Puolustusministeri harkitsisi sodan ajan joukkojen vahvuuden osittaista palautusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JR49
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
baikal kirjoitti:
Lisäisin vahvuutta sitten, kun nykyiset joukot ovat ensin kunnollisen kertausharjoittelun rundissa. Reserviin kuuluu miljoona ihmistä..... On siinä vahvuutta, jos tarvis tulee.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainahan sitä varusmies palveluksessa olevien määrää voi nostaa 25 000 vuodessa.
Sillä tahdilla pysytään 300 000 sotilaassa.
Tietysti kertausharjoituksia pitäisi nostaa moninkertaiseksi, jotta reservin taidot pysyy yllä.
 
Olisi se 350 tuhattakin vähemmän kuin optimaalinen kun katsoo rajan pituutta ja örkkien taktiikkaa.
Jalkaväki voi ihan hyvin kävellä metsää pitkin vaikka mekanisoidut joukot on pysäytetty.
Pitäisi olla jotain automaattikonekivääreitä JV-miinojen lisäksi paikkaamaan miehistöpulaa.
 
Edit: Väärä lainaus.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisiahan olivat 1980-luvun lopulla PTL:n loppupäästä löytyneet joukot? Niillä ei välttämättä tosiaan ollut muuta varustusta kuin kokardit ja sotamuseosta ylijääneet keveät jalkaväkiaseet!
 
Benelli kirjoitti:
Entä jos ensialkuun noin kaksinkertaistettaisiin jalkaväkiprikaatit 7 -> 15?
10 voisi olla rintamalla ja 5 reservissä rotaation ylläpitämiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jalkaväkiprikaatin perusvarustuksen voisi saada noin 1,5 miljardilla eli 8 prikaatin varustaminen kustantaisi n. 12 miljardia. Lisäksi esikuntiin tarvittaisiin aikamoinen määrä ye-upseereita, joiden kouluttaminen vie hetken.
 
Hanski kirjoitti:
Jalkaväkiprikaatin perusvarustuksen voisi saada noin 1,5 miljardilla eli 8 prikaatin varustaminen kustantaisi n. 12 miljardia. Lisäksi esikuntiin tarvittaisiin aikamoinen määrä ye-upseereita, joiden kouluttaminen vie hetken.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmasti varusteet ja muut kamppeet saataisiin. Mutta nämä upseerit ovat harvinaista tavaraa maan päällä. Tuntuu että minkäänlaisia kertausharjoituksia ei saada lisättyä koska niin vähän Suomessa kantahenkilökuntaa. Varmaan onkin. Ryssille riittää että miljoonalle ukolle toiseen käteen paukkuva pyssy ja toiseen käteen viinapullo. Suuntana Lappeenranta. Suunta minne aurinko laskee..
 
Karkki90 kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta: mistä tämä tieto 7 jv-prikaatista on? Minkä tason joukkoja nuo ovat?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hups ei kun tuo oli vanhasta 350K vahvuudessa eli enemmin pitäisi nostaa määrä takaisin 7 JV-prikaatiin.
 
Karkki90 kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta: mistä tämä tieto 7 jv-prikaatista on? Minkä tason joukkoja nuo ovat?
Klikkaa laajentaaksesi...

Benelli kirjoitti:
Hups ei kun tuo oli vanhasta 350K vahvuudessa eli enemmin pitäisi nostaa määrä takaisin 7 JV-prikaatiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olihan 2020-luvun kokoonpanoissa X kpl alueellisia prikaateja ja edelleen niitä on y kpl (määriä en tiedä eivätkä ne julkisuuteen kuulukaan!)
 
Harmi kun ei tullut laitettua ylös mistä tällaisen yhteenvedon löysin.

Tuosta vois maajoukkojen kokoonpanoja hiukan säätämällä saada sopivan sodanajan vahvuuden.

Maavoimien sodan ajan joukot
Maavoimien sodan ajan joukot jakautuvat operatiivisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 61 000 henkilöä, sekä alueellisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 176 000 henkilöä. Maavoimien 1. tammikuuta 2008 voimaan astuneessa johtamisorganisaatiossa maavoimia johtaa maavoimien esikunta. Maavoimien esikunnan alaisena toimii useampia, myöhemmin yksi armeijakunnan esikunta, jotka johtavat suorityskykyisimpiä joukkoja, sekä neljä operatiivista sotilaslääniä, joiden alaisuudessa toimii pääosin paikallisiin tehtäviin tarkoitettuja joukkoja.

