Puolustuskyvyn suurin uhka

Itse taas näkisin, että tietynlainen katkeruus on melko väistämätöntä kaikilla tasoilla, kun tarpeeksi vanhaksi elää.

Olen nyt pudonnut kärryiltä, mitä katkeruutta tai kalavelkojen maksamista on esiintyy esimerkiksi kenraali Aholan lausunnoissa. Hänhän vain toteaa, ettei meillä ole tarpeeksi modernia kalustoa, että ylisuuri reservimme on puutteellisesti varustetu ja että Natolta ei kriisin sattuessa saa kalustoa ulkopuolisille, eli että olisimme yksin. Näinhän täällä on moni muukin todennut. Jopa Persianlahden sota 1990 pysäytti kaikki ilmavoimiemme varaosakuljetukset Suomeen, näin kävisi myös jatkossa. Olisimme siis yksin!

Ymmärrän, että teidän on vaikea luopua haavekuvistanne, mutta joskus on tarpeen katsoa totuutta silmiin!
 
Olen nyt pudonnut kärryiltä, mitä katkeruutta tai kalavelkojen maksamista on esiintyy esimerkiksi kenraali Aholan lausunnoissa. Hänhän vain toteaa, ettei meillä ole tarpeeksi modernia kalustoa, että ylisuuri reservimme on puutteellisesti varustetu ja että Natolta ei kriisin sattuessa saa kalustoa ulkopuolisille, eli että olisimme yksin. Näinhän täällä on moni muukin todennut. Jopa Persianlahden sota 1990 pysäytti kaikki ilmavoimiemme varaosakuljetukset Suomeen, näin kävisi myös jatkossa. Olisimme siis yksin!

Ymmärrän, että teidän on vaikea luopua haavekuvistanne, mutta joskus on tarpeen katsoa totuutta silmiin!

Aholan tekstistä paistaa läpi selkeästi vahva NATO- ja ehkä hiukan myös USA-myönteisyys - miten muuten voisi NATO-jäsenyyttä vahvasti kannattava evp-kenraali kirjoittaa kuin siten kuin Ahola kirjoittaa?!
Lähinnä pidän tekstiä siis NATO-kannattajan lobbauksena, en niinkään ammattimiehen objektiivisena arviona. Evp-kenraalit ovat useimmiten mukana tavalla tai toisella politiikan peleissä.. ja valitettavan moni heistä on siinä pelissä nimenomaan pelinappulana..Ahola lienee NATO-pelissä vahvasti mukana, eikä siinä pelissä pelata totuudella, vaan mielikuvilla, jotka tukevat kunkin pelaajan omaa kantaa.
Ahola peräänkuuluttaa äänekkäästi sitä että keskustelussa lyödään NATO-faktat pöytään. Samaa mieltä, ne juuri pitää lyödä pöytään..Ahola tosin sitä EI TEE..vaikka hänen luulisi siihen helposti pystyvän. Sensijaan hän keskittyy siihen, miten heikko Suomen kansallinen puolustus on ja ettei sillä ole toivoakaan selviytyä. NATO-faktat sensijaan jäävät häneltä heittämättä kehiin - koska ne eivät olisi läheskään kaikki NATO-lobbarin kannalta miellyttäviä..

Siitä se Aholan motiivi alkaa löytymään pikkuhiljaa..
 
Viimeksi muokattu:
niin ja natoon liittymällä maamme saisi välittömästi 230 000 nato-sotilasta kalustoineen (mm Hornet, MLRS ja Leopard) puolustuksemme tueksi!


...
 
