Itselleni tuolta tarttui silmään se että vuokrasopimus on solmittu ennen tuota ohjeistusta.
Puolustusministeriön ohjeistus vuokratuen suuruudesta annettiin vasta puoli vuotta myöhemmin joulukuussa. www.hs.fi
Puheloinen saanut puolustusvoimilta vuokratukea yli ohjeistuksen
- Viestiketjun aloittaja Tvälups
- Aloitus PVM
Itselleni tuolta tarttui silmään se että vuokrasopimus on solmittu ennen tuota ohjeistusta.
Puolustusministeriön ohjeistus vuokratuen suuruudesta annettiin vasta puoli vuotta myöhemmin joulukuussa. www.hs.fi
kimmo.j
Respected Leader
Itseäni hiukan ihmetyttää miksi PV,n komentajan pitää edustaa kotonaan? Jos näin olisi miksei hänellä ole virallista virka-asuntoa.
Entä onko PV,n maksama vuokratuki verotettavaa tuloa? Luulisi sen olevan koska jos minä saisin tuollaista tukea yritykseltäni, joutuisin maksamaan siitä verot.
Entä onko PV,n maksama vuokratuki verotettavaa tuloa? Luulisi sen olevan koska jos minä saisin tuollaista tukea yritykseltäni, joutuisin maksamaan siitä verot.
skärdis
Greatest Leader
Siksi, että työsuhdeasunnosta joutuisi maksamaan veroa ja tuollaisen lukaalin verotusarvo on suolainen.
Ei varmaankaan ole, kuten ei muutkaan sosiaaliset tulonsiirrot. Jos olisi verotettavaa tuloa, niin miksi ihmeessä tuollaiseen järjestelyyn olisi edes lähdetty?
Eliittikään ei tunnetusti rakasta verojaan, mutta keskiluokalta sitä muistetaan toistuvasti edellyttää.
Mielestäni on enemmän kuin noloa, että Puolustusvoimain komentaja jää jostain tuollaisesta kiinni. Eikö todellakaan voida edes komentajalle maksaa sellaista palkkaa, ettei tarvitsisi venkoilla ja kupata työnantajaa puolivillaisilla perusteilla? Onko hra komentaja itsekään edes tyytyväinen vai eikö tosiaankaan tuntuisi hyvältä olla suoraselkäinen mies ja asua itsenäisesti?
Näitä kaikenmaailman jalasmökkimiehiä, pyramidikentsuja, ailuksia ja puheloisia tuntuu riittävän edelleen, vaikka ei voi tulla yllätyksenä, että tämäkin asia päätyy uutisiin ja hra komentaja tultaneen muistamaan tästä hamaan tappiin asti.
Eiköhän tuo asunnon edustuskäyttö ole keksitty selitykseksi sille, että voidaan hommata ökyasuntoja ilman että asiaan puututaan. Järkiratkaisu olisi väkästää edustustila esikunnan vintille ja unohtaa asuntojen kanssa kikkailu. Asumistukeen liittyen on määritelty paljonko kaksi henkeä enintään tarvitsee neliöitä ja sama määrä saa luvan riittää herra kenraalillekin, mikäli työn takia tarvitaan erillinen asunto. Julkisilla varoilla porsastelu näyttää todistettavasti olevan maan tapa.
Hyvä puoli on tietysti se, että Puheloisella on työkuukausia vielä sen verran jäljellä, että ne maksamatta jääneet tuhannet eurot ehtii vielä pidättää hänen palkastaan. Sillähän ei ole merkitystä kuka on alun perin mokannut, koska virheestä hyötynyt on velvollinen maksamaan viulut.
Edit
Kahden hengen taloudelle määritelty maksimi lienee 57m2, tuon ylittäviltä asuinneliöiltä vuokrakulut menevät kokonaisuudessaan asukkaalle. Tätä voisi hyvin soveltaa myös virkamiesten asumisessa, vaikka tulorajoja ei huomioitaisikaan. Näin virkamiehet useimmiten kieltäytyisivät ottamasta asuntoetuja vastaan ja ökykämpät olisi myytävä tarpeettomina. Jonkinlainen pitkähkö siirtymäaika tietysti pitäisi olla ennen kuin tätä alettaisiin soveltaa olemassa oleviin sopimuksiin. 3-6kk olisi kaikkien kannalta kohtuullinen aika valmistautua ja tehdä ratkaisuja.