Operatiiviset joukot:
 2 valmiusprikaatia (Prikaati 2005)
 2 mekanisoitua taisteluosastoa
 2 motorisoitua taisteluosastoa
 1 helikopteripataljoona
 1 erikoisjääkäripataljoona
 1 ilmatorjuntaohjus- ja ilmatorjuntatykkiyksikkö

Alueelliset joukot:
 3 jalkaväkiprikaatia
 14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
 28 paikallispuolustusyksikköä / maakuntajoukot

Prikaati 2005:een kuuluvat seuraavat joukot:
 esikunta- ja viestipataljoona (esikunta-, viesti-, tiedustelu- ja esikunta- ja viestipataljoonan
huoltokomppania)
 kolme jääkäripataljoonaa (esikunta-, kranaatinheitin-, huolto- ja kolme jääkärikomppaniaa)
 tykistöpatteristo (esikunta- ja huoltopatteri ja kolme tulipatteria)
 ilmatorjuntapatteristo (johtokeskus ja neljä ilmatorjuntapatteria)
 panssarintorjuntaohjuskomppania
 pioneeripataljoona (esikunta- ja huolto-, pioneeri- ja kolme taistelupioneerikomppaniaa)
 huoltopataljoona (täydennys- ja kuljetus-, kunnossapito- ja lääkintäkomppaniat)

Ilmavoimien organisaatio
Ilmavoimat on organisoitunut viiteen joukko-osastoon:
 Ilmavoimien esikunta (ILMAVE), Tikkakoski
 Ilmasotakoulu (ILMASK), Tikkakoski
 Karjalan lennosto (KARLSTO), Siilinjärvi
 Lapin lennosto (LAPLSTO), Rovaniemi
 Satakunnan lennosto (SATLSTO), Pirkkala.

ILMAVE johtaa ilmavoimien toimintaa komentajan apuna. Komentajana on 29. toukokuuta 2017 alkaen toiminut kenraalimajuri Sampo Eskelinen. ILMASK kouluttaa puolustushaaran varusmiehet ja kantahenkilökunnan. KARLSTO ja LAPLSTO ovat operatiivisia hävittäjälennostoja, joiden toiminta-alue kattaa koko valtakunnan ilmatilan. Ne operoivat McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjiä.
Lisäksi SATLSTO operoi satunnaisesti edellä mainittujen lennostojen hävittäjillä, sekä siihen kuuluva Tukilentolaivue operoi EADS CASA C-295M -kuljetuskoneita sekä Pilatus PC-12 -yhteyskoneita.
Ilmavoimien sodanajan organisaatioon kuuluu kaksi F/A-18-hävittäjälaivuetta, yksi Hawk-koulutuslentolaivue, neljä valmiustukikohtaa, yksi tukilentolaivue ja neljä yhteyslentolaivuetta.
Kokonaishenkilöstövahvuus on 38 000 henkeä.

Merivoimien sodan ajan joukot
Merivoimien suunniteltu sodan ajan vahvuus on 31 500 henkilöä. Joukkoihin kuuluu
 2 ohjusvenelaivuetta
 3 miinantorjuntalaivuetta
 2 miinalaivaa
 3 miinalauttaa
 2 rannikkojääkäripataljoonaa
 6 rannikkojääkärikomppaniaa
 2 rannikko-ohjuskomppaniaa
 4 meritorjuntaohjuspatteria
 4 kiinteää rannikkotykistöyksikköä
 8 liikkuvaa rannikkotykistöyksikköä

Siis yhteensä: 306,500 miestä
Tuo kokonaismäärä vois riittää jos niille saadaan hyvä varustus ja tarpeeksi kertausharjoituksia.
 
skärdis kirjoitti:
Se vaatisi jotain muutakin kuin nimellisesti vahvuuteen kuuluvia polkupyöräpataljoonia.

Sellaisia ne 80-luvunkin vahvuudet osittain olivat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta kai. Ihan pelkästään pöytälaatikko muutoksella homma ei toimi. Pelkästään sotilaan varustuksen hinta voi keskiarvo tasolla pompsahtaa kymppitonnin paikkeille. Budjettia vaatii ja käytettävien resurssien mukaan toteutus. Halvin luultavasti olisi että hankittaisiin ainoastaan koulutus kalustoa ja monipuolisesti rauhan ajan varastoon ja ostetaan taikka NS saadaan nato mailta yms vasta valmiuden nosto vaiheessa sitten varustettaville joukoille.


Kysymys myös kuuluu riittääkö nykyinen velvollisten koulutus määrä , riittääkö sijoitettujen iän nosto tarvittavaan kuntoon nähden vai olisiko naisia laitettava myös asevelvollisiksi. Ratkaisusta riippuen tarvitaan lisää henkilökuntaa,rakennuksia yms ja rahaa.

JV miinat on saatu takaisin. Seuraavaksi SA vahvuus.
 
eddie kirjoitti:
Varmasti varusteet ja muut kamppeet saataisiin. Mutta nämä upseerit ovat harvinaista tavaraa maan päällä. Tuntuu että minkäänlaisia kertausharjoituksia ei saada lisättyä koska niin vähän Suomessa kantahenkilökuntaa. Varmaan onkin. Ryssille riittää että miljoonalle ukolle toiseen käteen paukkuva pyssy ja toiseen käteen viinapullo. Suuntana Lappeenranta. Suunta minne aurinko laskee..
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikkia joukkoja ei tarvitse kertauttaa.
Voidaan kertauttaa myös esim valmiuden nosto vaiheessa. Eli luultavasti samalla tavalla kuin esim viikatteen heiluessa reservistä siirrytään vahvuuteen.
 
