Otetaanpa kylmiä lukuja puolustusbudjetista esiin. Vuoden 2011 budjettihan on 2,853 miljardia euroa. Nyt on puhuttu 200 miljoonan euron säästötavoitteesta eli tulevaisuudessa puolustukseen laitetaan ehkä 2,7 miljardia euroa jos pyöristetään vähän ylöspäin.
Puolustusmenot jakaantuvat nykyään seuraavasti:
Käytännössä materiaalihankintoihin on laitettu vain vähän reilu neljännes budjetista, mikä on kovin vähän miten tahansa mitaten. Yleisesti tavoitetasona pidetään noin kolmannesta, jotta määrällinen ja laadullinen taso voidaan pitää riittävänä. Tämähän tarkoittaisi meidän osaltamme sitä, että materiaalihankintoihin laitettaisiin 900 miljoonaa euroa nykyisen 700-750 miljoonan euron sijaan.
Tästä tietysti seuraa se, että rahaa on vähemmän käytettävissä muuhun toimintaan. Suurimmat menoluokat ovat materiaalihankintojen ohessa järjestyksessä palkat, muut toimintamenot, arvonlisäveromenot, kiinteistömenot ja asevelvollisten koulutus. Näistä säästäminen on kuitenkin aika ongelmallista.
Arvonlisäveromenoihin ei oikein voi mitenkään vaikuttaa (muuten kuin muuttamalla lakia). Palkkamenoja voi käytännössä laskea vain vähentämällä henkilöstöä eli pistämällä porukkaa pihalle. Muissa toimintamenoissa voi säästää jos vähennetään harjoitusmääriä, lentotunteja, ammuntojen määrää jne. Ne tosin heikentävät nopeasti puolustuskykyä, kun osaamistaso laskee. Kiinteistömenoissa voi säästää jonkun verran, mutta se vaatii melko radikaaleja toimenpiteitä (varuskuntien sulkemisia, rakennuksista luopumista). Asevelvollisten menoissa säästäminen tarkoittaa lyhyempää palvelusaikaa, valikoivampaa sisäänottoa tai sitten todellisen harjoittelun (tst-harjoitukset, ampumaharjoitukset) karsimista.
Jos budjetti on 2,7 miljardia ja materiaalihankinnat olisivat 900 miljoonaa euroa niin
palkkoihin, toimintamenoihin, kiinteistömenoihin ja asevelvollisiin on mahdollisuus laittaa nykyisen 1,7 miljardin sijaan 1,4 miljardia euroa (siis vähän tilannetta jopa kaunistellen). Näin olettaen että muut menot pysyisivät suunnilleen samanlaisina. Tietysti voidaan edelleen vähentää materiaalihankintoja, mutta se ei kyllä mielestäni ole ollenkaan järkevä tapa säästää puolustuskykyä ajatellen. Kyllähän niitä aseitakin kai tarvitaan.
Miten siis säätetään nuo 300 miljoonaa? Vähentämällä PV:n väkeä 1000:lla säästetään pyöreästi 30-50 miljoonaa euroa riippuen kohderyhmästä. Toimintamenoista vähentäminen tuntuisi todella huonolta, koska mielestäni ilmaa ei niissä kovin paljoa ole. Ennemminkin niitä pitäisi lisätä. Kiinteistömenoissa voitaisiin säästää varmaankin, mutta ehkä maksimissaan luokkaa 50 miljoonaa. Tarvitaanhan niitä toiminta- ja varastointitilojakin. Asevelvollisten koulutus- ja ylläpitomenoista voitaisiin säästää ehkä muutama kymmenen miljoonaa, mutta se edellyttäisi huomattavasti valikoivampaa asevelvollisuutta tai keskimääräisen palvelusajan lyhentämistä oleellisesti.
Mielestäni näyttäisi siltä, että jotain kohtalaisen suuria muutoksia tosiaan täytyy lähivuosina tehdä. Mitäpä mieltä olette asiasta?
Puolustusmenot jakaantuvat nykyään seuraavasti:
Käytännössä materiaalihankintoihin on laitettu vain vähän reilu neljännes budjetista, mikä on kovin vähän miten tahansa mitaten. Yleisesti tavoitetasona pidetään noin kolmannesta, jotta määrällinen ja laadullinen taso voidaan pitää riittävänä. Tämähän tarkoittaisi meidän osaltamme sitä, että materiaalihankintoihin laitettaisiin 900 miljoonaa euroa nykyisen 700-750 miljoonan euron sijaan.
Tästä tietysti seuraa se, että rahaa on vähemmän käytettävissä muuhun toimintaan. Suurimmat menoluokat ovat materiaalihankintojen ohessa järjestyksessä palkat, muut toimintamenot, arvonlisäveromenot, kiinteistömenot ja asevelvollisten koulutus. Näistä säästäminen on kuitenkin aika ongelmallista.
Arvonlisäveromenoihin ei oikein voi mitenkään vaikuttaa (muuten kuin muuttamalla lakia). Palkkamenoja voi käytännössä laskea vain vähentämällä henkilöstöä eli pistämällä porukkaa pihalle. Muissa toimintamenoissa voi säästää jos vähennetään harjoitusmääriä, lentotunteja, ammuntojen määrää jne. Ne tosin heikentävät nopeasti puolustuskykyä, kun osaamistaso laskee. Kiinteistömenoissa voi säästää jonkun verran, mutta se vaatii melko radikaaleja toimenpiteitä (varuskuntien sulkemisia, rakennuksista luopumista). Asevelvollisten menoissa säästäminen tarkoittaa lyhyempää palvelusaikaa, valikoivampaa sisäänottoa tai sitten todellisen harjoittelun (tst-harjoitukset, ampumaharjoitukset) karsimista.
Jos budjetti on 2,7 miljardia ja materiaalihankinnat olisivat 900 miljoonaa euroa niin
palkkoihin, toimintamenoihin, kiinteistömenoihin ja asevelvollisiin on mahdollisuus laittaa nykyisen 1,7 miljardin sijaan 1,4 miljardia euroa (siis vähän tilannetta jopa kaunistellen). Näin olettaen että muut menot pysyisivät suunnilleen samanlaisina. Tietysti voidaan edelleen vähentää materiaalihankintoja, mutta se ei kyllä mielestäni ole ollenkaan järkevä tapa säästää puolustuskykyä ajatellen. Kyllähän niitä aseitakin kai tarvitaan.
Miten siis säätetään nuo 300 miljoonaa? Vähentämällä PV:n väkeä 1000:lla säästetään pyöreästi 30-50 miljoonaa euroa riippuen kohderyhmästä. Toimintamenoista vähentäminen tuntuisi todella huonolta, koska mielestäni ilmaa ei niissä kovin paljoa ole. Ennemminkin niitä pitäisi lisätä. Kiinteistömenoissa voitaisiin säästää varmaankin, mutta ehkä maksimissaan luokkaa 50 miljoonaa. Tarvitaanhan niitä toiminta- ja varastointitilojakin. Asevelvollisten koulutus- ja ylläpitomenoista voitaisiin säästää ehkä muutama kymmenen miljoonaa, mutta se edellyttäisi huomattavasti valikoivampaa asevelvollisuutta tai keskimääräisen palvelusajan lyhentämistä oleellisesti.
Mielestäni näyttäisi siltä, että jotain kohtalaisen suuria muutoksia tosiaan täytyy lähivuosina tehdä. Mitäpä mieltä olette asiasta?