Puolustusbudjetti nousee (3% BKT), mitä hankintoja mahtaa olla tulossa?
- Viestiketjun aloittaja BarrelNut
- Aloitus PVM
Raskaaseen kertasinkokeskusteluun liittyen Valgearin video Matador / RGW 90 HEAT/HESH tähtäinkuvineen ja käyttöopasnäkymineen. Katsottuani tuon 5 minuutin videon kykenisin ampumaan laitteella ja osumaan. Riittävän simppeli nopeaan toimintaan ja koulutettavaksi niin varusmiehille kuin uutena laitteena reservillekin nopeasti osana kertausharjoitusta tai mpk toimesta.
Jatkoon.
Jatkoon.
J0h1F
Ylipäällikkö
Onneksi meillä on nyt tehty päänavaus Japanin suuntaan, kun puolustusteollisuusyhteistyö on saatu sinnekin päin käyntiin Patrian vaunukauppojen ja sikäläisen tytäryhtiön kautta. Suomalainen insinöörivetoinen yritystoiminta myös toimii japanilaisten kanssa oivasti, koska japanilaiset vieroksuvat myyntipuheita ja muuta lipevää pröystäilyä.
Japanilaiset ovat myös äärimmäisen luotettava kumppani monissa projekteissa, tosin se on huomioitava, että sikäläisittäin vanha tapa kopioida hyväksi havaittuja ratkaisuja kyselemättä sen kummemmin lupia moiseen pätee (mutta patenttioikeuksia kunnioittaen, jos kissaa ryhdytään nostamaan pöydälle). Muistaakseni Sakolla tai jollain muulla asefirmalla oli kokemustakin tästä, olivat esitelleet jotain uutta ratkaisuaan joskus asemessuilla, ja japanilaisilla oli seuraavana vuonna jo ollut sama esillä, mutta kun yskäistiin patenteista jotain, niin poistivat sen sitten saman tien käytöstä.
Ainakin Saksassa tämä on ollut yksi merkittävistä syistä Bundeswehrin hankintatoimen tehottomuudesta, eli on kaadettu suuria summia kehitystyöhön, mutta ostettu vain 0- tai korkeintaan pieni tuotantosarja. Eli samaa kuin meillä AMOS:n kanssa (6 kpl esisarjaa ja 18 kpl tuotantosarjaa ostettiin, eikä mikään muu maa ostanut - tosin jälkikehityksenä tästä tuli sitten suosiota saanut NEMO).
Japanissa taas on tehty omanlaisensa ratkaisu, eli hankintatoimen suunnittelu on hyvin pitkäjänteistä ja panostetaan isosti omaan tuotantoon, mutta sarjat valmistuvat hyvin hitaasti ja pienillä vuotuisilla valmistusmäärillä, joka kuitenkin olisi ainakin paperilla skaalattavissa ylöspäin. Tätä tosin on tehty osittain pakon sanelemana, koska laki kielsi siellä aivan viime vuosiin saakka sotilaallisten asejärjestelmien maastaviennin, joten tuotannon piti olla mitoitettu Japanin omaan kysyntään.
Ei ihan niinkään. Suomessa on osaamista joka sekä seuraa mm Ukrainan teknisiä ratkaisuja, että innovoi omia sovelluksia. Osaamista on jo vanhastaan tieto-, signaali- ja verkko-osaamisesti. Samaten osaamista tuotantoketjun ja verkostumisen osalta. Siinä kun rakennetaan puhelinta voidaan tehdä myös droneja. Jopa osa komponenteista olisi mahdollista tehdä täällä mutta toki kriittistä on joidenkin tärkeiden komponenttien saaminen kriisin aikana.
Sanoisin paremminkin, että paras kärkiosaaminen ja uuden ideointi on aivan maailmanlaatua. Tuotannon skaalaus suuriin sarjoihin täytyy kylläkin tehdä vasta kriisin alla tai sen aikana ellei täällä sitä ennen synny alan kaksikäyttö-kulutustuotteita.