Aholan tekstistä paistaa läpi selkeästi vahva NATO- ja ehkä hiukan myös USA-myönteisyys - miten muuten voisi NATO-jäsenyyttä vahvasti kannattava evp-kenraali kirjoittaa kuin siten kuin Ahola kirjoittaa?!
Lähinnä pidän tekstiä siis NATO-kannattajan lobbauksena, en niinkään ammattimiehen objektiivisena arviona. Evp-kenraalit ovat useimmiten mukana tavalla tai toisella politiikan peleissä.. ja valitettavan moni heistä on siinä pelissä nimenomaan pelinappulana..Ahola lienee NATO-pelissä vahvasti mukana, eikä siinä pelissä pelata totuudella, vaan mielikuvilla, jotka tukevat kunkin pelaajan omaa kantaa.
Ahola peräänkuuluttaa äänekkäästi sitä että keskustelussa lyödään NATO-faktat pöytään. Samaa mieltä, ne juuri pitää lyödä pöytään..Ahola tosin sitä EI TEE..vaikka hänen luulisi siihen helposti pystyvän. Sensijaan hän keskittyy siihen, miten heikko Suomen kansallinen puolustus on ja ettei sillä ole toivoakaan selviytyä. NATO-faktat sensijaan jäävät häneltä heittämättä kehiin - koska ne eivät olisi läheskään kaikki NATO-lobbarin kannalta miellyttäviä..

Siitä se Aholan motiivi alkaa löytymään pikkuhiljaa..

Niin, myös itselläni on yli 30 vuoden kokemus puolustushallinnosta ulkomaita myöten ja myös niistä vähemmän mairittelevista puolista, mutta mikäpä minäkään enää teitä tosisuskovaisia olisin valistamaan, joten herran rauhaa ja menestystä siellä reserviläisten harjoituksissa.
 
Aholan tekstistä paistaa läpi selkeästi vahva NATO- ja ehkä hiukan myös USA-myönteisyys - miten muuten voisi NATO-jäsenyyttä vahvasti kannattava evp-kenraali kirjoittaa kuin siten kuin Ahola kirjoittaa?!

Siitä se Aholan motiivi alkaa löytymään pikkuhiljaa..

Kuinkahan myönteinen hän sitten on? Meinaan, että moniko NATO -myönteinen täällä oikeastaan näkee NATO:ssa mitään muuta, kuin ratkaisun yhteen ongelmaan. Vai luuleeko joku, että valtio korottaisi puolustusmäärärahoja riittävälle tasolle?
 
- Hornetiin voi ladata kerralla 10-12 ohjusta. Kun koneita on 63, teoriassa huomattava osa Suomen ohjuksista on kerralla koneissa kiinni. Ensimmäisen täyslaukauksen jälkeen on ohjuksia saatava nopeasti lisää jostakin Nato -maasta, muilla niitä ei ole, Ahola kärjistää.

Euroopan Nato-mailla on esimerkiksi tarvittavia tutkaohjuksia varmuusvarastoissaan runsaat 7 000 kappaletta. Natolla on sopimus, miten ohjukset jaetaan kriisissä.

- Siinä tilanteessa Naton sopimukset kieltävät antamasta Suomelle ensimmäistäkään, Ahola sanoo.

Myös maavoimien pääaseen raskaan raketinheittimen ammukset saadaan Nato-maista. Varastossa on vain satoja.

- On sataprosenttisesti Naton päätös, ovatko ilma- ja maavoimiemme pääaseet pitkittyvässä kriisissä käyttökelpoisia, Ahola toteaa.

Tästä mäkin olen joskus jaksanut pauhata. Jos toi ei ole noin kuin Ahola esitti, niin miten se sitten on?

- Voiko joku sanoa, että euroopan nato-maiden ohjusvarastoa ei ole? Onko vai ei?
- Voiko joku esittää, että sopimusta miten ohjukset jaetaan ei ole? Onko tällainen sopimus vai ei?
- Voiko joku kiistää, että Naton sopimukset kieltävät antmasta Suomelle ohjuksia? Onko kielletty vai ei?
- Voiko joku kiistää, että on naton päätös "ovatko maa- ja ilmavoimien pääaseet pitkittyvässä kriisissä käyttökelpoisia"?

Kyl mä haluan uskoa, että hornetit olisivat muutakin kuin kertakäyttöisiä koneita.
 
Jopa Persianlahden sota 1990 pysäytti kaikki ilmavoimiemme varaosakuljetukset Suomeen, näin kävisi myös jatkossa. Olisimme siis yksin!

Asia on näin. Itse yritän poistaa sympatiani ja antipatiani ja ottaa asiat pöydälle ja katsoa ikään kuin sivulta. Aina ei onnistu. Syvällisimmin olen sitoutumattoman vahvan puolustuksen tai toissijaisesti yhdistetyn Suomi-Ruotsi-puolustuksen kannalla.

