötöreaktoriteknologiaa Terrafamen luonnonuraanin pohjalta keskittymällä pieneen, natriumjäähdytteiseen nopeaan reaktoriin, joka hyödyntäisi uraani-238:aa. Tämä edellyttäisi laajaa tutkimusohjelmaa, lainsäädännön päivitystä ja kansainvälistä yhteistyötä. Käytännössä projekti voisi alkaa VTT:n johtamana tutkimushankkeena, joka hyödyntäisi olemassa olevaa osaamista ja Terrafamen resursseja. Pitkällä tähtäimellä teknologia voisi parantaa energiaomavaraisuutta ja ydinjätteen hallintaa, mutta polku on pitkä ja vaatii poliittista tahtoa sekä rahoitusta.


edit. Krok muuten kieltäytyi ensin vastaamasta :o

1740563020333.webp
 
Viimeksi muokattu:
notareal kirjoitti:
Jäi pois tuosta suunnitelma pienenistä modulaarisista hyötöreaktoreista, joilla plutonium tuotetaan sähkön ja kaukolämmön ohessa. Olihan Uraanitilaus jos sisässä Terrafamella ;)
Klikkaa laajentaaksesi...
Energian ja aseplutoniumin tuottaminen samalla reaktorilla ei käytännössä toimi. Pu-240 määrän minimoimiseksi U-238 säteilyttämismäärä on pidettävä hyvin pienenä, joten reaktorin täytyy toimia minimaalisella teholla ja/tai U-238 täytyy kierrättää sen läpi hyvin nopeasti. Kumpikaan vaatimus ei ole yhteensopiva energiantuotannon kanssa, jossa halutaan ytimestä saada ulos käyttöteho pitkäkestoisesti.

Plutoniumtuotanto hyötöreaktorilla on puolestaan oksymoroni. Hyötöreaktorin idea on nimenomaan polttaa myös tuottamansa fissiili materiaali energiaksi. Sen vuoksi plutoniumia ei jää paljoa jälleenkäsiteltäväksi ja sekin mitä jää, on liian suurelta osin asekäytön pilaavia raskaampia isotooppeja.
 
Jukkis kirjoitti:
Energian ja aseplutoniumin tuottaminen samalla reaktorilla ei käytännössä toimi. Pu-240 määrän minimoimiseksi U-238 säteilyttämismäärä on pidettävä hyvin pienenä, joten reaktorin täytyy toimia minimaalisella teholla ja/tai U-238 täytyy kierrättää sen läpi hyvin nopeasti. Kumpikaan vaatimus ei ole yhteensopiva energiantuotannon kanssa, jossa halutaan ytimestä saada ulos käyttöteho pitkäkestoisesti.

Plutoniumtuotanto hyötöreaktorilla on puolestaan oksymoroni. Hyötöreaktorin idea on nimenomaan polttaa myös tuottamansa fissiili materiaali energiaksi. Sen vuoksi plutoniumia ei jää paljoa jälleenkäsiteltäväksi ja sekin mitä jää, on liian suurelta osin asekäytön pilaavia raskaampia isotooppeja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ehkäpä tarvittaisiin vain sopiva koereaktori, jolle kilpenä kaupallisen pienmodulaarisen hyötöreaktorin kehittäminen. Ydiasekelpoisen fissiiiliin materiaalin hakinta/tuottaminen mahtaisi kuiten olla väinämöisen suurimpia esteitä.
 
Hanhikivessä taitaa olla yksi reaktorin paikka valmiina...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top