Suomi voisi kaapata ison siivun maailman droonimarkkinoista – huippuosaaminen kiinnostaa Natoakin
Suomalaisen drooniosaamisen kysyntää ovat lisänneet Ukrainan sota ja kiinalaisen teknologian tietoturvariskit.
yle.fi
Suomesta aiotaan tehdä droonien suurvalta
Tuoreen strategian mukaan Suomesta kehitetään maailman paras maa kehittää drooneja.
www.iltalehti.fi
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Suomella ei ole mitään hävettävää tässä suhteessa. Ongelma on vain siinä, että meillä on niin pirun pieni talous ja budjetti kansainvälisesti vertaillen.
Omalla tavallaan tehottomuuteenhan tuo helposti johtaa, samalla kuitenkin varmistetaan osaamisen säilyminen ja teknologinen kehitys. Kaksiteräinen miekka sinänsä.
Ei sitä USA:kaan hankitatoimea voi aina tehokkaaksi kutsua. Rahoitetaan miljardien dollarien kehityskontrakteja, joista ei sitten saada protoa tai esisarjaksi katsottaavaa kummempaa aikaiseksi. Ei aina edes sitä vaan homma vihelletään poikki kesken kaiken, joskus vika taas on yksinkertaisesti tavoitteiden määrittelyssä. M10 Booker vaikka nyt viimeisimpänä esimerkkinä. Jotain näistä demonstraattoreista tietysti voi aina poikia kun seuraavaan harjoitukseen ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä.
Kotimaisessa toimintaympäristössä kehittäjän riskit vaan ovat kovat jos markkinat pitää luoda ja se rajaa varmasti monen startup-tason toimijan halukkuutta lähteä kokeilemaan, vaikka innovaatiokykyä olisikin. PV / Pumi voisi kyllä harkita innovaatiokilpailujen järjestämistä ja tarjota proto-rahoitusta uskottavimmille ideoille.
Myös varsinaisen perustutkimuksen ohuus on Suomen ongelma. Täällä kuvitellaan että joku insinöörien pikku kehityshanke kartuttaa TKI-osaamista. Toki niinkin, mutta tarvitaan myös vuosien perustutkimusta teoreettisen pohjan luomiseksi ja siitä ammentavia alan suuryritysten investointeja.
Viimeksi muokattu:
Kaikkein suurimmat puutteet ovat mielestäni olemattomat markkinatutkimukset ja puutteet tuotteistamisessa.
Huhta
Greatest Leader
Ei ihan niinkään. Suomessa on osaamista joka sekä seuraa mm Ukrainan teknisiä ratkaisuja, että innovoi omia sovelluksia. Osaamista on jo vanhastaan tieto-, signaali- ja verkko-osaamisesti. Samaten osaamista tuotantoketjun ja verkostumisen osalta. Siinä kun rakennetaan puhelinta voidaan tehdä myös droneja. Jopa osa komponenteista olisi mahdollista tehdä täällä mutta toki kriittistä on joidenkin tärkeiden komponenttien saaminen kriisin aikana.
Sanoisin paremminkin, että paras kärkiosaaminen ja uuden ideointi on aivan maailmanlaatua. Tuotannon skaalaus suuriin sarjoihin täytyy kylläkin tehdä vasta kriisin alla tai sen aikana ellei täällä sitä ennen synny alan kaksikäyttö-kulutustuotteita.
Suomi voisi kaapata ison siivun maailman droonimarkkinoista – huippuosaaminen kiinnostaa Natoakin
Suomalaisen drooniosaamisen kysyntää ovat lisänneet Ukrainan sota ja kiinalaisen teknologian tietoturvariskit.
Suomesta aiotaan tehdä droonien suurvalta
Tuoreen strategian mukaan Suomesta kehitetään maailman paras maa kehittää drooneja.