Sanomasi on kuitenkin fakta. Me voimme sanoa, että Kuu on juustoa ja meillä on kaikki oikeus mielipiteeseemme, jopa relativistisesti olemme oikeassa, mutta Kuu ei siitä muutu juustoksi.

Yhdysvallat kykenee globaalin kriisin yhteydessä viemään ensirivin taistelujoukkoja ja kalustoa kahteen Irakin kokoisen taistelukenttään. Kolmas menisi sopimussotilailla eli tavallaan reserviläisillä ja siitä eteenpäin pitäisi turvautua kutsuntoihin.
 
Asia on näin. Itse yritän poistaa sympatiani ja antipatiani ja ottaa asiat pöydälle ja katsoa ikään kuin sivulta. Aina ei onnistu.
Yhdysvallat kykenee globaalin kriisin yhteydessä viemään ensirivin taistelujoukkoja ja kalustoa kahteen Irakin kokoisen taistelukenttään. Kolmas menisi sopimussotilailla eli tavallaan reserviläisillä ja siitä eteenpäin pitäisi turvautua kutsuntoihin.

Niin, paitsi ettei NATO:n kimppuun ole mikään valtio tohtinut hyökätä.

Ihmetyttää kovasti tämän poliittisen puolen tahallinen (?) unohtaminen. Vielä enemmän ihmetyttää se, että muutoin olemme integroituneet Länsi-Euroopan kanssa kaikella mahdollisella tavalla - ja sinnehän me toki kuulummekin. Mikään valtio tai valtiojohto ei ole niin puusilmäinen, että pitäisi Suomea jotenkin puolueettomana tai liittoutumattona. Olemme samassa veneessä muiden länsieurooppalaisten maiden kanssa, ja jenkit ovat samalla puolella, halusimme sitä tai emme.

Moni haikailee 80-lukua eli aikaa ennen EU-jäsenyyttä. Ihan kiva joo, mutta miksi sitten samalla unohtuu pikkupikku salaisuutemme eli YYA-sopimuksemme? Suursodan syttyessä olisimme taistelleet yhdessä neukkujen kanssa Länsi-Eurooppaa vastaan. Mielestäni se, jos jokin on käsittämätöntä toimintaa. Kyllähän nykymeno varmasti korpeaa niitä, jotka pitivät sitä enemmän kuin hyvänä ratkaisuna.

Suomi on koko itsenäisyytensä pelannut kaksilla korteilla ja ulkovallat ovat sen vallan hyvin tienneet. Kohtelu on ollut sen mukaista.
 
Niin, paitsi ettei NATO:n kimppuun ole mikään valtio tohtinut hyökätä.
Ihmetyttää kovasti tämän poliittisen puolen tahallinen (?) unohtaminen. Vielä enemmän ihmetyttää se, että muutoin olemme integroituneet Länsi-Euroopan kanssa kaikella mahdollisella tavalla - ja sinnehän me toki kuulummekin. Mikään valtio tai valtiojohto ei ole niin puusilmäinen, että pitäisi Suomea jotenkin puolueettomana tai liittoutumattona. Olemme samassa veneessä muiden länsieurooppalaisten maiden kanssa, ja jenkit ovat samalla puolella, halusimme sitä tai emme.

Ovatko ovatko eurooppalaiset maat sitten parempia Nato-liittolaisina, kuin EU-liittolaisina? Euroopan rahaliiton jäseninä ovat ainakin olleet epälojaaleja ja rikkoneet sopimuksia mennen tullen. Rahaliiton ulkopuoliset maat taas ovat olleet täysin välinpitämättömiä, vaikka heilläkin olisi intressi osallistua "vastuunkantoon". Rahaliiton toimintaperiaatteiden piti olla kiveenhakattuja, aivan kuin turvatakuiden, mutta eivätpä ole pitäneet.

Sotilasliiton jäsenyys ei ole estänyt edes jäsenmaiden keskinäistä vihanpitoa. Tulee mieleen Turkki ja Kreikka, sekä Britannian toimet Islannin pankkikriisin aikana.