Viimeksi muokattu:
Kun nyt näihin hyväveli-etuihin on päästy käsiksi, niin tässä teille todelliset "edut". Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta tuntia vudessa ko. hallituksissa istuva tekee työtä palkkionsa ja lisäksi kokokouspalkkioittensa eteen. Jotkut istuvat lisäksi useissa hallituksissa. Toisaalta, ehkä se Puheloinenkin saa kohta vaihtaa "vuokraetunsa" hallituspaikkaan, joka täydentää kivasti vaatimatonta eläkettä.
http://yle.fi/uutiset/valtionyhtion_hallituksessa_yltaa_muhkeisiin_palkkioihin/7090271
Talous 16.2.2014 klo 6:30 | päivitetty 16.2.2014 klo 7:56
Valtionyhtiön hallituksessa yltää muhkeisiin palkkioihin
Valtion osin omistamien pörssiyhtiöiden hallituksissa tienaa hyvin. Palkkiot yltävät rivijäsenelläkin keskimäärin 47 000 euroon vuodessa. Valtionyhtiöissä maksetaan kitsaammin, mutta rivijäsenellekin keskimäärin 15 000 euroa vuodessa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Valtion osin tai kokonaan omistamissa yhtiöissä hallitusjäsenten palkkiot vaihtelevat suuresti, mutta suurimmissa niistä palkkiot ovat tuhteja. Puheenjohtajan vuosipalkkio nousee korkeimmillaan 75 000 euroon. Päälle tulevat vielä muutamaan tuhanteen nousevat kokouspalkkiot kertoo Työeläkevakuuttajat Telan selvitys.
Tähän hallituspalkkioilla mitattuun kärkikolmikkoon kuuluivat vuonna 2013 Fortumin puheenjohtaja Sari Baldauf, Finnairin puheenjohtaja Claus Heinemann (vuonna 2012 Harri Sailas) ja Neste Oilin puheenjohtaja Jorma Eloranta.
Muita valtion kokonaan tai yhtiöstä enemmistön eli yli puolet omistamia yhtiöitä ovat mm. postinjakelija Itella, alkoholijuomien vähittäismyyntiä harjoittava Alko ja lentoasemaverkostoa ylläpitävä Finavia.
Valtionyhtiöissä myös rivijäsenen palkkio voi nousta korkeimmillaan noin 40 000 euroon ja kokouspalkkiot päälle.
Keskimäärin palkkiot ovat kuitenkin puheenjohtajilla noin 30 000 ja rivijäsenellä runsaat 15 000 euroa, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan selvitys hallitusjäsenten vuoden 2012 palkkioista.
– Mitä suurempi ja kansainvälisempi yhtiö, sitä suuremmat palkkiot. Hallitustyöskentely on nykyään todella vaativaa ja perussääntö on, että puheenjohtajan palkkion on oltava vähintään kaksi kertaa rivijäsenen palkkio sanoo valtion omistajaohjausosaston osastopäällikkö Eero Heliövaara.
Palkkioihin ei korotuksia tänä vuonna
Kokouspalkkioiden korotukset ovat olleet viime vuosina vähäisiä.
– Valtionyhtiöiden hallituspalkkioita ei korotettu viime vuonna eikä koroteta tänäkään vuonna kertoo Heliövaara.
– Tässä taloustilanteessa katsottiin, että viime vuoden taso riittää, vaikka pörssiyhtiöissä paineita korotuksiin olisi ollut. Ulkomaisia hallitusosaajia ei näillä palkkiotasoilla Suomeen oikein saa, Heliövaara sanoo.
Valtion osin omistamissa osakkuusyhtiöissä eli esimerkiksi sijoitusyhtiö Solidiumin kautta omistetuissa pörssiyhtiöissä palkkiot ovat paljon muhkeampia. Hallituksen puheenjohtaja voi yltää 170 000 euron vuosipalkkioihin ja rivijäsenkin 80 000 euroon. Keskimäärin ansiot ovat kuitenkin paljon pienempia eli puheenjohtajalla keskimäärin 102 000 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenellä 47 000.
Palkkiokärjessä on tässä joukossa sijoitus- ja vakuutusyhtiö Sampo ja sen hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Muita valtion osakkuusyhtiöitä ovat mm. Outokumpu, Kemira, Elisa, Metso ja Storaenso.