Älykkäät puolustusvälineet ovat kalliita. Kyllähän sitä rynkyn piirtää auto-CAD:llä tai valmistaa mohiherätesytyttimen Temusta ostetuista sensoreista. Sitten jos vaikkapa älykästä, verkottunutta risteilyohjusta aletaan valmistaa, niin homma menee heti mutkikkaammaksi. Pitäisi saada kasaan toimiva lentorunko, sensorit, viestiyhteydet ja ennen kaikkea se autonomia, joka voi tuottaa melkoista tuskaa.
Bittiumista ja Patriasta toivotaan paljon, mutta ne ovat vähän legacya. ICEYE on puolustusteollisuutemme Nokia ja siihen laittaisin rahat kiinni, jos olisi ylimääräistä. Myydään verkottumista ja tiedustelua palveluna sekä miksei myös omia satelliitteja kiinnostuneille ostajille. Siinä sivussa yritys palvelee omaa maanpuolustustamme.
BarrelNut
Kenraali
Kyllä taitaa nämäkin tulla tulevaisuudesta Piilaaksosta. Tai niiltä suunnilta. Tyyliin Anduril ja Palantir. Siellä on sijoittajarahaa tarjolla innovaattoreille, toisin kuin täällä köyhässä Suomessa.
Mietin juuri että joku Javelinin kaltainen mutta fiksumpi ja älykkäämpi järjestelmä voisi olla COTS osilla toteutetteuna suht. edullinen PST ase, siis sellainen joka ei tarvitse hyvää ampumalinjaa vaan osaa älykkäästi etsiä itse sen maalin ja hakeutua siihen. Tuohon riittänee joku sopiva kamerasensori ja joku moderni kännykkäprosessori. Ja se AI osaaminen jota tuoltapäin löytyy.
Muuten vähän haastaisin mutta ICEYE sekä muutama muu satelliittipaja ovat ehdottomasti vielä kullan arvoisia puolustuksellemme.
Ovat myös taktisesti kuin Ruotsin GlobalEye mutta maapinnalle, maapinnan kohteille sekä tulenjohdolle ja Global Eye’tä enemmän.
Huhta
Greatest Leader
Älykkäiden ohjuksen osalta?
Verrokkina voidaan ajatella naapureitamme Norjassa. JSM:n kehityskustannukseksi muodostui jotain puolen miljardin euron hujakoilla (nykyrahassa), ja Kongsbergillä sentään oli tuoretta kokemusta NSM:n tiimoilta. Toki halvempaa kuin Yhdysvalloissa, JASSM:n kehitykseen upposi pyöreä miljardi (lähde). Kuitenkin selkeästi sen mittaluokan projekteja, ettei mahdu meidän resussitodellisuuteen. Tulevaisuudessa vielä vähemmän, kun suorituskykyvaatimukset oletettavasti olisivat korkeammat kuin noita speksattaessa.
Joint Strike Missile (JSM) - Airforce Technology
The Joint Strike Missile (JSM) is a fifth-generation, long-range, precision-guided, stand-off missile system designed by Kongsberg Defence Systems and being…
www.airforce-technology.com
Patria ja Kongsberg perustavat ohjusteknologiakeskuksen Tampereelle
Suomalainen Patria ja norjalainen Kongsberg lisäävät yhteistyötä ilmatorjunta- ja muiden ohjusten kehittelyssä. Yhteinen teknologiakeskus on päätetty perustaa Tampereelle.
yle.fi
No Helsinkiin rakennetaan satojen miljoonien pyöräilysiltaa, tunnin juna -kiima ei ota laantuakseen, länsimetro maksoi 1,2 miljardia. Mennäänkö hiilinieluihin, soteen ja EU koronapaketteihin, joissa niistäkään ei ole saatu mitään muuta kuin kuluja aikaiseksi?
