Protolab PMPV 6x6 miehistönkuljetusajoneuvo (Misu)

Mikäs Sisun hinta sitten olisi versus mersu, RG tai protolab.
GTP esisarja ajoneuvo n 630 000€/kpl
Psmersu veroton hinta ilman varustelua n 300000€/kpl
RG32M n 600 000€/kpl (ensimmäiset vuonna 2010 n 500 000€ kpl)
Protolab esisarja 1 milj€/kpl


https://yle.fi/uutiset/3-8303212

https://puolustusvoimat.fi/-//19508...n-panssaroituja-sisu-gtp-4x4-maastoajoneuvoja


Edit: tarkennettu hintoja ja liitetty linkit
 
Viimeksi muokattu:
Misu on mielestäni todella hyvän näköinen. Voi kun saisi tuon näköisen maastohenkilöauton tai -pakun omaksi. Olis aika pähee vehje käydä apsilla kahvilla.
 
Mitenköhän jonkin kehitysmaan tiestö kestää tuollaista kaksiakselista, tappiinsa asti panssaroitua GTP:tä, ja mikä sen kyky koukata maaston puolelta on verrattuna kolmiakseliseen Misuun?

RG-32:n tilallehan GTP:tä on ehdoteltu, mutta erityisesti painossa noiden välillä on iso ero ja GTP on puolisen metriä leveämpi ja korkeampi sekä metrin verran pidempi. Jokin kevyempikin ajoneuvo pitänee kalustossa säilyttää - onko se sitten RG-32, panssaroitu G-Mersu vaiko mikä, sitä en osaa sanoa.

Vähän päivitystä tähän, eli GTP:n paras vertailukohta, joka lienee niin ikään Unimog-pohjainen Dingo: Sen kokonaismassaksi Textron antaa 12,5 tonnia, siis huimat 4 tonnia vähemmän.

Tosin, se myös antaa Dingon hyötykuromauskyvyksi aika anhittomat 2 tonnia. Näinollen tyhjäpaino olisi sillä 10,5 tonnia ja GTP:llä 11,5 (16,5 tonnin kokonaispaino josta 5 tonnia kuormaa). Käytännössä ajoneuvojen maastoliikkuvuudessa ero ei liene suuren suuri - tosin Deingolla on sen tonnin pienemmän omamassan ohella etunaan portaaliakselit, joita GTP:ssä ei ole. Olen aina vähän kummeksunut kotimaisen ajoneuvoteollisuuden nihkeää suhtautumista niihin, amerikkalaisille ja saksalaisille ne ovat arkipäivää. Ehkä meillä luotetaan enemmän ulosjoustoon ja halutaan säilyttää matalampi painopiste maavaran kustannuksella?

 
En haluaisi olla tykkimiehistössä joka nostelee 52 kiloisia kranaatteja 1,5 m korkeudelta maahan.
MISU 4/6 kääntyvällä pyörällä ja lyhyemmällä pituudella on todennäköisesti ketterämpi yhdistelmä kuin E-Sisu + 155 K.
Eikö kaikki jotka ovat takana ja kiinnikytkettyjä ole hinattava? No, ehkä tuossa on hieman mukana tuon vanhakantaisen tykistön ykenkatsomista varsinkin, kun tietää todellisia 155 K 98 ongelmia sekä suoritusarvoja.
Puoliautomaattinen lastaus- ja purkujärjestelmä? Onhan nykyään muutakin kuin pelkät kädet ja selkä.
 
Vähän päivitystä tähän, eli GTP:n paras vertailukohta, joka lienee niin ikään Unimog-pohjainen Dingo: Sen kokonaismassaksi Textron antaa 12,5 tonnia, siis huimat 4 tonnia vähemmän.

Tosin, se myös antaa Dingon hyötykuromauskyvyksi aika anhittomat 2 tonnia. Näinollen tyhjäpaino olisi sillä 10,5 tonnia ja GTP:llä 11,5 (16,5 tonnin kokonaispaino josta 5 tonnia kuormaa). Käytännössä ajoneuvojen maastoliikkuvuudessa ero ei liene suuren suuri - tosin Deingolla on sen tonnin pienemmän omamassan ohella etunaan portaaliakselit, joita GTP:ssä ei ole. Olen aina vähän kummeksunut kotimaisen ajoneuvoteollisuuden nihkeää suhtautumista niihin, amerikkalaisille ja saksalaisille ne ovat arkipäivää. Ehkä meillä luotetaan enemmän ulosjoustoon ja halutaan säilyttää matalampi painopiste maavaran kustannuksella?