– Valtion omistusosuus on näissä yhtiöissä pienempi ja kilpailu osaajista kansainvälisesti vieläkin kovempaa, mikä vaikuttaa palkkiotasoon, Heliövaara muotoilee.
Pörssiyhtiöt palkitsevat parhaiten
Parhaimmat hallituspalkkiot maksetaan perinteisesti isoissa pörssiyhtiöissä. Puheenjohtajan vuosipalkkio voi olla satoja tuhansia, mutta keskimäärin se oli vuonna 2012 108 000 euroa.
Pörssiyhtiöissä hallituksen jäsenkin pääsee koviin palkkioihin eli keskimäärin 50 000 euroon. Tosin erot yhtiöiden välillä ovat valtavia. Tällaisia suuria pörssiyhtiöitä ovat mm. Nokia, Nordea ja Kone.
– Hallitustyö vaatii paljon aikaa ja perehtymistä. Kokouksia on kymmenkunta vuodessa ja joka kerta pitää lukea ja sisäistää 250-300 sivua asiaa ja siihen vielä komiteat päälle, mm. rakennusliike SRV:täkin vetänyt omistajaohjausosaston päällikkö Heliövaara muistuttaa.
Eläkeyhtiöt paljastuvat Telan selvityksessä kitsaimmiksi maksajiksi. Puheenjohtajan vuosipalkkio oli vuonna 2012 keskimäärin reilut 26 000 euroa ja enimmillään 40 000 euroa. Eläkeyhtiön hallituksen rivijäsenenä tienasi vuodessa keskimäärin runsaat 10 000 euroa ja enimmillään 16 000 euroa.
http://yle.fi/uutiset/valtionyhtion_hallituksessa_yltaa_muhkeisiin_palkkioihin/7090271
Talous 16.2.2014 klo 6:30 | päivitetty 16.2.2014 klo 7:56
Valtionyhtiön hallituksessa yltää muhkeisiin palkkioihin
Valtion osin omistamien pörssiyhtiöiden hallituksissa tienaa hyvin. Palkkiot yltävät rivijäsenelläkin keskimäärin 47 000 euroon vuodessa. Valtionyhtiöissä maksetaan kitsaammin, mutta rivijäsenellekin keskimäärin 15 000 euroa vuodessa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Valtion osin tai kokonaan omistamissa yhtiöissä hallitusjäsenten palkkiot vaihtelevat suuresti, mutta suurimmissa niistä palkkiot ovat tuhteja. Puheenjohtajan vuosipalkkio nousee korkeimmillaan 75 000 euroon. Päälle tulevat vielä muutamaan tuhanteen nousevat kokouspalkkiot kertoo Työeläkevakuuttajat Telan selvitys.
Tähän hallituspalkkioilla mitattuun kärkikolmikkoon kuuluivat vuonna 2013 Fortumin puheenjohtaja Sari Baldauf, Finnairin puheenjohtaja Claus Heinemann (vuonna 2012 Harri Sailas) ja Neste Oilin puheenjohtaja Jorma Eloranta.
Muita valtion kokonaan tai yhtiöstä enemmistön eli yli puolet omistamia yhtiöitä ovat mm. postinjakelija Itella, alkoholijuomien vähittäismyyntiä harjoittava Alko ja lentoasemaverkostoa ylläpitävä Finavia.
Valtionyhtiöissä myös rivijäsenen palkkio voi nousta korkeimmillaan noin 40 000 euroon ja kokouspalkkiot päälle.
Keskimäärin palkkiot ovat kuitenkin puheenjohtajilla noin 30 000 ja rivijäsenellä runsaat 15 000 euroa, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan selvitys hallitusjäsenten vuoden 2012 palkkioista.
– Mitä suurempi ja kansainvälisempi yhtiö, sitä suuremmat palkkiot. Hallitustyöskentely on nykyään todella vaativaa ja perussääntö on, että puheenjohtajan palkkion on oltava vähintään kaksi kertaa rivijäsenen palkkio sanoo valtion omistajaohjausosaston osastopäällikkö Eero Heliövaara.
Palkkioihin ei korotuksia tänä vuonna
Kokouspalkkioiden korotukset ovat olleet viime vuosina vähäisiä.