Jopuni kirjoitti:
Harmi kun ei tullut laitettua ylös mistä tällaisen yhteenvedon löysin.

Tuosta vois maajoukkojen kokoonpanoja hiukan säätämällä saada sopivan sodanajan vahvuuden.

Maavoimien sodan ajan joukot
Maavoimien sodan ajan joukot jakautuvat operatiivisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 61 000 henkilöä, sekä alueellisiin joukkoihin, joiden vahvuus on 176 000 henkilöä. Maavoimien 1. tammikuuta 2008 voimaan astuneessa johtamisorganisaatiossa maavoimia johtaa maavoimien esikunta. Maavoimien esikunnan alaisena toimii useampia, myöhemmin yksi armeijakunnan esikunta, jotka johtavat suorityskykyisimpiä joukkoja, sekä neljä operatiivista sotilaslääniä, joiden alaisuudessa toimii pääosin paikallisiin tehtäviin tarkoitettuja joukkoja.

Operatiiviset joukot:
 2 valmiusprikaatia (Prikaati 2005)
 2 mekanisoitua taisteluosastoa
 2 motorisoitua taisteluosastoa
 1 helikopteripataljoona
 1 erikoisjääkäripataljoona
 1 ilmatorjuntaohjus- ja ilmatorjuntatykkiyksikkö

Alueelliset joukot:
 3 jalkaväkiprikaatia
 14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
 28 paikallispuolustusyksikköä / maakuntajoukot

Prikaati 2005:een kuuluvat seuraavat joukot:
 esikunta- ja viestipataljoona (esikunta-, viesti-, tiedustelu- ja esikunta- ja viestipataljoonan
huoltokomppania)
 kolme jääkäripataljoonaa (esikunta-, kranaatinheitin-, huolto- ja kolme jääkärikomppaniaa)
 tykistöpatteristo (esikunta- ja huoltopatteri ja kolme tulipatteria)
 ilmatorjuntapatteristo (johtokeskus ja neljä ilmatorjuntapatteria)
 panssarintorjuntaohjuskomppania
 pioneeripataljoona (esikunta- ja huolto-, pioneeri- ja kolme taistelupioneerikomppaniaa)
 huoltopataljoona (täydennys- ja kuljetus-, kunnossapito- ja lääkintäkomppaniat)

Ilmavoimien organisaatio
Ilmavoimat on organisoitunut viiteen joukko-osastoon:
 Ilmavoimien esikunta (ILMAVE), Tikkakoski
 Ilmasotakoulu (ILMASK), Tikkakoski
 Karjalan lennosto (KARLSTO), Siilinjärvi
 Lapin lennosto (LAPLSTO), Rovaniemi
 Satakunnan lennosto (SATLSTO), Pirkkala.

ILMAVE johtaa ilmavoimien toimintaa komentajan apuna. Komentajana on 29. toukokuuta 2017 alkaen toiminut kenraalimajuri Sampo Eskelinen. ILMASK kouluttaa puolustushaaran varusmiehet ja kantahenkilökunnan. KARLSTO ja LAPLSTO ovat operatiivisia hävittäjälennostoja, joiden toiminta-alue kattaa koko valtakunnan ilmatilan. Ne operoivat McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjiä.
Lisäksi SATLSTO operoi satunnaisesti edellä mainittujen lennostojen hävittäjillä, sekä siihen kuuluva Tukilentolaivue operoi EADS CASA C-295M -kuljetuskoneita sekä Pilatus PC-12 -yhteyskoneita.
Ilmavoimien sodanajan organisaatioon kuuluu kaksi F/A-18-hävittäjälaivuetta, yksi Hawk-koulutuslentolaivue, neljä valmiustukikohtaa, yksi tukilentolaivue ja neljä yhteyslentolaivuetta.
Kokonaishenkilöstövahvuus on 38 000 henkeä.

Merivoimien sodan ajan joukot
Merivoimien suunniteltu sodan ajan vahvuus on 31 500 henkilöä. Joukkoihin kuuluu
 2 ohjusvenelaivuetta
 3 miinantorjuntalaivuetta
 2 miinalaivaa
 3 miinalauttaa
 2 rannikkojääkäripataljoonaa
 6 rannikkojääkärikomppaniaa
 2 rannikko-ohjuskomppaniaa
 4 meritorjuntaohjuspatteria
 4 kiinteää rannikkotykistöyksikköä
 8 liikkuvaa rannikkotykistöyksikköä

Siis yhteensä: 306,500 miestä
Tuo kokonaismäärä vois riittää jos niille saadaan hyvä varustus ja tarpeeksi kertausharjoituksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Erotus noin 56 tuhatta nykyisen maavoimien vahvuuden ollessa 180t.
Parempi sekin tietysti mutta enemmän saisi kyllä olla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top