veffeade
Eversti
veffeade kirjoitti:Mosuri kirjoitti:veffeade kirjoitti:baikal kirjoitti:Asian vierestä ja vähän sivustakin:
kuuntelin viikolla kielitaidottomien radiolähetystä(englanti) ja korvani poimivat seuraavaa saksanmaalta: asevelvollisuudesta luopuminen poistaa sairaaloista ja vanhainkodeista yms. karsean määrän sivareita. Ko. laitoksissa ihmetellään mitäs nyt?
Noh. Kun uusia sotilaita aletaan värvätä, palkkatasoksi on kaavailtu 550 euroa per kuukausi plus lisät plus täys ylläpito, terveydenhoito jne. Ja sitten: upseerien palkkatasoa tarkistetaan todennäköisesti, eikä suinkaan ylöspäin. Opistoupseeri tai vastaava? oppilaana ollessaan saa noin 1300 euroa kk. Plus täysylläpito, terveydenhoito jne. Hommassa tavoitellaan suhteellisen nopeaa henkilökiertoa ja on arvioitu, että onnistuessaan järjestelmä tuottaa myös riittävän reservin. Kutakuinkin näin siis saksanmaalla.
Vois toimia Suomessakin; eikos kuitenkin ole tyottamana olemisessa paa-asiallisesti syyna se ettei toita oikeasti loydy![]()
Sehr witzig!!!
Saksalaisten sotilaiden onneton palkkaus on naurun aihe mm. Afganistanissa palvelevissa joukoissa. Kuka viitsii painaa useamman vuoden ihan tosissaan tuollaisilla huumorisummilla? Varsinkin kun kertyvä eläke yms. jää täysin onnettomaksi. Onko tuossakin Suomen puolustusvoimien tulevaisuus?
Luutnantti- "Jääkäri Järvinen asenteenne on perseestä."
Jääkäri- "Työkkäri lähetti mut tänne joten ei paljon nappaa..."
Tietenkin voidaan siirtyä järjestelmään jossa armeijaan värväydytään esim. kolmeksi vuodeksi mutta nykypäivän euroopassa ei mahdollista pakottaa ketään allekirjoittamaan tuollaisia sopimuksia esim. kiristämällä sosiaaliturvan maksamisen lopettamisella.
Ps. Ehkä olisi syytä unohtaa puheet "ammattilaisista" ja "vapaaehtoisuudesta"- vanhassa on vara parempi?
http://en.wikipedia.org/wiki/Impressment
Jos itse olisit tyottomana paljonkos saisit kateen; laske sen mukaan jotta kk-palkasta n. 60% tyottomyyskassan osuus, siita sit verot pois min 25%. Tyottomiahan tassa tyollistan. Keta muita PV saisi riveihinsa nykyisilla resursseilla jos olis palkka-armeija?
Vastaan itse itselleni:
(http://www.tem.fi/julkaisut?C=98033&xmid=4534)
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
Sarjanumero 12/2011
Julkaisuvuosi 2011
Osasto Strategia- ja ennakointiyksikkö
ISSN (painettu) 1797-3554
ISSN (sähköinen) 1797-3562
ISBN (painettu) 978-952-227-507-3
ISBN (sähköinen) 978-952-227-508-0
Sivumäärä 137
Kieli suomi
Hinta 20 euroa
Saatavuus painettu sekä verkkojulkaisu
Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa on kerätty tietoja niistä 15–29-vuotiaista nuorista, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja jotka
eivät ole työmarkkinoilla eivätkä opiskele. Samalla tarkastellaan kouluttamattomia työttömiä nuoria. Hoitovapaalla olevien
nuorten ei katsota kuuluvan ulkopuolisten ryhmään. Työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella olevien sekä työttömien
rakennetta on kuvattu mm. perheolojen, asunnottomuuden, ulkomaalaistaustan ja tulojen mukaan. Lisäksi ryhmille on
yhdistetty selittäviksi muuttujiksi vanhempien koulutusta ja sosioekonomista asemaa kuvaavia tietoja.
Ulkopuolisiksi jääneitä ja työttömiä nuoria on yhteensä 48 300, joista 7 700 on hoitovapaalla. Suurimpia riskejä jäädä
opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolelle on vieraskielisillä ja asunnottomilla ja pienin riski vanhempiensa kanssa elävillä
lapsilla. Vieraskielisten vaara jäädä työelämän ja opiskelun ulkopuolelle on moninkertainen kotimaisiin nuoriin verrattuna.
Valtaosa ulkopuolisista ja työttömistä on köyhyysrajan alapuolella.
Ulkopuoliseksi jääneitä ja työttömiä nuoria on seurattu vuodesta 2003 vuoteen 2008. Seuranta paljastaa, että 19
prosenttia nuorista on suorittanut tutkinnon tai edelleen opiskelee, 4 prosenttia on siirtynyt hoitovapaille, 7 muuttanut
maasta, 30 prosenttia on työssä ja lähes 36 prosenttia on edelleen ulkopuolisena tai työttömänä ja loput ovat eläkkeellä
tai armeijassa. Ulkomaalaistaustaisista jopa 20 prosenttia on poistunut maasta. Tutkinnon suoritti ulkopuolisista ja
työttömistä vajaa viidennes.
Opiskeluhalut vähenevät nopeasti iän karttuessa; 16-vuotiaista ulkopuolisista noin 55 prosenttia suoritti tutkinnon
viiden seurantavuoden aikana, 22 vuotiaista enää 20 prosenttia ja 25-vuotiaista korkeintaan 15 prosenttia. Tämä merkitsee
sitä, että yli 80 prosenttia ulkopuoliseksi tai työttömäksi päätyneistä ei koskaan suorita perusastetta korkeampaa
tutkintoa. Opiskelu kyllä kannattaisi, sillä tutkinnon suorittaneista jopa 60 prosenttia on työllistynyt.
Ulkopuolisten nuorten tulotaso on hyvin heikko. Työvoiman (työlliset + työttömät) keskitulot ovat 32 200 euroa. Nuorten
työttömien suomalaismiesten keskitulot ovat 11 900 euroa, vieraskielisten miesten 9 400 ja naisten 5 800. Työttömien
tulotaso on noin puolet työvoiman tulotasosta ja muuten ulkopuolisten taas puolet työttömien tulotasosta.
Kotitaustalla on suuri merkitys aikuistuvan nuoren alkutaipaleella. Opiskelun ulkopuolelle ja työttömiksi jääneiden
nuorten vanhemmatkin ovat keskimääräistä heikommin koulutettuja ja he kuuluvat tavallisimmin alimpiin sosioekonomisiin
ryhmiin. Runsas kolmannes vanhemmistakin on ollut työtön tai ulkopuolinen.
Yhteyshenkilöt: Työ- ja elinkeinoministeriö/Matti Sihto, puh. 050 396 0092 ja opetus- ja kulttuuriministeriö/Jaana Waldén,
puh. 09 1607 7228