– Valtionyhtiöiden hallituspalkkioita ei korotettu viime vuonna eikä koroteta tänäkään vuonna kertoo Heliövaara.
– Tässä taloustilanteessa katsottiin, että viime vuoden taso riittää, vaikka pörssiyhtiöissä paineita korotuksiin olisi ollut. Ulkomaisia hallitusosaajia ei näillä palkkiotasoilla Suomeen oikein saa, Heliövaara sanoo.
Valtion osin omistamissa osakkuusyhtiöissä eli esimerkiksi sijoitusyhtiö Solidiumin kautta omistetuissa pörssiyhtiöissä palkkiot ovat paljon muhkeampia. Hallituksen puheenjohtaja voi yltää 170 000 euron vuosipalkkioihin ja rivijäsenkin 80 000 euroon. Keskimäärin ansiot ovat kuitenkin paljon pienempia eli puheenjohtajalla keskimäärin 102 000 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenellä 47 000.
Palkkiokärjessä on tässä joukossa sijoitus- ja vakuutusyhtiö Sampo ja sen hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Muita valtion osakkuusyhtiöitä ovat mm. Outokumpu, Kemira, Elisa, Metso ja Storaenso.
– Valtion omistusosuus on näissä yhtiöissä pienempi ja kilpailu osaajista kansainvälisesti vieläkin kovempaa, mikä vaikuttaa palkkiotasoon, Heliövaara muotoilee.
Pörssiyhtiöt palkitsevat parhaiten
Parhaimmat hallituspalkkiot maksetaan perinteisesti isoissa pörssiyhtiöissä. Puheenjohtajan vuosipalkkio voi olla satoja tuhansia, mutta keskimäärin se oli vuonna 2012 108 000 euroa.
Pörssiyhtiöissä hallituksen jäsenkin pääsee koviin palkkioihin eli keskimäärin 50 000 euroon. Tosin erot yhtiöiden välillä ovat valtavia. Tällaisia suuria pörssiyhtiöitä ovat mm. Nokia, Nordea ja Kone.
– Hallitustyö vaatii paljon aikaa ja perehtymistä. Kokouksia on kymmenkunta vuodessa ja joka kerta pitää lukea ja sisäistää 250-300 sivua asiaa ja siihen vielä komiteat päälle, mm. rakennusliike SRV:täkin vetänyt omistajaohjausosaston päällikkö Heliövaara muistuttaa.
Eläkeyhtiöt paljastuvat Telan selvityksessä kitsaimmiksi maksajiksi. Puheenjohtajan vuosipalkkio oli vuonna 2012 keskimäärin reilut 26 000 euroa ja enimmillään 40 000 euroa. Eläkeyhtiön hallituksen rivijäsenenä tienasi vuodessa keskimäärin runsaat 10 000 euroa ja enimmillään 16 000 euroa.
-
Minna Pantzar Yle Uutiset
skärdis
Greatest Leader
Onhan nuo valtionyhtiöidenkin hallituspalkkiot huikeita, varsinkin kun ne maksetaan tyhjänpäiväisestä kokouksissa istuskelusta.
Niiden ja Puheloisen sosiaaliavustusten välillä on vain yksi iso - suunnattoman iso - ero. Hallituspalkkiot ovat ko. yhtiöiden lainmukaisessa järjestyksessä päättämiä eli niissä ei ole mitään salaista tms.
Sen sijaan Puheloisen asumistuki on vastoin sotavaltion ohjeistusta, eikä ohje anna oikeutta poiketa ohjeen määristä. Nyt sitten koko ohje on sivuutettu ja sitä perustellaan mm. liikenneturvallisuudella ja ties millä muullakin sekavalla perustelulla.
Ongelma ei ole se, että herroilla on herrojen palkat ja edut, mutta kun nekään eivät tunnu riittävän. Niiden lisäksi pitää kerätä kaikenlaisia laittomia tai ainakin salaisia mihinkään perustumattomia etuja. Kuulutin jo, että eikö edes Puolustusvoimain komentajassa ole miestä olla vehkeilemättä?
Niiden ja Puheloisen sosiaaliavustusten välillä on vain yksi iso - suunnattoman iso - ero. Hallituspalkkiot ovat ko. yhtiöiden lainmukaisessa järjestyksessä päättämiä eli niissä ei ole mitään salaista tms.
