Puolustusministeri harkitsisi sodan ajan joukkojen vahvuuden osittaista palautusta

[ak.tied]

Tai niiden on esitetty menevän erillisrahoituksella. Näinhän ei ole vielä käynyt. Entäpä jos seuraava hallitus on pasifismin valoa kohti alati toiveikkaana liihottavat demarit, vassarit ja vihreät?

Pysytään valppaina, ja lobataan omaa kansanedustajaamme, että asia ei unohdu. Se lienee mitä pieni ihminen voi asian eteen tehdä.

Punaviherhallitus olisi ihana. Ei saakeli Seuraavista vaaleista voi tulla mielenkiintoiset. Jengi on kyllästynyt Sipilöihin ja Bernereihin, Kokoomuskin on nolannut itsensä, Persut pettäneet äänestäjänsä. Maahanmuuttokysymys ja Venäjän uhka on kuitenkin monen huulilla. Haukat voittaa ja mä vähän veikkaan, että jos Persut onnistuu kiillottamaan kilpensä, niin Jussi Niinistön johdolla se homma voi onnistuakin. Soinista ei ole enää mihinkään, sairas ja väsynyt mies, joka puhuu paljon, mutta on tehnyt vähän saanee väistyä.

 

[Panssari Salama]

Punaviherhallitus olisi ihana. Ei saakeli Seuraavista vaaleista voi tulla mielenkiintoiset. Jengi on kyllästynyt Sipilöihin ja Bernereihin, Kokoomuskin on nolannut itsensä, Persut pettäneet äänestäjänsä. Maahanmuuttokysymys ja Venäjän uhka on kuitenkin monen huulilla. Haukat voittaa ja mä vähän veikkaan, että jos Persut onnistuu kiillottamaan kilpensä, niin Jussi Niinistön johdolla se homma voi onnistuakin. Soinista ei ole enää mihinkään, sairas ja väsynyt mies, joka puhuu paljon, mutta on tehnyt vähän saanee väistyä.

Oliskohan punamulta vihervasemmistoa sen jämäkämpi? Punamulta ja YYA 2.0, Vihervasemmisto ja Kumbayaa.

 

[Vääpeli]

Mistähän HS on ton juttunsa repinyt. Nytkin on jo viroista ja miehistä pulaa, niin vielä jostain pierastaisi 500 palkattua miestä kasarmeille homehduttamaan hanureitansa....
Etteivät olisi sotkeneet tulevia varusmiehiä, mitkä palvelee pidemmän ajan.

 

[Rannari]

Mistähän HS on ton juttunsa repinyt. Nytkin on jo viroista ja miehistä pulaa, niin vielä jostain pierastaisi 500 palkattua miestä kasarmeille homehduttamaan hanureitansa....
Etteivät olisi sotkeneet tulevia varusmiehiä, mitkä palvelee pidemmän ajan.

Nämä valmiusjoukkouutiset ovat yleensäkin hiukan niin ja näin koska kukaan ei puhu lisärahoituksesta vaan budjettia pikemminkin niistetään. Kun korkeampi valmiuskin sisällytetään vanhaan budjettiin niin taas karsitaan jotain toisesta päästä.

 

[tiedotusosasto]

Mistähän HS on ton juttunsa repinyt. Nytkin on jo viroista ja miehistä pulaa, niin vielä jostain pierastaisi 500 palkattua miestä kasarmeille homehduttamaan hanureitansa....
Etteivät olisi sotkeneet tulevia varusmiehiä, mitkä palvelee pidemmän ajan.

En minä usko, että tähän mitään uusia miehiä palkataan. Harjoitutetaan yhdessä varmaankin mutta muutoin vain nimetään yksi porukka sopimussotilaista ja varsinainen runko varusmiehistä. Näille sitten tekstiviestivalmius muutaman tunnin sisään. Ja ainakin varusmiesten osalta vuosittainen rotaatio. Kyseisen porukanhan kerää ihan niistä jotka eivät pääse/saa kutsua rauhanturva- tai kriisinhallintatehtäviin. Näitä halukkaita jää nyt näillä määrärahoilla satoja yli pääsemättä komennuksille. Samaten muista erikoisjoukkokoulutuksista saattaa löytyä valmiuteen halukkaita. Näitä voi sitten vähimmillään vähän kertauttaa yhdessä esim kansainvälisissä harjoituksissa. Vetäjiähän löytyy kyllä vakihenkilökunnasta niin Afganistanin käyneitä kuin Irakissakin kokemusta hankkineita.