Mitä muuten seuraisi siitä, jos Suomi päättäisi käytännössä hakea Nato-jäsenyyttä? Nato-jäsenyys edellyttäisi kaikkien Nato-maiden hyväksyntää. Miten se saataisiin? Ei tainnut olla edelliselläkään laajenemiskierroksella ihan suoraviivaista. Ongelmissa olevilla Etelä-Euroopan mailla olisi varmasti vaatimuksia, jotta suostuisivat puoltamaan jäsenyyttä. Entäs Turkki? Hehän haluaisivat EU:hun, mutta Länsi-Euroopan suurvallat vastustavat Turkin EU-jäsenyyttä. Kuinka vahvasti Yhdysvallat tukisi Suomen jäsenyyttä ja olisiko se valmis käyttämään omia voimavarojaan Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseksi? Luulen, että pelkkä jäsenhakemus tulisi niin kalliiksi, että oman puolustuksen kehittäminen ja nykyinen de facto-jäsenyys tulisivat edullisemmiksi. Jäsenhakemuksen ja jäsenyyden haitat varmasti realisoituisivat heti, jäsenyyden hyödystä ei ole niin suurta varmuutta. Venäjän reaktion ankaruutta voi arvuutella. Ainoastaan baltit olisivat vilpittömän ilahtuneita Suomen Nato-jäsenhakemuksesta.
 
Ovatko ovatko eurooppalaiset maat sitten parempia Nato-liittolaisina, kuin EU-liittolaisina? Euroopan rahaliiton jäseninä ovat ainakin olleet epälojaaleja ja rikkoneet sopimuksia mennen tullen. Rahaliiton ulkopuoliset maat taas ovat olleet täysin välinpitämättömiä, vaikka heilläkin olisi intressi osallistua "vastuunkantoon". Rahaliiton toimintaperiaatteiden piti olla kiveenhakattuja, aivan kuin turvatakuiden, mutta eivätpä ole pitäneet.

Sotilasliiton jäsenyys ei ole estänyt edes jäsenmaiden keskinäistä vihanpitoa. Tulee mieleen Turkki ja Kreikka, sekä Britannian toimet Islannin pankkikriisin aikana.

Mitä muuten seuraisi siitä, jos Suomi päättäisi käytännössä hakea Nato-jäsenyyttä? Nato-jäsenyys edellyttäisi kaikkien Nato-maiden hyväksyntää. Miten se saataisiin? Ei tainnut olla edelliselläkään laajenemiskierroksella ihan suoraviivaista. Ongelmissa olevilla Etelä-Euroopan mailla olisi varmasti vaatimuksia, jotta suostuisivat puoltamaan jäsenyyttä. Entäs Turkki? Hehän haluaisivat EU:hun, mutta Länsi-Euroopan suurvallat vastustavat Turkin EU-jäsenyyttä. Kuinka vahvasti Yhdysvallat tukisi Suomen jäsenyyttä ja olisiko se valmis käyttämään omia voimavarojaan Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseksi? Luulen, että pelkkä jäsenhakemus tulisi niin kalliiksi, että oman puolustuksen kehittäminen ja nykyinen de facto-jäsenyys tulisivat edullisemmiksi. Jäsenhakemuksen ja jäsenyyden haitat varmasti realisoituisivat heti, jäsenyyden hyödystä ei ole niin suurta varmuutta. Venäjän reaktion ankaruutta voi arvuutella. Ainoastaan baltit olisivat vilpittömän ilahtuneita Suomen Nato-jäsenhakemuksesta.

Hyviä pointteja. Suomella on ainutlaatuinen tilanne maailmassa. Itänaapurissa on väkiluvultaan noin 27 kertaa suurempi maa, hampaisiin asti ydinasein aseistautuneena. Se on sijoittanut/asettanut armeijansa nykyaikaistamiseen valtaisan määrän rahaa 8 vuoden varustautumisjaksolla, jonka seuraauksena sillä on vuonna 2020 mm. eniten 5. sukupolven hävittäjiä maailmassa, kilpailukykyiset merivoimat, 200 hyvin varustettua prikaatia, valtavasti taistelurobotteja (väite), jne. Mitä tekee Suomen poliitikot... Leikkaa 40 kertaa pienemmästä sotilasmenoistaan 20%, jättää liittymättä NATOon, joka tuskin kykenee Suomea edes puolustamaan ja syytää miljardeja pankkien mokarahastoihin... Vetää hiljaiseksi, myy ja alasajaa kotimaisen aseteollisuuden rippeetkin, ostaa poliittisia paska-aseita ylihintaan, NATO-riippuvaistuu ja on luonut itselleen olosuhteet, ettei yllätyshyökkäykseen ole mitään mahdollisuuksia varautua, vastaiskukykyä ei käytännössä juurikaan ole, minkäänlaisia ohjustorjuntajärjestelmiä ei ole, jne.