Sen sijaan Puheloisen asumistuki on vastoin sotavaltion ohjeistusta, eikä ohje anna oikeutta poiketa ohjeen määristä. Nyt sitten koko ohje on sivuutettu ja sitä perustellaan mm. liikenneturvallisuudella ja ties millä muullakin sekavalla perustelulla.
Ongelma ei ole se, että herroilla on herrojen palkat ja edut, mutta kun nekään eivät tunnu riittävän. Niiden lisäksi pitää kerätä kaikenlaisia laittomia tai ainakin salaisia mihinkään perustumattomia etuja. Kuulutin jo, että eikö edes Puolustusvoimain komentajassa ole miestä olla vehkeilemättä?
On näitä nähty myös mm. vuorotteluvapaakorvauksiin liittyen. Viranomainen antoi oikein leimatulla paperilla väärän ohjeen, asiakas noudatti saamaansa ohjetta ja menetti taannehtivasti kaikki tulonsa puolelta vuodelta.
Ei näissä ole mitään epäselvyyttä, asiakas tai muu edunsaaja on aina maksaja ihan siitä riippumatta kuka virheen on tehnyt.
Viimeksi muokattu:
Tvälups
Ylipäällikkö
Asiantuntija kaipaa ryhtiliikettä virkamiesten etuuksiin
il Lauantai 15.2.2014 klo 17.27
Korkeassa julkisessa asemassa olevien ja heidän valvojiensa tulisi ryhdistäytyä etuusasioissa. Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat vaikenivat Puheloisen ylisuuresta vuokratuesta.
Ari Puheloisen vuokraedut ihmetyttävät. (JOEL MAISALMI)
LUE MYÖS
Asuntoetuja, kaverin suosimista ja lahjuksia
STT:n haastattelema asiantuntija toteaa, että etuuksien väärinkäyttöjä ja hyvä veli -verkostoja tai niistä epäilyjä on tullut viime aikoina ilmi "koko ajan".
- Ehkä tämä on nyt moraalinen herätys suomalaisessa yhteiskunnassa, arvelee hallintotieteen professori ja tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäsen Ari Salminen Vaasan yliopistosta.
Perjantaina tuli ilmi Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen vuokratuki, joka on suurempi kuin ohjeistus sallii. Komentaja saa Puolustusvoimilta vuokratuen, joka on noin puolet vuokrasta. Sallittu tuen määrä on kuitenkin enintään 35 prosenttia.
- Julkisen toiminnan etiikan kannalta on tärkeää, että ohjeistuksia etuuksista noudatetaan tarkalleen, Salminen sanoo.
Säännöistä poikkeamisen pitäisi kestää julkinen tarkastelu eettisestä näkökulmasta.
- Päätös ei saisi tietenkään perustua mihinkään henkilöön liittyvään suosintaan vaan johonkin järkevään syyhyn.
Salminen korostaa, että tuntee Puheloisen tapauksen vain lehdistön kautta ja ottaa kantaa yleisellä tasolla.
Armeija ja ministeriö pistivät suut suppuun
Puolustusvoimien mukaan Puheloisen 145 neliön kokoinen asunto arvokiinteistössä Helsingissä maksaa armeijalle reilut 3 000 euroa kuukaudessa. Tarkka summa ei ole tiedossa. Puheloinen maksaa asunnosta 1 744 euroa.
Ensimmäisen kerran Puheloisen vuokratuesta päätti elokuussa 2009 silloinen kokoomuslainen puolustusministeri Jyri Häkämies. Päätösvalta virka-asunnoista siirtyi armeijalta puolustusministeriölle vuonna 2009. Ministeriö laati enimmäismääristä ohjeistuksen, joka ei kuitenkaan ehtinyt vielä vaikuttaa Puheloisen alkuperäiseen vuokrasopimukseen.
Vuokrasopimusta jatkettiin kesäkuussa 2012, jolloin puolustusministerinä oli Stefan Wallin (r). Vuokratuki oli samansuuntainen kuin tällä hetkellä.
Puolustusministeriön viestintäjohtaja kommentoi tukikaton ylitystä vain lyhykäisesti lauantaina.
- Puolustusministeri on jostain syystä nähnyt tarpeelliseksi poiketa omasta ohjeistuksestaan, sanoi Max Arhippainen.
