Protolab PMPV 6x6 miehistönkuljetusajoneuvo (Misu)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miheikki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
tiedotusosasto kirjoitti:
Mikäs Sisun hinta sitten olisi versus mersu, RG tai protolab.
Klikkaa laajentaaksesi...
GTP esisarja ajoneuvo n 630 000€/kpl
Psmersu veroton hinta ilman varustelua n 300000€/kpl
RG32M n 600 000€/kpl (ensimmäiset vuonna 2010 n 500 000€ kpl)
Protolab esisarja 1 milj€/kpl

yle.fi

Maavoimat ostaa partioautoja Etelä-Afrikasta

Puolustusvoimat hankkii 16 uutta partioajoneuvoa eteläafrikkalaiselta sotilasajoneuvojen valmistajalta Land Systems OMC -yhtiöltä. Kaupan kokonaishinta on 7,7 miljoonaa euroajosta arvonlisäveron osuus on 22 prosenttia. Puolustusvoimien on määrä saada ajoneuvoista 15 ensi lokakuussa.
yle.fi yle.fi
www.mtvuutiset.fi

Puolustusvoimat hankkii 15 miljoonalla panssariajoneuvoja

Puolustusvoimat hankkii 25 raskasta panssaroitua partioajoneuvoa. Hankinnan arvo on 15,6 miljoonaa euroa.
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi

https://yle.fi/uutiset/3-8303212

https://puolustusvoimat.fi/-//19508...n-panssaroituja-sisu-gtp-4x4-maastoajoneuvoja

www.hs.fi

Armeija tilasi kotimaisia panssaroituja Misuja testikäyttöön – ”Ratkaisevan tärkeä kynnys on ylitetty”

Valmistajan mukaan neljän kappaleen kokeiluerä on ratkaiseva uudenlaisen miinasuojatun maastoajoneuvon jatkokehittämiselle.
www.hs.fi www.hs.fi

Edit: tarkennettu hintoja ja liitetty linkit
 
Viimeksi muokattu:
Misu on mielestäni todella hyvän näköinen. Voi kun saisi tuon näköisen maastohenkilöauton tai -pakun omaksi. Olis aika pähee vehje käydä apsilla kahvilla.
 
Huhta kirjoitti:
Mitenköhän jonkin kehitysmaan tiestö kestää tuollaista kaksiakselista, tappiinsa asti panssaroitua GTP:tä, ja mikä sen kyky koukata maaston puolelta on verrattuna kolmiakseliseen Misuun?

RG-32:n tilallehan GTP:tä on ehdoteltu, mutta erityisesti painossa noiden välillä on iso ero ja GTP on puolisen metriä leveämpi ja korkeampi sekä metrin verran pidempi. Jokin kevyempikin ajoneuvo pitänee kalustossa säilyttää - onko se sitten RG-32, panssaroitu G-Mersu vaiko mikä, sitä en osaa sanoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vähän päivitystä tähän, eli GTP:n paras vertailukohta, joka lienee niin ikään Unimog-pohjainen Dingo: Sen kokonaismassaksi Textron antaa 12,5 tonnia, siis huimat 4 tonnia vähemmän.

Tosin, se myös antaa Dingon hyötykuromauskyvyksi aika anhittomat 2 tonnia. Näinollen tyhjäpaino olisi sillä 10,5 tonnia ja GTP:llä 11,5 (16,5 tonnin kokonaispaino josta 5 tonnia kuormaa). Käytännössä ajoneuvojen maastoliikkuvuudessa ero ei liene suuren suuri - tosin Deingolla on sen tonnin pienemmän omamassan ohella etunaan portaaliakselit, joita GTP:ssä ei ole. Olen aina vähän kummeksunut kotimaisen ajoneuvoteollisuuden nihkeää suhtautumista niihin, amerikkalaisille ja saksalaisille ne ovat arkipäivää. Ehkä meillä luotetaan enemmän ulosjoustoon ja halutaan säilyttää matalampi painopiste maavaran kustannuksella?