Ainoa, miten Suomi on suojautunut sotilaalliselta hyökkäykseltä on diplomatian siivensuoja EU:ssa, joka toki kehittää omaa armeijaansa ja velkaannuttaa Suomen kansan pipoaan myöten sekä ehdottelee Suomen valtion budjetin siirtämistä (vihdoinkin) Brysseliin, kuten liittovaltiokehitykseen kuuluukin.

Toisin sanoen, Suomen ainoa mahdollisuus elää turvassa on toive EU-liittovaltion syntymisestä.
 
Niin, paitsi ettei NATO:n kimppuun ole mikään valtio tohtinut hyökätä.

Ihmetyttää kovasti tämän poliittisen puolen tahallinen (?) unohtaminen. Vielä enemmän ihmetyttää se, että muutoin olemme integroituneet Länsi-Euroopan kanssa kaikella mahdollisella tavalla - ja sinnehän me toki kuulummekin. Mikään valtio tai valtiojohto ei ole niin puusilmäinen, että pitäisi Suomea jotenkin puolueettomana tai liittoutumattona. Olemme samassa veneessä muiden länsieurooppalaisten maiden kanssa, ja jenkit ovat samalla puolella, halusimme sitä tai emme.

Moni haikailee 80-lukua eli aikaa ennen EU-jäsenyyttä. Ihan kiva joo, mutta miksi sitten samalla unohtuu pikkupikku salaisuutemme eli YYA-sopimuksemme? Suursodan syttyessä olisimme taistelleet yhdessä neukkujen kanssa Länsi-Eurooppaa vastaan. Mielestäni se, jos jokin on käsittämätöntä toimintaa. Kyllähän nykymeno varmasti korpeaa niitä, jotka pitivät sitä enemmän kuin hyvänä ratkaisuna.

Suomi on koko itsenäisyytensä pelannut kaksilla korteilla ja ulkovallat ovat sen vallan hyvin tienneet. Kohtelu on ollut sen mukaista.

En ottanut kantaa Natoa vastaan, vaan totesin ykskantaan Yhdysvaltain rajalliset resurssit. Ei olisi syytä tukea maita, jotka eivät ole sopimussuhteessa.

Eurooppalainen Nato on keskittynyt viime vuodet ehkä enemmän kriisinhallintaan kuin ottamaan vastaan massiivisia taisteluja.

Myös eurooppalaiset turvatakuut ovat olleet historiassa aika köykäisiä. Puolalla oli turvatakuut Ranskalta ja Isolta-Britannialta 1939, mutta Hitler tiesi, etteivät ne tohdi hyökätä. Hän piti aloitteet omissa käsissään ja hyökkäsi, Puolan muhennettuaan, itse kun oli aikaa. Puolalaisten kärsimykset kaikista eurooppalaisista maista olivat vertaansa vailla. He suhtautuvat varmaan ikuisen kriittisesti eurooppalaisiin turvatakuihin.

Englanti ja Ranska sitoutuivat myös Kaakkois-Aasian sotilassopimuksessa (SEATO) turvaamaan muiden muassa itsenäisen Etelä-Vietnamin tasavallan koskemattomuuden. Muut SEATO-maat näiden eurooppalaisten sankareiden lisäksi olivat Australia, Yhdysvallat, Filippiinit, Thaimaa ja Pakistan. Britit ja Indokiinan sodassa juuri nekkuun ottaneet ranskalaiset pyyhkivät peppua sopimuksella, mutta Australia osallistui Etelä-Vietnamin puolustamiseen, samoin Yhdysvallat, jonka sota siitä sitten tuli. Thaimaalla, Filippiineillä ja Pakistanilla ei tietysti ollut edellytyksiä osallistua.