Häkämies ja Wallin eivät vastanneet STT:n haastattelupyyntöön. Nykyinen puolustusministeri Carl Haglund (r) on luvannut kommentoida asuntoasiaa maanantaina. Myöskään ministeriön kansliapäällikkö Arto Räty, joka päätöksenteossa on ollut mukana, ei suostunut kommentoimaan asiaa.
STT
il Lauantai 15.2.2014 klo 17.27
Korkeassa julkisessa asemassa olevien ja heidän valvojiensa tulisi ryhdistäytyä etuusasioissa. Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat vaikenivat Puheloisen ylisuuresta vuokratuesta.
Ari Puheloisen vuokraedut ihmetyttävät. (JOEL MAISALMI)
LUE MYÖS
Asuntoetuja, kaverin suosimista ja lahjuksia
STT:n haastattelema asiantuntija toteaa, että etuuksien väärinkäyttöjä ja hyvä veli -verkostoja tai niistä epäilyjä on tullut viime aikoina ilmi "koko ajan".
- Ehkä tämä on nyt moraalinen herätys suomalaisessa yhteiskunnassa, arvelee hallintotieteen professori ja tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäsen Ari Salminen Vaasan yliopistosta.
Perjantaina tuli ilmi Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen vuokratuki, joka on suurempi kuin ohjeistus sallii. Komentaja saa Puolustusvoimilta vuokratuen, joka on noin puolet vuokrasta. Sallittu tuen määrä on kuitenkin enintään 35 prosenttia.
- Julkisen toiminnan etiikan kannalta on tärkeää, että ohjeistuksia etuuksista noudatetaan tarkalleen, Salminen sanoo.
Säännöistä poikkeamisen pitäisi kestää julkinen tarkastelu eettisestä näkökulmasta.
- Päätös ei saisi tietenkään perustua mihinkään henkilöön liittyvään suosintaan vaan johonkin järkevään syyhyn.
Salminen korostaa, että tuntee Puheloisen tapauksen vain lehdistön kautta ja ottaa kantaa yleisellä tasolla.
Armeija ja ministeriö pistivät suut suppuun
Puolustusvoimien mukaan Puheloisen 145 neliön kokoinen asunto arvokiinteistössä Helsingissä maksaa armeijalle reilut 3 000 euroa kuukaudessa. Tarkka summa ei ole tiedossa. Puheloinen maksaa asunnosta 1 744 euroa.
Ensimmäisen kerran Puheloisen vuokratuesta päätti elokuussa 2009 silloinen kokoomuslainen puolustusministeri Jyri Häkämies. Päätösvalta virka-asunnoista siirtyi armeijalta puolustusministeriölle vuonna 2009. Ministeriö laati enimmäismääristä ohjeistuksen, joka ei kuitenkaan ehtinyt vielä vaikuttaa Puheloisen alkuperäiseen vuokrasopimukseen.
Vuokrasopimusta jatkettiin kesäkuussa 2012, jolloin puolustusministerinä oli Stefan Wallin (r). Vuokratuki oli samansuuntainen kuin tällä hetkellä.
Puolustusministeriön viestintäjohtaja kommentoi tukikaton ylitystä vain lyhykäisesti lauantaina.
- Puolustusministeri on jostain syystä nähnyt tarpeelliseksi poiketa omasta ohjeistuksestaan, sanoi Max Arhippainen.
Häkämies ja Wallin eivät vastanneet STT:n haastattelupyyntöön. Nykyinen puolustusministeri Carl Haglund (r) on luvannut kommentoida asuntoasiaa maanantaina. Myöskään ministeriön kansliapäällikkö Arto Räty, joka päätöksenteossa on ollut mukana, ei suostunut kommentoimaan asiaa.
STT
Eikös tuolla jo aiemmin todettu että sopimukset on solmittu ennen ohjeistuksen voimaantuloa niin miten voidaan väittää että olisi toimittu jotenkin väärin?
Mutta vaikea silti on nähdä että tässä jotain väärää olisi. Työantajalla on varmasti osansa sanottavana missä Puheloinen saa asua, joten jos työnantaja määrää, niin työantaja saa myös maksaa. Maksettu tuki ei mielestäni myöskään määrällisesti ole mitenkään kohtuuton.
Väärinkäytöksiin pitää voida puuttua mutta kehotan silti jokaista tekemään työtä oman varallisuutensa eteen, eikä aina pidä kadehtia, jos naapurilla on enemmän.