 

[lääkAU]

Mikä on viimeisin erillisrahoituksella toteutettu hanke? Panssarilaivat ja sukellusveneet?

Hornetit? 30-luvulla Blenheimit taisivat myös tulla hankintamäärärahojen ulkopuolelta.

En siis tarkoittanut että erillisrahoitusta olisi helppo saada, mutta viilauksia hankintamäärärahoihin on poliittisesti mahdollista. Jos SA toteaa että tarvitaan vähän parempaa pimeänäkökykyä kuin 60-luvun taskulamput, on se jälkikäteen huomattavasti helpompaa kuin ilmoittaa etukäteen budjettiin että puolustus ottaa 1,5% BKT:sta 1,31%:n sijasta. Joku prosenttiluku BKT:sta on kuitenkin aina vain polittista peliä.

Tai niiden on esitetty menevän erillisrahoituksella. Näinhän ei ole vielä käynyt. Entäpä jos seuraava hallitus on pasifismin valoa kohti alati toiveikkaana liihottavat demarit, vassarit ja vihreät?

Pysytään valppaina, ja lobataan omaa kansanedustajaamme, että asia ei unohdu. Se lienee mitä pieni ihminen voi asian eteen tehdä.

Laivue 2020:een on jo myönnetty rahaa vuodesta 2013 PM:n sisältä, ja ensi vuoden könttä (vai oliko 2018) taitaa olla 210 miljoonaa. Kun pyörät on pyörimässä sitä on vaikea enää pysäyttää. Joitakin demari- ja vihreiden politiikkoja ja kenttäväkeä tunnen pintapuolisesti tai seuraan tekemisiä, ja kyllä sielläkin on Krim huomattu. En usko että tästä nousee suurta ongelmaa.

 

[Rannari]

Hornetit? 30-luvulla Blenheimit taisivat myös tulla hankintamäärärahojen ulkopuolelta.

En siis tarkoittanut että erillisrahoitusta olisi helppo saada, mutta viilauksia hankintamäärärahoihin on poliittisesti mahdollista. Jos SA toteaa että tarvitaan vähän parempaa pimeänäkökykyä kuin 60-luvun taskulamput, on se huomattavasti helpompaa kuin ilmoittaa etukäteen budjettiin että puolustus ottaa 1,5% BKT:sta 1,31%:n sijasta.

Laivue 2020:een on jo myönnetty rahaa vuodesta 2013, ja ensi vuoden könttä (vai oliko 2018) taitaa olla 210 miljoonaa. Kun pyörät on pyörimässä sitä on vaikea enää pysäyttää. Joitakin demari- ja vihreiden politiikkoja ja kenttäväkeä tunnen pintapuolisesti tai seuraan tekemisiä, ja kyllä sielläkin on Krim huomattu. En usko että tästä nousee suurta ongelmaa.

Ei ainakaan Hornetit. Blenheimien rahoituskuvioita en tunne joten siitä en sano mitään. Lisärahoitus on varmasti aina mahdollinen mutta todennäköisyydet vain vaihtelevat esim. hallituskokoonpanojen mukaan. Ja vielä niin että parhaimmillaankin tahtotila on ennen vaaleja paljon vahvempi kuin vaaleja seuraavana aamuna.

Minulle vain otti silmään muotoilusi "Isot hankinnathan ovat menneet jo lähes aina budjetin ulkopuolelta erillisrahoituksella". Tuota väittämää pidän kyllä karkeasti virheellisenä.

 

[lääkAU]

Ei ainakaan Hornetit. Blenheimien rahoituskuvioita en tunne joten siitä en sano mitään. Lisärahoitus on varmasti aina mahdollinen mutta todennäköisyydet vain vaihtelevat esim. hallituskokoonpanojen mukaan. Ja vielä niin että parhaimmillaankin tahtotila on ennen vaaleja paljon vahvempi kuin vaaleja seuraavana aamuna.