On hyvä seurata myös Euroopan hitaita reaktioita ja vastuun pallottelua vakavammissa kriiseissä, jotka tapahtuvat sen omassa maanosassa tai lähialueilla. Lähihistoriasta ainakin Bosnian ja Kosovon kriisit tulevat mieleen ja samaa hiirustamista on ollut Syyrian hirveyksien seuraaminenkin.

Totta kai Natoon kuuluminen olisi poliittinen turvallisuusratkaisu. Hommaan kuuluu sitten myös velvoitteita, ja yksi posti valitettavasti nykyasemassa olisi Yhdysvaltain politiikan ajaminen.

Halusin muuten voimakkaasti Natoon 1990-luvun alussa. Tilanne tuntui sopivalta. Olisi muuten hyvät asemat nyt.

Mutta paljon on asioita muuttunut. Nyt pitäisi juoksupojaksi.

Silti tarvitsisimme materiaalia. Ja sotateknologia jatkaa kehittymistä maailman tappiin.
 
Viimeksi muokattu:
Eurooppalainen Nato on keskittynyt viime vuodet ehkä enemmän kriisinhallintaan kuin ottamaan vastaan massiivisia taisteluja.

Totta, kun suursotaa ei ole aikapäiviin näköpiirissä, niin lienee selvää toiminnan ajaminen uuteen asentoon. Ei kai se nyt kuitenkaan sitä tarkoita, että jos oikeasti joku valtio haluaa tulla koettamaan onneaan, niin Euroopassakin osataan panna kova kovaa vasten?

Myös eurooppalaiset turvatakuut ovat olleet historiassa aika köykäisiä. Puolalla oli turvatakuut Ranskalta ja Isolta-Britannialta 1939, mutta Hitler tiesi, etteivät ne tohdi hyökätä. Hän piti aloitteet omissa käsissään ja hyökkäsi, Puolan muhennettuaan, itse kun oli aikaa. Puolalaisten kärsimykset kaikista eurooppalaisista maista olivat vertaansa vailla. He suhtautuvat varmaan ikuisen kriittisesti eurooppalaisiin turvatakuihin.

Niin? Se poliittinen selkänoja ja sotavoimien pelotevaikutus on kuitenkin ollut varsin toimiva. Ylipäätään en ymmärrä, miksi jotkut luulevat NATO-jäsenyyden tarkoittavan Puolustuvoimien alasajoa? Käsittääkseni NATO-jäsenyydessä asetettaisiin Suomelle tietyt velvollisuudet, joiden täyttäminen ei ole mikään pikkujuttu.
 
Ei kai se nyt kuitenkaan sitä tarkoita, että jos oikeasti joku valtio haluaa tulla koettamaan onneaan, niin Euroopassakin osataan panna kova kovaa vasten?

Tuohan on kuin minun kynästäni!

Keskusteluun eurooppalaisesta urheudesta on paikallaan tämä episodi Charles de Gaullen lentokentältä Pariisista. Juttu on kuin allegoria kaikelle, mitä yritän sanoa:

Muutamia vuosia sitten, silloin ehkä 85-vuotias harmaapäinen kanadalainen herra oli virkailijan edessä EU:n ulkopuolisten portilla. Mies kaivoi laukkuaan ja taskujaan passia etsien. Tuskastuttavan pitkän ajan kuluttua hän löysi sen. Kyllästyneenä jo ilmehtinyt Virkamies Tärkeä katseli häntä ja alkoi nöyryyttää:
"Oletteko käynyt aikaisemmin Ranskassa?"
"Olen."
Ylimielisen näköinen ranskis nosti nenäänsä vieläkin pystympään ja jatkoi:
"Silloin teidän pitäisi tietää, että joudutte näyttämään passinne. Olisitte voinut etsiä sen etukäteen valmiiksi."
Pappa nosti rauhallisesti selän suoraksi, katsoi luukkumiestä ja sanoi:
"Kun edellisen kerran tulin maahan Juno Beachilla kesäkuun kuudentena 1944, en nähnyt yhtään ranskalaista kyselemässä sitä."
 