Öö, eli saa puuttua, mutta jos puuttuu, niin se voi johtua ainoastaan kateudesta, vai?
skärdis
Greatest Leader
Kadehtia? Kuka täällä on kadehtinut?
Ei kai se kadehtemista ole, jos edellyttää komentajalta suoraselkäisyyttä? Sitäpaitsi kirjoitin tuolla aikaisemmin, että komentajalle pitäisi maksaa sellaista palkkaa, ettei tarvitse sossusta hakea rahaa vuokraan tai tarjota edes työsuhdeasunto.. Mutku työsuhdeasunto olisi verotuksellisesti ikävä ja kukapa veroja rakastaisi..
Eikä tuo Puheloisen palkka asemaan nähden mitenkään kadehdittava ole. Samat 14-15 tonnia kuussa tienaa vaikkapa takahikiän sähkölaitoksen toimitusjohtajana.
Tvälups
Ylipäällikkö
Puolustusvoimat vaikenee Puheloisen asumissotkusta – aliupseeriliiton puheenjohtajakin ärähti
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen
is: 16.2.2014 17:36
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloisen nostama ylisuuri vuokratuki herättää yhä enemmän kysymyksiä.
Aamulehti paljasti perjantaina Puheloisen ja useiden muiden huippu-upseerien nostaneen ylisuurta vuokratukea työsuhdeasuntoonsa.
Puheloinen on saanut Helsingin keskustassa sijaitsevaan asuntoonsa tukea yli puolet kuukausivuokrasta, kun Puolustusvoimien oma ohjeistus sallii vain 35 prosentin tuen.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan ylisuuren tuen maksamiselle ei ole perusteita. Puheloinen asuu puolisoineen arvotalossa sijaitsevassa 145 neliön asunnossa, kun Puolustusvoimien määräysten mukaan vuokratukea voidaan maksaa kahdelle henkilölle enintään 57 neliön määrälle.
Puolustusvoimat tai Puolustusministeriö ovat toistaiseksi olleet varsin vaitonaisia asiasta. Puolustusministeri Carl Haglundin (r) on määrä kommentoida asiaa maanantaina.
Ammattisotilaita edustavan Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino otti asiaan kantaa blogikirjoituksessaan, jossa hän totesi sen herättävän moraalisia kysymyksiä.
- Ensimmäinen kysymykseni oli: Miksi fiksut ihmiset kompastuvat tällaisiin asioihin yhä uudelleen ja uudelleen? Yön yli nukuttuani en edelleenkään löydä vastausta, Leino kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että armeijan henkilökunnalle tarpeellisten palvelusuhdeasuntojen määrää on pienennetty ja ”tavallisten kuolevaisten” saamaa vuokratukea on vähennetty samaan aikaan.
- Onko mahdollista, että pienehkö piiri keskenään vaikuttaa toistensa palvelussuhteen etuihin? Miksi kenraalien virka-asunnot hankitaan siviilimarkkinoilta? Voiko kenraali itse päättää, mikä asunto vuokrataan hänelle virka-asunnoksi, Leino kyselee.
Myös hän peräänkuuluttaa selitystä järjestelylle.
- Lienee viisainta, että puolustusvoimat tai puolustusministeriö kertoo mahdollisimman nopeasti julkisuuteen, mikä tässä asiassa on totuus ja firman tapa.
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen
is: 16.2.2014 17:36
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloisen nostama ylisuuri vuokratuki herättää yhä enemmän kysymyksiä.
Aamulehti paljasti perjantaina Puheloisen ja useiden muiden huippu-upseerien nostaneen ylisuurta vuokratukea työsuhdeasuntoonsa.
Puheloinen on saanut Helsingin keskustassa sijaitsevaan asuntoonsa tukea yli puolet kuukausivuokrasta, kun Puolustusvoimien oma ohjeistus sallii vain 35 prosentin tuen.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan ylisuuren tuen maksamiselle ei ole perusteita. Puheloinen asuu puolisoineen arvotalossa sijaitsevassa 145 neliön asunnossa, kun Puolustusvoimien määräysten mukaan vuokratukea voidaan maksaa kahdelle henkilölle enintään 57 neliön määrälle.
Puolustusvoimat tai Puolustusministeriö ovat toistaiseksi olleet varsin vaitonaisia asiasta. Puolustusministeri Carl Haglundin (r) on määrä kommentoida asiaa maanantaina.