 
Mikfin70 kirjoitti:
En haluaisi olla tykkimiehistössä joka nostelee 52 kiloisia kranaatteja 1,5 m korkeudelta maahan.
MISU 4/6 kääntyvällä pyörällä ja lyhyemmällä pituudella on todennäköisesti ketterämpi yhdistelmä kuin E-Sisu + 155 K.
Eikö kaikki jotka ovat takana ja kiinnikytkettyjä ole hinattava? No, ehkä tuossa on hieman mukana tuon vanhakantaisen tykistön ykenkatsomista varsinkin, kun tietää todellisia 155 K 98 ongelmia sekä suoritusarvoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Puoliautomaattinen lastaus- ja purkujärjestelmä? Onhan nykyään muutakin kuin pelkät kädet ja selkä.
 
Samovarius kirjoitti:
Vähän päivitystä tähän, eli GTP:n paras vertailukohta, joka lienee niin ikään Unimog-pohjainen Dingo: Sen kokonaismassaksi Textron antaa 12,5 tonnia, siis huimat 4 tonnia vähemmän.

Tosin, se myös antaa Dingon hyötykuromauskyvyksi aika anhittomat 2 tonnia. Näinollen tyhjäpaino olisi sillä 10,5 tonnia ja GTP:llä 11,5 (16,5 tonnin kokonaispaino josta 5 tonnia kuormaa). Käytännössä ajoneuvojen maastoliikkuvuudessa ero ei liene suuren suuri - tosin Deingolla on sen tonnin pienemmän omamassan ohella etunaan portaaliakselit, joita GTP:ssä ei ole. Olen aina vähän kummeksunut kotimaisen ajoneuvoteollisuuden nihkeää suhtautumista niihin, amerikkalaisille ja saksalaisille ne ovat arkipäivää. Ehkä meillä luotetaan enemmän ulosjoustoon ja halutaan säilyttää matalampi painopiste maavaran kustannuksella?

Klikkaa laajentaaksesi...
Luulisin, että erillisjousituksella on haettu ainakin parempaa ajettavuutta GTP:n tapauksessa. Lehdistön koeajoraporttien perusteella pyrkimyksessä on onnistuttu hyvin.
 
PM kirjoitti:
Luulisin, että erillisjousituksella on haettu ainakin parempaa ajettavuutta GTP:n tapauksessa. Lehdistön koeajoraporttien perusteella pyrkimyksessä on onnistuttu hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Erillisjousitus ei ole portaaliakselin vaihtoehto. Vähän kuin eivät lehti- tai kierrejousetkaan.
 
Ei portaaliakseli ole käytännössä sen kalliimpi kuin perinteinenkään ja sehän korvaa usein napavälityksen. Sisu kokeili sitä 80-luvulla SA-110:ssa, mutta jostain syystä siitä ei innostuttu. Masilla ja Protolla pöpelikössä möyrineenä väitän, että jos maastoauto kiinni jää, syynä on jääminen kannatukseen keskimurikasta. Protossa pienen rengaskoon takia ne murikat tulevat muuten hämmentävän lähelle maata, olisiko jotain pari-kolmekymmentä senttiä. GTP:ssä tätä ongelmaa on ilmeisesti lähdetty lieventämään käyttämällä sileää pohjalevyä?
 
Samovarius kirjoitti:
Erillisjousitus ei ole portaaliakselin vaihtoehto. Vähän kuin eivät lehti- tai kierrejousetkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
?
GTP:ssä (kuten Patria AMV:ssa ja 6x6:ssa) on erillisjousitus. Silloin siinä ei voi samanaikaisesti olla Unimogin portaaliakselia joka on jäykkä. Sisu olisi voinut valita alustaan portaaliakselin, tavallisen jäykän akselin tai erillisjousituksen. Näistä kaikilla vaihtoehdoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kuitenkin ajettavuuden kannalta erillisjousitus on paras ja jäykkä portaali huonoin.

Toki erillisjousituksessakin voi olla portaalipyörännapa kuten alkuperäisessä HMMWV:ssä:
hummer-draft-2019-05-20_23-08-56_024366-768x505.jpg


HMMWV:n seuraajaan amerikkalaiset ovat valinneet TAK-4 erillisjousituksen jossa ei näyttäisi olevan portaalityyppistä pyörännapaa:
TAK-4-Independent-Suspension-System.gif
 
Suomen maastot on kuitenkin jääkaudesta johtuen pääpiirteittäin siloiteltua ts. iso osa esteistä maastossa on pehmeitä (kannot) tai sit kohtuullisen kokoista kiveä maltillisissa määrin ja kalliotkin on suhteellisen laakeita.