Olen nyt pudonnut kärryiltä, mitä katkeruutta tai kalavelkojen maksamista on esiintyy esimerkiksi kenraali Aholan lausunnoissa. Hänhän vain toteaa, ettei meillä ole tarpeeksi modernia kalustoa, että ylisuuri reservimme on puutteellisesti varustetu ja että Natolta ei kriisin sattuessa saa kalustoa ulkopuolisille, eli että olisimme yksin. Näinhän täällä on moni muukin todennut. Jopa Persianlahden sota 1990 pysäytti kaikki ilmavoimiemme varaosakuljetukset Suomeen, näin kävisi myös jatkossa. Olisimme siis yksin!

Ymmärrän, että teidän on vaikea luopua haavekuvistanne, mutta joskus on tarpeen katsoa totuutta silmiin!


Et ole pudonnut kärryiltä, koska en viitannut em. henkilön kirjoituksiin.
 
Niin, paitsi ettei NATO:n kimppuun ole mikään valtio tohtinut hyökätä.

Ihmetyttää kovasti tämän poliittisen puolen tahallinen (?) unohtaminen. Vielä enemmän ihmetyttää se, että muutoin olemme integroituneet Länsi-Euroopan kanssa kaikella mahdollisella tavalla - ja sinnehän me toki kuulummekin. Mikään valtio tai valtiojohto ei ole niin puusilmäinen, että pitäisi Suomea jotenkin puolueettomana tai liittoutumattona. Olemme samassa veneessä muiden länsieurooppalaisten maiden kanssa, ja jenkit ovat samalla puolella, halusimme sitä tai emme.

Moni haikailee 80-lukua eli aikaa ennen EU-jäsenyyttä. Ihan kiva joo, mutta miksi sitten samalla unohtuu pikkupikku salaisuutemme eli YYA-sopimuksemme? Suursodan syttyessä olisimme taistelleet yhdessä neukkujen kanssa Länsi-Eurooppaa vastaan. Mielestäni se, jos jokin on käsittämätöntä toimintaa. Kyllähän nykymeno varmasti korpeaa niitä, jotka pitivät sitä enemmän kuin hyvänä ratkaisuna.

Suomi on koko itsenäisyytensä pelannut kaksilla korteilla ja ulkovallat ovat sen vallan hyvin tienneet. Kohtelu on ollut sen mukaista.

Ainoa järkevä taho joka suomea voisi varustaa kriisitilanteessa on Ruotsi. Tähänkään kuten ei mihinkään muuhun voida luottaa sata prosenttisesti. Ruotsi on kuitenkin se luotettavin koska Suomen kriisi vaikuttaa niin oleellisesti Ruotsiin. Siinä on vielä virallinen Ruotsi ja epävirallinen Ruotsi. Meillä on siis kaksi Ruotsia joista toinen antaa apua. Muista maista avun saanti on herran kädessä ja ties minkä poliittisten koukeroiden takana.

Nato on tehnyt ainakin balttian maille selväksi kuka on vihollinen ja miten pelataan. Turha puhua lämpimistä väleistä ja kestävien suhteiden rakentamisesta itään. Se on Naton huono puoli. Nato kun on venäjän uhka ja nyt vielä ovat löytäneet omanarvontuntonsa niin ei se ainakaan parane tästä. Miksi Venäjän ystävällisin ja mukavin naapurimaa lähtisi liittymään sotilasliittoon jonka Venäjä kokee olevan olemassa vain heitä vastaan? Täytyy aina muistaa että venäjä ei ole käynyt koskaan mukavaa ja ystävällismielistä Suomea vastaan yhtään sotaa. Ainoastaan erittäin vihamielistä ja uhkaavaa Suomea vastaan on käyty sotia.
 
Ainoa järkevä taho joka suomea voisi varustaa kriisitilanteessa on Ruotsi. Tähänkään kuten ei mihinkään muuhun voida luottaa sata prosenttisesti. Ruotsi on kuitenkin se luotettavin koska Suomen kriisi vaikuttaa niin oleellisesti Ruotsiin. Siinä on vielä virallinen Ruotsi ja epävirallinen Ruotsi. Meillä on siis kaksi Ruotsia joista toinen antaa apua. Muista maista avun saanti on herran kädessä ja ties minkä poliittisten koukeroiden takana.

Paitsi, että Ruotsi on aina kurottanut länteen. EY-jäsenyyttäkin hakivat, vaikka olivat meille suomalaisille epävirallisesti muuta luvanneet.