Meidän resurssitodellisuus on, että niitä resursseja on hassattu ja hassataan jatkuvasti kaikkeen jonnin joutavaan, mikä ei tuota yhtään mitään. Niitä kohdennetaan väärin. Ei toki koske yksin puolustusteollisuutta vaan montaa muutakin asiaa.
Kyllä Suomi voisi, mutta ku ei ymmärretä.
Ps. Suomen ns. resurssitodellisuudella ICEYEn ei pitäisi olla mahdollista.
Huhta
Greatest Leader
Mainitsemiasi infraprojekteja ei rahoitettu puolustusbudjetista. Pidän melko selvänä, ettei julkisia T&K-miljardeja voida realistisesti ammentaa yksinomaan puolustusteollisuuden projekteihin. Eikä toisaalta PV ole siinä taloudellisessa asemassa, että kehitystyötä voisi ostaa hirveän isolla rahalla ilman hyviä perusteita.
Teknologinen kehitys teki siitä mahdollista, markkinarako oli olemassa myös siviilisektorille ja alkuun päästiin melko pienillä investoinneilla, kun kassaan alkoi jo tulla rahaa ihan markkinaehtoisestikin.
Aseprojekteissa yleisemmin pitää melkein olla valmis tuote (köhköh, Saab ja Gripen...) ja sitten saada se myytyä jollakin ilveellä isompien ylitse. Pasin, AMV:n ja 6X6:n kanssa tämä on toki onnistunut ja voipi onnistua Sakon rynkkyjenkin kanssa, mutta vastaavasti meillä on AMOS, MAS-lennokki ym. kaupallisiksi suutareiksi jääneitä projekteja.
Benelli
Respected Leader
Shiponin paino on lähellä Apilasta tosin kantamaa on vain noin 100 metriä enemmän. RGW 110 on reilusti painavampi.
NLAW lisähankinnat on tietysti yksi vaihtoehto. Aika harva muu PST-ohjus alittanee tuon hinnan.
JSM pitää toimia myös merimaaleja vastaan ja JASSM on häiveohjus. Eikä suorituskyvyn tarvitse olla parempi jos hintalappu on selvästi pienempi.Älykkäiden ohjuksen osalta?
Verrokkina voidaan ajatella naapureitamme Norjassa. JSM:n kehityskustannukseksi muodostui jotain puolen miljardin euron hujakoilla (nykyrahassa), ja Kongsbergillä sentään oli tuoretta kokemusta NSM:n tiimoilta. Toki halvempaa kuin Yhdysvalloissa, JASSM:n kehitykseen upposi pyöreä miljardi (lähde). Kuitenkin selkeästi sen mittaluokan projekteja, ettei mahdu meidän resussitodellisuuteen. Tulevaisuudessa vielä vähemmän, kun suorituskykyvaatimukset oletettavasti olisivat korkeammat kuin noita speksattaessa.
Joint Strike Missile (JSM) - Airforce Technology
The Joint Strike Missile (JSM) is a fifth-generation, long-range, precision-guided, stand-off missile system designed by Kongsberg Defence Systems and being…
Eri puukomposiitti vaihtoehtojen tuotanto onnistuu jo ja TNT-tehdas on tulossa.
Ohjus voitaisiin suunnitella jonkun olemassaolevan moottorin ympärille ja optinen navigointi kiinteisiin maaleihin.
Laukaisu raketti avustettuna maalavetilta.
Tai meillä voisi olla maalavetilta laukaistavia raketti avustettuja liitopommeja joissa inertianavigointi.
Ukrainasta on opittu että kaikki mihin IT:n pitää reagoida on plussaa. Jos maalia lähestyy tähtien perusteella suunnistavia autonomisia potkurikone yöpommittajia niin eivät voi laskea huonon osumatarkkuuden varaan ja sen jälkeen on vähemmän laukauksia seuraavaa uhkaa vastaan.