Moreeni päävaltaisena maaperänä on myös helpottava tekijä, sellaista jumalatonta savililliä jossa imu pysäyttää menon ei ole älyttömästi. Toki Pohjanlahden suunta on savisempaa, mutta ruotsalaiset tuskin aiheuttaa ongelmia.

Ei sillä, olishan portaaliakselit helpottava varuste, mutta tässäkin varmasti vaikuttaa persaukisuus ja siitä seuraava perinteinen kaava: saadaan 80% ratkaisu 20% panostuksella, mutta jos halutaan loput 20% ratkaisuun, pitää lyödä 80% lisää rahaa ja vaivaa.
 
  • Tykkää
Reactions: aab
PM kirjoitti:
?
GTP:ssä (kuten Patria AMV:ssa ja 6x6:ssa) on erillisjousitus. Silloin siinä ei voi samanaikaisesti olla Unimogin portaaliakselia joka on jäykkä. Sisu olisi voinut valita alustaan portaaliakselin, tavallisen jäykän akselin tai erillisjousituksen. Näistä kaikilla vaihtoehdoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kuitenkin ajettavuuden kannalta erillisjousitus on paras ja jäykkä portaali huonoin.

Toki erillisjousituksessakin voi olla portaalipyörännapa kuten alkuperäisessä HMMWV:ssä:
Klikkaa laajentaaksesi...
Vastaat tässä jo itsellesi. Siitä, että Unimogissa on jäykkä portaaliakseli, ei voi tehdä johtopäätöstä, että kaikki portaaliakselit ovat jäykkiä. Mitään estettä tehdä erillisjousitus portaaliakselein ei ole.
Toistan: Erillisjousitus ei ole portaaliakselin vaihtoehto. Kumpikin voi olla riippumatta toisistaan. Siksi en ymmärrä, miksi kysymykseen portaaliakselin puutteesta vastataan, että erillisjousituksella on parempi ajettavuus. Siinä ei ole järkeä, kun myös portaaliakseli voi olla erillisjousitettu.

En myöskään ymmärrä, miksi Sisulla olisi ollut vain nuo kolme vaihtoehtoa. Myös erillisjousitus portaalinavalla on aivan täysin mahdollinen konstruktio. Jos rehellisesti miettii miksi tähän ratkaisuun päädyttiin, lähtisin miettimään komponenttivalikoimaa Mersun tuotantoketjussa, jonka hyödyntäminen on Sisulle melkeinpä välttämättömyys. Sisu toki tekee myös omia akseleita, mutta kehityskustannukset lienevät turhan suuret. Toinen vaihtoehto on, ettei portaalille jostain sysytä nähty tarvetta, sitähän on Sisu kuitenkin jo kokeillut aiemmin muttei tuonut sarjatuotantoon. Tällöin epäilisin painopistettä ainakin yhdeksi merkittäväksi tekijäksi.
 
Samovarius kirjoitti:
Vastaat tässä jo itsellesi. Siitä, että Unimogissa on jäykkä portaaliakseli, ei voi tehdä johtopäätöstä, että kaikki portaaliakselit ovat jäykkiä. Mitään estettä tehdä erillisjousitus portaaliakselein ei ole.
Toistan: Erillisjousitus ei ole portaaliakselin vaihtoehto. Kumpikin voi olla riippumatta toisistaan. Siksi en ymmärrä, miksi kysymykseen portaaliakselin puutteesta vastataan, että erillisjousituksella on parempi ajettavuus. Siinä ei ole järkeä, kun myös portaaliakseli voi olla erillisjousitettu.