Luulisin, että erillisjousituksella on haettu ainakin parempaa ajettavuutta GTP:n tapauksessa. Lehdistön koeajoraporttien perusteella pyrkimyksessä on onnistuttu hyvin.
 
Luulisin, että erillisjousituksella on haettu ainakin parempaa ajettavuutta GTP:n tapauksessa. Lehdistön koeajoraporttien perusteella pyrkimyksessä on onnistuttu hyvin.
Erillisjousitus ei ole portaaliakselin vaihtoehto. Vähän kuin eivät lehti- tai kierrejousetkaan.
 
Ei portaaliakseli ole käytännössä sen kalliimpi kuin perinteinenkään ja sehän korvaa usein napavälityksen. Sisu kokeili sitä 80-luvulla SA-110:ssa, mutta jostain syystä siitä ei innostuttu. Masilla ja Protolla pöpelikössä möyrineenä väitän, että jos maastoauto kiinni jää, syynä on jääminen kannatukseen keskimurikasta. Protossa pienen rengaskoon takia ne murikat tulevat muuten hämmentävän lähelle maata, olisiko jotain pari-kolmekymmentä senttiä. GTP:ssä tätä ongelmaa on ilmeisesti lähdetty lieventämään käyttämällä sileää pohjalevyä?
 
Erillisjousitus ei ole portaaliakselin vaihtoehto. Vähän kuin eivät lehti- tai kierrejousetkaan.
?
GTP:ssä (kuten Patria AMV:ssa ja 6x6:ssa) on erillisjousitus. Silloin siinä ei voi samanaikaisesti olla Unimogin portaaliakselia joka on jäykkä. Sisu olisi voinut valita alustaan portaaliakselin, tavallisen jäykän akselin tai erillisjousituksen. Näistä kaikilla vaihtoehdoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kuitenkin ajettavuuden kannalta erillisjousitus on paras ja jäykkä portaali huonoin.

Toki erillisjousituksessakin voi olla portaalipyörännapa kuten alkuperäisessä HMMWV:ssä:
hummer-draft-2019-05-20_23-08-56_024366-768x505.jpg


HMMWV:n seuraajaan amerikkalaiset ovat valinneet TAK-4 erillisjousituksen jossa ei näyttäisi olevan portaalityyppistä pyörännapaa:
TAK-4-Independent-Suspension-System.gif
 
Suomen maastot on kuitenkin jääkaudesta johtuen pääpiirteittäin siloiteltua ts. iso osa esteistä maastossa on pehmeitä (kannot) tai sit kohtuullisen kokoista kiveä maltillisissa määrin ja kalliotkin on suhteellisen laakeita.

Moreeni päävaltaisena maaperänä on myös helpottava tekijä, sellaista jumalatonta savililliä jossa imu pysäyttää menon ei ole älyttömästi. Toki Pohjanlahden suunta on savisempaa, mutta ruotsalaiset tuskin aiheuttaa ongelmia.

Ei sillä, olishan portaaliakselit helpottava varuste, mutta tässäkin varmasti vaikuttaa persaukisuus ja siitä seuraava perinteinen kaava: saadaan 80% ratkaisu 20% panostuksella, mutta jos halutaan loput 20% ratkaisuun, pitää lyödä 80% lisää rahaa ja vaivaa.
 
  • Tykkää
Reactions: aab
?
GTP:ssä (kuten Patria AMV:ssa ja 6x6:ssa) on erillisjousitus. Silloin siinä ei voi samanaikaisesti olla Unimogin portaaliakselia joka on jäykkä. Sisu olisi voinut valita alustaan portaaliakselin, tavallisen jäykän akselin tai erillisjousituksen. Näistä kaikilla vaihtoehdoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kuitenkin ajettavuuden kannalta erillisjousitus on paras ja jäykkä portaali huonoin.

Toki erillisjousituksessakin voi olla portaalipyörännapa kuten alkuperäisessä HMMWV:ssä:
Vastaat tässä jo itsellesi. Siitä, että Unimogissa on jäykkä portaaliakseli, ei voi tehdä johtopäätöstä, että kaikki portaaliakselit ovat jäykkiä. Mitään estettä tehdä erillisjousitus portaaliakselein ei ole.
Toistan: Erillisjousitus ei ole portaaliakselin vaihtoehto. Kumpikin voi olla riippumatta toisistaan. Siksi en ymmärrä, miksi kysymykseen portaaliakselin puutteesta vastataan, että erillisjousituksella on parempi ajettavuus. Siinä ei ole järkeä, kun myös portaaliakseli voi olla erillisjousitettu.