Nato on tehnyt ainakin balttian maille selväksi kuka on vihollinen ja miten pelataan.

Joillekin suomalaisille se taitaa edelleenkin olla epäselvää, mistä ilmansuunnasta vihollinen meille on tullut ja on tulevaisuudessakin tuleva.
 
...integroituneet Länsi-Euroopan kanssa kaikella mahdollisella tavalla - ja sinnehän me toki kuulummekin.

Ketkä me? Toki rantaruotsalaisilla on kuvitelma kuulumisestaan johonkin pangermaaniseen herrakansaan, mutta kun Suomessa on tämä 95%:n ei-rantaruotsalainen fraktiokin.

On tuota toki tutkittukin, mm. Jorma Anttila "Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samastuminen", jonka tämän kannalta keskeinen sisältö tiivistynee sivun 175 taulukkoon 5.1 "Pyhtääläisten samastuminen erilaisiin kokonaisuuksiin..." Ruotsinkielisillä pyhtääläisillä pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus tosiaan tulee ennen suomalaisuutta. Suomenkielisillä pyhtääläisillä ennen eurooppalaisuutta tulee: perhe, pihapiiri, suomalaiset, suomenkieliset, suku, ystäväpiiri, ihmiskunta, työpaikka, ammatti, kylä jossa asuu, pyhtääläiset, pohjoismaalainen, Etelä-Suomi, kymenlaaksolaiset, kymenlääniläiset.
 
Ketkä me? Toki rantaruotsalaisilla on kuvitelma kuulumisestaan johonkin pangermaaniseen herrakansaan, mutta kun Suomessa on tämä 95%:n ei-rantaruotsalainen fraktiokin.

On tuota toki tutkittukin, mm. Jorma Anttila "Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samastuminen", jonka tämän kannalta keskeinen sisältö tiivistynee sivun 175 taulukkoon 5.1 "Pyhtääläisten samastuminen erilaisiin kokonaisuuksiin..." Ruotsinkielisillä pyhtääläisillä pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus tosiaan tulee ennen suomalaisuutta. Suomenkielisillä pyhtääläisillä ennen eurooppalaisuutta tulee: perhe, pihapiiri, suomalaiset, suomenkieliset, suku, ystäväpiiri, ihmiskunta, työpaikka, ammatti, kylä jossa asuu, pyhtääläiset, pohjoismaalainen, Etelä-Suomi, kymenlaaksolaiset, kymenlääniläiset.


En tarkkaanottaen tiedä mitä pyrit tekstilläsi todistamaan, mutta ensimmäiset ruotsinkieliset pyhtääläiset muuttivat alueelle 1200-luvulla. Suomenkielisistä en tiedä. Pyhtäällä asuu Wikipedia mukaan n. 5360 henkilöä, joista ruotsinkielisten osuus on 8,4 %. Kun mainitsemaasi tutkimukseen osallistui satunnaisvalinnalla 179 vastaajaa on ruotsinkielisten osuus heistä ollut n. 15 henkilöä. En lähtisi tästä tutkimuksesta vetämään kovinkaan laajoja koko väestöämme koskevia johtopäätöksiä. Mitä taas tulee "kansalliseen identiteettiin" myös itse (suomalaisena) samaistun enemmän länsieurooppalaisiin kuin moniin perusperussuomalaisiin änkyröhin.
 
Hornettien ohjuksiin liittyen... Paljonko niitä ohjuksia on kaikenkaikkiaan? Jos 30 Hornettia pääsee laukaisemaan edes 4 ohjusta ja pudottaa niillä yhteensä 60 Venäjän konetta, niin onhan se iso tappio Venäjälle. Hieman toista, kuin käynti Georgiassa... Hornettien tukenahan tulisi olla ilmatorjuntaohjuksia, jotka pudottaa toisen mokoman niin, että lopulta Venäjän kokonaistappiot saataisiin 120-150 koneeseen. Tähän päälle helikopteritappiot, ym. Jos Suomi saisi 150 konetta Venäjältä alas, niin voimmehan suhteuttaa sen Venäjän ensilinjan hävittäjien kokonaismäärään ja todeta, ettei Venäjän ilmavoimia miellytä sellainen hävikki läntisessä ja luoteisessa ilmapuolustusalueessaan.
 
Back
Top