En myöskään ymmärrä, miksi Sisulla olisi ollut vain nuo kolme vaihtoehtoa. Myös erillisjousitus portaalinavalla on aivan täysin mahdollinen konstruktio. Jos rehellisesti miettii miksi tähän ratkaisuun päädyttiin, lähtisin miettimään komponenttivalikoimaa Mersun tuotantoketjussa, jonka hyödyntäminen on Sisulle melkeinpä välttämättömyys. Sisu toki tekee myös omia akseleita, mutta kehityskustannukset lienevät turhan suuret. Toinen vaihtoehto on, ettei portaalille jostain sysytä nähty tarvetta, sitähän on Sisu kuitenkin jo kokeillut aiemmin muttei tuonut sarjatuotantoon. Tällöin epäilisin painopistettä ainakin yhdeksi merkittäväksi tekijäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lienee semantiikasta jankkaamista, että nimitetäänkä portaalinavoilla varustettua erillisjousitusta portaaliakseliksi ja mikä on minkäkin vaihtoehto.

Sisu Akselit on eriytetty Sisu Autosta omistuksen osalta jo 22 vuotta sitten. Toki se toimittaa edelleen akseleita Sisu Autolle. Myös Patrian käyttämät erillisjousitetut akselit vaikuttaisivat olevan tuolta. Saattaa olla, että GTP:nkin akselit tulevat Hämeenlinnasta.
www.sisuaxles.com

SIS Series - Sisuaxles - Professionals in axles

Extreme heavy-duty drive independent axles with low profile differential. Maximum durability and superior traction at low speeds.
www.sisuaxles.com
 
PM kirjoitti:
?
GTP:ssä (kuten Patria AMV:ssa ja 6x6:ssa) on erillisjousitus. Silloin siinä ei voi samanaikaisesti olla Unimogin portaaliakselia joka on jäykkä. Sisu olisi voinut valita alustaan portaaliakselin, tavallisen jäykän akselin tai erillisjousituksen. Näistä kaikilla vaihtoehdoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kuitenkin ajettavuuden kannalta erillisjousitus on paras ja jäykkä portaali huonoin.

Toki erillisjousituksessakin voi olla portaalipyörännapa kuten alkuperäisessä HMMWV:ssä:
hummer-draft-2019-05-20_23-08-56_024366-768x505.jpg


HMMWV:n seuraajaan amerikkalaiset ovat valinneet TAK-4 erillisjousituksen jossa ei näyttäisi olevan portaalityyppistä pyörännapaa:
TAK-4-Independent-Suspension-System.gif
Klikkaa laajentaaksesi...
Vanhaa ketjua kiusaan kuolleista, mutta Pinzgauerissa on erillisjousitus ja portaalit:

Pinzgauer_portal_axle.JPG
 
Mikfin70 kirjoitti:
Varmaan nuo kaikki, ja se fakta ettei ole kriha-operaatiota sellaisessa maassa missä suurin uhka on IED:t.
PV tilasi vain protosarjan ja sillä ei aukea muiden puolustushallintojen ovet.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistaakseni tälläkin foorumilla oli huhuja, ettei PV ollut tyytyväinen joihinkin rakenneratkaisuihin?

Misu olisi jollekin DI-työn tekijälle hyvä kohde tutustua projektin läpiviennin ja tavoitteiden asettelun näkökulmasta. Ehkä @SatSotHist kin muutaman vuoden päästä?
 
otwa kirjoitti:
Muistaakseni tälläkin foorumilla oli huhuja, ettei PV ollut tyytyväinen joihinkin rakenneratkaisuihin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuosta en tiedä mitään, lähinnä olen vain kuullut juttuja siitä "Koska Patria on strateginen kumppani niin siksi Patria".
Olihan siinä pitkä keula, mutta muoto haettiin lähinnä IED-uhkia vastaan.
 
otwa kirjoitti:
Muistaakseni tälläkin foorumilla oli huhuja, ettei PV ollut tyytyväinen joihinkin rakenneratkaisuihin?

Misu olisi jollekin DI-työn tekijälle hyvä kohde tutustua projektin läpiviennin ja tavoitteiden asettelun näkökulmasta. Ehkä @SatSotHist kin muutaman vuoden päästä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla on jotenkin mielessä, että konsepti ei myöskään ollut ihan tyydyttävä ominaisuuksiltaan. Tämä kuitenkin hatara muistikuva ja löydä mitään vahvistusta sille.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top