Minulle vain otti silmään muotoilusi "Isot hankinnathan ovat menneet jo lähes aina budjetin ulkopuolelta erillisrahoituksella". Tuota väittämää pidän kyllä karkeasti virheellisenä.

Eikö vai? Kyllähän Horneteille myönnettiin budjetin ulkopuolinen rahoitus joka nuijittiin läpi hetkessä. Vai onko käsitykseni täysin väärä?

Seuraavat eduskuntavaalit on keväällä 2019, ja laivue 2020-projektin pitäisi olla jo siinä vaiheessa että runkoja rakennetaan. HX-projekti on tosin kysymysmerkki siinä vaiheessa. En tosin usko että turvallisuustilanne paranisi 2,5 vuoden aikana niin merkittävästi ettei kukaan muu kuin vasemmistoliitto uskaltaisi torpata aktiivisesti Hornetien seuraajaa.

 

[Rannari]

Eikö vai? Kyllähän Horneteille myönnettiin budjetin ulkopuolinen rahoitus joka nuijittiin läpi hetkessä. Vai onko käsitykseni täysin väärä?

Seuraavat eduskuntavaalit on keväällä 2019, ja laivue 2020-projektin pitäisi olla jo siinä vaiheessa että runkoja rakennetaan. HX-projekti on tosin kysymysmerkki siinä vaiheessa. En tosin usko että turvallisuustilanne paranisi 2,5 vuoden aikana niin merkittävästi ettei kukaan muu kuin vasemmistoliitto uskaltaisi torpata aktiivisesti Hornetien seuraajaa.

Käsittääkseni olet väärässä. Hornetit maksettiin puolustusbudjetista ilman lisärahoituksia.

Valitettavasti ei ole myöskään mitään automaatiota joka korottaisi puolustusbudjettia turvallisuustilanteen ollessa huono.

 

[Panssari Salama]

Eikö vai? Kyllähän Horneteille myönnettiin budjetin ulkopuolinen rahoitus joka nuijittiin läpi hetkessä. Vai onko käsitykseni täysin väärä?

Seuraavat eduskuntavaalit on keväällä 2019, ja laivue 2020-projektin pitäisi olla jo siinä vaiheessa että runkoja rakennetaan. HX-projekti on tosin kysymysmerkki siinä vaiheessa. En tosin usko että turvallisuustilanne paranisi 2,5 vuoden aikana niin merkittävästi ettei kukaan muu kuin vasemmistoliitto uskaltaisi torpata aktiivisesti Hornetien seuraajaa.

Käsittääkseni olet väärässä. Hornetit maksettiin puolustusbudjetista ilman lisärahoituksia.

Valitettavasti ei ole myöskään mitään automaatiota joka korottaisi puolustusbudjettia turvallisuustilanteen ollessa huono.

Tähän on äkkiseltään vaikea löytää netistä selkeää vastausta.

Tällainen webiartikkeli tuli vastaan, mitä tulkitsen siten että Hornetit hankittiin määrärahojen puitteissa, mutta budjettiylityksistä johtuen jouduttiin myöntämään lisäksi erillisrahoitusta.

Se, että maavoimien kehittämisen kerrottiin kärsineen huolimatta Derkku-ostoista, antaisi kuvan että lisärahoituksen vastineeksi määrärahoja sitten leikattiin toisaalla?

Tässä artikkeli:

http://www.maailmanmuutos.fi/smm/2/smm2laat2532.htm

Torjuntahävittäjien hankinta 1990-luvulla
Parlamentaarinen puolustuspoliittinen neuvottelukunta Jaakko Iloniemen johtamana esitti vuonna 1990 mietinnössään suosituksen puolustusvoimien kehittämisohjelmaksi 1990-luvulle. Aluksi oli tarkoitus käyttää maavoimien panssari- ja jääkäriprikaatien varustamiseen 13 miljardia markkaa. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla painopiste oli määrä siirtää ilmapuolustuksen materiaalin uusintaan. Siihen suunniteltiin käytettävän 1990-luvun kuluessa 10 miljardia markkaa, mihin sisältyi torjuntahävittäjien, helikopterien sekä johtamis- ja valvontakaluston uusinta.