En myöskään ymmärrä, miksi Sisulla olisi ollut vain nuo kolme vaihtoehtoa. Myös erillisjousitus portaalinavalla on aivan täysin mahdollinen konstruktio. Jos rehellisesti miettii miksi tähän ratkaisuun päädyttiin, lähtisin miettimään komponenttivalikoimaa Mersun tuotantoketjussa, jonka hyödyntäminen on Sisulle melkeinpä välttämättömyys. Sisu toki tekee myös omia akseleita, mutta kehityskustannukset lienevät turhan suuret. Toinen vaihtoehto on, ettei portaalille jostain sysytä nähty tarvetta, sitähän on Sisu kuitenkin jo kokeillut aiemmin muttei tuonut sarjatuotantoon. Tällöin epäilisin painopistettä ainakin yhdeksi merkittäväksi tekijäksi.
 
Vastaat tässä jo itsellesi. Siitä, että Unimogissa on jäykkä portaaliakseli, ei voi tehdä johtopäätöstä, että kaikki portaaliakselit ovat jäykkiä. Mitään estettä tehdä erillisjousitus portaaliakselein ei ole.
Toistan: Erillisjousitus ei ole portaaliakselin vaihtoehto. Kumpikin voi olla riippumatta toisistaan. Siksi en ymmärrä, miksi kysymykseen portaaliakselin puutteesta vastataan, että erillisjousituksella on parempi ajettavuus. Siinä ei ole järkeä, kun myös portaaliakseli voi olla erillisjousitettu.

En myöskään ymmärrä, miksi Sisulla olisi ollut vain nuo kolme vaihtoehtoa. Myös erillisjousitus portaalinavalla on aivan täysin mahdollinen konstruktio. Jos rehellisesti miettii miksi tähän ratkaisuun päädyttiin, lähtisin miettimään komponenttivalikoimaa Mersun tuotantoketjussa, jonka hyödyntäminen on Sisulle melkeinpä välttämättömyys. Sisu toki tekee myös omia akseleita, mutta kehityskustannukset lienevät turhan suuret. Toinen vaihtoehto on, ettei portaalille jostain sysytä nähty tarvetta, sitähän on Sisu kuitenkin jo kokeillut aiemmin muttei tuonut sarjatuotantoon. Tällöin epäilisin painopistettä ainakin yhdeksi merkittäväksi tekijäksi.
Lienee semantiikasta jankkaamista, että nimitetäänkä portaalinavoilla varustettua erillisjousitusta portaaliakseliksi ja mikä on minkäkin vaihtoehto.

Sisu Akselit on eriytetty Sisu Autosta omistuksen osalta jo 22 vuotta sitten. Toki se toimittaa edelleen akseleita Sisu Autolle. Myös Patrian käyttämät erillisjousitetut akselit vaikuttaisivat olevan tuolta. Saattaa olla, että GTP:nkin akselit tulevat Hämeenlinnasta.
 
?
GTP:ssä (kuten Patria AMV:ssa ja 6x6:ssa) on erillisjousitus. Silloin siinä ei voi samanaikaisesti olla Unimogin portaaliakselia joka on jäykkä. Sisu olisi voinut valita alustaan portaaliakselin, tavallisen jäykän akselin tai erillisjousituksen. Näistä kaikilla vaihtoehdoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kuitenkin ajettavuuden kannalta erillisjousitus on paras ja jäykkä portaali huonoin.

Toki erillisjousituksessakin voi olla portaalipyörännapa kuten alkuperäisessä HMMWV:ssä:
hummer-draft-2019-05-20_23-08-56_024366-768x505.jpg


HMMWV:n seuraajaan amerikkalaiset ovat valinneet TAK-4 erillisjousituksen jossa ei näyttäisi olevan portaalityyppistä pyörännapaa:
TAK-4-Independent-Suspension-System.gif
Vanhaa ketjua kiusaan kuolleista, mutta Pinzgauerissa on erillisjousitus ja portaalit:

Pinzgauer_portal_axle.JPG
 
Back
Top