Ammattisotilaita edustavan Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino otti asiaan kantaa blogikirjoituksessaan, jossa hän totesi sen herättävän moraalisia kysymyksiä.
- Ensimmäinen kysymykseni oli: Miksi fiksut ihmiset kompastuvat tällaisiin asioihin yhä uudelleen ja uudelleen? Yön yli nukuttuani en edelleenkään löydä vastausta, Leino kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että armeijan henkilökunnalle tarpeellisten palvelusuhdeasuntojen määrää on pienennetty ja ”tavallisten kuolevaisten” saamaa vuokratukea on vähennetty samaan aikaan.
- Onko mahdollista, että pienehkö piiri keskenään vaikuttaa toistensa palvelussuhteen etuihin? Miksi kenraalien virka-asunnot hankitaan siviilimarkkinoilta? Voiko kenraali itse päättää, mikä asunto vuokrataan hänelle virka-asunnoksi, Leino kyselee.
Myös hän peräänkuuluttaa selitystä järjestelylle.
- Lienee viisainta, että puolustusvoimat tai puolustusministeriö kertoo mahdollisimman nopeasti julkisuuteen, mikä tässä asiassa on totuus ja firman tapa.
Eli Puheloisen tapauksessa vuokratuki saisi neliömäärät ja prosentit huomioiden olla maksimissaan 461€ kuukaudessa. Jos julkisuudessa olleet luvut tarkoittavat maksuun meneviä euromääriä, eikä joltain osin esim. verotusarvoja, niin tässä on viisivuotisella virkakaudella synnytetty n. 60-70000 € kupru.
Mitäpä pojat luulette, jos teidän havaittaisiin saaneen jostain tuon verran ylimääräisiä sosiaalietuuksia niin perittäisiinkö ne takaisin?
Mitäpä pojat luulette, jos teidän havaittaisiin saaneen jostain tuon verran ylimääräisiä sosiaalietuuksia niin perittäisiinkö ne takaisin?
No jos sen haluat väkisin noin ymmärtää niin en voi auttaa.
Wanhin temppu kirjassa. Kun on ensin jääty rysän päältä kiinni, niin paras puolustus on kyseenalaistaa vastapuolen mielenterveys. Hulluja ovat ja kateellisia ja varmaan ituhippikommareitakin, niin ja sivareita kans
Edit, punaniska unohtui...
Kysymyksenhän minä esitin, eli otan avun suorastaan kiitollisena vastaan...
Tvälups
Ylipäällikkö
Kyseinen pykälä/sääntö mahdollistaa tämän kikkailun. Siksi.
Erittäin hyvä kysymys. Joukko-osastojen komentajillakin kun on...
Poliitikoilla ja valtion ylhäilistöllä (korkeimmat virat) on aivan omat sääntönsä...
*Pv/Rvl ye-upseeristo:
Virka-auto kuljettajineen. Työmatkalennot H:ki-M:li-H:ki päivitäin (MAAVE). Alkoholit tilaisuuden mukaan. Työtunteja liikunnasta (4-12h/vko). Rantasaunoja. Metsästysalueita ja kesämökkejä. Ampumatarvikkeita ja a-ratamateriaaleja. Aseet metsästystä varten (RVLE). Puhelin, nettiliittymä sekä kannettava tietokone. Jne...
Kyllä. Siirretävä saa siirtokorvauksen. Perheellisellä se on suurempi kuin yksineläjällä. Muuttoauto haluttaessa. Suojatyöpaikkojakin järjestyy.
Viimeksi muokattu:
Wanhin temppu kirjassa. Kun on ensin jääty rysän päältä kiinni, niin paras puolustus on kyseenalaistaa vastapuolen mielenterveys. Hulluja ovat ja kateellisia ja varmaan ituhippikommareitakin, niin ja sivareita kans
Edit, punaniska unohtui...
Johan täälläkin on jo monessa viestissä laskeskeltu että minkä kokoinen kamppa pitäisi Puheloiselle riittää ja kuinka paljon neliöitä saisi ehdottomasti olla. Jos tuo ei ole silkkaa kateutta niin en sitten tiedä mikä on
145 neliön kämppä ei vielä ole mikään linna eikä misään nimessä vielä kohtuuton.