Ensimmäinen hankittava torjuntahävittäjälaivue oli tarkoitus maksaa kokonaan 1990-luvun puolella ja seuraavat kaksi pääosin vuoden 2000 jälkeen. Vanhentuvat keskiraskaat Mi 8 -helikopterit oli määrä korvata 10-15 kevyemmällä monitoimihelikopterilla, joista ei esitetty tarkempaa hinta-arviota.

Torjuntahävittäjien korvaamista oli valmisteltu jo useita vuosia. Alun perin perusteena hävittäjien uusimiselle oli myös hankkia kyky ampua alas risteilyohjuksia, jotka mahdollisesti lentäisivät Suomen yli. Kylmän sodan päätyttyä sellaista tarvetta ei enää ollut näkyvillä, mutta tuo perustelu jäi silti elämään mielikuvissa.

Poliittisen tilanteen muutos helpotti myös päätöstä ostaa hävittäjät lännestä. Tarjouskilpailuun osallistuivat amerikkalainen F-16, ranskalainen Mirage ja ruotsalainen JAS Gripen, joka tosin oli vielä kesken kehittelyn. Monien vaiheiden jälkeen valinta osui kesken tarjouskilpailun mukaan tulleeseen yhdysvaltalaiseen F/A 18 Hornet -hävittäjään, joita ostettiin kaikkiaan 64.
Iloniemen neuvottelukunnan kaavailema 10 miljardin markan kehys ilmavoimien hankinnoille ei läheskään riittänyt, vaan eduskunta myönsi vuonna 1992 hävittäjien ostoa varten ensin 9,5 ja kohta vielä kolme miljardia eli yhteensä noin 13 miljardia markkaa. Sen lisäksi tarvittiin vielä varoja varustehankintoihin, joten puolustusministeriön ilmoituksen mukaan vuoteen 2001 mennessä oli projektiin kulunut 18 miljardia markkaa. Suunnitellun rahoituksen ylittämiseen syistä ja asian käsittelytavasta eduskunnassa on kiistelty. Hankinnalle löytyi ilmasotateknisiä perusteluja, ja jotkut näkivät siinä mielellään myös siirtymän kohti länttä. Toisaalta Hornetit vaaransivat selvästi maavoimien varustamisen. DDR:n kansanarmeijan jäämistöstä edullisesti saatu asemateriaali korjasi kuitenkin tilannetta tuntuvasti, mutta se ei riittänyt korvaamaan kaikkia vaikeuksia, joita maavoimien kehittämisohjelman supistamisesta aiheutui.

Ilmavoimien tekemän laajan valmistelutyön ja kokeiden pohjalta voitiin osoittaa, että tarjotuista torjuntahävittäjämalleista Hornet oli kustannustehokkuudeltaan paras. Silti asiaan liittyi monia ulko- ja talouspoliittisia ongelmia. Ensinnäkin sekä Ranskassa että Ruotsissa esitettiin syytöksiä siitä, että Suomi päätyi amerikkalaiseen koneeseen jollain salaisilla sopimuksilla ja lupauksilla. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kertoo muistelmissaan, kuinka hankalia poliittisia kiistoja voi kansainvälisistä tarjouskilpailuista tulla, kun niissä joudutaan tulkitsemaan monia teknisiä olettamuksia ja rahoitusnäkökohtia. Muun muassa vastakauppavelvoitteet ovat olleet hyvin tulkinnanvaraisia ja poliittisesti arkoja.
Kotimaisessa kritiikissä Hornet-hankintaa kohtaan on kiinnitetty lähinnä huomiota budjetin ylityksiin ja puolustusvoimien kokonaiskehittämisen vaarantumiseen. Samalla on todettu, että ratkaisu 64 modernin taistelulentokoneen ostamiseksi Suomeen oli 1990-luvun oloissa aivan poikkeuksellisen mittava ja sitoi puolustusvoimien kehittämistä pitkäksi ajaksi yhteen suuntaan ja yhteen asetyyppiin. Tähän liittyi pian toinen hankintaongelma, kun helikopterikalustoa piti uusia ja suunnitellut rahat oli jo käytetty Horneteihin.

 

[Rannari]

Puolustusbudjettihan elää hiukan joka vuosi ja 90-luvulla oltiin tekemisissä myös jatkuvien valuuttakurssivaihteluiden kanssa. Ihan varmasti puolustusbudjetin loppusumma on HN-hankinnan maksujen aikana jonain vuotena ollut edellisvuotta korkeampi. Jos tuo tarkoittaa että hävittäjät hankittiin budjetin ulkopuolelta erillisrahoituksella niin sitten olen väärässä. Minä ymmärrän kyllä erillisrahoituksella jotain ihan muuta. Tuossa tekstissähän ei viitata erillisrahoitukseen vaan tilausvaltuuksiin eli Pv valtuutettiin käyttämään puolustusbudjetin hankintamäärärahoja tiettyyn tarkoitukseen. Ensimmäisellä valtuudella hankittiin koneet ja toisella muut hilpakkeet. Myöhemmin jouduttiin myös kuittaamaan valuuttakurssin muuttumisen aiheuttamaa lisälaskua.

 

[AJJV]

Ei sellaista valmiutta että tekstiviestillä muutamassa tunnissa joukko jaloille minä päivänä tai vuorokauden aikaan rahansa tule. Jos tulee niin se on jo pöivystämustä ja siitä pitää saada palkkaa 18-50% aktiivitunteihin nähden. Ns valmius korvaus. Tälaista maksetaan eaimerkiksi vpk:laisille täällä pohjoisessa kun ei ole vakituinen palokunta kunnassa joka palot aammuttaisi.

 

[AJJV]

Siinäpä olisikin mielenkiintoinen ja ehkä jooa toimiva rarkaisu. Puolivakinaiset sotilaat. Esim maakuntakompoaniasta kerättäisiin miehet jotka sitoutuu tulemaan käskystä 3h paikalle siitä maksettaisiin vaikka 20% sopimussotulaan palkasta. Täys palkka jos kutsu käy. Viikon päivystys kierto vähintään joukkue kerrallaan. 1viikko päivystystä 3leopa. Päivystys viikolla päivä treeniä. Tuo olus luultavasti halvin ja tehokkain tapa saada ukkoa riviin..

 

[Sardaukar]

Siinäpä olisikin mielenkiintoinen ja ehkä jooa toimiva rarkaisu. Puolivakinaiset sotilaat. Esim maakuntakompoaniasta kerättäisiin miehet jotka sitoutuu tulemaan käskystä 3h paikalle siitä maksettaisiin vaikka 20% sopimussotulaan palkasta. Täys palkka jos kutsu käy. Viikon päivystys kierto vähintään joukkue kerrallaan. 1viikko päivystystä 3leopa. Päivystys viikolla päivä treeniä. Tuo olus luultavasti halvin ja tehokkain tapa saada ukkoa riviin..

Ihan toimiva systeemi, arvelisin.

 

[Talvela]

Itse antaisin toimintaan sitoutuneille verohelpotuksia, suosin niitä aina yli rahan siirtelyn.

 

[Ingsoc]

Verohelpotuksia kaipaa eniten ne jolla on suuret tulot.

Joku otaniemen insinööriopiskelija tuskin vaivautuu pelkkien verohelpotusten perässä osa-aikaisotilaaksi.

Sen sijaan kohtuullinen palkka koulutuksessta ja valmiudesta voisi kiinnostaa. Siinä vaiheessa kun rahaa alkaa tulla päivätöistä kunnolla alkaa ikääkin olemaan sen verran, että siirto kakkosketjuun olisi muutenkin edessä.

 

[Stagideus]

Mistähän HS on ton juttunsa repinyt. Nytkin on jo viroista ja miehistä pulaa, niin vielä jostain pierastaisi 500 palkattua miestä kasarmeille homehduttamaan hanureitansa....
Etteivät olisi sotkeneet tulevia varusmiehiä, mitkä palvelee pidemmän ajan.

Tässähän on nyt ollut useampikin perseestä revitty otsikko, jossa kaikissa on retosteltu jotain tulevan puolustusselonteon ehdotusta tai mietintöä ikäänkuin PV:n jo toteuttamana tai suunnittelemana toimenpiteenä.

 

[tiedotusosasto]

Tätähän sitä on kaivattu.

HS: Suomeen kaavaillaan uusia 500 hengen valmiusjoukkoja – reagointiaika vain muutamia tunteja
Valmistelua ovat lehden mukaan vauhdittaneet Ukrainan sota ja Krimin valtaus.
Puolustusministeriö kaavailee Suomeen nopean valmiuden joukkoja.
Lehden tietojen mukaan uusi nopean valmiuden joukko on määrä sisällyttää helmikuussa annettavaan puolustuspoliittiseen selontekoon. Asialle on HS:n mukaan haettu eduskunnasta jo alustavaa tukea.
Valmiusjoukko olisi HS:n tietojen mukaan erikoisvarustettu, noin 500 sotilaan vahvuinen ja välittömässä toimintavalmiudessa. Lehden tietojen mukaan upseerien mukaan joukkojen pitäisi tarvittaessa reagoida vain muutamassa tunnissa.
Asian valmistelua ovat lehden mukaan vauhdittaneet Ukrainan sota ja Krimin valtaus.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005013500.html

Puolustusministeriön vastauksessa (kirjalliseen kysymykseeni) jossa kylläkin yritys ministeriöllä oli puhua mahdollisimman paljon itse kysymyksen vierestä - niin annetaan ymmärtää ettei mitään 500 hengen nopean toiminnan joukkoa ole tulossa. Hesari on nimennyt nopean toiminnan joukoksi tämän uuden valmiusjoukon joka siis koulutetaan kaikissa joukko-osastoissa siihen määrätyillä varusmiehillä.

No näiden rooli on olla valmiudessa jos viranomaisapupyyntö tulee.

Itse ymmärtäisin, kylläkin nyt vastauksen rivien välistä, että vuosittain koulutettavien valmiusjoukkojen määrä on sellainen, että aina on noin 500 koulutuksensa siinä vaihessa, että ovat tehtäviin käytettävissä. Varmastikin sitten niin poliisin, raja- ja tullimiesten, erikoisjääkärien ja muiden sopimussotilaiden komennossa.

Eli yhteenveto. Tämä 500 joukko sisältyy suunnitelmaan jossa 2017 alkaen koulutetaan nopean toiminnan joukkoja nimeten heitä kaikista joukko-osastoista ja tämä tapahtuu nykyisten erikoisjoukkokoulutusten lisänä.

Miten tuo 500 miestä organisoidaan valmiuteen, siihen varsinaiseen kysymykseen UM ei siis vastannut vaan liirunlaarumia asian ympäriltä.

 

[JR49]

Puolustusministeriön vastauksessa (kirjalliseen kysymykseeni) jossa kylläkin yritys ministeriöllä oli puhua mahdollisimman paljon itse kysymyksen vierestä - niin annetaan ymmärtää ettei mitään 500 hengen nopean toiminnan joukkoa ole tulossa. Hesari on nimennyt nopean toiminnan joukoksi tämän uuden valmiusjoukon joka siis koulutetaan kaikissa joukko-osastoissa siihen määrätyillä varusmiehillä.

No näiden rooli on olla valmiudessa jos viranomaisapupyyntö tulee.

Itse ymmärtäisin, kylläkin nyt vastauksen rivien välistä, että vuosittain koulutettavien valmiusjoukkojen määrä on sellainen, että aina on noin 500 koulutuksensa siinä vaihessa, että ovat tehtäviin käytettävissä. Varmastikin sitten niin poliisin, raja- ja tullimiesten, erikoisjääkärien ja muiden sopimussotilaiden komennossa.

Eli yhteenveto. Tämä 500 joukko sisältyy suunnitelmaan jossa 2017 alkaen koulutetaan nopean toiminnan joukkoja nimeten heitä kaikista joukko-osastoista ja tämä tapahtuu nykyisten erikoisjoukkokoulutusten lisänä.

Miten tuo 500 miestä organisoidaan valmiuteen, siihen varsinaiseen kysymykseen UM ei siis vastannut vaan liirunlaarumia asian ympäriltä.

Hyvin toimittu. Juuri näin, tiedon lähteille.

 

[hillhead]

Siinä taas vihreille palautusta maan pinnalle.
"Logistiikan laajuudesta toimialana kertoo parhaiten se, että noin 1/3 sodan ajan vahvuudesta palvelee tavalla tai toisella sen tehtävissä."
http://reservilainen.fi/uutiset/noin_kolmannes_sodan_ajan_vahvuudesta_hoitaa_logistiikan_tehtavia